PEF mittari on ollut aikoinaan edullinen valmistaa ensihätään.
Pystyykö lääkäri vastaamaan seuraavaan kysymykseen tyydyttävällä tavalla?
Mistä johtuu, että mikäli henkilö puhaltaa esim. PEF-arvon 480 hänellä voi olla käytännössä huono olo ja vaikea hengittää kun taas esim. 440 PEF-arvot puhallettuaan on parempi olo?
Pystyykö lääkäri antamaan tähän rehellisen ja vilpittömän vastauksen?
Vieläpä antamatta perinteistä hällä-väliä vastausta ja avaamalla kaikki erikoistilanteita varten tehdyn roskakorin, jonne voi pudotella kaiken mikä häiritsee omaa ajattelua.
Onko väärin ajatella PEFfistä seuraavaa?
PEF on aikoinaan lähtenyt liikkeelle lyhyen tähtäimen hätäratkaisusta niin kuin yleensä kaikki muukin yhteisöllinen illuusion rakennus. Mitä ilmeisimin se on perustunut kustannustehokkaaseen näkökulmaan siitä, että halvalla muovinpalalla voidaan astmaatikon, jota ei varsinkaan aikoja sitten yhteiskunta juuri jaksanut kaivata oli PEF omiaan pitämään astmaatikkoja rauhallisena ja antamaan vaikutelman siitä että "riittävän hyvää hoitoa" saadaan seuraamalla PEF arvoja.
Tämä ei ole mikään salaliittoteoria vaan ihan fakta siitä mikä on yleinen käytäntö ja miten asioita yhteiskunnissa ylipäätään aina on hoidettu ja myös tullaan hoitamaan niin kauan kuin ihmiset ei ole kiinostuneet omista asioistaan. Kyse on aina resurssien niukkuudesta ja sitä että niitä ei häviäjille yleensä riittävästi anneta ei varsinkaan ellei joku ymmärrä itselleen jotain tarvittavaa asiaa pyytää. Tai ellei vaikeammassa tilanteessa itku häiritse yhteisön moraalikäsitystä tai se ole taloudellisesti perusteltavissa.
PEF mittarin ajatus perustuu siihen että huippuvirtausarvo mittaisi astmaatikon yleisvointia.
Puhtaalla logiikalla tämä on jo pitkälle kyseenalaistettavissa.
a) PEF on huippuvirtausarvo, joka mittaa sitä hetkeä kun henkilö puhaltaa voimakkaimmalla mahdollisella tavalla
Usein tällöin elimistö ennakoi jo tapahtumaa, jolloin elimistöön kehittyy adrenaliinia, ja puhallushetkellä keuhkot ovat jo jonkin verran enemmän auki kuin esim. minuutti pari ajateltua
puhallushetkeä ennen.
b) jos keuhkoputkissa on limaa tai muuta obstruktiota on loogista olettaa että se
sen estävä vaikutus osittain tai merkittävissä määrin lisäksi poistuu juuri puhallushetkellä
tällaisen asian huomiointia ei pef pysty millään tavalla arvioimaan
c) ennen ja jälkeen lääkkeenottoa tehdyt kontrollipuhallukset vaihtelevat käytännössä runsaasti sillä
on mahdotonta saada aikaiseksi laboratoriotyyppisiä olosuhteita. Esim. henkilö saattaa saada jostain syystä lisää
altistusta juuri lääkkeenoton jälkeen lisäksi puhallusympäristön allergeeni tms. alstistustilanteet saattavat vaihdella jyrkästikin, jota on lääkärin täysin mahdotonta arvioida ja ottaa huomioon ilman
tarkkaa anamneesia, johon ei käytännössä puolestaan ole mitään mielekästä eikä järkevää mahdollisuutta järjestää
Ainoa mahdollisuus kehittää jollakin tavalla astman osalta asioita on ymmärtää heittää PEF mittari helvettiin ja siirtyä pääasiallisesti käyttämään astman diagnosointiin sen alkuvaiheessa
kotiinkannettavaa kevyttä spirometrialaitetta maskin kanssa, joka on ainoa tapa mitata reaalisia hengitysarvoja. Tällainen viikon mittainen rekisteröinti antaa lääkärille huomattavasti suuremman mahdollisuuden hoitaa potilasta kuin nykyinen nyrjähtänyt ja halpahintainen malli.
