Onko täällä muita jotka luulevat myös sairastavansa psykoottista masennusta tai jotain muuta psykoottista sairautta? Itse sain tammikuussa Risperidon 1.5mg lääkkeen ja mielestäni tuo lääke vei harhaisia ajatuksia pois. Mulla ei ole diagnoosia psykoottiseen vaan "normaaliin" masennukseen, mutta silti on antipsykoottinen lääke josta on myös apua. Lisäksi on myös Ketipinor 25mg.
Pelkkä masennuslääke ei tunnu oikein kullolla vaikuttavan, mutta psykoosilääkkeen kanssa teho on parempi. Lääkäri ei kertonut tarkkaa syytä että miksi Risperidon lääke minulle tuli. Mutta hoitajan mukaan voisi olla epäilys juuri tuosta psykoottisesta masennuksesta joka taitaa olla masennuksen vakavin muoto.
Pelkkä masennuslääke ei tunnu oikein kullolla vaikuttavan, mutta psykoosilääkkeen kanssa teho on parempi. Lääkäri ei kertonut tarkkaa syytä että miksi Risperidon lääke minulle tuli. Mutta hoitajan mukaan voisi olla epäilys juuri tuosta psykoottisesta masennuksesta joka taitaa olla masennuksen vakavin muoto.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Tottakai määräävät kaikki mahdolliset. Lääkärit käytännössä työskentelevät lääketehtaille, ja mikä on hyväksi lääketehtaiden voitontekemiselle on hyväksi lääkärille. Siitä siinä on yksinekrtaisesti kysymys. Ei potilaan hyvinvoinnilla ole väliä kunhan kermat tulee kuorittua.
Kummasti vain oli tämäkin potilas lääkkeestä apua saanut.
Kuullut lumevaikutuksesta? Tottakai vaikka kalkkitabletti auttaa, kunhan se tulee auktorisoidusta lähteestä johon ihminen lähtökohtaisesti luottaa ja uskoo.
http://www.bayer.fi/fi/yritys/bayer suomessa
Niin kun esim nämä jotka aloittivat heroiinin myymisellä
Ei hyödytä ottaa yksittäistapausta esiin koska useimmat kokevat niistä vain haittaa.
Sulla on netti siellä. Luepa nyt vähän lisää sinulle määrätyistä lääkkeistä.
Sulle tuli hyvä, parempi, olo jo pelkästään siitä, että joku - se lääkäri - huomas sut.
Muista moikkailla naapureita. Saatat pelastaa sillä ihmisen.
Kummallsiia lääkäreitä kun eivät kerro edes syytä, miksi lääke määrätään.
Ja kummallisia potilaita, jotka eivät kysy.
En ikinä suostuisi enää syömään lääkettä, jonka käyttötarkoitusta ja vaikutuksia haittavaikutuksineen en tietäisi.
Kertaerehdys riitti, nuorena ja tietämättömänä.
Joillekin auttaa lääkkeet, ja pystyvät niiden avulla elämään suht normaalia elämää tai edes vähän kohentamaan elämänlaatuaan. Eli turha ruveta heti arvostelemaan lääkkeidenkäyttäjiä. Olen itsekin pysytellyt vuosia pillereistä erossa, mutta nykyään olo jo niin huono,että olen valmis kokeilemaan myös lääkitystä, että saisi tämän ahdistuksen kierteen ja pakkoajatukset katkaistua.
No ensinnäkään masennus ei ole sairaus vaan ihmisreaktio elämään. Toiseksi, mikä seuraa edeltävästä kohdasta, psykoottinen masennus ei myöskään ole sairaus. Sana psykoosi on psykiatrista jargonia ja tarkoittaa "jotain outoa, vääränlaista tai sekavaa, jopa pelottavaa". Toisin sanoen sekulaarisesti ilmaistuna olet niin masentunut, että itseilmaisusi on ollut arvioivan osapuolen näkökulmasta pelottavan erikoista tai jotain mitä vastapuoli ei ole ymmärtänyt tai halunnut ymmärtää (psykiatreja harvoi kiinnostaa ymmärtää ihmisiä).
Huumausaineiden käyttö on aina ollut osa ihmisten ratkaisuja keinoja luolamiesajoista lähtien, joten tukeutuminen kemikaaleihin 2017 ei ole mitenkään poikkeus. Se haluatko vetää elämänongelmiisi huumeita on toki sinun yksityisasiasi, päätöksesi ja sitä kunnioitettakoon. Suosittelen kuitenkin arvioimaan käytön järkevyyttä rauhassa ja moneen kertaa, sillä todennäköisesti syntyviä aivovaurioita ei saa pois. Ei vaikka kuinka toivoisit. Myöskään apua et saa mikäli aineiden kanssa käy huonosti.
Väärin. Sinä taidat sekoittaa nyt vahvasti masennuksen ja surullisuuden/allapäin olemisen. Masennus ei ole sitä, kun ollaan surullisia kun vaikka läheinen kuoli tai koe meni huonosti. Masennus on usein, kun ei ole MITÄÄN syytä pahaan oloon tai siihen, ettei tunne yhtään positiivisiä tunteita.
