merkityksettömät asiat

"Mutta miksei sitä tutkita mikä on kaikesta irrallista ja täysin merkityksetöntä?"

Tutkitaanhan sitä. Sen tutkimisen nimi on teologia.

Enkä tarkoita sillä itroseksi- nikkiä yllä.

Jättämällä merkityksettömän tutkimuksen ulkopuolelle, tulee rajanneeksi tutkittavaa alaa omista subjektiivisista lähtöasetelmistaa käsin mikäli ensin tosiaan toimitaan niin että määritellään reaalimaailma ja sen jälkeen vielä määritellään mikä kaikki on irrallista suhteessa siihen. Siltä minusta näyttäisi, ja miltä minusta tuntuisi, niin siltä että sellaisen asenteet tarjoamat tutkimukselliset lähtökohdat ovat sisäänpäin kääntyneet, suppeat, kapeat, rajalliset, mitäänsanomattomat. Ennemmin tutustuisin uusiin näkökulmiin jostakin aiheesta kuin siihen iänikuiseen saman toistamiseen. Vaikka moni katsookin että ihminen polveutuu alemmista lajeista ja kuuluu ihmisapinoihin niin ei kai silti tarvitse tutkijoiden apinoida toinen toistaan ikäänkuin ihmisen oletettu apinahistoria suorastaan velvoittaisi siihen? Jokaiselle kuitenkin on annettu omatkin aivot joilla ajatella.

Näyttäisi ettei ammattitutkija varsinaisesti tee tutkivaa työtä jossa lähestytään tuntematonta vaan tutkija lähinnä keräilee tiedon jyväsiä. Eli ammatti tutkija onkin nykyään tosiasiallisesti keräilijä, collector eikä explorer.

En ymmärrä miksi tätä tutkimuksen lähtöasetelmaa on näin rajattu. En puu vain romantiikon suulla. Tietysti se kertoo paljon myös siitä kulttuurista missä elämme, ettei enää tutkita asioita vaan ainoastaa keräillään asioita. Ei kysytä enää kysymyksiä vaan "tiedetään kaikki" ja kerätään vain sitä mikä sopii yhteen sen tiedon kanssa ja on ymmärrettävää ja merkityksellistä siitä käsin.

Romanttisuuden lisäksi viittaan tässä esim siihen että ihminen voi luopuessaan etsimästä jotain tiettyä, löytää jotain vielä parempaa. Ja toisaalta ihminen saattaa etsiessään jotain tiettyä sivuuttaa paljon etsimäänsä asiaa parempia asioita.

Tietysti tiedon kumulatiivisuus polvelta polvelle asettaa metafysiikan ahtaalle, sillä vaikka henkilöllä olisi itsellään hyvin kirkas käsitys asioiden välisestä suhteesta niin hän silti saattaa epäonnistua yrityksessään siirtää sitä kielellisesti jälkipolville, mihin liittyen joku saattaa pitää metafysiikkaa liian epätarkkana tieteeksi. Tässä mielestäni sivuutetaan se että metafyysikkokin sanoo asioita ja hänen kirjoitukset sisältävät monenlaista opetusta joka voi avartaa itsekunkin näkemyksiä erityyppisistä synteettisistä tai todellisista rakenteista.

Mihin tämä metafyysinen tutkimus on siirtynyt tieteestä? Nähdäkseni se ei ole siirtynyt oikeastaan mihinkään arvokkaana pidettyyn instituution tai edes kulttuurisesti elinkelpoiseksi katsottuun. Se on siirtynyt ilmeisesti lähinnä mielisairaaloihin mikä on harmillista.

Pohjalla tässä tietysti myös se että miksi tutkitaan ja onko sillä metafyysisellä uteliaisuudella mitään roolia. Joku saattaa nähdä asian niin että tieteeseen aiemmin liiittynyt uteliaisuus on siirtynyt muihin asioihin. Olisi kuitenkin mielenkiintoista kuulla mitä ne muut asiat ovat ja miten ne uteliasuuden uudet suuntautumiset tosiasiassa palvelevat henkilöä itseään , hänen lähipiiriään ja koko yhteiskuntaa.

