No nyt on sitten tämä tunnettu vaellusreitti kävelty päästä päähän ja kannettu raskas rinkka joka matkan alussa 23.5 kg joka tietysti keveni matkan aikana. Aika raskas tuo reitti oli minun rinkan alta koettuna kun niitä pitkiä tunturinrinteiden nousuja on tuolla tapaleella useita.
Olin reitillä neljä yötä, yöpyen yhdessä paikassa kaksi yötä sillä pitihän Juhannus kokea tavallisesta poikkeavalla tavalla. Keskimääräiset päivämatkat olivat 15 km:n etappeja joihin kului 3-4 tuntia. Viimeisenä päivänä oli sumua ihan riittävästi kun aloitin matkan Nammalakurusta Pallastunturille. Juuri ja juuri näki seuraavalle reittitolpalle kun aloitin Rihmakurusta nousun tunturille, tuuli ja sade piiskasi taivaskerolla mutta onneksi matkaa oli jäljellä enää muutama kilometri.
Sää oli vaihteleva: auringon paistetta, tuulta ja sadetta, ilma oli happirikasta ja just sopivan viileää vaellukseen 2:sta 10 asteeseen. Ei ollut viimeinen kerta tuolla reitillä, siksi hyvä kohde tuo on.
Olin reitillä neljä yötä, yöpyen yhdessä paikassa kaksi yötä sillä pitihän Juhannus kokea tavallisesta poikkeavalla tavalla. Keskimääräiset päivämatkat olivat 15 km:n etappeja joihin kului 3-4 tuntia. Viimeisenä päivänä oli sumua ihan riittävästi kun aloitin matkan Nammalakurusta Pallastunturille. Juuri ja juuri näki seuraavalle reittitolpalle kun aloitin Rihmakurusta nousun tunturille, tuuli ja sade piiskasi taivaskerolla mutta onneksi matkaa oli jäljellä enää muutama kilometri.
Sää oli vaihteleva: auringon paistetta, tuulta ja sadetta, ilma oli happirikasta ja just sopivan viileää vaellukseen 2:sta 10 asteeseen. Ei ollut viimeinen kerta tuolla reitillä, siksi hyvä kohde tuo on.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Itse tykönäsi voit sitten miettiä, mitkä tavarat olivat joko turhia tai turhan painavia. Neljän yön reissulle rinkkasi oli 10 kiloa liian painava (joskus 30 vuotta sitten 2 viikon ressulle rinkkani painoi startissa 27 kg, nyt kevenisi helposti ainakin 7 kiloa, viikon Haltinvaellus on tapahtunut tavallisesti noin 12 kilon repulla ) . Tietysti sellaiset asiat kuin raskas teltta ja turhan painava makuupussi ovat alkuvaiheessa tavallisia raahattavia. Muonien pitäminen keveinä on myös opittu taito, noin 800g/päivä on ihan minimi kun haalii vain todella energiapitoisia ruokia ja välttää kaiken kevythötön, joka onkin retkellä raskasta.
Minulla ei ollut telttaa eikä makuualustaa kun yövyin varaustuvissa, kumisaappaat oli rinkassa siltä varalta että tulee eteen liika märkää. Pari vaatetta oli liikaa mutta niiden sijalla olisi saanut olla lisää lämmintä vaatetta ylävartalolle. Pikkutavaroista olis voinut myös karsia jotain. Vettä oli aina lähdössä 2.5Litraa. Jalkoissa ei yhtään hiertymää!
Nimimerkki kielii harrastuksen aloittaneesta? Jos näin niin sopiville kuulostaa sekä reitti, että päivämatkat. Ja kuten edellä todettiin, niin kerrotusta lähtöpainosta saa viilattua kepeästi kiloja pois ilman että mukavuus kärsii. Se onnistuu jossain määrin myös satasilla (ostaa siis kallista ja laadukasta UL-kamaa), mutta helpompaa se on järkeilyn kautta. Viisi kiloa on näissä hommissa iso paino. Mutta nytpä sitä kokemusta on kertynyt, joten voit pitkiä talvi-iltoina alkaa koostamaan omannäköistäsi varustelistaa.
Onneksi olkoon! Minä kävelin saman reitin edestakaisin 1993 kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Paikka paikoin oli vielä paljonkin lunta. Ei ruuhkaa, kaksi tyttöä oli kävellyt reitin läpi ennen minua. Maisemat jäivät mieleen, samoin nopeasti vaihtuvat kelit. Tuolloin vannoin vieä joskus palaavani maisemiin, mutta nyt ikä alkaa jo painaa. Kiva kuitenkin muistella.