pe 16.6.2017 klo 07:45
Perussuomalaisten jakoa suunniteltiin tiukasti salassa ulkopuolisilta, ja siihen valmistauduttiin toukokuun alkupuolelta lähtien. Kerromme, miten tapahtumat hallituslähteiden mukaan etenivät.
Tasan kuukautta ennen puoluekokousta kokoomuslaiset viestittivät hallituksessa perussuomalaisten hallitusedustajille, että Petteri Orpo ei tekisi hallitusyhteistyötä Jussi Halla-ahon johtamien perussuomalaisten kanssa.
Asia tehtiin hallituksessa perussuomalaisille selväksi. Ensimmäistäkään kirjallista dokumenttia asiasta tuskin on olemassa, koska politiikassa kaikkein herkimmät asiat kerrotaan vain suullisesti.
Kokoomuksen ratkaisusta hylätä Halla-aho on kuitenkin olemassa päiväkirjamerkintä hallituslähteellä.
Perussuomalaisten puheenjohtajakiertue oli alkanut muutamaa päivää aiemmin (lauantaina 6.5.) Tampereella. Sen jälkeen perussuomalaisten johdossa tehtiin analyysi, että Halla-aho todennäköisesti voittaisi Sampo Terhon Jyväskylän puoluekokouksessa.
Aluksi kyse oli henkisestä valmistautumisesta, joka toukokuun loppuun mennessä vahvistui tahtotilaksi, että jotain olisi tehtävä, jos Halla-aho voittaisi.
Hallituksessa eri toimintavaihtoehdoista keskustelivat niin perussuomalaiset, kokoomuslaiset kuin keskustalaisetkin. Aktiivisimpia keskusteluissa olivat perussuomalaisten ja kokoomuksen sisäpiirit, mutta myös keskustalaiset, pääministeri Juha Sipilä mukaan lukien, olivat tietoisia mahdollisuudesta, että perussuomalaisten eduskuntaryhmä jakautuisi kahtia.
Perussuomalaiset hahmottelivat toukokuussa mielessään, ketkä 20 kansanedustajaa voisivat muodostaa soinilais-terholaisen eduskuntaryhmän, jos pelastusrengasta tarvittaisiin.
Kartoitus tehtiin sen perusteella, kenet arvioitiin kriittisimmässä paikassa eli varsinaisessa toteutusvaiheessa kaikkein luotettavimmiksi.
Ulos rajattiin ryhmän yhdeksän kansanedustajaa: Juho Eerola, Teuvo Hakkarainen, Laura Huhtasaari, Olli Immonen, Rami Lehto, Jani Mäkelä, Jari Ronkainen, Sami Savio ja Ville Tavio. Yhdeksikkö oli allekirjoittanut maaliskuun lopussa tiedotteen, jossa he vaativat hallitusta kiristämään maahanmuuttopolitiikkaa. Heille ei missään olosuhteissa hiiskuttaisi asiasta.
Perussuomalaiset laskivat hallituksessa, että uudessa ryhmässä pitäisi olla vähintään 20 kansanedustajaa, jotta se olisi Sipilälle ja Orpolle kiinnostava yhteistyötaho.
Aluksi toiminta-ajatuksena oli, että maltillinen enemmistö heittäisi halla-aholaiset kansanedustajat ulos eduskuntaryhmästä ja mahdollisesti erottaisi puolueesta. Tämä olisi mahdollista siinä tilanteessa, että perussuomalaisten puoluehallitus ja puoluevaltuusto jäisivät soinilaisten käsiin, vaikka Halla-aho valittaisiin puheenjohtajaksi.
Samalla ymmärrettiin, että toinen vaihtoehto olisi poliittisesti raskain: enemmistön eroaminen eduskuntaryhmästä ja sen jälkeen uuden puolueen perustaminen.
Äärimmäiseen vaihtoehtoon alettiin valmistautua, koska soinilais-terholaiset pitivät Halla-ahon turvapaikanhakijoista käyttämää retoriikkaa rasistisena ja tulivat toukokuun alkupuolella siihen johtopäätökseen, että toimiminen Halla-ahon johtamassa puolueessa ei ollut heille vaihtoehto.
Halla-aho kuvaili Tampereen puheenjohtajatentissä maahanmuutosta Lapissa käymiään keskusteluja seuraavasti:
– Kyse ei ole pelkästään esteettisestä haitasta oman kylän raitilla, vaan kyllä ihmiset näkevät, että tässä kyse on kansakunnallisesta ongelmasta ja kansantaloudellisesta ongelmasta, Halla-aho sanoi 6. toukokuuta Tampereella.
Avoimen rasistista "esteettinen haitta"-viittausta on kuvailtu hallituslähteistä viimeiseksi sinetiksi Halla-ahon torjumiselle.
Soinin luotetuille sekä hallituksen keskustalaisille ja kokoomuslaisille tuli hätä: hallitus ei saisi kaatua Halla-ahoon.