Sitten vielä se asia että onko mielekästä sivuuttaa metafyysinen uteliaisuus vain suhteellisen hyödyttömänä uteliaisuuden suuntautumisena vai olisiko parempi antaa ainakin pienen pieni mahdollisuus sille että metafyysinen uteliaisuus on sillä tavalla erityistä että se omalla tavallaan paljastaa sitä mihin tutkijan ja ihmisen yleensäkin olisi kiinnitettävä huomiotaan esimerkiksi saavuttaakseen ensin omassa elämässää jotain suurta ja oppiakseen esim sitä kautta tutkijan ammatissa keräämään entistäkin oleellisempaa tietoa. Itse olen valmis pitämään sitä mahdollisena ja olen ihmeissäni että moni ainakin vakuuttelee olevansa täysin vastakkaisella kannalla ja uskovansa silti saavuttavansa jotain uutta.

Tietysti metafysiikkaa voidaan vastustaa että se synnyttää vain loputonta, epätäsmällistä spekulaatiota. Minuun ainakin tällainen argumentti tehoaa, koska en erityisemminn fanita asioilla spekulointi.

Mielestäni kuitenkin metafyysiset näkökulmat ovat spekulatiivisuudessaankin erityisen avartavia ja laaja-alaisia. Siinä missä muihin asioihin liittyvä spekulaatio tuntuu lähinnä rajaavan asioita ja ohjaavan niitä ihan vääriin yhteyksiin ja myös pohdintaa ihan väärille urille, niin metafyysinen spekulointi näyttää minusta puolestaan erityisen avartavalta.

En kuitenkaan näe metafysiikkaa spekulatiivisena tai näkökulmatrippailuna. Nähdäkseni metafysiikka ei voi olla sellaista vaan siitä tulee sellaiselle alistettuna kulttuurisesti tyhjää. Se että jollakin on mahdollista trippailla, osoittaa mielestäni että silloin liikutaan jo suhteellisen tutulla maaperällä, ei siis enää varsinaisesti vielä ymmärryksen tavoittavamattomissa asioissa.

Viimeisimpään liittyen haluaisin kiinnittä huomiota siihen, että kieli ja järki voivat mahdollisesti hapuilla tuntematonta sosiaalisenakin konstruktiona. Se jää varmasti jollakin tapaa vaikeaselkoiseksikin mutta hapuilussa ei nähdäkseni ole mitään väärää kuitenkaan ja se myös saattaa rakentaa paljonkin uudenlaisia yhteyksiä.

Kuitenkaan en väitä että yksilötasolla metafysiikka olisi vain joko mielikuvituksen tai logiikan temmellyskenttänä. Sehän jo osoittaisi että kyseessä on trippailu, mikä puolestaan on oireena siitä että on tehty jokin rajaava linjaveto joka puolestaan on tehnyt tietyllä tapaa tuntemattomasta asiasta suhteellisen tunnetun.

kannattaakokeillla kirjoitti:

Viimeisimpään liittyen haluaisin kiinnittä huomiota siihen, että kieli ja järki voivat mahdollisesti hapuilla tuntematonta sosiaalisenakin konstruktiona. Se jää varmasti jollakin tapaa vaikeaselkoiseksikin mutta hapuilussa ei nähdäkseni ole mitään väärää kuitenkaan ja se myös saattaa rakentaa paljonkin uudenlaisia yhteyksiä.

Kuitenkaan en väitä että yksilötasolla metafysiikka olisi vain joko mielikuvituksen tai logiikan temmellyskenttänä. Sehän jo osoittaisi että kyseessä on trippailu, mikä puolestaan on oireena siitä että on tehty jokin rajaava linjaveto joka puolestaan on tehnyt tietyllä tapaa tuntemattomasta asiasta suhteellisen tunnetun.

Lue lisää

Miksi kirjoittelet yön tunteina omia sekavia käsityksiäsi tutkijoista ja tutkimuksesta? Kaikesta näkee, ettet tiedä tieteellisen tutkimuksen metodeista yhtään mitään. Nukkuisit yösi, niin pääsi voisi olla edes vähän selvempi.

