Tuo tutkimus meni minulta ohi ja näin uutisissa vain tiivistelmän tuloksista.
Hieman yksioikoisesti tuota käsitellään jälleen. Alhaisia (tai siis nykyisiä) nopeuksia yritetään puolustella kaikin tavoin. Haastatteluihin otetaan lähinnä henkilöitä, jotka ovat näiden nykyisten rajoitusten kannalla. Tulokset esitellään hyvin pintapuolisesti, mutta kuitenkin mainitaan, että alle 50-vuotiaat miehet olisivat nostamassa rajoituksia. Missään vaiheessa ei kerrota, millaisia kysymyksiä tutkimuksessa esitettiin.
Pari asiaa, jotka haluaisin näihin tutkimuksiin:
Mittarivirheiden vaikutus, poliisin puuttumiskynnysten olemassaolo jne. Nämä vaikuttavat nopeusrajoitusten "erilaisiin tulkintoihin". Osa ajaa vähän hiljempaa ja takana olijat turhautuvat. Tämä aiheuttaa jonoutumista ja tarpeettomia ohituksia. Ilmiö olisi estettävissä lainsäädännöllä.
Tarpeettoman alhaisen nopeusrajoituksen vaikutusta ei ole missään vaiheessa tutkittu (tai tuloksia esitelty esim. ylen uutisissa). Autoilijoilla on käytössään älypuhelimia ja muuta virikettä, jota seurataan jos tilanne niin sallii. Mikäli nopeudet ovat liian alhaiset ja aiheuttavat väärää turvallisuuden tunnetta, mieli tylsistyy tai huomio kiinnitetään muihin asioihin (aivan inhimillinen reaktio).
Onnettomuusriski, onnettomuustilasto, vakava onnettomuus... Näillä termeillä saadaan sekoitettua tilastoja aivan halutunlaiseksi. On selvää, että auto menee törmäyksessä enemmän lyttyyn kun nopeus on kovempi. Jossain vaiheessa tuolla lytistymisen määrällä ei ole enää mitään vaikutusta, koska kyydissä olijat kuolevat kuitenkin nopeassa hidastuvuudessa. Nopeampi vauhti lisää todistettavasti jarrutusmatkaa, mutta hitaampi vauhti lisää monissa tapauksissa reagointiaikaa. Kun katse ja ajatukset ovat muualla, ajetaan esim. yksi sekunti pitempään ennen kuin aletaan reagoimaan. Tuon lisätyn sekunnin vaikutusta ei ole tiettävästi tutkittu missään.
Puhutaan että Suomen liikennekulttuuri on mitä on, siihen vaikuttaminen on lähes mahdotonta tai ainakin todella hidasta. Mitä on yritetty? On jeesusteltu näistä nopeuksista ja käsketty varaamaan matkaan riittävästi aikaa. Aina kun on tapahtunut onnettomuus, on yritetty keksiä syy liian suuresta tilannenopeudesta tai kuljettajan asenteesta. Miksi kulttuurisia eroja ei yritetä lieventää kopioimalla liikenneratkaisuja muualta?
Hieman yksioikoisesti tuota käsitellään jälleen. Alhaisia (tai siis nykyisiä) nopeuksia yritetään puolustella kaikin tavoin. Haastatteluihin otetaan lähinnä henkilöitä, jotka ovat näiden nykyisten rajoitusten kannalla. Tulokset esitellään hyvin pintapuolisesti, mutta kuitenkin mainitaan, että alle 50-vuotiaat miehet olisivat nostamassa rajoituksia. Missään vaiheessa ei kerrota, millaisia kysymyksiä tutkimuksessa esitettiin.
Pari asiaa, jotka haluaisin näihin tutkimuksiin:
Mittarivirheiden vaikutus, poliisin puuttumiskynnysten olemassaolo jne. Nämä vaikuttavat nopeusrajoitusten "erilaisiin tulkintoihin". Osa ajaa vähän hiljempaa ja takana olijat turhautuvat. Tämä aiheuttaa jonoutumista ja tarpeettomia ohituksia. Ilmiö olisi estettävissä lainsäädännöllä.
Tarpeettoman alhaisen nopeusrajoituksen vaikutusta ei ole missään vaiheessa tutkittu (tai tuloksia esitelty esim. ylen uutisissa). Autoilijoilla on käytössään älypuhelimia ja muuta virikettä, jota seurataan jos tilanne niin sallii. Mikäli nopeudet ovat liian alhaiset ja aiheuttavat väärää turvallisuuden tunnetta, mieli tylsistyy tai huomio kiinnitetään muihin asioihin (aivan inhimillinen reaktio).
Onnettomuusriski, onnettomuustilasto, vakava onnettomuus... Näillä termeillä saadaan sekoitettua tilastoja aivan halutunlaiseksi. On selvää, että auto menee törmäyksessä enemmän lyttyyn kun nopeus on kovempi. Jossain vaiheessa tuolla lytistymisen määrällä ei ole enää mitään vaikutusta, koska kyydissä olijat kuolevat kuitenkin nopeassa hidastuvuudessa. Nopeampi vauhti lisää todistettavasti jarrutusmatkaa, mutta hitaampi vauhti lisää monissa tapauksissa reagointiaikaa. Kun katse ja ajatukset ovat muualla, ajetaan esim. yksi sekunti pitempään ennen kuin aletaan reagoimaan. Tuon lisätyn sekunnin vaikutusta ei ole tiettävästi tutkittu missään.
