Minkälaisia ongelmia pitää olla ihmisellä että se rupeaa käyttämään. Jos täällä on käyttäjiä niin voi kertoa jos haluaa.
Ei ne ainkaan ole monellakaan syy olla rikollinen.
Ei ne taida ollakaan pahiksia kaikki???
Ei ne ainkaan ole monellakaan syy olla rikollinen.
Ei ne taida ollakaan pahiksia kaikki???
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kertokoon joku alkoholia satunnaisesti tai useamminkin humalahakuisesti käyttävä motiivinsa miksi sitä käyttää.
Samanlaisia ongelmia on mietojen huumeiden käyttäjillä. Ongelmiako sanoin? Niinpä niin, ei minulla ongelmia ole vaikka kannabista joskus pössyttelen.
Tosin itsekin ihmettelen miksi ihmeessä joku käyttää kovia huumeita, fyysiseen koukkuunhan ei voi jäädä yhden kokeilun jälkeen. Psyykkinen koukku voi olla mahdollista.
Veikkaisin syyn löytyvän henkisestä epätasapainosta, kapinallisuudesta tai rajojen rikkomisesta tai niiden etsimisestä.
En pidä ketään huumeidenkäyttäjää, joka osaa pysyä satunnais-/viihdekäytössä, pahiksena. Pahiksia ovat diilerit.
Ja nistejä halveksun, samoin kuin alkoholisteja.
Nyt varmaan saan hieman vihoja niskoilleni...
"En pidä ketään huumeidenkäyttäjää, joka osaa pysyä satunnais-/viihdekäytössä, pahiksena. Pahiksia ovat diilerit."
Mikä diilereistä tekee pahiksia?
Ovatko alkoholin myyjät pahiksia? Entä kahvin? Miten on kannabiksen laita?
Olisi tietty pitänyt tarkentaa.
Diilerit ovat oman edun tavoittelijoita, ja koska laki ei anna suojaa tai vaihtoehtoja asiakkaille niin diilerit sanelevat omat säännöt ja lait.
Ei tietenkään kaikki diilerit ole kuin amerikkalaisissa elokuvissa, en näe kannabiksen myynnissä mitään väärää jos se myydään kaverihintaan eikä samalla tyrkytetä vauhtia tai muuta.
Omalla kohdallani käytön aloittamisen syynä ei ollut mikään ongelma tai kriisi. Eikä ole nytkään.
Toki joskus on saatettu muutama tuoppi juoda vitutukseen ja hermosavuja (siis tupakka) tullut otettua. Ja toki sitä on kannabiksellakin lääkitty sisäistä tyhjyyttä ynm, mutta mikään näistä ei ole koskaan noussut ongelmaksi, eivätkä ole muodostuneet tavaksi.
Huumeisiin johtavat syyt: onnen ja mielihyvän tavoittelu.
Minulle olennainen kaikenkattava syy on tahto kokea sekin juttu, tietää miksi ne huumeet sitten ovat niin hienoja tai kamalia omakohtaisesti. En voi sanoa että yhteiskunnan yleinen suhtautuminen olisi minua hillinnyt... ennemminkin päinvastoin; "mikä siinä on niin kauheaa sitten?"
Ihminen on utelias olento. Ollut aina ja tulee aina olemaan ja se on ehkäpä meidän hieno ... ja samalla hyvin traaginen ominaisuus.
En todellakaan halua olla rikollinen, en roisto, ryöväri tai surkimus. Tahdon kokea sen jutun ja sillä siisti; se kuinka helpoksi tai vaikeaksi asia tehdään ei paljoakaan merkitse.
Itsetuhoista olisi kokeilla vaikkapa millaista on kävellä junan alle. Siitä tuskin selviytyy. Vähemmän itsetuhoista on sensijaan hypätä laskuvarjolla; kohdata ja ylittää niitä normaalin elämän rajoja. Sama koskee huumeita. On olemassa satoja tekoja ja asioita jotka ovat typerämpiä kuin huumeet - aivan arkipäiväisiä juttuja. Olisi helvetin tyhmää hypätä auton alle; siinä on takuuvarma vaara. Huumeet ovat riski mutteivät kohtuuton riski; ainakin minä lasken että negatiiviset kokemukseni ovat ... jos eivät haluttuja niin ainakin siedettäviä suhteutettuna niihin hyviin kokemuksiin tai vaikkapa siihen yksinkertaiseen iloon että minä tiedän ja olen kokenut omakohtaisesti jotain mitä valtaosa ei tiedä.
