Olen aina rakastanut. Paitsi silloin kun olo on niin paha ettei saa happeakaan, mutta aina toivon että maailma olisi harmaa ja täynnä tuskaa. Se on turvallista kun on koko ikänsä ollut paskana, niin ei sitä uskalla olla normaali se tuntuu siltä että ihmiset voivat satuttaa. Joskus tuntuu että olen myös luonteeltani melankoliaa rakastava. Rakastan viiltelyä ja itkemistä kunnes kyyneleet eivät enää tule. Mä en ees häpeä itseäni. Monesti pillerit kädessä ollut ja päättänyt ne napata, mutta jotenkin haluan kiduttaa itseäni lisää. Oon vielä aika nuori yksilö, joten elämä edessä kommentit tutuilta kuultu mutta ei auta, joten pliis niistä voitte luopua. Mä en taida olla kovin kunnossa, vaikka toimintakykyinen ja naurava taaa pitkästä aikaa oonkin. Miltä tää kuulostaa teidän päässänne? Ja onko kohtalotovereita?
Rakastan masennustani
Ehkävähänmess
4143
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tykkäyskohteensa...
No onhan tuosa paljon samaa kuin itsellä vaikken viiltelyä sun muita harrasta ja pilleritkin koitan minimoida. En ehkä rakasta masista mutta pukeudun mieluiten mustaan, kuuntelen raskasta ja synkkää musaa ja esitän yleensä yksinäistä kovista koska se tuntuu turvalliselta ja todelliselta minun elämässä. Optimistinen ajattelu ja pirteys on mielestäni teeskentelyä ja itsensä ja muiden kusetusta josta ei hyvä seuraa. Nii näin me masisimmeiset taidetaan toimia. Olin ekalla Tarotin keikalla vuonna 1986 jonne oli matkaa jotain 500km. Olin kuullut vain bändin ekan sinkun wings of darkness silloin etukäteen mutta selvää sielujen yhteyttä oli jo silloin havaittavissa. Viimekuussa psykologi kauhisteli heti toisella tapaamisella kuinka minun koko hahmoni on niin synkkä, synkkyys oikein huokuu minusta. Mistä sitä putäisi iloita ja jos iloitsisin niin pidetään heti hulluna tai homona.
Tuskin olet masentunut jos pidät siitä noin paljon. Sulla on joku muu ongelma/häiriö esim. epävakaa-maanisparanoidia skitsofrenialla maustettuna.
Nii psykiatrilla vaan keskivaikeeks/vaikeeks masikseks todettu.