Samalla voi laittaa astmahoitajille ajantasalle parempaa tietoa eikä tarvitse hokea peffistä ensisijaisesti aivan kuin se olisi jokin ratakisu tai ensisijainen tai ainoa järkevä ja perusteltu toimenpide. Jos elämä on sellainen investointi, että se on jonkun vitun muovinkappaleen arvoinen niin ei kyllä hyvin mene.
Tässä tulisi olla riittämiin, jotta jotain edistystä tapahtuisi. Ei mua kiinnosta syödä kalliita ja epäterveellisiä astmalääkkeitä koko ikääni vaan haluan tietä kuinka astmasta pääsee eroon ja potkittua sen lopullisesti pois.
Pystyykö lääkäri vastaamaan seuraavaan kysymykseen tyydyttävällä tavalla?
Mistä johtuu, että mikäli henkilö puhaltaa esim. PEF-arvon 480 hänellä voi olla käytännössä huono olo ja vaikea hengittää kun taas esim. 440 PEF-arvot puhallettuaan on parempi olo?
Pystyykö lääkäri antamaan tähän rehellisen ja vilpittömän vastauksen?
Vieläpä antamatta perinteistä hällä-väliä vastausta ja avaamalla kaikki erikoistilanteita varten tehdyn roskakorin, jonne voi pudotella kaiken mikä häiritsee omaa ajattelua.
Onko väärin ajatella PEFfistä seuraavaa?
PEF on aikoinaan lähtenyt liikkeelle lyhyen tähtäimen hätäratkaisusta niin kuin yleensä kaikki muukin yhteisöllinen illuusion rakennus. Mitä ilmeisimin se on perustunut kustannustehokkaaseen näkökulmaan siitä, että halvalla muovinpalalla voidaan astmaatikon, jota ei varsinkaan aikoja sitten yhteiskunta juuri jaksanut kaivata oli PEF omiaan pitämään astmaatikkoja rauhallisena ja antamaan vaikutelman siitä että "riittävän hyvää hoitoa" saadaan seuraamalla PEF arvoja.
Tämä ei ole mikään salaliittoteoria vaan ihan fakta siitä mikä on yleinen käytäntö ja miten asioita yhteiskunnissa ylipäätään aina on hoidettu ja myös tullaan hoitamaan niin kauan kuin ihmiset ei ole kiinostuneet omista asioistaan. Kyse on aina resurssien niukkuudesta ja sitä että niitä ei häviäjille yleensä riittävästi anneta ei varsinkaan ellei joku ymmärrä itselleen jotain tarvittavaa asiaa pyytää. Tai ellei vaikeammassa tilanteessa itku häiritse yhteisön moraalikäsitystä tai se ole taloudellisesti perusteltavissa.
PEF mittarin ajatus perustuu siihen että huippuvirtausarvo mittaisi astmaatikon yleisvointia.
Puhtaalla logiikalla tämä on jo pitkälle kyseenalaistettavissa.
a) PEF on huippuvirtausarvo, joka mittaa sitä hetkeä kun henkilö puhaltaa voimakkaimmalla mahdollisella tavalla
Usein tällöin elimistö ennakoi jo tapahtumaa, jolloin elimistöön kehittyy adrenaliinia, ja puhallushetkellä keuhkot ovat jo jonkin verran enemmän auki kuin esim. minuutti pari ajateltua
puhallushetkeä ennen.
b) jos keuhkoputkissa on limaa tai muuta obstruktiota on loogista olettaa että se
sen estävä vaikutus osittain tai merkittävissä määrin lisäksi poistuu juuri puhallushetkellä
tällaisen asian huomiointia ei pef pysty millään tavalla arvioimaan
c) ennen ja jälkeen lääkkeenottoa tehdyt kontrollipuhallukset vaihtelevat käytännössä runsaasti sillä
on mahdotonta saada aikaiseksi laboratoriotyyppisiä olosuhteita. Esim. henkilö saattaa saada jostain syystä lisää
altistusta juuri lääkkeenoton jälkeen lisäksi puhallusympäristön allergeeni tms. alstistustilanteet saattavat vaihdella jyrkästikin, jota on lääkärin täysin mahdotonta arvioida ja ottaa huomioon ilman
tarkkaa anamneesia, johon ei käytännössä puolestaan ole mitään mielekästä eikä järkevää mahdollisuutta järjestää
Ainoa mahdollisuus kehittää jollakin tavalla astman osalta asioita on ymmärtää heittää PEF mittari helvettiin ja siirtyä pääasiallisesti käyttämään astman diagnosointiin sen alkuvaiheessa
kotiinkannettavaa kevyttä spirometrialaitetta maskin kanssa, joka on ainoa tapa mitata reaalisia hengitysarvoja. Tällainen viikon mittainen rekisteröinti antaa lääkärille huomattavasti suuremman mahdollisuuden hoitaa potilasta kuin nykyinen nyrjähtänyt ja halpahintainen malli.
