Mistä näkisi tilastoja siitä, kuinka paljon purjehtijat keskimäärin kesässä purjehtivat (tunteja ja maileja) ja kuinka paljon tästä ajasta ajavat koneella?
Meillä on HT-vene, jolla olemme tehneet pieniä retkiä vaimon ja lasten kanssa. Siinä on lämmitin, mutta ei vessaa. Retkeily on ollut tunti- ja päivähypähtelyä ja ahdasta yhdessä nukkumista, osaksi myös teltassa.
Tunteja tulee vuosittain enemmän ja enemmän ja olemme ruvenneet puhumaan, että veneily taitaa olla juttumme. Meillä olisi mahdollisuus myös sijoittaa siihen rahaa, osaksi säästöistä, osaksi velaksi.
Olemme istuneet useamman kerran purjeveneessä ja yöpyneetkin niissä, mutta silti emme oikein ole varmoja, onko purjehdus juttumme. Erityisesti siinä mietityttää kokonaisuuden hankaluus. Kun syväys rajoittaa ja purjehtiminen vaatii tietynlaista aktiivisuutta, niin käykö sitten niin, että iltalenkit jäävät tekemättä ja purjehduksesta tulee kerran kesässä juttu, silloin lomalla?
Toisena vaihtoehtona olemme pitäneet esimerkiksi uutta Marsundia. Sen rinnalle voisimme hankkia traileroitavan kevytveneen, jolla pystyisi purjehtimaan, jos ajatus purjehduksesta jäisi jäytämään mielen perukoille.
https://www.marsund.fi/paasivu
Tuossa Marsundissa viehättäisi se, että sillä voisi ajaa hiljaa ja taloudellisesti, mutta vähän ripeämminkin pääsisi ilman valtavia polttoainekuluja. Kun tuntuisi typerältä hankkia kallis vene (purje tai moottori), joka sitten seisoisi rannassa joko ylikorkeiden käyttökulujen tai hankaluutensa ja rajoitteidensa vuoksi.
https://venelehti.fi/wp-content/uploads/2016/12/3666-1-630x400.jpg
Jos näkisi tilastoja siitä, kuinka paljon purjehtijat purjeveneillään oikeasti PURJEHTIVAT (ei koneajoa), niin siitä voisi vähän ounastella, miten purjevenettä tulisi käytettyä.
Mistä näkisi tilastoja maileista ja tunneista?
65
1383
Vastaukset
- Ei_jurnuttamista
En ole pitänyt kirjaa omista purjetunneistanikaan, mutta mahdollisimman vähän kuitenkin moottorilla ajan koska purjeilla liikkuminen jaksaa aina viehättää. Purjehtimisessa ajoittainen purjeiden kanssa säätäminen on mukavaa ajanvietettä matkan aikana.
- Tuulituiversi
Aloittaja ei vaan kysele tuulista!
- Joakim1
En ole nähnyt mitään tilastoja tuosta. Koneajomäärän näkee tuntimittarista (voi olla vaihdettu) ja mailit lokista (vielä todennäköisemmin vaihdettu). Ainakin konetunnit näkee usein myynti-ilmoituksissa ja joskus on mailitkin.
Hajonta on todella suurta. Nykyisillä asuttavilla veneillä (2000-luvun 30 -jalkainen) taitaa 100 tuntia/kausi olla aika tyypillinen konetuntimäärä. Tuosta merkittävä osa tulee satamassa tai sen läheisyydessä. Mailien keskiarvo on varmasti alle 1000/kausi. 2000 mailia/kausi melkein vaatii jo käyntiä Itämeren eteläosissa/ulkopuolella tai todella aktiivista kesäloma-, viikonloppu - ja/tai kisapurjehdusta. - tilast0
Olen pitänyt kirjaa muiden veneilystä.
Joko ihmiset valehtelevat tai sitten vain ne, joilla kertyy paljon tunteja, puhuvat niistä.
Purjeveneellä tulee purjehduspäiviä n.11 / kausi keskinmäärin, kun kaikki veneet otetaan mukaan. - Ihgtk
Minulla seuraavasti: maileja 400-500, päiväpurjehduksia. Koneajoa lähinnä satamasta ulos ja satamaan sisään sekä tuulen loppuessa. Bensaa kuluu alle 10 litraa kaudessa eli koneella ajoa tulee ehkä 80 mailia.
Muiden tilastoista et tietenkään pysty päättelemään, kuinka paljon itse päätyisit purjehtimaan. Kuten Joakim ylempänä kertoo, hajontaa epäilemättä on. - veneitä.vertaillut
Vastaisilla enää harva kulkee purjein. Koneella mennään lähes poikkeuksetta. Myynnissä olevissa veneissä on huikeita konetuntimääriä verrattuna lokien totaalilukuihin. Useilla veneillä puolet tai ylikin on konemaileja.
