Kyyhavainto ohikulkutiellä.

. Kyyn katse on pistävä, mikä johtuu silmäterästä. Kyy kasvaa yleensä korkeintaan 50–60 cm mittaiseksi, Suomen ennätys on 94 cm. Urokset heräilevät horroksesta ennen naaraita huhtikuun tienoilla. Iso äiti väitti sillin tuoksun vetävän käärmeitä puoleensa, naapuri kerto tuulimyllyn karkottavan käärmeet pois. Tehdään pieni tuulimylly ja akseli maahan ja upoteaan se kiviröyhkiöön niin myllyn pyöriessä syntyy kivistä ärräläistä ääntä mikä karkoittaa käärmeet.

Se onkin pesimän kannalta hyvä paikka hakeutua rakenteen suojaan jatkamaan munintaa. Sielä on vuosien saatossa jonkin moista roskaa tippunut lautojen välistä, eikä ole vuosikausiin siivottu.

Ravintonaan kyyt käyttävät myyriä, hiiriä, päästäisiä, sisiliskoja ja sammakoita sekä harvemmin linnunpoikasia ja -munia. Kyy löytää ravinnon tarkalla hajuaistillaan, jota tukee liikkeen havaitsemiseen erikoistunut näköaisti. Sillä on hyvät oltavat lähistöllä ruokaa on valtavasti molemin puolin tietä. Sammakot suussa ovat oikein maukkaita.

Kyy viihtyy sellaisilla alueilla, missä sillä on tarpeeksi ravintoa, suojaa ja myös lämmittelypaikkoja. Se rakastaa lämmintä.

Useimmin olen kuitenkin tavannut kyykäärmeitä sellaisilla tiloissa, joita on käytetty jätevesien imeytysaltaina. Se taas johtuu siitä, että sinne on pesiytynyt jyrsijöitä, eli kyyt tulevat ravinnon perässä. Talven lumet sulaa ja maassa olevat lehdet ja muut houkuttelevat viattomuudellaan.

Kyy kuoriutuu munasta muttei muni Rantakäärme lisääntyy munimalla. Miksi kyy ei muni, vaikka se on käärme?

Käärmeen tärkeimmät aistit ovat haju ja tunto. Käärmeet haistelevat kielellä. Kaksihaarainen kieli kerää ilmasta hajumolekyylejä, jotka käärme vie kielenpäässä kitalaessa sijaitsevaan Jacobsonin elimeen (tunnetaan myös vomeronasaalielimenä), jossa se tunnistaa molekyylit, ja viesti lähettyy aivoihin. Käärmeet hengittävät ja haistavat myös sieraimillaan. Sierainten lähettyvillä huulissa sijaitsee joillakin lajeilla lämpökuoppia, joiden avulla käärme pystyy aistimaan yli 0,001 celsiuksen tarkkuudella. Niillä käärme aistii lähettyvillä olevat muut eläimet ja käyttää tietoa hyväksi saalistuksessa. Koska käärmeillä ei ole ulkoisia korvia eikä tärykalvoa, niiden kuulo rajoittuu alustan tärähtelyn aistimiseen. Käärmeet aistivat pienenkin liikkeen maan värähtelynä. Saalistava käärme on yleensä voittamaton; nopeus, kärsivällisyys ja tarkkuus ovat sen valtit. Ruuan lämpötila houkuttaa käärmettä lähestymään kohdetta. Siksi olisi ruuan lämpötila pidettävä kylmänä, ei tulisi mieli tekoja käärmeelle.

Talvehtiminen
Kyy horrostaa syyskuusta huhti–toukokuuhun. Ajat vaihtelevat ilmojen mukaan. Kyy talvehtii mieluiten lajitoveriensa kanssa maan alla tai kivenkolossa. Etelä-Suomessa talvehtimiskolo on puolen metrin syvyydessä. Ylä-Suomessa syvyys on jopa puolitoista metriä.lähde? Joskus samasta talvehtimispaikasta on löytynyt satojen kyiden yhteenkietoutunut möykky. Siinä on ollut fiilistä kerrakseen ja kiva porukka lämmittää vieruskaveria.

Käärme hengittää myös ruoka suussa ja odottaa uutta tilaisuutta saaliin kimpuun käymiseksi. Saalis voi olla lapsi nuori aikaikuinen tai vanha eläköitynyt uhri. Siksi on hyvä pitää oikeat pillerit mukana pureman varalta liikuessa lähistöllä missä on havaittu käärmeenpesä.

Vuosia sitten paistatteli lautapinon päällä simmonen.

Kyy kiemurtelee portaille – saako tunkeilijan tappaa vai pitääkö käärme siirtää?
Tappaminen ei ole ainoa tapa päästä eroon kotipihalle putkahtaneista kyykäärmeistä. Mies on ottanut tehtäväkseen siirtää ihmisten tunkeilijoiksi kokemat kyyt luontoon, jossa ne eivät häiritse. Kyytontilla asuva perhe pitää ajatusta kauniina, mutta käytännössä huonona ratkaisuna.

Ne on vähän nopeita hakemaan lämmönlähteitä, vilaus oven raosta ja ollaan sisätiloissa lämpimässä. Musta väri vetää puoleensa auringon lämpöä ja lämmin auto.

Myyräkuumetapaukset lisääntyneet, yksi kuollutnäin tauti tarttuu. Missä myyriä ja pien ruokaa on tarjolla kyykin viihtyy heinikosa ja aurinkoiset rinteet.

Hanki pihallesi muurahaiskeko. Muurahaiset pitävät käärmeet loitolla. Monella on raflas murkut jo sisällä ja ruokkivat niitä salaa.

Maallikoiden silmissä on ollut kova kyykevät , mutta se ei pidä paikkaansa. Kyse on siitä, että kyiden pääravintoa ovat sammakot. Nyt, kun ojien pohjat ovat kuivia, sammakot ovat hakeutuneet muihin kosteisiin paikkoihin ja kyyt tulevat niiden perässä. Kyse on ravinnonetsinnästä. Missä on samakoita järkevät kyyt saavat ravintoa.

Kyy on kovin uskollinen asemapaikaan. Siellä on hyvä olla, ruokaa piisaa ja turvattu tulevaisuus lämmin koti.