Pian rouskitaan sirkkoja ja imeskellään toukkia — inkeroislainen yritys on hyönteistalouden pioneeri
22.5.2017 19:01
Kuva: Katja Juurikko
Hyönteisten käyttö ihmisravinnoksi on Suomessakin kohta arkipäivää, uskoo Inkeroisista käsin toimivan Pohjolan Hyönteistalous Oy:n toimitusjohtaja Santtu Vekkeli.
Hyönteisten käyttö ihmisravinnoksi on Suomessakin kohta arkipäivää, uskoo Inkeroisista käsin toimivan Pohjolan Hyönteistalous Oy:n toimitusjohtaja Santtu Vekkeli.
Inkeroisissa päämajaansa pitävän Pohjolan Hyönteistalous Oy:n toimitusjohtaja Santtu Vekkeli hykertelee tyytyväisenä.
Vuosien panostukset tutkimus- ja tuotekehitystyöhön ovat kääntymässä läpimurroksi hyönteistalouden esiinmarssin etujoukoissa.
Eettisenä ja ekologisena ravintona pidettyjen hyönteisten ilmaantuminen kauppojen hyllyille ja ravintoloihin on vain ajan kysymys.
— Olemme hakeneet vauhtia toiminnalle Aasiaa ja Amerikkaa myöten. Konseptimme tuotantorakennukseksi on sovellettavissa ympäri maailmaa, hän sanoo.
Vekkeli vakuuttaa, että Kouvolan seutu on monella tavalla looginen vaihtoehto hyönteistalouden yhdeksi keskukseksi.
— Täällä on laajamittaiseen tuotantoon sopivia rakennuksia tyhjillään. Lisäksi löytyy elintarvikeyrityksiä ja varmasti myös innokkaita alkutuottajia.
Hänen mielestään esimerkiksi tyhjilleen jääneet paperitehtaiden tuotantotilat soveltuvat erinomaisesti toukkien tuotantoon.
— Olen varma, että kysymyksessä on tulevaisuuden ala, kunhan lainsäädäntö saadaan EU-tasolla kuntoon.
Vekkelin veikkauksen mukaan ensimmäiset hyönteislajit, joilla kuluttajat pääsevät herkuttelemaan, ovat jauhopukin toukka ja kotisirkka; seuraavaksi ehkä kaksitäpläsirkka ja buffalotoukka.
— Ruokakauppaan tuotteet ilmestyvät sekä jauheena että kokonaisina, kuivattuina hyönteisinä ja erilaisina eineksinä sekä välipaloina.
Nielemme niitä jo nyt
Hyönteiskokki Topi Kairenius pitää Vekkelin pioneerityön ansiosta Kouvolaa yhtenä Suomen hyönteistalouden alkulähteistä.
Hän sanoo, että länsimaisilla ihmisillä on kynnyksiä, jotka jarruttavat hyönteisten käyttöä ravinnonlähteenä.
— Hyönteisiä ei nähdä eläiminä siinä missä muutkin eläimet, vaan ne koetaan inhottavina ja ällöttävinä. Samaan aikaan syömme ilolla äyriäisiä ja nilviäisiä.
Hän huomauttaa, että itse asiassa jo nykyisellään ruuansulatuksemme läpi kulkee puolisen kiloa hyönteisiä vuotta kohden muiden elintarvikkeiden seassa.
Vaikka EU:n lainsäädäntö kieltää hyönteisten ja niistä jalostettujen elintarvikkeiden käytön ihmisravintona, Kairenius uskoo, että muutos on vain ajan kysymys.
— Hyönteistalouden hyödyt ovat tiedossa myös viranomaisilla. Tutkimus ja tuotekehitys edistyvät koko ajan.
Kairenius korostaa hyönteisten hyötykäytön eettisiä ja ekologisia puolia ja uskoo alan työllistävän tulevaisuudessa paljon ihmisiä alkutuotannosta jalostukseen ja markkinointiin.
Vielä kielletty, kohta lupa
Tällä hetkellä hyönteisten markkinointi ja myynti elintarvikkeina on EU:n alueella joitain poikkeusmaita lukuunottamatta kielletty.
Ensi vuoden alusta astuu voimaan uuselintarvikeasetus, jolloin hyönteisruoan myynti sallittaneen luvanvaraisena.
— Kysymys on poliittisesta tahtotilasta. Liialla varovaisuudella annetaan kilpailuetu muille, jo toiminnan sallineille maille, Vekkeli huomauttaa.
Hyönteisten käyttö joidenkin tuotantoeläinten, lähinnä siipikarjan ja kalojen ruokinnassa on astetta pidemmällä.
— Lainsäädäntö sallii kokonaisten hyönteisten ja hyönteisistä saatavan rasvan käytön rehuna kaikille muille eläinlajeille paitsi märehtijöille. Heinäkuun alusta alkaen prosessoitua valkuaista saa käyttää vesiviljelyssä, Eviran ylitarkastaja Tarja Root sanoo.
Kuusankoskitalossa järjestetyssä hyönteisalan toimijoiden ja alasta kiinnostuneiden työpajassa pöyhittiin hyönteiskasvatusta ja niiden käyttöä monesta näkökulmasta.
Työpaja oli osa Kouvola Innovation Oy:n ja Proagrian elintarvikealaan liittyvää hanketta, jossa pyritään saamaan yhteistyöllä lisäarvoa ruokaketjuille.
— Palautteen perusteella tällä alueella näyttää monilla eri toimijoilla olevan kiinnostusta alan kehittämiseen, Kouvola Innovation Oy:n projektipäällikkö Tanja Pöyhönen kertoo.
