Miten muka edes voisi ymmärtää ihmistä kenen puheet on yksi kerta yhtä ja toinen kerta ihan toista ja siinä välillä jotain siitä väliltä? Tai sitten olet tuppi suuna sanomatta mitään.
Ei sellaista kertakaikkiaan voi ymmärtää.
Ei sellaista kertakaikkiaan voi ymmärtää.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Vihaisena sitä vihaisuuttaan sanoo toista ja iloisena sitä on tunteet tasaiset ja ajatellaan selkämmin ja sanat on harkitumpia.
Mitä se kertoo sinusta ettet omaa kykyä ymmärtää tunteiden aiheuttamia tilanneroja?
Psykopaattiko jolla ei sitä empatikykyä?
Itse ymmärrän sen että erilainen tunnetila tuo erilaisia sanoja toisen suusta. Kaikea ei tietty kannattaisi ääneen sanoa mutta se selittää.
Itse ainakin niin monta vuotta parisuhteessa joskus että tuli opittua ettei se sitä rakkautta ja tahtoa olla yhdessä muuttanut vaikka se toinen vihaisuuttaan saattoi jotain ilkeää sanoa.
Se oli vain vihainen ja sen tiesi jo silloin kun se niitä lauseitaan laukoi vaikka se pahalta tuntui kuullakin. Se silti on sitä kykyä ymmärtää toista ja toisen tunnetiloja. Sitä vaaditaan parisuhteissa.
Epäilen siksi vahvasti ettet ole valmis parisuhteeseen. Haluan robotin joka vastaa jokaisessa tunteessa sinulla aina samalla tavalla.
Itse sanon surullisena esim:
"Kaikki on pilalla. Mun elämä on ihan pilalla. Ei tässä ole mitään järkeä. En jaksa enää yrittää. Olen ihan finaalissa"
Todella paskana sanon:
"En halua enää elää. Kumpa tapahtuisi jokin onnettomuus ja pääsisin täältä jo pois"
Muutama tunti myöhemmin itsesäälistä olen saanut jo tarpeekseni ja sanon jo:
"Olen selvinnyt niin monesta, En voi luovuttaa nyt ja tähän. Näin pieneen! Kaikki tekemäni työ olisi turhaa jos nyt luovuttaisin. Minä selviän. Tästä mennään eteenpäin vaikka väkisin ja haavoilla. Tästä selvitään hengissä vaikka osumaa tulisi.En aijo luovuttaa. "
iloisena sanon:
"Rakastan elämääni vaikka se onkin vaikeaa ja välillä haluaisin luovuttaa. Ole tyytyväinen hyvässä ja pahassa tähän. Näin on hyvin vaikkei aina kaikki täydellisesti olisikaan"
Vihaisena sanon:
"Vihaan elämää. Sä olet perseestä, elämä on perseestä, kaikki ihmiset on perseestä... ja todella syvältä. Painukaan kaikki vittuun!Niin kauaksi silmistäni kuin ikinä pääsette. Ulos! Teen lakon. En elä enää koska elämä on noin vittumainen mua kohtaan! Riitti. Haistakaa vittu"
Neutri tilassa sanon
"Onhan tämä elämä' vähän tämmöistä värikästä ja monenmoista sattuu ja tapahtuu mutta silti tykkään tästä. Mitä se olisi jos kaikki olisi aina kivaa ja helppoa? Tylsistyisin enkä oppisi mitään. Elämässä ei olisi haasteita. elämää tämä vain on eikä kukaan elämästä hengissä selviä kuitenkaan
Hyviä kommentteja nuo ja enemmänhän tuohon vaikuttaa millä tunnetilalla pääsääntöisesti olet ja miksi. Jos elämä on kurjaa ja rankkaa ja ollaan suuri osa ajasta surullisena ja paskana niin se alkaa vähitellen vaikuttamaan koko elämään.
Sillä tilalla on nimi: depressio.
Sille on sitten hoitokeinoja.
Olen ollut tuollainen yhtä miestä kohtaan. Syynä se että tunteet aika sekaisin kun ei tiedä hänen tunteitaan ja koska myös hän on käyttäytynyt ristiriitaisesti (huomaamattaan ehkä?). Välillä olen ollut optimistinen sen suhteen että kyllä hän tykkää, välillä epätoivoinen, välillä vihainen kun ajatellut että miksei sano suoraan kun ei kerran pidä minusta, jne. Nämä tunteet heijastuvat puheisiini...
Jos minulla ei ole tunteita jotakuta kohtaan (otetaan esimerkiksi vaikkapa ystävät), niin silloin olen tunteiltani melko vakaa. Vahvat pitkäkestoiset ihastuksen tunteet sävytettynä epävarmuudella aiheuttavat puheiden ja käytöksen ristiriitaisuutta minulla.
Kaikilla ei varmastikaan ole näin. Osa kun on ylipäätään tunteiltaan ailahtelevaisempia. Jollain taustalla voi olla myös mielenterveydenongelmia. Masennuskin voi heijastua ristiriitaisuutena, kun parempina päivinä käyttäytyy eri tavalla kuin huonoimpina. Ja sitten ne masennuksen yleiset liitännäissairaudet, kuten ahdistuneisuushäiriöt siihen päälle sekoittamaan ihmisen toimintaa entisestään.
On myös elämäntilanteita jotka voivat väliaikaisesti saada ihmisen käytöksestä ja tunteista ailahtelevia.
Ihmissuhteissa vaikeat tilanteet voivat heijastua ristiriitaisena toimintana, esimerkkinä vaikkapa se jos on sivusuhteessa jonkun kanssa. Se voi olla melkoisen rankkaa ihmiselle. Järjen ja tunteen tappelu ihmissuhteissa myös yksi vaihtoehto (osaltaan minulla on tätäkin, kun käytännössä ei olisi kovin järkevää edes ryhtyä mihinkään suhteeseen tuon miehen kanssa).
Sitten on myös epävakaa persoonallisuushäiriö, jossa henkilö on yleisestikin ailahtelevaa sorttia. Ja kaksisuuntainen mielialahäiriö myös.