Lännen Media uutisoi lauantaina 3. kesäkuuta, että Suomen hallituksessa käytiin vakavia keskusteluita siitä, että perussuomalaisten eduskuntaryhmän soinilais-terholainen enemmistö muodostaisi oman eduskuntaryhmänsä ja jatkaisi hallituksessa. LM kertoi samalla, että kokoomus ei suostu hallitusyhteistyöhön Halla-ahon johtaman puolueen kanssa.
"Kokoomuksen siirron jälkeen pääministeri Sipilän olisi muutettava hallituspohjaa. Halla-ahon perussuomalaisista irtisanoutuva ryhmä koostuisi ainakin noin 20 kansanedustajasta. Sipilän hallitus voisi helposti jatkaa työskentelyään, koska keskustalla on 49 ja kokoomuksella 37 kansanedustajaa. Koossa olisi valmis enemmistöhallitus", uutisessa kerrottiin.
Touko-kesäkuun vaihteessa hallituksessa keskusteltiin asiasta, ja sitä pidettiin varasuunnitelmana. Keskusteluissa oli myös ulkoministeri Soinin ja muiden perussuomalaisten ministereiden jatkaminen tehtävissään.
Alustava suunnitelma sopi kaikille, koska kokoomuslaiset ja keskustalaiset hyötyisivät perussuomalaisten halkeamisesta kahtia ja koska maltillisilla perussuomalaisilla ei ollut mitään muuta vaihtoehtoa pelastaa asemaansa hallituksessa.
http://keskustelu.suomi24.fi/t/uusi/yhteiskunta/politiikka/puolueet/perussuomalaiset
Perussuomalaisten jakoa suunniteltiin tiukasti salassa ulkopuolisilta, ja siihen valmistauduttiin toukokuun alkupuolelta lähtien. Kerromme, miten tapahtumat hallituslähteiden mukaan etenivät.
Tasan kuukautta ennen puoluekokousta kokoomuslaiset viestittivät hallituksessa perussuomalaisten hallitusedustajille, että Petteri Orpo ei tekisi hallitusyhteistyötä Jussi Halla-ahon johtamien perussuomalaisten kanssa.
Asia tehtiin hallituksessa perussuomalaisille selväksi. Ensimmäistäkään kirjallista dokumenttia asiasta tuskin on olemassa, koska politiikassa kaikkein herkimmät asiat kerrotaan vain suullisesti.
Kokoomuksen ratkaisusta hylätä Halla-aho on kuitenkin olemassa päiväkirjamerkintä hallituslähteellä.
Perussuomalaisten puheenjohtajakiertue oli alkanut muutamaa päivää aiemmin (lauantaina 6.5.) Tampereella. Sen jälkeen perussuomalaisten johdossa tehtiin analyysi, että Halla-aho todennäköisesti voittaisi Sampo Terhon Jyväskylän puoluekokouksessa.
Aluksi kyse oli henkisestä valmistautumisesta, joka toukokuun loppuun mennessä vahvistui tahtotilaksi, että jotain olisi tehtävä, jos Halla-aho voittaisi.
Hallituksessa eri toimintavaihtoehdoista keskustelivat niin perussuomalaiset, kokoomuslaiset kuin keskustalaisetkin. Aktiivisimpia keskusteluissa olivat perussuomalaisten ja kokoomuksen sisäpiirit, mutta myös keskustalaiset, pääministeri Juha Sipilä mukaan lukien, olivat tietoisia mahdollisuudesta, että perussuomalaisten eduskuntaryhmä jakautuisi kahtia.
Perussuomalaiset hahmottelivat toukokuussa mielessään, ketkä 20 kansanedustajaa voisivat muodostaa soinilais-terholaisen eduskuntaryhmän, jos pelastusrengasta tarvittaisiin.
Kartoitus tehtiin sen perusteella, kenet arvioitiin kriittisimmässä paikassa eli varsinaisessa toteutusvaiheessa kaikkein luotettavimmiksi.
Ulos rajattiin ryhmän yhdeksän kansanedustajaa: Juho Eerola, Teuvo Hakkarainen, Laura Huhtasaari, Olli Immonen, Rami Lehto, Jani Mäkelä, Jari Ronkainen, Sami Savio ja Ville Tavio. Yhdeksikkö oli allekirjoittanut maaliskuun lopussa tiedotteen, jossa he vaativat hallitusta kiristämään maahanmuuttopolitiikkaa. Heille ei missään olosuhteissa hiiskuttaisi asiasta.
Perussuomalaiset laskivat hallituksessa, että uudessa ryhmässä pitäisi olla vähintään 20 kansanedustajaa, jotta se olisi Sipilälle ja Orpolle kiinnostava yhteistyötaho.