Samalla voi laittaa astmahoitajille ajantasalle parempaa tietoa eikä tarvitse hokea peffistä ensisijaisesti aivan kuin se olisi jokin ratakisu tai ensisijainen tai ainoa järkevä ja perusteltu toimenpide. Jos elämä on sellainen investointi, että se on jonkun vitun muovinkappaleen arvoinen niin ei kyllä hyvin mene.
Tässä tulisi olla riittämiin, jotta jotain edistystä tapahtuisi. Ei mua kiinnosta syödä kalliita ja epäterveellisiä astmalääkkeitä koko ikääni vaan haluan tietä kuinka astmasta pääsee eroon ja potkittua sen lopullisesti pois.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Juuri niin, asiaa kirjoittelit. Niin minustakin tuntuu,että täytyyhän tähän tautiin sentään olla jokin parannuskeino. Vaikka aina sanotaan, että sairastuttua et ikinä lääkkeistä eroon pääse.
Tuntuu todella ihmeelliseltä, kun astmaa on tutkittu jo näinkin paljon, mutta mitään edistys-
askelta parempaan suuntaan ei ole saatu.
Niin... hassulta tuntuu tuo pef- mittari. Itselläni on ollut ennen sairastumista todella suuret ja tilavat keuhkot kokooni nähden.
Uskokaan vaan tuohon pef- mittarin tuloksiin, johon lääkäri tukeutuu, että ei teillä astmaa ole. Vaikka on ihan sika vaikea olla, kun ahdistaa.
Siihen minäkin luotin,kun sanottiin- oli hyvät tulokset. Nyt vähän myöhemmin olen menettänyt keuhkojen kapasiteetista huomattavan osan, jota tulehdus on saanut aikaan, kun ei aikanaan ole aloitettu hoitoa.
Että näin...
Puhalsin kokeeksi PEF-mittariin: 460
Ikää on 54,5 vuotta, pituutta 165 cm, normaalipaino.
Jos olisin ollut hajustetussa ympäristössä, olisi lukema ihan toinen, en pysty sanomaan mikä, kun en sellaiseen ympäristöön mene.
Aikanaan minulla tutkittiin astmaa, koska kauppareissut, kylässäkäynnit, yms. aiheuttivat pahan, hakkaavan yskän ja hengitysvaikeuksia.
[Olen itse hajusteille allerginen (ihoallergia), enkä ole käyttänyt mitään hajustettuja tuotteita (siis ei mitään = sisältää myös pesu- ja puhdistusaineet) 14 vuoteen.
En ole niitä koskaan hyvin kestänytkään, eli liikakäyttö ei ollut syynä.]
Luulin, että olen allerginen pölypunkille, kissoille, koirille, jne. Prick-testeissä en kyllä reagoinut.
Tein PEF-mittausta kahden viikon ajan, tulokset pysyivät suurinpiirtein samoina, vaikka käytin myös avaavaa astmalääkettä tässä testauksessa.
Siinä tein virheen, etten altistanut itseäni menemällä kylään, käymällä vaatekaupoissa, yms., mutta tätä en silloin ymmärtänyt (n. v. -95).
Ei ollut astmaa, eikä (kai) ole, vaikka jo n. -87 olin 'viittä vaille astma-tapaus' Allergiasairaalan tutkimuksissa.
Kun työaltistus sekalaiselle määrälle herkistäviä-, ärsyttäviä- ja myrkyllisiä kemikaaleja loppui (-94), loppuivat oireetkin, mutta oirehdin edelleen kodin ulkopuolella, kuten edellä mainitsin. (Olin toimistotyössä).
Pääsin kurssille, meitä oli 15 kurssilaista ja opettaja; vanha talo, ei ilmanvaihtoa.
Ensimmäinen päivä oli minulle liikaa, 4 tuntia + bussimatkat. Yskin koko illan ja yön, vasta vahvat antihistamiinit auttoivat senverran, että pystyin nukkumaan muutaman tunnin.
Menin lääkärille hakemaan astma- ja allergialääkkeitä. Ei apua.