Se että näen metafysiikan jäävän vaikeaselkoiseksi perustuu sille että olen jo nähnyt sen aiemmin jääneen vaikeaselkoiseksi siitä miten omiin kirjoituksiini on suhtauduttu. Tavallaan sekin näkökulma on rajoittunut. Pidän mahdollisena sitä että tietyt metafysiikan juonteet, suuntaukset tms voivat olla selviä kuin pläkki jopa aivan kaikille tai ehkä jopa aivan kaikelle. Tästä tai mahdollisesti jostain muusta käsin, metafysiikka sellaisenaan saattaa olla selvää kuin pläkki.

Se että näen metafysiikan jäävän vaikeaselkoiseksi perustuu sille että olen jo nähnyt sen aiemmin jääneen vaikeaselkoiseksi siitä miten omiin kirjoituksiini on suhtauduttu. Tavallaan sekin näkökulma on rajoittunut. Pidän mahdollisena sitä että tietyt metafysiikan juonteet, suuntaukset tms voivat olla selviä kuin pläkki jopa aivan kaikille tai ehkä jopa aivan kaikelle. Tästä tai mahdollisesti jostain muusta käsin, metafysiikka sellaisenaan saattaa olla selvää kuin pläkki.

HumalaisenUni kirjoitti:

Miksi kirjoittelet yön tunteina omia sekavia käsityksiäsi tutkijoista ja tutkimuksesta? Kaikesta näkee, ettet tiedä tieteellisen tutkimuksen metodeista yhtään mitään. Nukkuisit yösi, niin pääsi voisi olla edes vähän selvempi.

Lue lisää

Oon kirjoittanut aikaisemmin metodeista ja oon liittänyt asiihen ns. antimetodiikan käsitteen ja puhtaan reagoinnin option.
Yöllä en kuitenkaan niitä aiheuta käsitellyt vaan metodiikan sijaan pohdin jo ihan niiitä tieteen lähtöasetelmia.

Ja kun kirjoitan metafysiikan kulttuurisesta linkittymisestä ja merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle, niin se liittyy myös siihen filosofian lohdutukseen josta oon aikasemmin kirjottanu ja josta Böethius kirjoitti 500-luvulla ollessaan vankina valtiopetoksesta tuomittuna. Filosofia voi riisua aseista ja lähentää myös ateisteja ja uskovaisia toisiinsa, niin uskon.

kannattaakokeillla kirjoitti:

Jättämällä merkityksettömän tutkimuksen ulkopuolelle, tulee rajanneeksi tutkittavaa alaa omista subjektiivisista lähtöasetelmistaa käsin mikäli ensin tosiaan toimitaan niin että määritellään reaalimaailma ja sen jälkeen vielä määritellään mikä kaikki on irrallista suhteessa siihen. Siltä minusta näyttäisi, ja miltä minusta tuntuisi, niin siltä että sellaisen asenteet tarjoamat tutkimukselliset lähtökohdat ovat sisäänpäin kääntyneet, suppeat, kapeat, rajalliset, mitäänsanomattomat. Ennemmin tutustuisin uusiin näkökulmiin jostakin aiheesta kuin siihen iänikuiseen saman toistamiseen. Vaikka moni katsookin että ihminen polveutuu alemmista lajeista ja kuuluu ihmisapinoihin niin ei kai silti tarvitse tutkijoiden apinoida toinen toistaan ikäänkuin ihmisen oletettu apinahistoria suorastaan velvoittaisi siihen? Jokaiselle kuitenkin on annettu omatkin aivot joilla ajatella.

Lue lisää

"Jättämällä merkityksettömän tutkimuksen ulkopuolelle, tulee rajanneeksi tutkittavaa alaa omista subjektiivisista lähtöasetelmistaa käsin"

Tässä kohtaa itseasiassa olemme täysin eri mieltä, koska siinä on juuri päinvastoin. Jättämällä objektiivisesti merkityksettömän pois tutkimuksesta vaikka miten tärkeältä se itselle tuntuisi, tulee tutkimustyöstäkin objektiivisempi.