Puhutaan että Suomen liikennekulttuuri on mitä on, siihen vaikuttaminen on lähes mahdotonta tai ainakin todella hidasta. Mitä on yritetty? On jeesusteltu näistä nopeuksista ja käsketty varaamaan matkaan riittävästi aikaa. Aina kun on tapahtunut onnettomuus, on yritetty keksiä syy liian suuresta tilannenopeudesta tai kuljettajan asenteesta. Miksi kulttuurisia eroja ei yritetä lieventää kopioimalla liikenneratkaisuja muualta?
Vastaukset 79
Vanhimmat
Yle pässien pitäs keskittyä TV ja Radio ohjelmiin ja niiden parantamiseen !! Eivät uskalla kysellä omista ohjelmistaan.........
Helsinskistä kun ajellaan muutama kilometri "moottoritietä" työmatkoina, niin se kiinnostaa Yle pässejä !
Tutkikaa nyt edes maaseudun 80 alueet ! pässit, voitte aloittaa Jyväskylä - Liminka välistä... ESIM.
Ja tässä on yhtä pässimäinen kommentti.
Jos nyt edes sitä vilkkua oppisi suomalaiset käyttämään.. ei voi kuin nauraa ja kun ei enää naurata niin itkettää.. hohhoijaa.. zompit liikenteessä.
Otannan voisi tehdä meiltä mitkä sitä motaria pääasiassa ja usein ajamme, eikä kysytä jossain korvessa ajavilta, ketkä ajaa motarilla ehkä kerran pariin vuoteen.
Sunnuntaikuskit voivat siirtyä hissuttelemaan rinnakkaisille "vanhoille teille", kun tuntuu olevan liian huimaa se 100 km/h, etenkin nuo ovat siirtyneet vasemman kaistan tukkijoiksi vilkkaan liikenteen aikaan ja rekan ohitus motarilla tuntuu tekevän tiukkaa.
"Kun katse ja ajatukset ovat muualla, ajetaan esim. yksi sekunti pitempään ennen kuin aletaan reagoimaan. Tuon lisätyn sekunnin vaikutusta ei ole tiettävästi tutkittu missään." Minä tutkin joitakin vuosia sitten tuota sekuntia ja yritin saada apurahaa tutkimukseeni, mutta anomus hylättiin, joten sekunnin perimmäiset vaikutukset jäivät selvittämättä. Mutta se on erittäin mielenkiintoinen aihe.
Hienoa että olet huomannut saman epäkohdan. Toivottavasti tärppää apurahan kanssa. Jatka hyvää työtä!
Pitääkö saada enemmän onnettomuuksia kun nykyisillä vauhdeilla niitä on vähän?
Entäpä jos ilmenee, että vaaratilanteiden syynä on nimenomaan turvallisuuden tunteen "ulosmittaaminen" huolettomalla ajotavalla? Kokemukseni perusteella tuo on juurikin näin.
Maailmalta on esimerkkejä joissa onnettomuudet ovat vähentyneet kun rajoituksia on nostettu.
Löytyy varmasti enemmän esimerkkejä jossa onnnettomuudet ovat vähentyneet kun rajoituksia on laskettu.
Linkkiä kiitos.......?
Montanassa onnettomuudet olivat vähimmillään kun päiväaikaan ei ollut mitään rajoituksia:
https://www.motorists.org/press/montana-no-speed-limit-safety-paradox/
Samoin Australiassa kokeiltiin vapaita nopeuksia ja kokeilun jälkeen onnettomuudet lisääntyivät:
http://www.smh.com.au/nsw/call-for-speed-limit-increase-on-the-pacific-and-hume-highways-20150903-gjeqcm.html
Olennaista on huomata se, että rajoitusten poisto ei juurikaan nosta keskinopeuksia. Ilmeisesti ihmiset vain valitsevat itselleen sopivimman nopeuden, jolla he pysyvät tarkkaavaisina ja joka ei ylitä heidän osaamistasoaan. Todennäköisesti he ottavat myös huomioon olosuhteet, eivätkä ajattele että kun kerran oma ajattelu on kiellettyä silloinkin kun rajoituksen mukainen nopeus tuntuu liian matalalta, ei omia aivoja tarvitse käyttää huonoissakaan olosuhteissa. Tähän vaikuttaa se, että viranomaisetkin ovat kertoneet rajoituksissa olevan huomioitu sääolosuhteet ja sen että ihmiset muka ajavat aina ylinopeutta, oli rajoitus mikä tahansa.
Saksassa joissain osavaltioissa on poistettu vapaiden nopeuksien moottoritieosuudet suurten ja tuhoisien onnettomuuksien ja suurten saastepäästöjen takia.
Päässä viiraa jos vauhti vaikuttaa siihen miten mieli tylsistyy. Oma mieleni ei tylsisty siitä että ajan 80 km/h verrattuna siihen että ajaisin 100 km/h.
Ajatella, pitää alkaa pelätä, kun liikenteessä ajelee hyvin paljon tylsistyneitä rekkamiehiä, asuntovaunun tai peräkärryn vetäjiä.
Juu, pitäisi karsia pois epäsopivat kuksit jotka eivät kykene ajamaan sääntöjen ja rajoitusten mukaisesti tai jotka ovat muuten epäsopivia ratin taakse (esim. mainitun tylsistymisen vuoksi).