Aluksi toiminta-ajatuksena oli, että maltillinen enemmistö heittäisi halla-aholaiset kansanedustajat ulos eduskuntaryhmästä ja mahdollisesti erottaisi puolueesta. Tämä olisi mahdollista siinä tilanteessa, että perussuomalaisten puoluehallitus ja puoluevaltuusto jäisivät soinilaisten käsiin, vaikka Halla-aho valittaisiin puheenjohtajaksi.
Samalla ymmärrettiin, että toinen vaihtoehto olisi poliittisesti raskain: enemmistön eroaminen eduskuntaryhmästä ja sen jälkeen uuden puolueen perustaminen.
Äärimmäiseen vaihtoehtoon alettiin valmistautua, koska soinilais-terholaiset pitivät Halla-ahon turvapaikanhakijoista käyttämää retoriikkaa rasistisena ja tulivat toukokuun alkupuolella siihen johtopäätökseen, että toimiminen Halla-ahon johtamassa puolueessa ei ollut heille vaihtoehto.
Halla-aho kuvaili Tampereen puheenjohtajatentissä maahanmuutosta Lapissa käymiään keskusteluja seuraavasti:
– Kyse ei ole pelkästään esteettisestä haitasta oman kylän raitilla, vaan kyllä ihmiset näkevät, että tässä kyse on kansakunnallisesta ongelmasta ja kansantaloudellisesta ongelmasta, Halla-aho sanoi 6. toukokuuta Tampereella.
Avoimen rasistista "esteettinen haitta"-viittausta on kuvailtu hallituslähteistä viimeiseksi sinetiksi Halla-ahon torjumiselle.
Soinin luotetuille sekä hallituksen keskustalaisille ja kokoomuslaisille tuli hätä: hallitus ei saisi kaatua Halla-ahoon.
Lännen Media uutisoi lauantaina 3. kesäkuuta, että Suomen hallituksessa käytiin vakavia keskusteluita siitä, että perussuomalaisten eduskuntaryhmän soinilais-terholainen enemmistö muodostaisi oman eduskuntaryhmänsä ja jatkaisi hallituksessa. LM kertoi samalla, että kokoomus ei suostu hallitusyhteistyöhön Halla-ahon johtaman puolueen kanssa.
"Kokoomuksen siirron jälkeen pääministeri Sipilän olisi muutettava hallituspohjaa. Halla-ahon perussuomalaisista irtisanoutuva ryhmä koostuisi ainakin noin 20 kansanedustajasta. Sipilän hallitus voisi helposti jatkaa työskentelyään, koska keskustalla on 49 ja kokoomuksella 37 kansanedustajaa. Koossa olisi valmis enemmistöhallitus", uutisessa kerrottiin.
Touko-kesäkuun vaihteessa hallituksessa keskusteltiin asiasta, ja sitä pidettiin varasuunnitelmana. Keskusteluissa oli myös ulkoministeri Soinin ja muiden perussuomalaisten ministereiden jatkaminen tehtävissään.
Alustava suunnitelma sopi kaikille, koska kokoomuslaiset ja keskustalaiset hyötyisivät perussuomalaisten halkeamisesta kahtia ja koska maltillisilla perussuomalaisilla ei ollut mitään muuta vaihtoehtoa pelastaa asemaansa hallituksessa.
http://keskustelu.suomi24.fi/t/uusi/yhteiskunta/politiikka/puolueet/perussuomalaiset
Vastaukset 6
Vanhimmat
Se mikä tässä on kaiken hulluinta, kun S Niinistö näyttää olevan samassa sopassa. Itse en äänestä Niinistöä enää kuten edellisessä pressa vaalissa. Siinä Väyrynen on oikeassa, kun pressan ei pitäisi puuttua sisäpolitiikkaan. Aivan samoin kävi kuten Halonen mölötti viimeiset vuodet joka asiaan.
Tässä oikea linkki koko juttuun:
https://kp24.fi/uutiset/513564/operaatio-hallituksen-pelastaminen
Eihän kukaan voinut olla niin tollo että kuvitteli nuivan siiven nousevan hallitukseen? Eihän?
Presidentti toivoi asian tiimoilta nopeaa toimintaa vielä lauantaina Kultarannassa taltioidussa TV-läjhetyksessä. Ja totta tosiaan niin myös tapahtui heti miten pian sen jälkeen jo seuraavana päivänä.
Näin presidentti Niinistö maanantaina Turussa:
"– En enteile nyt mitään vaihdoksia todellakaan, Niinistö esimerkiksi sanoi toimittajille Kultarannassa. Poistuessaan tiedotustilaisuudesta presidentti letkautti paljon puhuvasti:
– Ei muuta kuin lehmänkauppoja tekemään."
Parastahan koko jutussa on se, että rassikat ymmärtävät että veivaus tehtiin isolla porukalla.
Mediakin kirjoittelee että kyllä tätä on todennäköisesti pyöritelty jonkun aikaa vaihtoehtona, mutta mitään ei ole todistettavasti sovittu etukäteen.