Lääkäri muuten sanoi (yksityinen lääkäriasema/yleislääkäri): 'Ei sinussa ole mitään vikaa, en ymmärrä mitä sinä haluat'.
Halusin astmalääkkeiden lisäksi hengitettävää allergialääkettä.
Ei auttanut.
Soitin vielä Allergia- ja Astmaliiton neuvontapuhelimeen, ja kysyin, olisiko joku lääke, mikä auttaisi.
Ei ollut.
Ilmoitin, etten voi jatkaa kurssia, koska muiden käyttämät hajusteet aiheuttivat minulle niin pahat hengitystieoireet, etten edes 'täyslääkittynä' selviä.
Ryhmä lupasi lopettaa voimakkaiden hajusteiden käytön, joku vähän nurisi, mutta parhaansa tekivät.
Tämä auttoi käymään kurssin loppuun, mutta lääkitys oli maksimissaan. Välillä oksensin, kun pääsin kotiin.
Vaatteet haisivat hajustetulle, ne piti viedä ulos, ja itse piti mennä suihkuun.
Kurssilaiset käyttivät hajustettuja tukanpesu- ja hoitoaineita, hajustettuja pyykinpesuaineita, ihovoiteita, yms.
Ilmassa oli hajustekemikaaleja, vaikka ns. voimakkaat 'tuoksut' olikin jätetty pois.
Jos ihminen käyttää itse hajustettuja tuotteita, hän ei haista pieniä määriä ja sanookin, että 'täällä ei ole mitään hajuja/tuoksuja'.
Hajuaisti tottuu ja turtuu. Siksi monet käyttävätkin hajustettuja tuotteita niin, että kanssaihmiset sairastuvat ympärillä.
Itse olin jo pitkään reagoinut voimakkaisiin hajusteisiin (hajuvedet, partavedet, deodorantit, pyykinpesuaineet, yms.), mutta
en itsekkään ymmärtänyt, että kyläpaikan tunkkainen sisäilma sisälsi myös hajustekemikaaleja, niitä kun ei silmällä erota.
En ole tarvinnut lääkäriä enkä lääkitystä 7,5 vuoteen. Hoitona on ollut puhdas (niin pitkälle kuin se on mahdollista) sisäilma ja hajustettujen ihmisten ja paikkojen välttäminen. Astma-tyyppinen reagointi ei ole ainut, migreeni iskee lyhyestäkin altistuksesta. Aina ei onnistu välttämään, kun on käytävä ruokaostoksilla.
Reaktiota ei voi tietää ennakkoon, kun ei tiedä, mitä joutuu hengittämään. Hajustekemikaalithan 'nauttivat kauppasalaisuusasemasta', niitä ei tarvitse merkitä tuoteselosteeseen muuten kuin sanalla 'perfume' tai 'parfum'.
Itse hajusteraaka-aineiden lista on mielenkiintoinen, sieltä löytyy teollisuuskemikaaleja, joille teollisuuskäytössä on raja-arvot sisäilmassa.
Eteerisiä öljyjä käytetään vain nimeksi, 85 % hajusteraaka-aineesta on synteettistä, mikä tarkoittaa, että sille ei löydy vastinetta luonnossa.
Saturday November 6, 2004
The Guardian
http://www.guardian.co.uk/editor/story/0,,1344768,00.html
The suspect sense of smell
"What's the difference between perfume and pollution?
Absolutely nothing," declared the Ecologist (November).
............................
Löytynee kirjastoista:
The Ecologist . . .
30 BEHIND THE LABEL: PERFUME
What's in your perfume bottle? Pat Thomas dissects the
ingredients of Eternity by Calvin Klein, uncovering a sweet
smelling array of carcinogens, neurotoxins and hormone
disruptors.
http://www.theecologist.org/current_issue.html
..........................
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=pubmed&dopt=Abstract&list_
uids=15649270
1: Clin Exp Allergy. 2005 Jan;35(1):75-81.Related Articles, Links
Mucosal symptoms elicited by fragrance products in a population-based sample in relation
to atopy and bronchial hyper-reactivity.
Elberling J, Linneberg A, Dirksen A, Johansen JD, Frolund L, Madsen F, Nielsen NH,
Mosbech H.
The National Allergy Research Centre, Gentofte University Hospital, Denmark.
Conclusions: Mucosal symptoms from the eyes and airways were common in this population.
BHR was a significant and independent predictor of these symptoms. The lack of
association with atopy suggested that IgE-mediated allergic mechanisms do not play a
major role in the development of these symptoms.
...........................