Tässä kolme esimerkkiä siitä, että tieteellinen ajattelu ei onnistu kaikilta.
Liikenteeseen jäisivät siis vain ne joita pelottaa ja jännittää koko ajan? Ajokortti siis otettaisiin nuorilta kuskeilta heti pois kun he pystyvät ajamaan rutinoidusti, ja annettaisiin takaisin vasta kun vanhuus on vienyt aistit ja hoksottimet? Liikenne on vähän kuin koululuokka. Yleensä mennään vähempilahjaisten vauhdin mukaan ja fiksummilla käy aika pitkäksi. Silti pahin tampio putoaa kärryiltä.
Olen ajanut 80-luvulta asti eikä koskaan ole ollut vaikeuksia ajaa nykyisten rajoitusten mukaisesti. Rutiinia siis löytyy mutta ei vaivaa mikään tylsistyminen tai keskittymisen vaikeus. Aina ole päässyt perille asti. Ihmettelen suuresti heitä joita moinen ongelma vaivaa. Sellaiset ihmiset eivät sitten ole soveliaita ratin taakse. Ja joo, on se niin että kaiken tasoiset kuskit pitää ottaa huomioon liikenteessä ja sen suunnittelussa.
Väittäisin että valehtelet (ainakin tietämättäsi).
Jokunen vuosi sitten eräs entinen liikkuvan poliisin ylikonstaapeli kertoi, että kaikkilla jossain vaiheessa herpaantuu ajatus. Esimerkkinä hän kertoi ajelleensa erään suurehkon kaupungin laita-alueita. Työpäivän jälkeen tehtiin testi, jossa piti kertoa viimeisen kahden tunnin liikkeet. Hän ei muistanut läheskään kaikkia reittejä. Liikenne oli ollut liian rauhallista, mitään poikkeavaa ei ollut tapahtunu ja aivot olivat kääntyneet moodiin jossa ajatellaan täysin muita asioita.
Ettäkö oikein rivipoliisilta se totuus tulee? Ylikonstaapelin arvo poliisissa ei tee hänestä millään lailla liikenteen asiantuntijaa eli hänen mielipiteensä voi pitää ihan hänen omana tulkintana jostain yhdestä kokeesta. Olisi ollut mielenkiintoista kuulla hänen mielipiteensä jos sama testi oltaisiin ajettu niin kovaa kokoajan ja joka paikassa kuin laki sallii. Olisiko ollut kovasti turvallisempaa kuin normaalisti ajaen?
Kaikki haaveilevat liikenteessä, sohvalla istuessaan, palavereissa, oppitunneilla jne. Kunhan homma ei vaadi riittävästi ajatustyötä niin aivot lähtevät vapaalle.
Onko se tämä juttu johon viitataan?
https://yle.fi/uutiset/3-9686952
Kusipäät mehkaa taas täällä. Halut teillä raukioilla on, mutta taidot puuttuu. Oikea kaista menee usein 99- 115 nopeutta. Nyt jo riesana ylinopeus kaaharit , jotka paahtaa yli 140. Aika tilanteita, kun ne rottosillaan paahtaa 150, jos rajoitus olisi, vaikka 130.
Asiaan vaikuttaa moni asia: Osa näistä kaahareista on turhautunut tarpeettoman alhaisista nopeusrajoituksista ja lopputulos näkyy mielenosoituksellisesti reippaana ylinopeutena.
Iso korjaamista vaativa tekijä on omituinen liikennekulttuurimme, jossa sallitusta nopeudesta on monia erilaisia tulkintoja. Poliisilla on ensinnäkin monenlaisia tulkintoja, joita autoilijat sitten soveltavat (nimellinen nopeusrajoitus, puuttumiskynnys, huomautusraja, rikesakkoraja, päiväsakkoraja, ajokieltoraja). Kun tähän lisätään vielä nopeusmittarin virhe (jota pidetään lainsäädännöllisesti yllä), lopputuloksena on monenlaisia tulkintoja ja ajonopeuksia. Erilaiset ajonopeudet näkyvät joko jonoutumisena tai ohituksina (yleensä molempina). Puhutaan "kaahareista" ja "tupeksijoista", vaikka kyse on vain tieliikennelain tulkintaeroista.
Itse korjaisin seuraavia asioita:
- rangaistusportaikko yksinkertaisemmaksi, suullinen huomautus (varoitus) poistettava, kaikista puuttumisista on jäätävä dokumentaatio
- toistuvista ylinopeuksiin puuttumisista asteittain jyrkkenevä rangaistus
- ohjeistettu puuttumiskynnys poistettava, nythän se tarkoittaa samaa kuin laki jota ei tarvitse noudattaa
- nopeusrajoituksen nosto suurella osalla tieosuuksia
- turvallisuustoimenpiteet tehdään ensisijaiseti muilla tavoin kuin nopeusrajoituksia laskemalla
- automaattivalvonnan vähentäminen, liikkuvan poliisin palauttaminen
- autoilijan vastuu mittarivirheen huomioimiseksi tuotava paremmin esiin
- asetuksista poistettava vaatimukset nopeusmittarien mittarivirheille, asia muutettava kuljettajan vastuulle
- tilapäiset ohituskaistat muutettava tilapäisiksi hidastuskaistoiksi, hitaamman väistettävä oikealle, jolloin ohitus onnistuisi ilman ylinopeutta
- ikääntyneille kuljettajille pakolliset ajoneuvon käsittelykokeet, arvoitava myös todellinen tarve voimassaolevaan ajolupaan
Nuo vaikuttaisivat pääsääntöisesti kolmeen asiaan:
- turhautumisen väheneminen liikenteessä, joka johtaa enää harvoin ohituksiin, ylinopeudet eivät ole enää yhtä kannattavia
- viranomaistoiminnan järkevöittäminen jolloin kiinnijäämisriski kasvaa ja kikkailu rangaistusten välttämiseksi vähenee
Kyllä se on ylinopeus, mikä tilanteet aiheuttaa. 120 nopeudella ajaja ei saavuta paljon ketään. Hitaat ajaa jo oikealla.