"Vaikka moni katsookin että ihminen polveutuu alemmista lajeista ja kuuluu ihmisapinoihin niin ei kai silti tarvitse tutkijoiden apinoida toinen toistaan ikäänkuin ihmisen oletettu apinahistoria suorastaan velvoittaisi siihen? Jokaiselle kuitenkin on annettu omatkin aivot joilla ajatella."

Tämä ei ihan ole miten evoluutio toimii. Siis eläinlajit eivät polveudu *alemmista* vaan aiemmista lajeista. Esimerkiksi muilla ihmisapinoilla ja ihmisillä on kantalaji kun mennään tarpeeksi kauan historiassa.
Juuri sen takia koska asioita ajatellaan esimerkiksi evoluutioteoria on tarkentunut ja kehittynyt tosi paljon Darwinin ajoista, vaikka sen perusidean hän oli saanut.

"Näyttäisi ettei ammattitutkija varsinaisesti tee tutkivaa työtä jossa lähestytään tuntematonta vaan tutkija lähinnä keräilee tiedon jyväsiä. Eli ammatti tutkija onkin nykyään tosiasiallisesti keräilijä, collector eikä explorer."

Perustelusi puuttuvat, perustutkimuksessa olevat tutkijat esimerkiksi yliopistoissa tekevät työtä jossa kartoitetaan vielä tuntematonta ja epävarmaa.

"En ymmärrä miksi tätä tutkimuksen lähtöasetelmaa on näin rajattu. En puu vain romantiikon suulla. Tietysti se kertoo paljon myös siitä kulttuurista missä elämme, ettei enää tutkita asioita vaan ainoastaa keräillään asioita. Ei kysytä enää kysymyksiä vaan "tiedetään kaikki" ja kerätään vain sitä mikä sopii yhteen sen tiedon kanssa ja on ymmärrettävää ja merkityksellistä siitä käsin."

Lähinnä vaikuttaa siltä että puhut ihmisen suulla jolla on melko rajoittunut kuva tieteistä ja siitä miten tutkimustyö toimii ja tapahtuu. Esimerkiksi kukaan tiedemies ei olisi kanssasi samaa mieltä siitä että tiedetään kaikki, myöskään silloin heillä ei olisi enää työtä jäljellä.

"Romanttisuuden lisäksi viittaan tässä esim siihen että ihminen voi luopuessaan etsimästä jotain tiettyä, löytää jotain vielä parempaa. Ja toisaalta ihminen saattaa etsiessään jotain tiettyä sivuuttaa paljon etsimäänsä asiaa parempia asioita."

Tiede ei toimi perusteella että etsitään tiettyä asiaa, joten valitettavasti pointtisi puuttuu :)

"Mihin tämä metafyysinen tutkimus on siirtynyt tieteestä? Nähdäkseni se ei ole siirtynyt oikeastaan mihinkään arvokkaana pidettyyn instituution tai edes kulttuurisesti elinkelpoiseksi katsottuun. Se on siirtynyt ilmeisesti lähinnä mielisairaaloihin mikä on harmillista."

Metafysiikka ei ole siirtynyt mihinkään mielisairaalaan tai vastaavaan. Mutta se kuuluu osaksi filosofiaa, ei tiedettä. Filosofia on tieteen kantaisä, mutta ajan myötä tiede on kehittynyt siitä tarkemmaksi, reaalimaailmaan enemmän liittyväksi siinä missä filosofia on yleensä mielenkiintoista pohdintaa asioista.
Erona evoluutioon tässä on lähinnä se että filosofia on kantalajina selviytynyt siitä huolimatta että sen jälkeläiset ovat paremmin sopivia tiettyihin tarkoituksiin.

Silloin kun todisteita ei ole mitään suuntaan tai toiseen ei asialla ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Mutta sitä voidaan vielä pohtia osana filosofiaa. Esimerkiksi olemmeko kaikki osana jonkun "realistista" unta vai onko elämä oikeasti olemassa on asia jolla ei ole mitään vaikutusta tai merkitystä elämälle, mutta myöskään sitä ei ole mahdollista tutkia vaikutuksen puutteen takia. Siis se kuuluu enemmän filosofiaan kuin tieteeseen.