Se on huvittavaa kuinka moni "tietää tasan tarkkaan" mitä huumeet ovat ja miten ne vaikuttavat. Ovat lukeneet netistä tai huumevalistuksesta tarkasti millaisia ne ovat ja kokevat sen tiedon täydellisen kokonaisvaltaisen oikeaksi.
Oikeassa elämässä laskuvarjot eivät aina aukea, autojen jarrut joskus hajoavat, meteoriitti saattaa tipahtaa päähän, kuka tahansa voi joutua sekopään murhaajan uhriksi, kannabis voi aiheuttaa psykoosin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että elämä pitäisi viettää suojellen itseään kaikilta uhilta mitä mieleen juolahtaa; sulkien itsensä pumpuliseen rasiaan odottamaan sitä että kuolee mahdollisimman vanhana elettyöön täysin riskittömästi. Kuolinsyy: Ei mikään erikoinen. Se on anti-elämää; täysin vastaavaa kuin käyttää vaikkapa heroiinia elämänsä loppuun saakka ja sammuttaa sillä "elämänjanonsa". Ei - minä haluan ottaa riskejä - kohtuullisia sellaisia - ja nauttia valintojeni hyvistä puolista ja yrittää sietää niitä huonoja puolia ja laajentaa kokemusmaailmaani mahdollisimman moneen suuntaan - Oli asia mikä tahansa. Sitä minä kutsun kokemusten summaksi; oikeaksi elämäksi.
Millaista kuussa on? Voit kysyä sitä tähtitieteilijältä tai Neil Armstrongilta. Millaista on olla pilvessä? Voit kysyä sitä huumevalistajalta tai minulta.
»Minkälaisia ongelmia pitää olla ihmisellä että se rupeaa käyttämään.»
Tai ensin kysyn tarviiko olla ongelmia jos käyttää huumeita. Seuraavaksi laajentaisin "ihmisen" koskemaan yleensäkin eläimiä.
Ja nyt päästäänkin varsinaiseen kysymykseen:
Miksi useimmat eläimet käyttävät jotain huumetta?
Luulen että tuo Dentin mainitsema "mielihyvän tavoittelu" on oikea vastaus.
Ei minulla ainakaan mitään ongelmia ole joita huumeisiin pakenisin. Huumeita käytän niiden tuoman mielihyvän takia sekä siksi, että samanlaisia kokemuksia ei muuten saa. Eläminen on onnellisuuden tavoittelemista. Osan omasta onnestani olen onkinut huumeiden värikkäästä maailmasta ja aion vastaisuudessakin.
Ei minulla ainakaan mielestäni ole yhtään sen kummallisempia ongelmia kuin suurimmalla osalla muistakaan ihmisistä.
Syy on se, että haluan silloin tällöin irrottautua arjen tylsyydestä...
Ei mulla mitään järisyttäviä ongelmia oo koskaan ollu, elämä on ollu ihan jees. Välillä vaan haluaa päihtyä, euforisoitua, olla ding dong tai sitte joteski herkistyny, syvempi.
Samoin vois kysyy miks joku haluu kännätä vappuna, juhannuksena? Miks kukkahattutäit haluu juoda pari lasillista valkoviiniä kanasalaatin kanssa kappeliravintolassa ja jauhaa paskaa?
Kukaan ei vedä aluksi huumeita unohtaakseen, suruunsa tai sellaseen.
Totuus on timantinkova! Huumeista tulee hyvä olo. Parempi kuin elämästä ehkä, miksi jotkut sen niille lopulta uhraavatkin.
Ja tottakai hyvä olo saadaan myös muusta. Seksistä ja ruuasta, tulee ekoina mieleen. Onnistumisista, kavereista, turvallisuudesta.
Kokeilla huumeita on ensitreffit tuntemattoman naisen kanssa. Mitä siitä voi seurata? Kauhutreffit, yleinen pettymys, hyvä kokemus, ihastus tai suoraan sänkyyn ja tajuton tyydytys.
Satunnaiskäyttää on kuin pitää häneen kiihkeä tulinen suhde... mutta tavata vain harvoin. Olosuhteiden pakosta... tai sitten jostain muusta syystä.
Viihdekäyttää on kuin seurustella.
Tapakäyttää on kuin mennä naimisiin ja elää arkea tuon naisen kanssa. Hyviä hetkiä, huonoja hetkiä ja useimmiten hiukan väljähtänyttä ja ennen nähtyä.
Olla riippuvainen on kuin omistaa omistushaluinen, ärsyttävä, julma, kylmä ja nautinnoton akka jossa kuitenkin kokee edelleen myös sen ensitreffien ihanuuden ja siksi sietää häntä kuitenkin vaikkei oikeastaan mitään syytä enää olisikaan. Kestää koska ei jaksa enää muuttaa asioita; kyllähän se vittumainen muija sentään saa jotain hyvääkin aikaiseksi vaikka enimmäkseen siitä surua onkin.