Tästä kommentista en ymmärtänyt muuta kuin että joku oli erimieltä... Mitähän nimimerkki haluaa vastustaa?
Miten sinun älylläsi voisikaan! >Motarinongelmat johtuu ylinopeuksista. Kukaan ei valvo kaahareita ja oikealtaohittajia.. Olen itse ollut kumpaakin!
Siis mitä? Mitä "kumpaakin" olet ollut?
Entäpä jos nopeusrajoituksia nostettaisiin? Ylinopeudet vähenisivät, jolloin tällä logiikalla moottoriteiden ongelmatkin vähenisivät.
Oikealta ohittaminen ei kuulu tähän keskusteluun. Mutta siitä olen samaa mieltä, että valvontaa on liian vähän.
Toisaalta - tieliikennelaki on kirjoitettu siten, että valvottavia asioita on melko vähän (nopeusrajoitukset, rattijuopumukset, väistämisvelvollisuudet, liikennevalosäännöt...). Otetaan esimerkiksi 19§ "Ohitettavan on, havaittuaan ohituksen vasemmalta, pysyteltävä niin oikealla kuin se muu liikenne ja olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista, eikä hän saa lisätä nopeutta." Eihän tuollaista pysty valvomaan millään. Ohitettava voi aina vedota sanamuotoon "havaittuaan ohituksen vasemmalta". Sanoo ainoastaan, että "en huomannut ohitusta, lisäsin vauhtia muuten vaan".
Selvennetään. Olen kaahannut ja ajanut rajoitusten mukaan. Juuri nopeuksien nosto aiheuttaisi liikaa vaaratilanteita. Ei hitaat nosta nopeutta. Se nopeusero. Jos ohitettava nostaa nopeutta? Ohitus tarpeeton ja peruttava? Vaikea käsittää vai? Todellisella nopeudella ajavat meinaa pusittua kaahareiden takia. Nyt käytäntö, että oikealta koukataan kylmästi kaaharin eteen?
Niinpä. Jos nooeuarajoituksia nostettaisiin kauttaaltaan tai tietyillä osilla tiestöä se lisäisi nopeuseroja entisestään. Suurin osa autoilijoista pitää nykyisiä rajoituksia sopivina, osa ei aja edes nykyisiä suurinta sallittuja ja yhä edelleen teillä ajaa isoja, hitaita raskaita ajoneuvoja. Siinä riskit lisääntyy kun nopeuserot kasvavat. Kummallista kaikki eivät sitä vain ymmärrä.
Euroopassa on maita joissa nopeudet ovat huomattavasti suuremmat - myös tieosuuksilla, jotka vastaavat Suomen tiestöä. Nyt en tarkoita mitään Pariisin keskustaa tai Saksan ja Italian moottoriteitä. Miksiköhän liikenne sujuu noilla teillä paremmin? Ihmiset ajavat riittävän kovaa, jolloin ei ole aikaa tai mahdollisuutta keskittyä epäoleelliseen. Muun liikenteen tarkkailu vaatii enemmän ja se myös edesauttaa muun liikenteen paremman huomioimisen. Ohituksia Jos ei juurikaan tapahdu, koska jo sillä hetkellä ollaan tilannenopeuden ylämarginaalissa.
Suomessa taas tarkkaillaan nopeusmittaria ja pelätään poliisia. Peltipoliisin kohdalla tuijotetaan kameratolppaa ja nopeusmittaria vuorotellen - ja samalla jätetään kohdalla oleva suojatie kokonaan huomiotta.
Jos nopeusrajoitukset olisivat korkeammat, huonot kuljettajat (ei soveltuvuutta, taitoa tai reaktiokyky ei enää salli) jättäytyisivät pois liikenteestä vapaaehtoisesti.
On myös huomioitava, että kansakunnan kilpailukyky myös kärsii alhaisemmista nopeusrajoituksista. Esim. näkyvyys 1 km, leveät reuna-alueet, kuiva kesäkeli, tie muuttuu nelikaistaiseksi ja samalla nopeusrajoitus putoaa 70 kilometriin tunnissa. Miksi ihmeessä tällaisia nopeusrajoituksia? Kyse on ainoastaan tiepiireille asetetusta velvoitteesta tehdä liikenneturvallisuutta parantavia tekoja. Koska pysähtymismatka lyhenee, on teko liikenneturvallisuutta parantava... you wish! Tuo lisää ainoastaan vitutusta ratin takana!