"Se että näen metafysiikan jäävän vaikeaselkoiseksi perustuu sille että olen jo nähnyt sen aiemmin jääneen vaikeaselkoiseksi siitä miten omiin kirjoituksiini on suhtauduttu. Tavallaan sekin näkökulma on rajoittunut. Pidän mahdollisena sitä että tietyt metafysiikan juonteet, suuntaukset tms voivat olla selviä kuin pläkki jopa aivan kaikille tai ehkä jopa aivan kaikelle. Tästä tai mahdollisesti jostain muusta käsin, metafysiikka sellaisenaan saattaa olla selvää kuin pläkki."

Hyvässä tai huonossa, en ole huomannut viesteissäsi vaikeaselkoisuutta. Mutta jonkin verran epävarmuutta on ollut tiedoistasi siihen mikä liittyy tieteelliseen tutkimukseen koska oletat asioita mitkä ovat todistettavasti eri tavalla, esimerkkinä se äärettömyys-juttu.

Oudoksuva kirjoitti:

"Jättämällä merkityksettömän tutkimuksen ulkopuolelle, tulee rajanneeksi tutkittavaa alaa omista subjektiivisista lähtöasetelmistaa käsin"

Tässä kohtaa itseasiassa olemme täysin eri mieltä, koska siinä on juuri päinvastoin. Jättämällä objektiivisesti merkityksettömän pois tutkimuksesta vaikka miten tärkeältä se itselle tuntuisi, tulee tutkimustyöstäkin objektiivisempi.

"Vaikka moni katsookin että ihminen polveutuu alemmista lajeista ja kuuluu ihmisapinoihin niin ei kai silti tarvitse tutkijoiden apinoida toinen toistaan ikäänkuin ihmisen oletettu apinahistoria suorastaan velvoittaisi siihen? Jokaiselle kuitenkin on annettu omatkin aivot joilla ajatella."

Tämä ei ihan ole miten evoluutio toimii. Siis eläinlajit eivät polveudu *alemmista* vaan aiemmista lajeista. Esimerkiksi muilla ihmisapinoilla ja ihmisillä on kantalaji kun mennään tarpeeksi kauan historiassa.
Juuri sen takia koska asioita ajatellaan esimerkiksi evoluutioteoria on tarkentunut ja kehittynyt tosi paljon Darwinin ajoista, vaikka sen perusidean hän oli saanut.

"Näyttäisi ettei ammattitutkija varsinaisesti tee tutkivaa työtä jossa lähestytään tuntematonta vaan tutkija lähinnä keräilee tiedon jyväsiä. Eli ammatti tutkija onkin nykyään tosiasiallisesti keräilijä, collector eikä explorer."

Perustelusi puuttuvat, perustutkimuksessa olevat tutkijat esimerkiksi yliopistoissa tekevät työtä jossa kartoitetaan vielä tuntematonta ja epävarmaa.

"En ymmärrä miksi tätä tutkimuksen lähtöasetelmaa on näin rajattu. En puu vain romantiikon suulla. Tietysti se kertoo paljon myös siitä kulttuurista missä elämme, ettei enää tutkita asioita vaan ainoastaa keräillään asioita. Ei kysytä enää kysymyksiä vaan "tiedetään kaikki" ja kerätään vain sitä mikä sopii yhteen sen tiedon kanssa ja on ymmärrettävää ja merkityksellistä siitä käsin."

Lähinnä vaikuttaa siltä että puhut ihmisen suulla jolla on melko rajoittunut kuva tieteistä ja siitä miten tutkimustyö toimii ja tapahtuu. Esimerkiksi kukaan tiedemies ei olisi kanssasi samaa mieltä siitä että tiedetään kaikki, myöskään silloin heillä ei olisi enää työtä jäljellä.

"Romanttisuuden lisäksi viittaan tässä esim siihen että ihminen voi luopuessaan etsimästä jotain tiettyä, löytää jotain vielä parempaa. Ja toisaalta ihminen saattaa etsiessään jotain tiettyä sivuuttaa paljon etsimäänsä asiaa parempia asioita."

