Om man inte vill lära sig andra språk så borde det vara fritt fram att välja något annat ämne istället.
Språkfordringar till olika yrken kan däremot behållas, om man som kommunal tjänsteman bör kunna både finska och svenska så hör det förstås automatiskt till ens yrkesutbidning att man pluggar de språken, och grundliga tester bör anordnas.
Språkfordringar till olika yrken kan däremot behållas, om man som kommunal tjänsteman bör kunna både finska och svenska så hör det förstås automatiskt till ens yrkesutbidning att man pluggar de språken, och grundliga tester bör anordnas.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Vi kan inte tillåta, att samhället smulas sönder genom en fördumning av vår ungdom. Unga väljer inget själv, utan det gör deras mammor och pappor som av någon anledning kallas för "förmyndare".
De har bättre inseende i vad som är viktigt för efterkomman.
Undantag finns alltid, men i alla generationer finns de som fyller fängelser och anstalter. Låt oss inte göra den nivån till norm.
Men det är ju Peppu-Reino själv och hans/hennes arbetsgivare som hela tiden försöker förhindra mammor och pappor och barnen själva att välja de främmande språken som barnen behöver.
Peppu-Reino och hans/hennes arbetsgivare är vår egentliga problem.
Freukan opit menneet perille hyvin, usko omaan "ylemmyyteen" suomenkielisiin nähden.
Pelinne on jo hävitty.
Mihin perustuukaan fennomaanien opit? Ne perustuvat fennomaanien ylimielisyyteen. Vieläpä yli valtiovallan. Vieläpä pientä kielivähemmistöä vastaan.
Minusta, jos suomenkielinen haluaa valita pakolliseksi kouluäidinkielekseen ruotsin on se erittäin OK. Sallittakoon ruotsinkielisen valita suomi, jos sellaista mielenkiintoa saattaisi olla.
Suomen oppivat nykyään melkein kaikki, paitsi jos aktiivisesti yrittää välttää suomen kieltä, mikä on mahdollista Ahvenanmaalla.
Koulussa äidinkielen pitää olla ainoa pakollinen kieli, muut valinnaisia. Jos ruotsinkielinen haluaa parantaa ja hioa suomen kielen taitoaan myöhemmin, se on helppoa. Voi lukea suomenkielistä kirjallisuutta, osallistua kansalais- ja työväenopiston suomen kielen kursseille ja suorittaa tasokokeet. Myös keskiasteella ja korkeakouluissa voi parantaa suomen taitoa.
Suomenkieliselle ruotsin oppiminen on työläämpää, sitä ei opi "itsestään" Suomessa, koska suomenruotsin puhekieli on sekakieltä ja sitäkin kuulee aika vähän jopa pääkaupunkiseudulla. Jos peruskoulussa on valinnut muita kieliä, ruotsin voi kyllä aloittaa myöhemminkin, jos tarve vaatii tai kieli on alkanut kiinnostaa muista syistä.
"Peppu-Reino och hans/hennes arbetsgivare är vår egentliga problem."
Ert problem är det, att ni inte har någon arbetsgivare. Det i sin tur beror på era tidigare val.
Så Du vill fortsätta på Er linje - Freudenthal-linjen.
Det finns klokare freudenthaler. De tiger och påstår ej dumheter liksom Du.
Du tillhör särklassen även hos freudenthaler.
Det är fint att du har haft väckarklockan och ringa i tid, så att inte en sekund av möjlighet att skymfa och håna medskribenter går till spillo.
Du skrev visst på Kokoomusspalten också, och de enda som har svarat, förutom jag, är SFP-spaltens dårar. Inser ni inte, att ni har grava mentala problem?
Den här öppna psykvården passar inte åt alla.
Pakkoruotsi tuli pääkaupunkiseudulle vuonna 1977, muualle maahan muutamaa vuotta aikaisemmin. Näin ollen kaikki ainakin jo 1964 syntyneet ja sitä nuoremmat ikäluokat ovat lukeneet pakkoruotsin. Nämä ikäluokat ovat nyt 41-vuotiaita tai nuorempia, ja heille on kertynyt runsaasti omakohtaista kokemusta pakkoruotsin tarpeellisuudesta. Monilla heistäkin jo täysi-ikäisiä lapsia. Jos oma lapsi olisi epävarma kielivalinnasta, vanhemmat pystyvät kertomaan oman näkemyksensä.
