-Tarkka siisteydestä
-Ei viihdy paikoissa, joissa ei ole lämmintä vettä ja ihan jees puitteita...
-Ei siedä öykkäröintiä
-Ei viihdy paikoissa, joissa ei ole lämmintä vettä ja ihan jees puitteita...
-Ei siedä öykkäröintiä
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
I uunderstand. Puhtaus on hyvä asia, vaikka joskus tuppaa unohtumaan. Öykkäritkin voi jättää oman onnensa nojaan. Lämmintä vettä osaan sinulle valmistaa missä vain. :D
Keneltä kysyt?
Ei minua muuten haittaa, mutta jos ihminen ei ole elämässään tottunut muuhun kuin "hyvään" niin se asenne voi olla aika rasittava.
Eli jos jotain muutakin ilmenee ja se ilmenee jatkuvana napatuksena sekä "hyi, hyi" kommentteina niin enpä jaksais katsella.
Itse odotan naiselta ainakin sitä että ihminen kestää hieman "huonoja oloja" sekä toisaalta ei pidä niistä ainakaan jatkuvasti ääntä tai voivottele vaan osaa käsitellä ja tajuta että ehkä se on väliaikaista.
Suurin osa naisista on vain niin pumpulissa kasvaneita henkisesti pullapitkoja (vaikka muuten olisivat fyysisesti kunnossa) että ei ihmekkään.
Ainut paikka missä he jaksavat rehkiä on sitten sali ja sekin pitää tehdä niin että voi esitellä kroppaansa ja "suorituksiaan".
Asuntoni on kyllä siisti ja onhan se kiva jos on hyvät puitteet, mutta ei ne pakollisia ole jaa en jaksa mitään vitun audi-ihmisiä.
Joillakin ihmisillä maailmassa ei ole puhdasta vettä tai vesivessaa ja täältä määitään milloin mistäkin jotta saadaan instaan ne täydelliset otokset siitä esteettisestä elämästä.
No sanotaanko, että en ole huonoonkaan tottunut, mikä tulee ongelmaksi joidenkin kanssa...
Pikku nirppanokka prinsessa ei oikein jaksa kiinnostaa.
Pinnalliosia ja turhamaisia jotka eivät kestä vastoinkäymisiä ja kaikki pitää olla tiptop viimeisen päälle tai se on toisen vika jos ei ole.
Rasittavaa paskaa.
Jos olisit hän, niin vastaisin näin:
- Olen itsekin tarkka siisteydestä. Ahdistun ja stressaannun, jos koti on hujan hajan, likainen ja joka paikassa epämääräistä roinaa. Minua on kritisoitu paljon siivouskäsityksestäni(kin) ja siitä, että tykkään, kun koti on kaikin puolin siisti. Mutta olen sitten muiden takia yrittänyt sietää sotkua enemmän, mutta ei se oikein meinaa onnistua.
- Tarkoitatko tällä jotakin mökkielämää? En kauheasti nauti sellaisesta (ja olen ollut viimeksi jossain mökillä tms. yötä 20 vuotta sitten), joten ei pelkoa, että haluaisin ensimmäisenä lähteä kanssasi jonnekin sellaiseen paikkaan.
- Mitä meinaat öykkäröinnillä? Jos sitä mitä ajattelen, niin en minäkään pidä sellaisesta yhtään.
Entä olisiko sinulle ok, jos
1) En oikein kestä sellaista hektistä, kiireistä ja stressaavaa elämää jatkuvasti? En meinaa pystyä toimimaan sellaisessa. Tarvitsisin tietynlaisen rauhallisuuden, selkeyden ja sen, että ehdin levätä riittävästi. Sitten pystyn toimimaan kunnolla.
2) Tarvitsisin tietyt rutiinit elämääni? Ne auttavat minua selviytymään tietyissä asioissa hyvin ja ilman, että ajatukseni menevät täysin mössöksi. Sitten pystyn tekemään asioita helpommin. Siinä missä jotkut asiat, jotka tuottavat muille vaikeuksia, ovat minulle usein tosi helppoja, niin minä taas tarvitsen huomattavasti enemmän aikaa tiettyihin juttuihin, jotka muilta sujuu usein luontevasti. En esimerkiksi pysty pesemään hiuksia kiireessä nopeasti, vaan tarvitsen tietyn rauhan siihen.
Aloitus oli naiselta.... Ja hektisyys kyllä kuuluu elämääni!
Ihan hyvät lähtökohdat sulla. Eli mulle sopisi kyllä.
Jokainen on sellainen kuin haluaa. Itse ajattelin tänä kesänä viettää aikaa tutustuen jonkin puiston iloiseen jengiin. Siinä ei taida olla kylmän taikka kuuman veden kanssa joutua tekemisiin hetkeen ja siisteys rapisee muutaman päivän jälkeen.
Pakko tähän sanoa että minäkään et pidä väkivallasta ja riehumisesta. Olen usein miesten välissä estämässä niitä jos vaan mahdollista koska menen hiukan poissatolaltani kun miehet aloittelee.
Mua pelottaa väkivalta ja se saa minut hermostuneeksi. En pudä myöskään siitä että minulle korotetaan ääntä. Se saa myös minut poistolaltani. Useat miehet jotka minulle lähimpien vuosien aikana ovat huutaneet ovat huomanneet että vaikka puolustan itseäni niin tärisen kauttaaltani.
Olen mennyt paniikkikohtaukseen, mutta yritän silti tapellen puolustaa itseäni. En näytä kauhuani vaan naamioin sen vihaksi jotta pystyn itseäni puolustamaan. Itku tulee vasta kun koen olevani turvassa.
Siksi usein ensimmäisenä tiuskasen "älä huuda minulle"
Joskus ajautunut riitaan miehen kanssa ja toinen mies on tullut rauhoittaan minua ja ottaan käsivarrestani kiinni. Olen säikähtänyt sitä ja kiljassut että "älä koske muhun!"
Kaksi asiaa joita silloin ei kannata tehdä kun olen mennyt paniikkiin ja puolustan itseäni
-älä huuda
-älä koske minuun, sillä kauhun ja pelon vallassa minä saatan pelästyä niin että tempasen lyönnin päin näköä jos yllättäen kosketaan. Se on kauhuissaan ja puolustautumassa olevan vaistomainen reaktio. Siksi kiljasen sen käskyn nopeasti varoitukseksi että nyt on parempi olla ottamatta fyysistä kosketusta minuun.
Minä olen usein aika viluinen joten tykkään tietysti lämpimästä ja mukaan lukien suihkusta
muista voi joustaa ja olen minä 10 päivää elänytkin luonnossa ilman posliinipyttyjä, suihkuja ja lämpimiä pehmeitä sänkyjä.
Kyllä silti jos saa valita niin mieluummin käyn pissillä posliinipytyllä kuin puskassa kaverin vaihtiessa karhuja ja pitämässä kädestä kiinni kun pimeässä pelottaa :)
Ei sekään mitään herkkua ollut käydä kylmässä purossa suihkussa ja hammaspesulla.
siivoan kyllä tarkasti ja pidän asunnostani huolta mutta en ole siinä mikään hysteerikko.
Minusta se vain lisää asumismukavuutta kun on puhdasta. Minulla on astma joten pölyt pitää siivoilla ja petivaatteita ja kodintekstiilejä tuuletella jottei pölypunkit hyökkää.
Tietty onhan se asunnon kunnon, arvon ja pitkäikäisyydenkin kannalta hyvä että asunnon pinnoista pitää huolta. Minulla tosin ei sitä ongelmaa kun en omista asuntoani, mutta silti yritän huolehtia siitä hyvin.