Suomessa kotitalouksien velkaantumisaste on kasvanaut tasaista tahtia sitten vuoden 2000.
Yleisenä mittarina liian korkealle asuntovelalle on pidetty 40% nettoloista. Samaan aikaan moni pienituloinen maksaa vuokraa jopa yli 40% nettotuloistaan. Tokihan velan kanssa tulee vakavia ongelmia jos tulee vaikkapa avioero, lomautuksia tai työpaikan menetys ymv.
- http://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005234788.html
Asuntojen hinnat varsinkin Helsingin seudulla ovat nousseet sitten 90-luvun laman nykyisiin aivan kohtuuttomiin tasoihin suhteessa populan mediaanituloihin.
Yleisenä mittarina liian korkealle asuntovelalle on pidetty 40% nettoloista. Samaan aikaan moni pienituloinen maksaa vuokraa jopa yli 40% nettotuloistaan. Tokihan velan kanssa tulee vakavia ongelmia jos tulee vaikkapa avioero, lomautuksia tai työpaikan menetys ymv.
- http://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005234788.html
Asuntojen hinnat varsinkin Helsingin seudulla ovat nousseet sitten 90-luvun laman nykyisiin aivan kohtuuttomiin tasoihin suhteessa populan mediaanituloihin.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Osasyynä tähän touhuun on tämä kaikki-mulle-heti-nyt kulttuuri. Pitäisi saada perustason tuloilla huipputason asunto, eikä se lähiössä oleva asunto sitten kelpaakaan.
Eräs tuttu oli pankissa töissä lainahakemuksia käsittelemässä. Säännöllisin välein sinne tiskille tuli tavallinen duunari-pariskunta, joka halusi ostaa "500Keur omakotitalon espoosta", vaikka tälle sakille jo 150 tonnin laina oli yli asteikon.
Muutenkin lainaa on otettu liian paljon, jopa puolella kotitalouksista on kulutusluottoa! Kaikki tämä johtaa köyhtymiseen.
Osin samaa mieltä ja osin eri miletä. Aina on ollut yli varojensa yli-optimistoisesti ajattelevia, eli sen suhtene ei mitään uutta.
Mutta isoa kuvaa analysoidessa, millä parametreillä selitetään suhteettomasti yli mediaanipalkan alati pilviin kohoavat asuntojen ja vuokrienkin hinnat, samalla kun Suomi on todella harvaan asuttu maa jossa kaavoitettavaa on vaikka lampaat sösivät, eli pitkälti hyvin keinotekoinen asetelma.
On krynderien ja istituutinaalisten asuntisijoittajien edun mukaista, että hinnat alati kohoavat ilman, että kaavapolitiikalla ja muilla asetuksilla saataisiin pidettyä terve kilpailu yllä.
Myös rakentamisesta ja kunnostamisesta on tehty suoranainen byrokratia-helskutti, jonka ylläpitoon uppoaa myös veronmaksajien varoja. Myös taloyhtiöidne hallinnoinnista on tullut yksi asukkaiden eurojen lypsylehmä.
"Näin asumisen tukia kierrätetään: yhtiö saa rahaa kaupungilta, ay-liike kuittaa miljoonien osingo"
- http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005039048.html
Yllä oleva (-kin) puhutteleva artikkeli kannattaa lukea. Samaan aikaan punaiseen kallellaan oleva naivi "duunari-massa" ei edes tajua miten palopuheitaan pitävä ja barrikadeilla valmiiksi laadittuine iskulauseineen marssittava AY-liike ui kirjaimellisesti miljardivoitoissa ja toimii täysin kapitalistisin periaattein ja tekee aivan valtaista _verovapaa voittoa._ Kuin sattumalta AY-liikkeiden talous ja varallisuus on omertan takana.
Lähin miljardi-luokan veroparatiisi on Helsingin Hakaniemessä.
Yksinkertaisia koijataan mennen ja tullen.
Tavallisten+suomalaisten+ihmisten+kannattaisi+myös+olla+sijoittajia+ja+toimia+kapitalistisin+periaattein,+koska+yhteiskunta+toimii+niin.
työttömyyskorvauksilla tai toimeentulotuilla ei paljon osakkeita ostella.
Yksi osa Nokiaa lähtee alta kuudella eurolla. Yhden osuuden Kone Osakeyhtiötä saa alta viidelläkympillä. Viidelläsadalla saa omistaakseen sellaisen valikoiman Suomea, että mihin katsookaan, on aina jotakin omaa.
Tai osuus kustannustehokkaasta osingot uudelleensijoittavasta indeksiosakerahastosta.