Ihmisen henkiseen pahoinvointiin on aina syy elämässä. Jos ihmisellä on sekava olo, esimerkiksi SSRI-aineiden tai muiden huumeiden seurauksena, henkinen pahoinvointi on seurausta siitä, että henkilö kokee sekavan olon negatiivisena. Toisin sanoen masentuneisuudella, surullisuudella, pahalla mielellä jne. ei ole mitään eroa, kuin jokaisen yksilön tapa määritellä sanat. (SSRI-aineet ja vastaavat voivat turruttaa tunteet pysyvästi vaurioittamalla aivoja, mutta tällöin kyse on aivovaurioista, ei elämänongelmista.)
Psykiatria on vedättynyt ihmisiä kuvittelemaan, että on eri asia "sairastaa masennusta" ja olla masentunut. Tästä vedätysjärjestelystä hyötyvät ennen kaikkea psykiatrit. Masennusta ei voi sairastaa sen enempää kuin onnellisuuttakaan. Asian luulisi olevan itsestään selvää kullekin, mutta elämänongelmien käsittelyssä huomaa miten voimakas vaikutus valtio-psykiatrian propagandalla on meihin ihmisiin ollut.
Oman kokemukseni pohjalta neuroleptien vaikutukset riippuvat osaltaan ihmisen omista tulkinnoista. Jotkut pelkäävät mieltään kuin ruttoa ja toiset kunnioittavat ja ymmärtävät tunteitaan, ajatuksiaan ja psykoottisia näkyjään. Jos tavoittelee sitä, että tunteet ja ajatukset vaimenevat, niin lääkitys voi joskus joillekin potilaille vaikuttaa tehokkaalta hoidolta ainakin lyhyellä tähtäimellä. Jos taas pitää ajattelusta ja omista tunteistaan, niin tämä saattaa olla erittäin epämiellyttävä kokemus. Lääkitys salpaa dopamiinireseptoreja ja saa ihmisen lopulta myös näyttämään siltä, kuin hänellä olisi paha aivovaurio. Neuroleptilääkityistä ei aina tiedä, onko heidän aivojensa endogeeninen dopamiinituotantonsa häiriintynyt vakavasta huumeaddiktiosta vai onko heillä vain raskas erittäin dopamiinin toimintaa salpaava lääkitys. Lääkityksellä olevan naamasta ja eleistä on helppo nähdä, että lääke aiheuttaa epätasapainon hänen dopamiinijärjestelmässään. Nämä ihmiset ovat usein myös enemmän tai vähemmän ylipainoisia ja heidän ihonsa kiiltää hiestä. Tämä on yksi syy siihen, miksi en halunnut käyttää lääkkeitä sen lisäksi, että tosiaan pidän ajattelusta ja omista tunteistani. Neuroleptejä käyttävät ihmiset usein näyttävät sairailta ja taantuneilta, mikä tarkoittaa, että he myös todennäköisesti ovat sitä. Mutta jos kokee tämän vaikutuksen hyödyllisenä itselleen, niin toki lääkkeitä kannattaa ja saa käyttää. Olen itse pärjännyt oikein hyvin ilman mitään lääkitystä. Eleeni ovat luonnollisia, en ole massiivisen ylipainoinen eli pystyn normaalielämän lisäksi myös raskaisiin urheilusuorituksiin ja ajatukseni ovat mielekkäitä, vaikka eivät aina miellyttäviä. En edes oleta niiden olevan jatkuvasti miellyttäviä eivätkä edes täysin "todenmukaisia", joten ehkä siksi tämä elämän tosiasia ei sinänsä aiheuta minulle suurta pettymystä. Jos jollekulle tämä tosiasia tuottaa sietämättömän pahaa mieltä, niin lääkitys voi toki tuntua tehokkaalta hoitokeinolta.
"Psykoottinen masennus" on lääketeollisuuden keksimä uusi pillerinmyyntikikka, EIKÄ MITÄÄN MUUTA.
Tuo tulee etupäässä silloin kun on käyttänyt jotain lääketehtaiden tekemää myrkkyä ja sitten yrittää vierottautua niistä, silloin tulee "psykoottinen masennus". Jo on perkele löydetty hieno termi paikkaan jossa joku harhaan johdettu yrittää päästä eroon lääketehtaiden ja lääkäreiden pakkosyöttämästä myrkystä !!!!!!!!!!!!!!
VOI VITTU SAATANA !!!
Eihän sellaisa ole, kuin normaali masennus, vaan on lievä, keskivaikea ja vaikea masennus. Psykoottinen masennus on, kun ihmisellä on psykoottisia kauseja jolloin juuri harhat ovat voimakkaimillaan ja ovat silloin ns. psykoosissa, käyttäytyvät eritavalla kuin normaalisti ja ovat allttiimpia tekemään äkkipikaisia päätöksiä ja mutenkin eivät kykene ajattelemaan yhtä selkesäti, kuin ei psykoosissa oleva henkilö.
Masennukseni ei ole psykoottista, vaikka lääkärit väittävät niin. Masennukseni vain johtuu siitä, että alienit anaaliraiskaavat minua öisin.
Mulla on psykoottinen skitsofreeninen masennus, syön lääkkeitä joista on ollut apua, tosin lääkemäärää on nyt vähennetty reilusti, sillä voin nykyään jo paljon paremmin. tsemppiä sulle sinne. Masennuksesta toipuminen vie aikaa.