- Joakim1
Mikä on huikea konetuntimäärän ja mailien suhde? Omassa veneessä 12 000 M ja 950 h eli 12,5 M/h. Minun omistusaikana 8000 M ja 550 h eli 14,5 M/h. Kryssin välttämisen takia ei konetta ole tullut käytettyä koskaan. Luulisin maileista 80-90 % olevan koneella, vaikka tietysti 550 tunnissa ehtisi melkein puolet tuosta 8000 mailista. Käynnistän koneen kuitenkin yleensä muutama minuutti ennen köysien irrotuista ja sammutan vastaavasti yleensä vasta veneen ollessa kunnolla kiinni. Jokunen tunti on tullut myös pelkästään akkujen lataamisesta, mutta tuskin enempää kuin 20 h yhteensä.
- purjeet.kuluu
Joakim1 kirjoitti:
Mikä on huikea konetuntimäärän ja mailien suhde? Omassa veneessä 12 000 M ja 950 h eli 12,5 M/h. Minun omistusaikana 8000 M ja 550 h eli 14,5 M/h. Kryssin välttämisen takia ei konetta ole tullut käytettyä koskaan. Luulisin maileista 80-90 % olevan koneella, vaikka tietysti 550 tunnissa ehtisi melkein puolet tuosta 8000 mailista. Käynnistän koneen kuitenkin yleensä muutama minuutti ennen köysien irrotuista ja sammutan vastaavasti yleensä vasta veneen ollessa kunnolla kiinni. Jokunen tunti on tullut myös pelkästään akkujen lataamisesta, mutta tuskin enempää kuin 20 h yhteensä.
No aina yksi purjehtija joukkoon mahtuu?
Olen törmännyt veneisiin joissa suhdeluku on päinvastainen verrattuna sinun lukuihin. Hyvin usein reilusti alle 10 M/h tuolla logiikalla.
Kryssitäänkö mielestäsi vesillämme paljon? Koska viimeksi olet kisannut jonkun kanssa etkä vain seuraillut ohi moottoroivia kanssa veneilijöitä? - Joakim1
purjeet.kuluu kirjoitti:
No aina yksi purjehtija joukkoon mahtuu?
Olen törmännyt veneisiin joissa suhdeluku on päinvastainen verrattuna sinun lukuihin. Hyvin usein reilusti alle 10 M/h tuolla logiikalla.
Kryssitäänkö mielestäsi vesillämme paljon? Koska viimeksi olet kisannut jonkun kanssa etkä vain seuraillut ohi moottoroivia kanssa veneilijöitä?No kaikki yli 5 M/h tarkoittanee, että n. puolet maileista tulee purjein. Tai sitten ajetaan pitkiä pätkiä suurella keskinopeudella koneella ja käydään vain satamissa, joissa ei tarvitse kauaa ajaa hiljaa.
Kyllähän joka päivä kryssiessä on samaan suuntaan kryssiviä veneitä. Usein jopa enemmän kuin koneella ohi ajavia. Eikä ne koneella nyt niin vauhdilla ohi tule. Jos tuulta on 5 m/s tai enemmän kryssivauhti on kuitenkin yli 6 solmua ja VMG n. 5 solmua. Vähänkin vinommalla kryssillä harvempi enää menee koneella ohi tai ainakaan merkittävästi kovempaa. Aika moneen kryssijään taas nopeusero on suurempi.
Tilanne tietysti muuttuu tuulen ollessa reilusti alle 5 m/s. Silloin ohi tulee enemmän koneella-ajajia ja purjehtivien osuus vähenee. Sitten taas tuulen ollessa yli 8 m/s koneajajat alkavavat vähentyä tai ainakin siirtyä suojaisimmille väylille. Aika ikävältä näyttää vaikkapa Porkkalan selän ylitys ulkokautta vastatuuleen koneella 10 m/s tuulessa. - MyösPurjehdin
Joakim1 kirjoitti:
Mikä on huikea konetuntimäärän ja mailien suhde? Omassa veneessä 12 000 M ja 950 h eli 12,5 M/h. Minun omistusaikana 8000 M ja 550 h eli 14,5 M/h. Kryssin välttämisen takia ei konetta ole tullut käytettyä koskaan. Luulisin maileista 80-90 % olevan koneella, vaikka tietysti 550 tunnissa ehtisi melkein puolet tuosta 8000 mailista. Käynnistän koneen kuitenkin yleensä muutama minuutti ennen köysien irrotuista ja sammutan vastaavasti yleensä vasta veneen ollessa kunnolla kiinni. Jokunen tunti on tullut myös pelkästään akkujen lataamisesta, mutta tuskin enempää kuin 20 h yhteensä.