Tiede ei toimi perusteella että etsitään tiettyä asiaa, joten valitettavasti pointtisi puuttuu :)

"Mihin tämä metafyysinen tutkimus on siirtynyt tieteestä? Nähdäkseni se ei ole siirtynyt oikeastaan mihinkään arvokkaana pidettyyn instituution tai edes kulttuurisesti elinkelpoiseksi katsottuun. Se on siirtynyt ilmeisesti lähinnä mielisairaaloihin mikä on harmillista."

Metafysiikka ei ole siirtynyt mihinkään mielisairaalaan tai vastaavaan. Mutta se kuuluu osaksi filosofiaa, ei tiedettä. Filosofia on tieteen kantaisä, mutta ajan myötä tiede on kehittynyt siitä tarkemmaksi, reaalimaailmaan enemmän liittyväksi siinä missä filosofia on yleensä mielenkiintoista pohdintaa asioista.
Erona evoluutioon tässä on lähinnä se että filosofia on kantalajina selviytynyt siitä huolimatta että sen jälkeläiset ovat paremmin sopivia tiettyihin tarkoituksiin.

Silloin kun todisteita ei ole mitään suuntaan tai toiseen ei asialla ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Mutta sitä voidaan vielä pohtia osana filosofiaa. Esimerkiksi olemmeko kaikki osana jonkun "realistista" unta vai onko elämä oikeasti olemassa on asia jolla ei ole mitään vaikutusta tai merkitystä elämälle, mutta myöskään sitä ei ole mahdollista tutkia vaikutuksen puutteen takia. Siis se kuuluu enemmän filosofiaan kuin tieteeseen.

"Se että näen metafysiikan jäävän vaikeaselkoiseksi perustuu sille että olen jo nähnyt sen aiemmin jääneen vaikeaselkoiseksi siitä miten omiin kirjoituksiini on suhtauduttu. Tavallaan sekin näkökulma on rajoittunut. Pidän mahdollisena sitä että tietyt metafysiikan juonteet, suuntaukset tms voivat olla selviä kuin pläkki jopa aivan kaikille tai ehkä jopa aivan kaikelle. Tästä tai mahdollisesti jostain muusta käsin, metafysiikka sellaisenaan saattaa olla selvää kuin pläkki."

Hyvässä tai huonossa, en ole huomannut viesteissäsi vaikeaselkoisuutta. Mutta jonkin verran epävarmuutta on ollut tiedoistasi siihen mikä liittyy tieteelliseen tutkimukseen koska oletat asioita mitkä ovat todistettavasti eri tavalla, esimerkkinä se äärettömyys-juttu.

Lue lisää

Ollaan mahdollisesti eri mieltä joistakin asioista tai sitten vaan vallitsee epäselvyys. En vastusta tiedettä. En vastusta tieteen metodeita. En suhtaudu siihen ohjelmallisen poissulkevasti.

Eri tieteenalat on rajattu joten näyttyisi siltä että jokainen pyrkii nimenomaan etsimään etsimään vastauksia tiettyihin kysymyksiin.

Eri tieteenalat kuvataan monesti tavalla joka minulle näyttäytyy sellaisena että ne lähinnä barbaarisesti hyökkäävät filosofian sydänmaille ja ryöstävät sen mistä.katsovat hyötyvänsä ja tuhoavat kaiken muun, kaiken sellaisen mitä ne eivät.itse ymmärrä.

kannattaakokeillla kirjoitti:

Ollaan mahdollisesti eri mieltä joistakin asioista tai sitten vaan vallitsee epäselvyys. En vastusta tiedettä. En vastusta tieteen metodeita. En suhtaudu siihen ohjelmallisen poissulkevasti.

Eri tieteenalat on rajattu joten näyttyisi siltä että jokainen pyrkii nimenomaan etsimään etsimään vastauksia tiettyihin kysymyksiin.

Eri tieteenalat kuvataan monesti tavalla joka minulle näyttäytyy sellaisena että ne lähinnä barbaarisesti hyökkäävät filosofian sydänmaille ja ryöstävät sen mistä.katsovat hyötyvänsä ja tuhoavat kaiken muun, kaiken sellaisen mitä ne eivät.itse ymmärrä.

