Päivitän tilani minäkin

Kiitos samoin Sinulle,..☕️
Olihan iloinen yllätys kun olit "päivittänyt" olemassaolosi ! 🙂 sitä kun on huoli ja kaipaakin nähdä tuttuja nimimerkkejä.
Onhan elämä opettanut Sinut jo varhain omatoimiseksi, hienoa kun selviät piikityksistäkin.
Oon niin iloinen täällä kuin "3 markan heppa", ja alkoi sävelkavalkaadi soida mielessäni :

🌿🌷☔️Sä kuulut päivään jokaiseen,
sä kuulut aamuun ja iltaan,...

PS. Muuten onpa nuo isot pihvitomaatit ihania, voileivälle iso mehevä viipale, hiven suolaa ja mustapippuria päälle kevätsipuleineen,..namuski 😀 heippa!

Ei. diabetes parsne insuliinilla, se pitää vain sokeriarvot aisoissa mutta hyvä niinkin.

Näin sitä käy jokaiselle kun ikää tulee jos ei muuta niin oppii hitaammin kävelemään, tämä käy jok`ikiselle kun mittariin tulee lisävuosia. Rollaattori tai kävelykeppi ovat oivia apuälineitä. Joillakin tulee lievää huimausta silloin on kävelykeppi tai rolla tarpeen.
Ei hätää kun edes ne auttavat.

Viime syksynä olin Kristina Cruises Rheinin jokiristeilyllä serkkuni kanssa, hän liikkuu rollaatorin kanssa. Koska liikkuminen oli epävarmaa ja kuntokaan ei kestänyt trampata pitkin teitä, risteily oli sopiva hänelle. Laivan kansilla voi tehdä "happi-hyppelyitä", satamissa käyd' lyhyellä jalottelu matkalla.

Totesin "laivaristeilyt" ovat oiva tapa matkustaa, nähdä maailmaa vielä ikääntyneenäkin. Palvelu oli erinomaista, 2 pääateriaa välillä voi jossakin vaikka maissa ollessa kahvitella baareissa. Ei ole yksitoikkoista, maisemat vaihtuu laivan kulkiessa, tuttavia tulee risteilyväestä.
En tuntenut ahdistavalta olla laivalla, ohjelmaa riitti. Yksi pointi tärkeä, Kaveri on oltava vaikka turvana matkalla, se olin minä tällä matkalla serkulleni. Se oli nyt sellainen matka, nähdä Rheinin varrella kauniita, vihreitä maisemia, pysähdykset kaupunkipaikoilla antoivat liikkumis vapautta.

Vaikka olenkin ollut aikaisemmikin risteilymatkoilla, jokainen matka on ollut hyppäys uusiin maisemiin. Jouluristeily muinoin Las Palmas-Gomerran saari, Kap Verde- Dakar- Hki, Matka jolla näin eka kertaa Etelän Ristin taivaalla. Ruuneperi kyllä tietää mikä ja mistä muodostuu näkymä joulupimeälle taivaalle.

Oma maa mansikka, muu maa mustikka. Kyllä se oma pihakin on lämmin ja hyvä ulkoilualue.
Kun seikkailee valintamyymälään ja taiteilee ostoksensa kotiin, on se jo aika risteily monellekin. Tuulettuu sitä siinäkin.
Hyvä kesää, joka nyt vihdoin meidätkin on tavoittanut.

Kesä ja tanssi kuuluvat ehdottomasti yhteen, minä odotan juhannusaaton laituritansseja haitarin säestyksellä. Täällä on myös tapana karkeloida piirissä juhannussalon ympärillä, kaikenikäiset ja -kuntoiset lähtevät mukaan. Suomen 100-vuotissynttäreiden kunniaksi on julistettu valtakunnallinen tanssiinkutsu ihan kaikille. Siihen kutsuun mahtuu rollaattoritanssit, pyörätuolitanssit ja vauvatanssitkin. Kehotuksena on videoida tanssitapahtumat ja jakaa tuokiot muiden kanssa, ilon saa kiertämään ja innostamaan. Mallia saimme telkkarin välityksellä, kun hiljattain Helsingissä vierailleille Pohjoismaiden päämiehille ja -naisille esitettiin ison porukan tanssi kadulla presidentinlinnan edessä. Sadekaan ei menoa ja tanssin iloa häirinnyt.

https://www.suomitanssii.fi/

Risteillä voi tosiaan vaikka missä, voi päästä vaikka istumaan risteilyaluksen kapteenin pöytään, meillä risteilijäksi on sanottu pöydässä kiertävää hitukippoa. Luontoretkiä järjestetään myös apuvälineillä liikkuvien ehdoilla, jos mieli halajaa kotipihaa tai lähipuistoa edemmäksi.
17.6. on kehotus yöpyä ulkona, rakastua kesäyöhön. On tarjolla joukkoleiriintymisiä armeijan teltoissa, voi nukkua vaikka puussa riippukeinussa tai omalla parvekkeella. Kesäyöhon voi varmasti rakastua, aistia sen valo, tunnelmat ja tuoksut , kuulla yölaulajien haikeat sävelet. Kesäyönä on otollista myös rakastua. :)

Suloista suvea !