En pysty olee absoluuttisesti hyvä, ja tunnen vihan ja väkivallan kukoistavan sisälläni.
Voi kun olisitte arvostaneet minua enemmän, ei olisi tarvinnut ottaa voimistamme mittaa.
Voi kun olisitte arvostaneet minua enemmän, ei olisi tarvinnut ottaa voimistamme mittaa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei tarvitse olla, yrittää olla läpeensä hyvä. Pitää hyväksyä muiden ja oma vajavaisuus. Ja adrenaliini, viha voi joskus olla jopa liikkellee paneva voima ja saa asioita aikaiseksi.
Sulla on hei oikeesti oikeus olla myös vihainen.
Sittenhän on kaikilla muillakin ja erityisesti niillä, joihin itsekäs väkivalta kohdistuu.
Nimenomaan perkeleen liikkeelle paneva voima, ja huomaa että " voi kun olisitte osanneet arvostaa" oli menneessä muodossa. Nyt arvostus on turhaa eikä lepytä minua enään.
Minun viha, minun tunteet, minun lepyttäminen, minun arvostus, minun väkivaltaisuus, minun oikeus.
Voi olla että haen kadotettua minuuttani, eise väärin ole.
Raivoa kotona, älä räjäyttele linja-autoja. Jooko? Ihmisiä kuolee ja syntyy joka päivä , jätä yksityisomaisuus särkemättä pommikoneillasi.
Mullako on pommikoneita? En tiennytkään.
Kukaan ei ole absoluuttisesti hyvä tai paha eikä pysty koskaan olemaankaan. Anna pahan tulla ulos, pura se ulos. Sano vaikka suorat sanat kaikille, jotka sen vihan aiheuttaa, mutta sano myös, että sinun on vain pakko purkaa kaikki ulos, et voi enää pidätellä kaiken sisälläsi. Puhu jollekin vähän ulkopuolisemmalle ihmiselle, mitä oikeasti ajattelet ja tunnet. Huuda vaikka niin, että koko kaupunki kaikuu. Pahaa oloa on pakko purkaa ulos, koska se ei lähde sieltä, jos vaan aina säilöö ja säilöö kaiken sisälleen. Ei ole aina helppoa toimia niin, mutta se on vain pakko.
Silloin kuin ihminen on joutunut kokemaan "elämää suurempaa kärsimystä", loukkausta (jopa hyvin pitkäaikaista loukkausta), henkistä, kenties fyysistä väkivaltaa jne. jne. Se on pakko saada purkaa. Ani harva pystyy sitä pahaa oloaan ja vääryyden kokemuksen tuntemusta purkamaan ns. sivistyneesti, asiantuntijoiden kanssa. Ja siihenkin menee pitkä aika, kun siitä oikeasti pääsee irti.
Mutta osaa myös pyytää anteeksi, kun siihen on tarvis.
"Ani harva pystyy sitä pahaa oloaan ja vääryyden kokemuksen tuntemusta purkamaan ns. sivistyneesti, asiantuntijoiden kanssa. Ja siihenkin menee pitkä aika, kun siitä oikeasti pääsee irti."
Siis pelkästään. Asiantuntioijen apu on erittäin tärkeä osa prosessia, tietysti. Ja ne läheiset, jotka oikeasti ymmärtävät ja tietävät, mistä on kysymys. Ei vain "kirjanoppineilta" riitä, kun puhutaan todella vaikeista kokemuksista. Kaikki yhdessä on hyvä kombinaatio, mielestäni.