Siitä vaan kokeilemaan! Vie kyllä oman aikansa, ennenkuin sisäilma raikastuu, hajustekemikaalit pysyvät pitkään mm. huonekaluissa, vaatteissa, jne.
Työpaikoilla voisi kokeilla samaa, tulokset voisivat yllättää!
Osa kun ei voi enää käydä töissä ''passiivisen hajusteidenkäytön'' takia.
TTL:n sivu ja haku sanalla 'hajusteet':
Etusivu: Tiedonvälitys: Tiedotteet: 2001:
Työterveyspäivät 2001 tarjoavat uusinta tutkimustietoa ja käytännön esimerkkejä
työpaikoille
TIEDOTE 22/2001 Julkaisuvapaa 23.10.2001
23.-24.10.2001
Astma työssä ja työstä
Henrik Nordman, professori, Työterveyslaitos
Astmaa voidaan pitää yleistyvänä kansantautina. Työympäristön merkitys astman
puhkeamiseen ja sairauden kulkuun vaikuttaa selvästi otaksuttua suuremmalta. Astmasta
kärsivän oireet pahenevat usein työympäristön eri altisteista kuten tupakansavusta,
ärsyttävistä kaasuista, pölyistä, käryistä ja hajusteista. Noin 250 työympäristössä
esiintyvän aineen tiedetään aiheuttavan ammattiastmaa. *snip*
..........................
Spirometria PEF on näyttänyt keskimääräistä suomalaista parempia tuloksia.
Hassua kyllä spirometriat ovat sattuneet
kohtuullisen hyville päiville.
Itse ensin ajattelin, että no hyvä niin, jos kyseessä ei olekaan astma. Vaan mahtaako jäädä sitten tutkimatta kokonaan?
Toisena päivänä voi olla mielettömän vaikeat oireet.
Spirometrian tehnyt hoitajakin totesi, että tulokset voivat vaihdella päivästä toiseen.
Se kuulostaisi ihan normaalilta.
Silti kuitenin lääkärillä on käytössään vain
hetken kertaluontoinen puhallustieto.
Mahtaako se antaa hyvän lähtökohdan lääkärin työskentelyyn?
Järkihän sanosi, että ei ja näin edelleen lääkärin ajatukset perustuvat virheelliseen analyysiin.
Jos taas lääkäri sanoo, että hän kyllä funtsii muitakin asioita niin mitähän ne muut asiat sitten ovat.
Olisi mukava pästä jyvälle millä perusteilla
astmadiagnosi tapahtuu ja kestääkö se esim.
tarkempaa päivänvaloa ja kritiikkiä.
Ja näin pääse kuntokin pahenemaan mikä ei ole järkevää ennaltaehkäisevää ja kustannustehokasta terveydenhuoltoa.
Itsekin kyselin aluksi kovasti apua,mutta keitto tuntui olevan laihaa joka paikassa. Kun kysyin, mitä esim. johonkin järjestön toimintaan kuului siellä kuulemma puhallettiin PEFiin. Tämä tuntui hullulta omiin vakaviin tarpeisiin nähden.
Jos taas ajattelee tuota lääkärien logiikkaa, niin hehän ovat saaneet jotkin raja-arvot esim. PEFfiä varten ja mietityttääkiin, se että jos vuosien kuluessa arvot heikkenevät ja silti ovat vielä jossain vaiheessa paremmat kuin keskitason, ei kait tuli päätellä niin , että asia on kunnossa, jos tietty arvo ei mene keksiarvon alapuolelle ja odotella sen sitten tapahtuvan joskus hamassa tulevaisuudessa.
Luulisin niin, että asiassa auttaisi ylipäätään kulttuurin muutos ja potilasta alettaisiin uusien sairauksien osalta kuulla enemmän
POINTTI: (lääkärikeskeisestä asioiden hoidosta ja auktoriteetista asiakaspalveluun ja pitkäaikaisten hyötyjen tavoitteluun)
.. ja todeta ihan avoimesti pelkäämättä yhteisön siitä romuttuvan,jos todetaan että kertakaikkiaan lääkärillä on käytössään vain se tieto mikä hänelle on vastaan tullut.
Eikäpä se myöskään voi koskaan siitä kasvaa, jos potilaiden reaaliset ongelmat jäävät kuulematta tai niihin suhtaudutaan vaikka niin ei virallisetsi myönnettäis ehkä usein ylimielisesti ja ne niputetaan subjektiivisiksi kertomuksina, joka on aika hölmöä itseasiassa.
