Tekisi mieli lähteä vaellukselle jonnekin missä saa kulkea omia polkujaan ja ei ole ruuhkaa.
Karhunkierroksella kulku on jatkuvaa terve-terve menoa ja kämpillä melua, kuumaa ja kuorsausta.
Sama alkaa meno olla Saariselällä. Tympii varsinkin besservisserit välinehifistelijät ja kilometreillä leveilijät. Ne tosin vähenee mitä syrjemmälle menee.
Katselin kartasta myös norjan maastoja. Siinähän on ihan rajan takana Lemmenjoen puistoa vastapäätä kansallispuisto Övre Anarjohka. Tuskin kovin ruuhkainen seutu. Onko kellään kokemusta alueesta?
Karhunkierroksella kulku on jatkuvaa terve-terve menoa ja kämpillä melua, kuumaa ja kuorsausta.
Sama alkaa meno olla Saariselällä. Tympii varsinkin besservisserit välinehifistelijät ja kilometreillä leveilijät. Ne tosin vähenee mitä syrjemmälle menee.
Katselin kartasta myös norjan maastoja. Siinähän on ihan rajan takana Lemmenjoen puistoa vastapäätä kansallispuisto Övre Anarjohka. Tuskin kovin ruuhkainen seutu. Onko kellään kokemusta alueesta?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mikäs pakko se on ahtautua niihin täysiin kämppiin. Koisaa teltassa jollakin tulipaikalla ja kuuntele sateen ropinaa. Saahan saariselällä kulkea mistä haluaa, ei tartte poluilla toisten jaloissa vaeltaa. Puoli kilsaa polun vieressä on jo paljon rauhallisempaa. niin ja sit erämaaosassa voi leirin pistää pystyyn mihin tykkää.
En lähtis tuonne norjan erämaihin kovin vähällä kokemuksella. saattaa tulla kotiin ikävä. Liekö siellä mitään kämppiäkään, ehkä poroja kaveriksi.
On kokemusta. Siellä ei ole polkuja ollenkaan. Eikä juuri kämppiä. Maasto on pehmeää ja raskasta. Korkeaa tunturikoivikkoa, josta ei näe ulos mitään. Ei kyllä tuu ketään vastaankaan.
Olen kierrellyt eteläisellä Finnmarksviddalla kävellen, meloen ja hiihtäen monia reissuja.
Hienoa aluetta jos haluaa olla omillaan ilman reittejä ja kämppiä. Edes poropolkuja ei ole, sillä porot ja poromiehet ovat kesät meren rannikolla. Maasto on haasteellista, on isoja soita, syviä kuruja ja hankalasti ylitettäviä jokia. Hyvällä kartanlukutaidolla ja tarkalla suunnistuksella löytyy kuitenkin kohtalaisen mukavat reitit. Muutama vanha poromiesten kämppä saattaa olla auki, tosin niitäkin on viime aikoina pantu lukkoon. Ainoa autiotupa alueella ns. Andreas Nielsenin hytta lähellä Inarijokea. Seutu on todellista Villiä Pohjolaa, jossa saa parikin viikkoa kuljeskella näkemättä ketään muita. Övre Anarjohkan puisto ympäröivine erämaineen on todella iso alue, ainakin kolme ukk-puistoa. Joten sinne vaan nöyrällä asenteella.
Olin naruskalla Haltin kodalla vieraskirjan mukaan 3. Vierailija tänä vuonna. Vieraskirja alkoi vuodesta 1993. Olin viikon ja en nähnyt maastossa muita. Vieraskirjan merkitöjen mukaan moni oli kulkenut merkityllä reitillä viikon tai kaksi näkemättä ketään. Jos et kulje reitillä on aika varmaa ettet näe ketään. Harkitse siis myös Tuntsan seutua. Siellä on jotain taukopaikkoja ja maasto mukavaa. Kyllä hyviä vaellusaluita ilman ruuhkaa riittää niin Suomessa kuin Norjassakin. Suosituimmista on vain helpoiten tietoa ja karttoja saatavilla.
Eli siis mitä vittua? Milloin on Naruska ja Halti on naitettu samaan seutuun? Välimatkaa satoja kilometrejä. Olen parhaillaan Sallan Naruskajärvellä keväthommissa ja aika utopistiselle puheesi kuulostavat. Häpeä hölmö.
Sallassa on kuitenkin aivan varmasti Äteritsiputeritsipuolilautatsijänkä .
Hohoi sinä Tuntsan Tartsani. Taitaa olla aukkoja tiedoissa. Kyllä Naruskassa on Haltin kota. Olen siinä useat kalat paistanut, joskus vain makkarat. Kota on n. 10 km pohjoiseen Naruskan kylältä joen länsipuolella (KKJ P.7461815 I.3596609). Nolo sinulle, taidat olla itse se hölmö jonka pitäisi hävetä.
Jos ei ole kylvetty, ei voi niittää. Niinhän se näyttää olevan.