Pakkoäidinkieli on koululaisille suomi, koska muita vaihtoehtoja ei kouluissa ole kuin rannikkoseuduilla ruotsi. Miksikä ei valita ruotsia täysi suomenkielisilläkin alueilla, koska ruotsin kielen opetusta löytyy hyvin.
Pitäisikö asettaa ruotsin opettajien työllistäminen lapsen edun edelle? Lisäksi useimmat muodollisesti pätevät opettajat pystyvät opettamaan ruotsin ohella muitakin kieliä ja mieluummin opettavatmin muita kieliä, jos siihen on mahdollisuus.
Aivan toinen asia on epäpätevät ruotsin tuntiopettajat. Rouville tarjoutuisi hyvä syy parantaa pätevyyksiään.
Onko pakkomatikka tarpeellinen? On. Nimittäin minä en millään saa v. 1964 syntyneestä 41-vuotiasta tai nuorempaa...
Kyseessä ei tietenkään ole tuntiopettajien etu vaan lasten ja Suomen etu.
Olen käynyt kouluni 80-lvulla ja työelämään mennyt 90-luvulla. Olen siis juuri tuota ikäluokkaa. Ja voin siis kertoa näkemykseni: Minun kouluaikanani opiskeltiin 3-4 vierasta kieltä, eikä valitettu. Kielten opiskelu ja oppiminen oli etuoikeus ja mahdollisuus. Kieliä nimittäin oli tuolloin myös tapana käyttää ja niiden osaamisesta oli selvästi hyötyä - niin ulkomailla käydessä, siellä asuessa ja myöhemmin työelämässä. Ja voi kuinka hyvin sitä osasikaan kieliä verrattuna monen muun Euroopan maan asukkaan kielitaitoon!
Så är det. Den som kan och provar vet.
Den som tror sig veta och inte lär sig, tror sig ha rätt tills graven börjar vara ett dagligt tankeobjekt. De är då misstanken om att okunskap kanske inte sedan heller var det bästa valet börjar gnola i bakhuvudet. Är det kanske där av de känner bottenlös bitterhet och hat mot en folkgrupp som bevisligen klarar sig väl, samt ett landskap som gör det dito?
Jeps. Lyönti virhe. Piti olla 53 v.
Pääkaupunkiseudulla pakkoruotsi alkoi 1977, muualla Suomessa jokunen vuosi aikaisemmin. Näin ollen ainakin kaikki vuonna 1964 syntyneet ikäluokat (nyt 53 v) ja sitä nuoremmat ovat lukeneet pakkoruotsin ja heille on kertynyt runsaasti omakohtaista kokemusta ruotsin tarpeellisuudesta.
Jos omat lapset ovat epävarmoja kielivalinnoista, vanhemmat pystyvät kertomaan oman näkemyksensä.
Kielivalinnoissa kuten muissakin opiskeluvalinnoissa tarvitaan koulujen opinto-ohjausta, mutta ei pakkoholhousta.
Kielitaitovalinnoissa tarvittaisiin ehdottomasti myös ammattilaisten näkemyksiä. Kielten ammattilaiset, kuten kokeneet opettajat, voivat kertoa paitsi oppilaille, myös vanhemmille, mikä kielten osaamisen merkitys on, mistä kielestä on missäkin hyötyä, millainen kielten opiskelujärjestys on kullekin sopivin jne. Asiallinen ja positiivinen tieto eri kielistä lisää motivaatiota.
Kielten opettajilla on harvoin muuta työkokemusta kuin opetustyö, joten heidän näkemyksensä pohjana saattaa olla itsensä työllistäminen.
Kielten opetuksen ammattilaisia ovat nimenomaan kokeneet opettajat - heillä on sekä kokemus alasta että käytännön opetuksesta.
Ongelmallisia ovat joskus "norsunluutornissaan" istuvat, totaalisesti opetustyöstä vieraantuneet "asiantuntijat".
Finska räcker bra för de flesta invånarna i Finland.
Just det, främmande språk kan folk läsa på sin fritid.
Finska är servicespråk.
Inte är det kanske så väldigt nödvändigt att kunna franska när man sitter i Lidls kassa på en helt finskspråkig ort ?
Det kan komma en turist från Frankrike.
Självklart måste man som arbetssökande uppfylla alla fordringar som behövs för att kunna sköta sitt arbete.