Lue lisää

Jep... Esimerkiksi siitä ilmeisesti vallitsee epäselvyys että miten tiede ylipäätään toimii. Itse olen hyvin kiinnostunut filosofiasta, mutta en katso että se on suoraan sama juttu kuin tieteet :)

"Eri tieteenalat on rajattu joten näyttyisi siltä että jokainen pyrkii nimenomaan etsimään etsimään vastauksia tiettyihin kysymyksiin."

Mitä tarkoitat? Että esimerkiksi psykologia ei pyri vastaamaan fysiikan kysymyksiin?

"Eri tieteenalat kuvataan monesti tavalla joka minulle näyttäytyy sellaisena että ne lähinnä barbaarisesti hyökkäävät filosofian sydänmaille ja ryöstävät sen mistä.katsovat hyötyvänsä ja tuhoavat kaiken muun, kaiken sellaisen mitä ne eivät.itse ymmärrä."

Missä kuvataan? Mutta filosofiahan ja tieteellinen metodi ovat filosofiasta kehittyneitä joten paljon samaa löytyy. Mutta erona on se että tiede ei vastaa kysymyksiin jotka eivät vaikuta elämään tai maailmankaikkeuteen edes minimaalisen pienellä (mutta silti mitattavalla) vaikutuksella :)

Filosofiassa taas ei ole rajoja. Kaikesta voidaan puhua oli sillä jotain tekemistä todellisuuden kanssa taikka ei

Oudoksuva kirjoitti:

Filosofiassa taas ei ole rajoja. Kaikesta voidaan puhua oli sillä jotain tekemistä todellisuuden kanssa taikka ei

Mitä tarkoitat? Että esimerkiksi psykologia ei pyri vastaamaan fysiikan kysymyksiin?"

Viittaan oikeestaan tähän mitä sanoin sillon aiemmin: "Ihminen voi luopuessaan etsimästä jotain tiettyä, löytää jotain vielä parempaa. Ja toisaalta ihminen saattaa etsiessään jotain tiettyä sivuuttaa paljon etsimäänsä asiaa parempia asioita"

"Missä kuvataan?"

Iso osa kaikkien aikojen filosofeista näyttäisi vierastaneen metafysiikkaa ainakin osittain. Heidän korkein päämääränsä ei siitä katsottuna siis ole ollut metafysiikka sinänsä vaan pelkästään se miten he ovat katsoneet sen pystyvän hyödyntämään sitä.

kannattaakokeillla kirjoitti:

Mitä tarkoitat? Että esimerkiksi psykologia ei pyri vastaamaan fysiikan kysymyksiin?"

Viittaan oikeestaan tähän mitä sanoin sillon aiemmin: "Ihminen voi luopuessaan etsimästä jotain tiettyä, löytää jotain vielä parempaa. Ja toisaalta ihminen saattaa etsiessään jotain tiettyä sivuuttaa paljon etsimäänsä asiaa parempia asioita"

"Missä kuvataan?"

Iso osa kaikkien aikojen filosofeista näyttäisi vierastaneen metafysiikkaa ainakin osittain. Heidän korkein päämääränsä ei siitä katsottuna siis ole ollut metafysiikka sinänsä vaan pelkästään se miten he ovat katsoneet sen pystyvän hyödyntämään sitä.

Lue lisää

"Viittaan oikeestaan tähän mitä sanoin sillon aiemmin: "Ihminen voi luopuessaan etsimästä jotain tiettyä, löytää jotain vielä parempaa. Ja toisaalta ihminen saattaa etsiessään jotain tiettyä sivuuttaa paljon etsimäänsä asiaa parempia asioita""

Mitä tekemistä elämänfilosofialla on tieteiden kanssa ja miksi sekoitat sen mukaan? En ihan ymmärrä sitä.

"Iso osa kaikkien aikojen filosofeista näyttäisi vierastaneen metafysiikkaa ainakin osittain. Heidän korkein päämääränsä ei siitä katsottuna siis ole ollut metafysiikka sinänsä vaan pelkästään se miten he ovat katsoneet sen pystyvän hyödyntämään sitä."