Mikä voiis olla reaalisempaa tietoa kuin se mitä potilas kokee 24/h vuorokaudessa vuosien ajan
suhteessa esim vartissa tehtyyn PEF-spirometriaan?
Itse olen kärsinyt todella pahasta ärsyttävästä yskästä (välillä limaakin) oikeastaan nuoresta asti, ja viime vuosina se on vain pahentunut. Kesäisinkin saa yskiä, jos sattuu ilma yhtäkkiä jäähtymään ulkona.
Hakeuduin viimein tutkimuksiin pikkuhiljaa, ja reipas vuosi sitten PEF-arvo oli 380 eli ilmeisesti surkea. (Olen normaalipituinen ja -painoinen.) Tuntuikin etten enää pääse ylämäkiä ylös ilman että olen henkihieverissä...
Sain Bricanyliä kokeiltavaksi ja alkoi kuin uusi elämä.
Mutta voi, viime syksyn tullen taas inha olla, enää ei edes B. auta. PEF-mittarin sain kotiin, ja lukemat olivat semmoista 500 tuntumaa melkeinpä ilman lääkettäkin, ei mitään heittoja sinne eikä tänne. Olin metakoliinitestissäkin, eikä kuulema voitu osoittaa astmalle tyypillistä oireilua.
Mitä nyt vain yskin keuhkojani pellolle siinä määrin että välillä on verenmaku suussa, ja välillä olen tukehtua sylkeeni, kun kaikki menee väärään kurkkuun!
Sain onneksi kotipaikkani omalääkäriltä Pulmicort-reseptin, jota nyt tässä aloittelen ja saas nähdä miten käy.
Sanoivat jo testissä että nykyään ei enää odotella että potilas on kuolemankielissä ennenkuin lääkitys aloitetaan, ilman virallista astma-diagnoosiakin on mahdollista saada lääkitystä.
Joten kannattaa varmaan huolehtia oikeuksistaan jos ei noin fiksua väkeä tule luonnostaan vastaan!
Minulla on juuri toisin päin, että sen 3,5 vuoden ajan kun spirometria-testejä on minulle tehty arvoni ovat olleet alle normaalin, mutta oireita ei ole. Olen 40 v, 175 cm, nainen ja FEV1 n. 75-79 % ja PEF-lukemat 350-380. Jotain ahtaumaa on, joka johtuikin varmaan tupakoinnista (lopetin reilu puoli vuotta sitten). Puhallusarvoja ei ole mitattu tupakoinnin lopettamisen jälkeen, paitsi alkuvuodesta, jolloin olin keuhkokuumeessa ja arvot olivat sen mukaiset.
Outoa on se, että minulla ei ole yskää eikä hengenahdistusta liikkuessanikaan. Toistuvaa nuhaa on ollut, joka saattaa olla allergista. Olen menossa allergia- ja astmatutkimuksiin noiden matalien arvojen vuoksi. Mietin itse, että voiko astma olla sittenkin näin oireetonta?
Olen hyvässä fyysisessä kunnossa ja liikun ja ulkoilen paljon. Pakkasellakaan ei ole vaikeuksia hengittää.
Jos ei työterveydessämme olisi sellaista tapaa, että tupakoitsijat "puhallutetaan", olisin ollut täysin tietämätön näistä arvoista. Olen ajatellut, että jospa minulla onkin vaan pienet ja heikot keuhkot, joiden kanssa olen pärjännyt hyvin. Mutta eiköhän tutkimuksista tule lisätietoa, kunhan sinne pääsen.
Kiinnostaisi tietää onko kenelläkään samanlaista tilannetta, että ei ole astmalle tai keuhkoahtaumalle tyypillisiä oireita, mutta arvot kuitenkin alle normaalin?
Astma on limakalvojen arpeutumusesta johtuva hermopäätteiden herkistymisvika.Minulla se tuli pitkällisen kurkkutulehduksen takia.Tulehduksen aiheutti sisäilmassa olevat kaasut,ilmeisesti vaimon tukanvärjäyskemikaalit.Suomessa eivät lääkärit hoida vikaa mitenkään,juuri puhdas sisäilma on varmin ja varmasti paras hoitokeino.Hevosilla kyllä tehdään kurkkuoperaatioita,ja niiden terveys paraneekin huomattavasti.Eihän nyt ihmisiä kannata korjailla,kun voidaan rahastaa niiltä rutkasti rahaa pitämällä ne sairaina loppuikänsä.