Mistä tiedät että noissa suurempien nopeuksien maissa liikenne sujuu paremmin? Oisiko linkkiä tutkimukseen joka väitteesi vahvistaa? Entä paljonko niissä maissa tapahtuu onnettomuuksia suhteessa hitaampien nopeuksien maihin? Ei tarvitse mennä kuin itänaapuriin jossa nopeudet on auurempia kuin Suomessa ja miettiä sen jälkeen millaiseksi liikenne muuttuu kun nopeuksia nostetaan joko lainsäädännön avustuksella tai sitten autoilijoiden omien "lupien" ansiosta.
>> "Jos nopeusrajoitukset olisivat korkeammat, huonot kuljettajat (ei soveltuvuutta, taitoa tai reaktiokyky ei enää salli) jättäytyisivät pois liikenteestä vapaaehtoisesti."
Jokaisella ajo-oikeuden saanneella on oikeus liikkua liikenteessä kunhan vain noudattavat sääntöjä ja rajoituksia. Nopeusrajoitukset ei saa olla keino estää ketään ajamasta. On aika asennevammaista edes ajatella moista.
Alla asia muutaman vuoden takaa. Voisi veikata että ylemmän luokan ihmiset, jotka eivät tunne empatiaa, ovat he jotka myös vaativat nopeusrajoitusten nostoa.
"Liikennesääntöjen rikkominen, valehtelu, huijaaminen ja karkin varastaminen lapsilta on huomattavasti yleisempää rikkaiden kuin keskituloisten tai köyhien keskuudessa."
"Kalliiden autojen kuljettajat rikkoivat liikennesääntöjä huomattavasti useammin kuin halpojen.
Kokeen kalliimmilla autoilla ajaneista puolet ei väistänyt jalankulkijaa suojatiellä. Halvemmilla autoilla ajaneista noin 30 prosenttia syyllistyi samaan ja kaikkien halvimpien autojen kuljettajista ei juuri kukaan."
Lähde: http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2012022815262150_ul.shtml
Olen asunut Etelä-Saksassa vuosia sitten ja ajoin työkseni ympäri eteläistä Eurooppaa. Liikennemäärään nähden näkyviä onnettomuuksia oli todella vähän. Määrä oli samaa luokkaa kuin kesäisessä Suomessa.
Tilastojen valossa ei tule tällaista tarkastella ilman tarkkoja selvityksiä tilastoinnin tasosta. Suomessa onnettomuudet lasketaan vakuutusyhtiöiden tilastoista ja Euroopassa ties mistä. "Fender benderi" ei ole siellä edes onnettomuus.
Suosittelen esim. autolomaa Etelä-Euroopassa. Vuokratkaa sieltä auto ja ajelkaa pienempiä ja isompia teitä. Huomaatte todella ison eron. Esim. yhden kaistan korjaustyö moottoritiellä ei aiheuta minkäänlaista nopeusrajoituksen muutosta, siitä huolimatta ohitus sujuu turvallisesti.
Näkyviä onnettomuksia sattuu todella vähän. Joo vapaiden nopeuksien osuuksilla määrällisesti kyllä mutta kun rytisee on jälki karmaisevaa. Samassa autojen romukasassa voi olla jopa kymmeniä autoja ja tietysti ihmisuhreja. On se vaan turvallista se suurilla nopeuksilla ajaminen.
Ajaminen ei ole kansalaisoikeus. Sen määrittää taidot, tiedot ja ajokoe.
Kuka täällä on halunnut vapauttaa nopeudet? On ollut puhetta ainoastaan nopeusrajoitusten nostosta. Niissäkin kyse on tarpeettoman alhaisten nopeusrajoitusten nostosta.
Tuossa Ylen jutussa lukee näin mm. näin: "Yleinen väärinkäsitys on, että mitä kovempaa ajetaan, sitä sujuvampaa liikenne olisi. Se ei pidä isoilla liikennemäärillä ollenkaan paikkaansa."
Se on juuri noin. Sitten kun lisätään vielä mukaan eri tasoiset kuskit ja ajoneuvot, niin yhtälö alkaa tuntua mahdottomalta. Siellä on muummua ja vaaria ja kortin juuri saaneita ja muuten vaan arkoja kuskeja joille nykyisetkin rajoitukset ovat jo lähestulkoon liian suuret.
Asiat eivät ole siis ole aina niin yksinkertaset että nostetaan vaan rajoituksia. Asiota pitää miettiä monelta kantilta ja ottaa huomioon kaikenlaiset asiat.
Ylen toimittajahan saa kirjoittaa mitä haluaa. Todennäköisesti vihervassari toimittaja asuisi mieluiten keskellä Helsinkiä ja ajelisi kukikkaalla jopolla. Pääasia on että yksityisautoilua vastustetaan.
Tässä haiskahtaa myös Liikenneturvan vaikutus. Heillä on jostain syystä viran puolesta velvollisuus puolustella alhaisia nopeuksia.
Missään vaiheessa nämä tahot eivät tee tasapuolista vertailua muiden länsimaisten kulttuurien kesken. Aina kun asiaa on vertailtu, on otettu vertailuun jokin supermoottoritie tai miljoonakaupungin keskusta. Normaaleja, vertailukelpoisia teitä ei huomioida missään. Miksi ihmeessä liikenne sujuu Euroopassa paremmin vaikka nopeudet ovat kovemmat?
Ylen toimittaja kertoi, mitä Liikenneviraston liikenteen ohjauksen asiantuntija Tuomas Österman asiasta sanoi. Mikä pätevöittää sinut tuntemaan tämän asian paremmin kuin hän?
