Oletteko lopettaneet SSRI-lääkitystä onnistuneesti? Ilmeisesti moni joutuu aloittamaan uudelleen, kun ei kestä oireita. Minäkin olen kerran aloittanut uudelleen.
Nyt kaksi kuukautta viimeisestä paroksetiini-pilleristä ja olo on aaltomaisesti välillä ahdistava ja välillä kohtalainen. Fyysisiä oireita ei ole enää. Kuinka kauan teillä oireet kesti? Pysyittekö työkuntoisena? Voiko näistä päästä joskus kokonaan eroon? En usko oireiden uusiutuneen, kun kaikki on elämässä hyvin.
Nyt kaksi kuukautta viimeisestä paroksetiini-pilleristä ja olo on aaltomaisesti välillä ahdistava ja välillä kohtalainen. Fyysisiä oireita ei ole enää. Kuinka kauan teillä oireet kesti? Pysyittekö työkuntoisena? Voiko näistä päästä joskus kokonaan eroon? En usko oireiden uusiutuneen, kun kaikki on elämässä hyvin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kannattaa lopettaa hyvin hitaasti. Jos olet syönyt vuoden tai vuosia, lopetus on viisasta tehdä kuukausissa, ei viikoissa tai parissa, kuten psykiatrit ja lääkärit usein neuvovat. He harvoin tietävät aiheesta paljoakaan, koska eivät saa koulutusta siihen. Tai saavat "koulutusta" eli teollisuuden markkinointiviestejä, jotka ovat toki usein kaukana todellisuudesta.
Apua lopettamiseen neuvojen, vinkkien ja henkisen tuen muodossa saat nettisivustolta nimeltä survivingantidepressants org. Kyseessä kansainvälinen ehkäpä maailman tunnetuin sivusto ja foorumi psykiatrisen aineiden lopettajille.
Viekkarit voivat olla todella hirveitä, joten moni jää aineiden käyttäjäksi ihan siksi, ettei pysty lopettamaan ilman, että viekkarit vievät toimintakyvyn, esim. töissäkäyntikyvyn, tai vahingoittavat elämänlaatua vaan niin paljon, että ei vaan kestetä tai viitsisi kärsiä viekkareita loppuun. Kaksi kuukautta on vielä lyheyhkä aika, joten voi olla vieroitusoireilua yhä. Heroiiniviekkarit kestää jollain kuulemma jopa puolisen vuotta. SSRI-aineiden kohdalla puhutaan samasta mittaluokasta. Vieroitusoireiden aaltoilu on tyypillistä.
Toki jäljelle monille jää käytöstä pysyvä aivovaurio ja siten tyypillinen aivovaurio-oireisto, jota valittevasti iso osa luulee todisteeksi mielisairauksien sairaus-luonteesta ja samalla todisteeksi "lääkkeiden" tarpeellisuudesta. Lukeneemmat, asiaan tarkemmin tutustuneet tietävät paremmin. Mahdollista aivovauriota ei kannata tässä kohtaan lähteä tulkitsemaan, koska viekkarit voivat sotkea tulkintaa merkittävästi. Kun olet ollut vuoden tai kaksi kokonaan ilman, voidaan jäljelle jäävää oireilua pitää iatrogeenisenä aivovaurioperäisenä.
Kiitos vastauksesta. Itse lääkkeen pudotusta tein useamman kuukauden, varmaankin noin puoli vuotta. Eli sen tein kyllä rauhallisesti.
Toivottavasti tämä ei nyt mitään pysyvää sentään ole.