Jyri Turunen
22.5.2017 19:01
Kuva: Katja Juurikko
Hyönteisten käyttö ihmisravinnoksi on Suomessakin kohta arkipäivää, uskoo Inkeroisista käsin toimivan Pohjolan Hyönteistalous Oy:n toimitusjohtaja Santtu Vekkeli.
Hyönteisten käyttö ihmisravinnoksi on Suomessakin kohta arkipäivää, uskoo Inkeroisista käsin toimivan Pohjolan Hyönteistalous Oy:n toimitusjohtaja Santtu Vekkeli.
Inkeroisissa päämajaansa pitävän Pohjolan Hyönteistalous Oy:n toimitusjohtaja Santtu Vekkeli hykertelee tyytyväisenä.
Vuosien panostukset tutkimus- ja tuotekehitystyöhön ovat kääntymässä läpimurroksi hyönteistalouden esiinmarssin etujoukoissa.
Eettisenä ja ekologisena ravintona pidettyjen hyönteisten ilmaantuminen kauppojen hyllyille ja ravintoloihin on vain ajan kysymys.
— Olemme hakeneet vauhtia toiminnalle Aasiaa ja Amerikkaa myöten. Konseptimme tuotantorakennukseksi on sovellettavissa ympäri maailmaa, hän sanoo.
Vekkeli vakuuttaa, että Kouvolan seutu on monella tavalla looginen vaihtoehto hyönteistalouden yhdeksi keskukseksi.
— Täällä on laajamittaiseen tuotantoon sopivia rakennuksia tyhjillään. Lisäksi löytyy elintarvikeyrityksiä ja varmasti myös innokkaita alkutuottajia.
Hänen mielestään esimerkiksi tyhjilleen jääneet paperitehtaiden tuotantotilat soveltuvat erinomaisesti toukkien tuotantoon.
— Olen varma, että kysymyksessä on tulevaisuuden ala, kunhan lainsäädäntö saadaan EU-tasolla kuntoon.
Vekkelin veikkauksen mukaan ensimmäiset hyönteislajit, joilla kuluttajat pääsevät herkuttelemaan, ovat jauhopukin toukka ja kotisirkka; seuraavaksi ehkä kaksitäpläsirkka ja buffalotoukka.
— Ruokakauppaan tuotteet ilmestyvät sekä jauheena että kokonaisina, kuivattuina hyönteisinä ja erilaisina eineksinä sekä välipaloina.
Nielemme niitä jo nyt
Hyönteiskokki Topi Kairenius pitää Vekkelin pioneerityön ansiosta Kouvolaa yhtenä Suomen hyönteistalouden alkulähteistä.
Hän sanoo, että länsimaisilla ihmisillä on kynnyksiä, jotka jarruttavat hyönteisten käyttöä ravinnonlähteenä.
— Hyönteisiä ei nähdä eläiminä siinä missä muutkin eläimet, vaan ne koetaan inhottavina ja ällöttävinä. Samaan aikaan syömme ilolla äyriäisiä ja nilviäisiä.
Hän huomauttaa, että itse asiassa jo nykyisellään ruuansulatuksemme läpi kulkee puolisen kiloa hyönteisiä vuotta kohden muiden elintarvikkeiden seassa.
Vaikka EU:n lainsäädäntö kieltää hyönteisten ja niistä jalostettujen elintarvikkeiden käytön ihmisravintona, Kairenius uskoo, että muutos on vain ajan kysymys.
— Hyönteistalouden hyödyt ovat tiedossa myös viranomaisilla. Tutkimus ja tuotekehitys edistyvät koko ajan.
Kairenius korostaa hyönteisten hyötykäytön eettisiä ja ekologisia puolia ja uskoo alan työllistävän tulevaisuudessa paljon ihmisiä alkutuotannosta jalostukseen ja markkinointiin.
Vielä kielletty, kohta lupa
Tällä hetkellä hyönteisten markkinointi ja myynti elintarvikkeina on EU:n alueella joitain poikkeusmaita lukuunottamatta kielletty.
Ensi vuoden alusta astuu voimaan uuselintarvikeasetus, jolloin hyönteisruoan myynti sallittaneen luvanvaraisena.
— Kysymys on poliittisesta tahtotilasta. Liialla varovaisuudella annetaan kilpailuetu muille, jo toiminnan sallineille maille, Vekkeli huomauttaa.
Hyönteisten käyttö joidenkin tuotantoeläinten, lähinnä siipikarjan ja kalojen ruokinnassa on astetta pidemmällä.
— Lainsäädäntö sallii kokonaisten hyönteisten ja hyönteisistä saatavan rasvan käytön rehuna kaikille muille eläinlajeille paitsi märehtijöille. Heinäkuun alusta alkaen prosessoitua valkuaista saa käyttää vesiviljelyssä, Eviran ylitarkastaja Tarja Root sanoo.
Kuusankoskitalossa järjestetyssä hyönteisalan toimijoiden ja alasta kiinnostuneiden työpajassa pöyhittiin hyönteiskasvatusta ja niiden käyttöä monesta näkökulmasta.
Työpaja oli osa Kouvola Innovation Oy:n ja Proagrian elintarvikealaan liittyvää hanketta, jossa pyritään saamaan yhteistyöllä lisäarvoa ruokaketjuille.
— Palautteen perusteella tällä alueella näyttää monilla eri toimijoilla olevan kiinnostusta alan kehittämiseen, Kouvola Innovation Oy:n projektipäällikkö Tanja Pöyhönen kertoo.
Jyri Turunen
Vastaukset 2
Vanhimmat
tunge perseesees toukkas. hyi vittu.
Joillain hyönteisillä on loismato sisällä. Olisitko valmis siihen, että elimistösi valloittaisivat loismadot, esim. jouhimato?