Missä euroopan maissa ne sitten ovat kovemmat ja sujuuko se muka paremmin? Linkki faktatietoon kiitos.
En tiedä miten hyvin tämää lista pitää paikkansa mutta kun katsoo wikipedina listaa, niin ei ne rajoitukset euroopassa nyt kauheasti poikkea. Joissain maissa on toki motarilla 130 km/h.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Nopeusrajoitus
Esim. Ranskassa tieosuus kapealla asvalttitiellä, jossa pihaliittymiä voi olla 90 km/h. Suomessa tuo olisi ollut 50 km/h. Kiertoliittymiä sisältävät tiet saattavat olla 70 km/h.
Tulkaa tänne Ranskaan kokeilemaan!
Ylen toimittaja kertoi Tuomas Östermanin kommenteista sen mitä halusi.
Mitä toimittaja jätti pois tai vääristeli? Ja miksei Österman puuttunut asiaan?
Nopeusrajoitusten+nosto+ei+juurikaan+nostaisi+keskinopeuksia.+Nythän+on+niin,+että+lähes+puolelle+kansasta+ei+suurin+sallitukaan+kelpaa+edes+ihanteellisissa+olosuhteissa.+Poikkeuksiakin+on,+esimerkiksi+jossain+nopeusmittauspisteessä+talvinopeusrajoituksen+aikaan+yli+80+%+on+ajanut+ylinopeutta.+Nopeusrajoitusen+nosto+lisäisi+"sujuvuutta"+vain+vähäisen+liikenteen+tilanteissa,+toisin+sanoen+matka-ajat+keskimäärin+lyhenisivät+hieman.+Vilkkaassa+liikenteessä+nopeusrajoitus+ei++juurikaan+vaikuta+sujuvuuteen.+Tiet+vetävät+sitä+enemmän,+mitä+lyhemmät+välimatkat+autoilla+on.+Tiukka+nopeusrajoitus+on+omiaan+lyhentämään+välimatkoja.
> Tiet vetävät sitä enemmän, mitä lyhemmät välimatkat autoilla on
Vain ajassa mitattuna. Mutta jos mennään merkittävästi alle sekunnin turvaväleihin, alkaa liikenne vaarantumaan ja kaistanvaihdotkin hankaloituvat.
> Tiukka nopeusrajoitus on omiaan lyhentämään välimatkoja.
Onko tästä tutkittua tietoa? Nimen omaan ajan suhteen siis?
Eisensteinin mukaan aika on suhteellista. Eli jos lähdet 20 minuuttia aikaisemmin, olet 5 minuuttia myöhemmin perillä.
Tiukka nopeusrajoitus siis tihentää autojonoja ja täten parantaa (yleensä) tien välityskykyä, joka siis lasketaan nopeus kertaa tiheys. Tiheys pystyy kasvamaan toisin kuin nopeus, joka siis laskee, kun nopeusrajoitus tiukentuu, mutta tiheys kasvaa enemmän mitä nopeus vähenee. Oma aika toki kasvaa. Jotakin joudumme maksamaan sujuvuudesta. Toisaalta tien välityskyky joutuu koetukselle vain ruuhkassa. Ruuhkan ulkopuolella liian tiukat nopeusrajoitukset ovat haitaksi.
Einsteinin+suhteellisuusteorian+mukaiset+muuttujat+alkavat+merkitä+vasta,+kun+nopeus+on+luokkaa+95%+valonnopeudesta,+eika+niitä+siinäkään+vaiheessa+ihan+normaalilla+kronometrillä+huomaa.+Toki+totta,+että+suhteellisuusteorian+mukaan+nopeammin+ajamalla+säästää+vielä+lisää+aikaa...
Mitä tarkoitat tiukalla nopeusrajoituksella?
a) nopeusrajoitusta, jonka ylityksestä tulee aina sakot
b) alhaista nopeusrajoitusta
c) rajoitusta, jonka mukaista nopeutta (tai ainakin lähes) kaikki ajavat
On olemassa vanha väite, jonka mukaan läpäisykyky on parasta 60 km/h nopeudessa, mutta en ole koskaan nähnyt itse tutkimusta, joten joudun vain turvautumaan epäilyyni, että liikennemäärien kasvaessa nopeudet hidastuvat, kunnes maksimaalinen läpäisykyky tapahtuu 60 km/h nopeudessa. Tämä ei tietenkään tarkoita, että rajoituksella olisi mitään vaikutusta. Itse asiassa se tarkoittaa, että ihmiset ajavat tyhmästi, koska teoriassa läpäisykyky on sitä parempi, mitä nopeammin autot jonossa ajavat, mikäli turvaväli pidetään vakiona.
Tämän takia pyysin lähteitä tuosta turvavälin tiivistämisestä nopeusrajoituksen "tiukentuessa".
Säästän nopeasti ajamalla 5 minuuttia joka (työ)päivä ja yritin tallettaa vuoden säästöt pankkiin, jotta voisin myöhemmin pitää 13 tunnin vapaapäivän, mutta minut naurettiin ulos pankista. Mikä meni vikaan? Pankkia en nyt yksilöi.
Se meni vikaan, että sinun pitää ajaa viisi minuttia *nopeammin*.
