Minulla on kalaveneenä Rönnqvist. Se tunnetaan kalastuspiireissä puoliliukuvana. En tiedä, mitä puoliliukuvuus tarkoittaa. Arkikokemukset kertovat, että vene nousee helposti liukuun ilmaan selvää kynnystä. Sen sijaan ajossa vene kulkee minusta vesipatjan päällä eikä siihen uponneena.
Toisaalta senkin tiedän, ettei veneen nopeus merkittävästi kasva, vaikka konetehoa kasvattaisi. Liukuvaksi nimitetyssä veneessä nopeus kasvaa enemmän
Puoliliukuvia veneitä kehutaan polttoainetaloudellisiksi. En ole tätä koskaan ymmärtänyt. Jos vene liukuu vain puoliksi, niin eikö vastuskin ole suurempi?
Kaikkinensa en usko koko puoliliukuvan käsitteeseen. Pidän näitä veneinä liukuvina, joiden runko on ehkä suunniteltu niin, että ne liukuvat jo matalissa nopeuksissa.
Jos nyt kuitenkin kuvitellaan, että puoliliukuva runkomuoto on olemassa, niin miten sitä pystyisi hyödyntämään purjehduksessa. Millainen on puoliliukuva jolla? Jos vaikka Laserista lähtisi kehittämään puoliliukuvaa luokkaa, niin mitä pitäisi tehdä?
https://www.youtube.com/watch?v=ettz09oQ8tc
Toisaalta senkin tiedän, ettei veneen nopeus merkittävästi kasva, vaikka konetehoa kasvattaisi. Liukuvaksi nimitetyssä veneessä nopeus kasvaa enemmän
Puoliliukuvia veneitä kehutaan polttoainetaloudellisiksi. En ole tätä koskaan ymmärtänyt. Jos vene liukuu vain puoliksi, niin eikö vastuskin ole suurempi?
Kaikkinensa en usko koko puoliliukuvan käsitteeseen. Pidän näitä veneinä liukuvina, joiden runko on ehkä suunniteltu niin, että ne liukuvat jo matalissa nopeuksissa.
Jos nyt kuitenkin kuvitellaan, että puoliliukuva runkomuoto on olemassa, niin miten sitä pystyisi hyödyntämään purjehduksessa. Millainen on puoliliukuva jolla? Jos vaikka Laserista lähtisi kehittämään puoliliukuvaa luokkaa, niin mitä pitäisi tehdä?
https://www.youtube.com/watch?v=ettz09oQ8tc
Vastaukset 2
Vanhimmat
Eiköhän kaikki yksirunkoiset purjeveneet ole surfatessaan puoliliukuvia. Runko on koko pituudeltaan vedessä. Pieni perämoottorijollahan taas ui niin matalalla ettei liukuun nousemista paljon huomaakaan, sehän on niin lyhytkin. Tuskin puoliukuva moottorivene yleensä kovin taloudellinen on koska pohjan kitkapinta veteen on suuri.
Puoliliukuvaksi sanotaan runkomuotoja, jotka on optimoitu yli runkonopeuden nopeuksiin, mutta ei kuitenkaan suuriin nopeuksiin. Liukuva taas on optimoitu suuriin nopeuksiin jo selkeästi hitaampien vauhtien kustannuksella. Uppoumarunkoiset taas on optimoitu selvästi alle runkonopeuteen.
Jako ei tietysti ole näin selkeä, vaan on lukuisia erilaisia kompromissejä.
Liukuvissa veneissä on terävät palteet ja v-pohja suoralla kölilinjalla. Näillä saavutetaan hyvä kantavuus ja pieni märkäpinta-ala suurissa nopeuksissa.
Uppoumarunkoisessa ei ole kölin lisäksi teräviä taitteita, jotta virtaus seuraisi sulavasti runkoa. Kölilinja nousee aina vesilinjaan saakka ja perä usein myös kapenee. Tällä saavutetaan pienin vastus hiljaisissa nopeuksissa, mutta runkonopeuden lähestyminen tuottaa suuria ongelmia.
Puoliliukuvissa on runkomuoto näiden välistä. Kölilinja nousee yleensä niissäkin perää kohti, mutta vähemmän ja yleensä suoraan eikä kuperasti. Palteet voivat olla pyöreät tai terävät.
Nykyiset purjeveneet ja varsinkin kaikki jollat ovat puoliliukuvia. Niillä pitää olla pieni vastus luovilla, jolloin ollaan yleensä selvästi uppoumarunkoisen nopeusalueella. Avotuulilla taas ollaan puoliliukuvalla alueella kovemmalla tuulella, ääritapauksessa jopa liukuvalla, mutta sinne ei voi optimoida kuin purjelautoja.