Nordnetillä minimisijoitus 15€ ja jos tuokin on liikaa, niin Seligsoniin pääsee kympillä.
Kuukausittain kun sijoittaa, niin se tarkoittaa noin 3,5 pantillista pikkupulloa päivässä palautusautomaattiin, kun toimeentulotuella tai työttömyyskorvauksilla on aikaa lenkkeillä.
Loppukesästä voi otaa rennommin, kun käyttää kuukauden 480:stä hereilläolotunnista yhden keräämällä ja myymällä pari kantarellilitraa.
Tämä+sijoituskulttuuri,+tai+lähinnä+sen+puuttuminen+juontaa+juurensa+ihan+70-80-luvuille+asti,+jolloin+suomessa+oli+enemmän/vähemmän+täystyöllisyys.+Silloinkaan+suomalaiset+ei+ostaneet+osakkeita.
"Samaan aikaan, kun ulkomaalaiset ostaa kiihtyvällä tahdilla kaiken kannattavan liiketoiminnan ulos suomesta. Siihen ei auta sanelupolitiikka, tai mikään vaatimus. Vaan selkeä suomalaisten suorittama ostotoiminta, jolla tavalliset suomalaiset ostaisivat suomen takaisin suomeen. "
Realismia haaveiden sijaan. Monissa maissa on aivan sama tilanne, Ranskassakin jossa yritys toisensa jälkeen päätyy ulkolaiseen omistukseen. Vasta hiljattain kun Nokia osti kohtuullsella hinnalla osakevaihdolla Alcatel Lucentin, niin sne pienosakkaat kokivat sen suorastaan maanpetokseksi.
Vastaava tilanne kun Alstom luopui toimintansa eneriaosuudestaan ydinvoimaloidne turbiineineen Jenkki-yritys General Electric'in eduksi. Vastaavien prosessien lista olisi pitkä.
Edes huomattavasti suurempi pienosakkaiden osuus pörssiyrityksissä ei suuria yritysmyyntejä ja / tai pilkkomisia ole estämässä. Vain poliittinen patriotismin pakko voisi ne estää, mutta onko sekään nyky EU:ssa mahdollista kuin ehkä rajallisesti.
"Tämä sijoituskulttuuri, tai lähinnä sen puuttuminen juontaa juurensa ihan 70-80-luvuille asti, jolloin suomessa oli enemmän/vähemmän täystyöllisyys. "
Nyt en oikein osaa hahmottaa tuota ajatusmallia. Eihän suomalaisten sijoituskulttuuri ole koskaan ollut korka, eikä sillä ole työllisyystilastojen kanssa mitään tekemistä. Mutta nyttemmin internetin ansiosta sekin on varmasti ottanut hieman tuulta alleen menneisyyteen verrattuna.
Ongelma on se ettei taloudenhoitoa, yritystoimintaa ja sijoittamista edes asianmukaisesti opeteta kouluissa, siihen kannustamisesta puhumattakaan. Se on hyin marginaalisessa tai olemattomassa roolissa. Sitten kun siihen vielä lisätään suomalainen tasapäistämisen ja perikateuden kulttuuri, niin sijoittamisella vaurastuminen tai vaurastuminen ylipäätään ei ole kovin kannustetussa asemassa.
Olisikin kiinnostavaa jos jossakin olisi maavertailun taulukko, josta näkisi millainen prosenttiosuus populasta sijoittaa osakkeisiin tai idekseihin jne.
Suomessa+koululaitos+on+luotu+niin+demarivetoisesti,+että+sijoittamista/omistamista+ei+kyllä+tulla+opettamaan.
Oleellisten prinsiippien äärellä tässä ollaan eli jääkiekkoguru Tami Tammisen sanastoa lainailen. Juuri äskettäin edistyksellisen juristin maineessa oleva Jukka Kekkonen luonnehti Suomen yliopistojen olleen perinteisesti lähinnä virkahallintoa palvelleen koulutuslaitoksen. Ehkä yhä edelleen nykyäänkin akateemisen tason kouliintumisen kohdalla pätee sama päämäärä. Onhan meillä sentään ekonomikoulutustakin ollut olemassa jo hyvän aikaa, mutta koulutuksellisen valtavirran suuntana lienee edelleen virkahallinnon palkanansaitsijuus, joka päämäärä kattaa myös johtavien byrokraattienkin postit. Eipä ollutkaan ihmeellistä, että Nokiankin organisaatiossa suomalaiset osaisvat rakentaa tolkuttoman jäykän byrokratian, jonkalaisen rakentamiseen Suomen oppineisto on kasvatettu ja koulutettu.