Voit ajaa vaikka 24 tuntia päivässä, etkä säästä mitään. Pitää ajaa nopeammin kuin muuten ajaisit, että säästöä syntyy.
Eikö teillä siellä toimintakeskuksessa ole työaikapankkia, tai liukuvaa työaikaa?
Tarkoitan "tiukalla" nopeusrajoituksella kohtuuttoman alhaista nopeusrajoitusta pääteillä. Tien välityskyvyllä on nopeuden funkiona ilmaistava maksimiarvo jossain välillä 40 -60 km/h. Jo sata vuotta sitten joku kehitteli teorian, jossa kyseinen funktio oli paraabeli, jonka maksimi oli suurimman nopeuden puolikkaan kohdalla. Teoria oli epäonnistunut, koska se perustui oletukseen, että autojen välimatka on suoraan verrannolinen nopeuteen. Tottakai välimatkaan vaikuttaa jarrutusmatkan nekiöllisyys.
Todellisen autojonon etenemisessä on runsaasti kaottisuutta, se ei yksittäistapauksissa noudata matemaattisia malleja, mutta hyvillä malleilla voidaan ennustaa mm. ruuhkien todennäköisyyksiä.
Esittämäsi yhden sekunnin turvaväli on utopiaa. Jos unohdetaan auton pituus, maksimiliikennevirta olisi upeat 3600 autoa tunnissa ihan nopeudesta riippumatta. 120 km/h nopeudessa 1 s turvaväli on mahdollista vain, jos liikennetilanne on sellainen, että paniikkijarrutuksen todennäköisyys on nolla. Raidelikenteen välityskykyä pystytään parantamaan nopeuksia nostamalla, ei ihmisten ajamilla autoilla. Robottiautot muuttanevat tilannetta. Vaan saas nähdä, mitä tapahtuu, kun automatiikka pettää.
Yhden sekunnin turvaväli jonoutuneessa tilanteessa, jossa kuitenkin ajetaan 120 km/h tunnissa on todellakin utopiaa. Keskimääräinen väli kun on tuon alle...
Auton pituutta ei kannata unohtaa, se kun on merkittävä tekijä hitaammilla nopeuksilla.
Nopeusrajoitus ei kuitenkaan ole merkittävä, kun mietitään läpäisykykyä. Kun läpäisykyvyn rajat alkavat tulla vastaan, ei mitään järjellistä rajoitusnopeutta enää saavuteta. Täten rajoituksen nostolla on pelkästään ajonopeuksia nostava vaikutus (p.l. mahdollisesti lisääntyvät onnettomuudet, mutta niissä maissa missä tätä on kokeiltu, ei tuota ole havaittu).
Yleinen maantienopeusrajoitusten nosto tuskin toteutuu Suomessa. Mutta talvinopeusrajoitusten poistoa tai lievennystä tulisi tosissaan harkita.
Talvirajoituksissa tarvitaan tosiaan erityisesti 90 km/t:n vaihtoehtoa. Kuivalla, suoralla ja leveällä, 80:een rajoitetulla valtatiellä ei useinkaan ole turvallista ajaa valoisaan aikaan edes pientä 85:n ylinopeutta, saati sitten laillista nopeutta. Aikataulujensa paineistamat rekkakuskit tulevat takapuskurin tuntumaan hiiltymään rajoitin säädettynä 89:ään.
Laitatko linkin, joka osoittaa tuon kertomasi keskimääräisen välin ko. tilanteessa faktaksi?
Tuohon sen verran, että alkaa yleensä rekkakuskikin jättämään turvaväliä, kun pykälän kerrallaan napsauttaa vakkarilla nopeutta pienemmäksi. Tuossa kahdeksankympin kohdalla tyhmempikin tajuaa mitä tapahtuu.
Ei ole linkkiä. Perustuu kokemukseen. Aja ruuhkasuomessa ruuhka-aikoina niin havaitset tämän.
Ei siis ole tietoa, vaan mielipide. Niin arvelinkin. Kiitos asian vahvistamisesta!
On tietoa. Ei ole sellaista tietoa, jota kykenisit vahvistamaan menemättä seuraamaan liikennettä paikan päälle.
Mielipide on hieman eri asia. Esimerkiksi olen sitä mieltä, että turvavälien pidentäminen olisi hyvä idea.
Hmm.
Oletko mielestäsi kaksinaamainen?
En. Loogisesti ajatteleva ihminen vain. Tieto, lähde tiedolle ja mielipide ovat kovin eri asioita kaikki.
Haluaisitko palata keskustelemaan alueen aiheesta?
Edellytät muilta asioita, joihin et itse mielestäsi ole velvollinen. Mitä muuta se on kuin kaksinaamaisuutta?
En edellytä. Jos puhutaan kokemuksesta liikenteessä, ei siitä voi olla lähdeviittauksia oiken tarjolla. Jos taas puhutaan ns. kovista faktoista, niin sitten pitäisi olla.
Minä olen kertonut, mikä on tilanne pk-seudulla ruuhka-aikaan. Nopeus on 100 km/h luokkaa sisääntuloväylillä ja keskimääräiset välit ovat luokkaa 1 - 2 autonmittaa. Laske siitä.
Mielipiteet voivat muodostua kokemuksesta, mutta faktoiksi ne eivät muutu. Olet jotenkin sokea omalle kaksinaamaisuudellesi. Millehän muille puutteillesi olet sokea?
Kokemukset eivät edelleenkään ole mielipiteitä.
