Heippa.
Olen 18-vuotias poika eikä minulla ole yhtäkään ystävää. Mikäköhän minussa on vikana? Mielestäni olen hyvin kohtelias ja rauhallinen. Tätä yksinäisyyttä on kestänyt jo ylä-asteelta asti. Nyt olen opiskelemassa merkonomiksi ja olo on turtunut.
Olen 18-vuotias poika eikä minulla ole yhtäkään ystävää. Mikäköhän minussa on vikana? Mielestäni olen hyvin kohtelias ja rauhallinen. Tätä yksinäisyyttä on kestänyt jo ylä-asteelta asti. Nyt olen opiskelemassa merkonomiksi ja olo on turtunut.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Moikka,
Kyllä luulen että se on muissa ihmisissä se vika kun eivät ota seuraansa. Toki vaatiihan ystävystyminen itseltäkin aktiivisuutta! Missä päin asut?
Muita ei saa syyttää eikä syylistää, ei auta kuin ottaa itseään niskasta kiinni ja etsiä ratkaisua itse omiin ongelmiinsa. Se että syöttämällä muita ulkoistaa ongelmansa ei auta mitään. Kaikki on itsestä kiinni. Tuon 18-v. jampan kannattaa miettiä miksi hänen seuraaansa katetaan, esimerkiksi onko hän liian kohtelias ja rauhallinen? Vai onko hän sisäänpäin kääntynyt introvertri? Kannattaa muistaa ettei kukaan pysy samanlaisena kokoelämäänsä vaan aina voi muuttua ja muuttaa itseään paremmaksi. Kaikkein eniten kannattaa pohtia mikä on sosiaalinen status, asema ja paikka tässä yhteiskunnassa ja ottaa se oma roolinsa haltuun. On elettävä eteenpäin.
Ps. Kertokaa jos olen väärässä, hyvä palaute on aina positiivista ja kehittävää.
Ei sinussa mitään vikaa ole. Kivoja ihmisiä on paljon yksin. Liian paljon. Rauhalliset, mukavat tyypit voi jäädä huomaamatta, kun extrovertit hilluu etualalla.
Aktiivisuutta ja aloitteellisuutta peliin !
Vastasin juuri palstan 17-vuotialle. Lue se jos vielä seuraat palstaa. Jos te voisitte tutustua vaikka sosiaalisen median kautta.