Metafyysinen filosofia on vain yksi monesta filosofian osa-alueesta. Esimerkiksi jotkut filosofit olivat kiinnostuneempia moraalifilosofiasta kuin mistään muusta alasta.
Kuten lähes kaikessa kyse on filosofeille siitä, mikä herättää heidän mielenkiinnon :)

Oudoksuva kirjoitti:

"Viittaan oikeestaan tähän mitä sanoin sillon aiemmin: "Ihminen voi luopuessaan etsimästä jotain tiettyä, löytää jotain vielä parempaa. Ja toisaalta ihminen saattaa etsiessään jotain tiettyä sivuuttaa paljon etsimäänsä asiaa parempia asioita""

Mitä tekemistä elämänfilosofialla on tieteiden kanssa ja miksi sekoitat sen mukaan? En ihan ymmärrä sitä.

"Iso osa kaikkien aikojen filosofeista näyttäisi vierastaneen metafysiikkaa ainakin osittain. Heidän korkein päämääränsä ei siitä katsottuna siis ole ollut metafysiikka sinänsä vaan pelkästään se miten he ovat katsoneet sen pystyvän hyödyntämään sitä."

Metafyysinen filosofia on vain yksi monesta filosofian osa-alueesta. Esimerkiksi jotkut filosofit olivat kiinnostuneempia moraalifilosofiasta kuin mistään muusta alasta.
Kuten lähes kaikessa kyse on filosofeille siitä, mikä herättää heidän mielenkiinnon :)

Lue lisää

"Mitä tekemistä elämänfilosofialla on tieteiden kanssa ja miksi sekoitat sen mukaaan?"

Mitä tarkoitat elämänfilosofialla siis?

kannattaakokeillla kirjoitti:

"Mitä tekemistä elämänfilosofialla on tieteiden kanssa ja miksi sekoitat sen mukaaan?"

Mitä tarkoitat elämänfilosofialla siis?

Viittaan kohtaan "Viittaan oikeestaan tähän mitä sanoin sillon aiemmin: "Ihminen voi luopuessaan etsimästä jotain tiettyä, löytää jotain vielä parempaa. Ja toisaalta ihminen saattaa etsiessään jotain tiettyä sivuuttaa paljon etsimäänsä asiaa parempia asioita""

Eli siis tällä ei ole niinkään paljon tieteen kanssa tekemistä. Tieteessä tutkitaan asioita ja miten ne vaikuttavat toisiinsa ja silloin kun löydetään uusi teoria (esim. Darwinin teoria syrjäytti Lamarckin, ja evoluutioteoria täydensi Darwinin teoriaa) vanha jätetään.

Se että kun lopetat etsimästä jotain tiettyä voit löytää parempaa on asia jolla ei ole tieteen kanssa mitään tekemistä, mutta voi joskus elämänneuvona toimia. Eli siis se kuuluu elämänfilosofiaan :)

Oudoksuva kirjoitti:

Viittaan kohtaan "Viittaan oikeestaan tähän mitä sanoin sillon aiemmin: "Ihminen voi luopuessaan etsimästä jotain tiettyä, löytää jotain vielä parempaa. Ja toisaalta ihminen saattaa etsiessään jotain tiettyä sivuuttaa paljon etsimäänsä asiaa parempia asioita""

Eli siis tällä ei ole niinkään paljon tieteen kanssa tekemistä. Tieteessä tutkitaan asioita ja miten ne vaikuttavat toisiinsa ja silloin kun löydetään uusi teoria (esim. Darwinin teoria syrjäytti Lamarckin, ja evoluutioteoria täydensi Darwinin teoriaa) vanha jätetään.

Se että kun lopetat etsimästä jotain tiettyä voit löytää parempaa on asia jolla ei ole tieteen kanssa mitään tekemistä, mutta voi joskus elämänneuvona toimia. Eli siis se kuuluu elämänfilosofiaan :)

Lue lisää

En alunperin tarkoittanut sitä elämänneuvoksi vaan metodiseksi ohjeeksi(tai pikemminkin metodiikan akselilla vaikuttavaksi antimetodiseksi ohjeeksi). Elämänneuvoksi sen sijaan antaisin päinvastaista eli että "etsivä löytää" mutta elämänneuvot eivät nyt nähdäkseni ole puheenaiheena kun puhutaan metafysiikasta.