Eivät olekaan. Eivätkä varsinkaan tietoa. Oletko huomannut, ettet aina ymmärrä lukemaasi tekstiä?
En. Sinä sen sijaan väität koko ajan minun kokemuksiani mielipiteiksi, sekoitat tiedon, faktat ja lähteet.
Millä tavoin sekoitan nuo? Kokemuksesi ei ole tietoa, vaan olet muodostanut sen perusteella virheellisen ja epäloogisen mielipiteen, jota et pysty todistamaan oikeaksi. Esiin tuomasi puutteesi selittävät, miksi.
Minäpä yritän vielä kerran vääntää rautalangasta...
Kokemukseni perusteella olen kerännyt tietoa, tämä tieto on:
- Autot ajavat jonossa ruuhka-aikaan Helsingin sisääntuloväylillä alle 1 sekunnin turvaväleillä
Mielipiteeni, joka taas ei ole fakta:
- Alle sekunnin turvaväli on usein turhan lyhyt. Saisi olla pidempi.
Sinä väität kritisoivasi mielipidettäni, mutta toisaalta vingut lähdeviitettä kokemukseeni. Sinulla on siis termit iloisesti sekaisin.
Olet siis kaksinaamainen heikosti lukea osaava kysymysten välttelijä, joka tekee viiltävän virheellisiä ja oman logiikkansa kömpelyyteen kompastelevia johtopäätöksiä. Tämä perustuu tekemiini havaintoihin. Joten, onko kyseessä mielipiteeni vai tieto?
Havaintosi on (luultavasti) kokemuksesi ja siten subjektiivinen fakta, eli tieto (joskaan et kerro mikä tämä havaintosi on), loppu on mielipidettäsi.
Hyvä että uskallat kysyä, jos et ymmärrä.
Taidanpa lopettaa tämän trollin kanssa keskustelun tähän. Kiitos.
Se on siis sinun itsesi vahvistama tieto, että olet kaksinaamainen heikosti lukea osaava kysymysten välttelijä, joka tekee viiltävän virheellisiä ja oman logiikkansa kömpelyyteen kompastelevia johtopäätöksiä. Ei sen myöntäminen tainnut olla edes vaikeaa. Taisi olla jopa helpotus?
Järkevä moottoritienopeus riippuu myös autoista. Isolla dieselillä/bensakoneella voi päästellä pintakaasulla 130-140kmh mutta pienillä bensakoneilla/hybrideillä ollaan jo suuren kulutuksen alueella, jolla ei ole järkevää ajaa.
Suomessa on ihan turhaan maanteillä 100 rajoituksia kesäisin, kaikki maantiet voisi muuttaa 80 tai max 90 rajoitukselle koska ei satasta oikeasti pääse kuitenkaan ajamaan koskaan niin, että siitä olisi mitään hyötyä kaksikaistaisella tiellä.
Rekat, perävaunun vetäjät, muut hitaammin ajavat eivät kuitenkaan aja 100 ja sitten on kuljettajia joille se rajoitusnopeus on ehdoton minimi mitä voi ajaa ja hermo palaa välittömästi jos joutuukin ajamaan vaikka 95km/h satasen alueella. Sitten alkaa tolkuton ohittelu joka aiheuttaa vain ja ainoastaan turhia riskejä.
Hölmön hommaa kun joku on koko ajan edellä ajavan perseessä kiinni ja ohittelee autoja jos satasen alueella letka kulkee kahdeksaakymppiä. Ohittelijalla on hirveä stressi koko ajan ja aiheuttaa tarpeettomia vaaratilanteita, polttoaineen kulutusta ja liikenteen häiritsemistä.
Ja ajan säästö on ihan mitätön. Mielestäni yli 80 rajoitukset kuuluu vain nelikaistaisille teille, ei tavallisille maanteille. Jo teiden kuntokin heikkenee sitä tahtia, ettei voi ajaa välttämättä edes 80 ja pitäisi pudottaa 60 rajoitukselle monet pienemmät tiet juuri em. kuljettajien takia.
Olen tavannut kuljettajan jonka oli pakko ajaa sitä reilua 80 kun sellainen rajoitus oli vaikka tie oli ihan surkeassa kunnossa, kuoppia, heittoja, rikkonaista asfalttia, helvetin mutkainen ja vaarallinen. Roikkui perseessä kiinni ja kyttäsi ohituspaikkaa joita ei sillä pätkällä oikein ollut, meinasi ajaa nokkakolarin kun vähän jarrutin toisen auton tullessa vastaan ja hän luuli menevänsä ohi eikä nähnyt autoa.
Heti kun tuli pidempi suora jarrutin melkein pysähdyksiin että hän pääsi ohi ja paahtamaan eteenpäin. Myöhemmin sama auto oli lossilla edessä ja sieltä lähtiessä katosi horisonttiin. Löytyi jälleen kaupunkialueelle tullessa punaisissa valoissa seisomassa edelläni. Ja jos olisi ollut yhtään liukasta niin varmasti olisi ajanut metsään, sen verran reippaasti ajoi hän.
Olisi ollut hauska nähdä gallupotannan henkilöiden oman liikkumistavan prosentuaalinen osuus.
Paljonko oli trikoohousuisia, paljonko samettihousuisia, poninhäntiä, omakotiperheenäitejä,
yrittäjämiehiä, tavallisia duunareita jne.