Niin... vähän sun kysymystäsi myötäillen; Mikä ihmeen syy saa ihmiset tapailevat uusia ihmisiä joista saattaa tulla heille rasittava ja kiittämätön kumppani? Sehän on järjetöntä...?
Joskus nuorena, noin 15-kesäisenä ajattelin, että jos joskus tulisi sellainen tilanne, että tietäisin kuolevani x ajan kuluttua, haluaisin kokeilla huumeita, että tietäisin mille ne tuntuvat.
Joskus myöhemmin, ollessani jo 22-vuotias sitten päätin, että miksi turhaan odottaa siihen pisteeseen.
Mistään varsinaisesta ongelmasta se ei todellakaan lähtenyt (huono suhde vanhempiin, kriisi parisuhteessa, ongelmia kavereiden kanssa, mikään sellainen ongelma, jota tarkoitat). Se lähti puhtaasti mielenkiinnosta. Otin aluksi hyvin paljon selvää asioista mm. Erowidista, luin trippikertomuksia, kokemuksia ja tietoa kaikista aineista. Eniten minua kiinnostivat psykedeelit.
Paras ystäväni oli tilannut salvia divinorumia silloin kun se oli vielä laillista ja sanoi, että jos ikinä haluan, he ovat varanneet minulle yhden annoksen. Ilman mitään painostusta, ilman mitään sitoutumisia.
Salviaa ei kovin moni käyttäjä suosittele aloittelijoille, mutta oma kokemukseni siitä oli aivan mielettömän upea. Vaikea se voi olla, jos elämä ei ole kunnossa, ja on niitä ongelmia, joita etsit. Silloin salvia lätkii naamalle avokämmenellä ja kunnolla.
Salviaa ei myöskään oikeastaan ihan tuosta vaan "käytetä", sillä silloin se bitchslapin lisäksi potkii vielä munille. Psyykeelle vaikeaa tavaraa.
Tämän jälkeen on sitten ollut happoa (LSA:na), kärpässientä, noidankoisoa eli mandragoraa, kannabista (joka onkin ainoa laiton näistä ja oikeastaan sopivasti ainoa, jolle en oikeastaan ole kovin kummoisesti lämmennyt - ihan kiva, mutta en ole hirveän kiinnostunut*) ja ehkä jotain, jota en nyt muista.
Joka tapauksessa mitään alkuperäistä isoa ongelmaa ei ole ollut, ainoastaan mielenkiintoa kiellettyä hedelmää kohtaan aluksi ja sen jälkeen tajunnan laajentamista.
* Tarkoittaa luokkaa silloin tällöin, ehkä kerran kahdessa kuussa jos sitäkään. Tarjotessa kyllä, mutta en itse viitsi nähdä yhtään vaivaa budin hankkimisessa.
Ei välttämättä tarvitse olla ongelmia että käyttään rupee. Siihen vaikuttaa monet tekijät. Pelkkään kokeiluun riittää jo tietynlainen uteliaisuus...
Joillakin tämä kokemus vain saattaa olla ollut niin kiva että se sumentaa järjen. Ihmisestä tulee huumemyönteisempi ihan "vahingossa". Jos huumeiden saanti/tuttava piiri ja muut tekijät ovat otollisia kiltistäkin tytöstä tulee helposti paha tyttö. Järki jäätyy,tuntemukset nousee tärkeemmiksi.
Toisaalta kunnon käyttöön saattaa vaikuttaa elämäntilanne ja sen laatu ratkasevastikkin....En tiedä,kun en ole käyttäjä.
Olen "keskiverto nuori" ja kovia huumeita vastaan. Kokeilun halu on voimakas,mutta siihen kokeiluun se onneksi on jäänytkin. Ymmärrys asian vakuuvudesta säilyi joidenkin kokeilujenkin jälkeen minun kohdallani onneksi.
Mielestäni kannabis onkin sitten asia erikseen.
Ihmisestä tulee huumemyönteisempi hyvän kokeilun jälkeen ei vahingossa vaan siksi, että omakohtainen kokemus vaikuttaa enemmän mielipiteisiin kuin valistajien kauhukuvat. Ei ihmiselle ole mikään geneerinen olotila olla huumevastainen ja positiivinen ensikokeilu voi kallistaa tasapainoa huomattavastikin toiseen suuntaan. Se on sitten ihmisen omista valinnoista kiinni onko tämä hyvä vai huono asia. Joillekkin käy huonosti, mutta uskoisin, että suurelle valtaosalle ei käy kuinkaan.