" Omassa veneessä 12 000 M ja 950 h eli 12,5 M/h"
No ohhoh. Omassa _moottoriveneessäni_ on noin 11000 mailia ja konetunteja noin 1200 eli 9,2 nm/h. Keskinopeus Marinetraffikin datan perusteella 7,9 solmua (sisältää mm. satamamanööverit yms), tosin se on kerännyt dataa vasta joitakin vuosia ja puoliplaanarilla ajelen joskus lähes 20 solmua. Mutta miten ihmeessä olet Joakim noin vähän saanut maileja noilla konetuneilla, jos yleensä purjehdit? - Joakim1
MyösPurjehdin kirjoitti:
" Omassa veneessä 12 000 M ja 950 h eli 12,5 M/h"
No ohhoh. Omassa _moottoriveneessäni_ on noin 11000 mailia ja konetunteja noin 1200 eli 9,2 nm/h. Keskinopeus Marinetraffikin datan perusteella 7,9 solmua (sisältää mm. satamamanööverit yms), tosin se on kerännyt dataa vasta joitakin vuosia ja puoliplaanarilla ajelen joskus lähes 20 solmua. Mutta miten ihmeessä olet Joakim noin vähän saanut maileja noilla konetuneilla, jos yleensä purjehdit?Mun ajossa tosiaan 8000 M ja 550 h. Matkavauhti koneella 6 solmua, joten pelkällä matka-ajolla ilman hitaamman vauhdin tunteja olisi ehtinyt 3300 M. Merkittävä osuus on ajettu hiljempaa esimerkiksi Göta-kanavassa oli 5 solmun nopeusrajoitus ja useissa paikoissa joutui odottelemaan sillan aukeamist tai sulkuun pääsyä.
Tuossa 550 h:ssa lienee 1000 satamaan tuloa tai lähtöä. Jos jokaisessa kone käy 15 minuuttia, tulee tuosta 250 tuntia, joissa ei varmaan ole liikuttua edes 200 M.
Edellinen omistaja piti venettä paikassa, josta joutui ajamaan useamman tunnin kapeaa jokiuomaa ennen kuin voi nostaa purjeet. Ei siis ihme, että 400 tunnilla tuli vain 4000 M.
Mikäs sinulla on matkavauhti? Kuinka pitkiä pätkiä ajat kerralla? - yösPurjehdin
Joakim1 kirjoitti:
Mun ajossa tosiaan 8000 M ja 550 h. Matkavauhti koneella 6 solmua, joten pelkällä matka-ajolla ilman hitaamman vauhdin tunteja olisi ehtinyt 3300 M. Merkittävä osuus on ajettu hiljempaa esimerkiksi Göta-kanavassa oli 5 solmun nopeusrajoitus ja useissa paikoissa joutui odottelemaan sillan aukeamist tai sulkuun pääsyä.
Tuossa 550 h:ssa lienee 1000 satamaan tuloa tai lähtöä. Jos jokaisessa kone käy 15 minuuttia, tulee tuosta 250 tuntia, joissa ei varmaan ole liikuttua edes 200 M.
Edellinen omistaja piti venettä paikassa, josta joutui ajamaan useamman tunnin kapeaa jokiuomaa ennen kuin voi nostaa purjeet. Ei siis ihme, että 400 tunnilla tuli vain 4000 M.
Mikäs sinulla on matkavauhti? Kuinka pitkiä pätkiä ajat kerralla?Pidetään matkavauhtina runonopeutta, n. 9 solmua. Kotisatamasta ulos 15 minuuttia 10 km/h rajoitusta. Tyypillisesta viikonloppuisin tulee konetunteja pari kolme (harvoin enää jotain 5-6) ja maileja joku 15-20. Kesälomalla sitten enempi, yleensä vuodessa tulee yli 1000 mailia, joskus reilusti alle ja joskus reilusti yli. Tuo lukema 11000 nm on kerätty juuri 10 vuoden aikana, siitä saa keskiarvon. Vierasvenesatamia en harrasta, mutta tulee noissa luonnonsatamissakin vähän tunteja "tyhjää". Varsinki uuden paikan etsimisessä. Ihmetyttää vain tuo veneesi suhde, kun yleensä kun olen purjeveneellä liikkeellä saadaan suhteeksi max 30 min konetta (lähtö ja paluu) ja hyvin monta tuntia purjeilla, tyypillisesti 5-8 tuntia / päivä. Näitä päiviäkin tulee paljon vuodessa.
- Joakim1
yösPurjehdin kirjoitti:
Pidetään matkavauhtina runonopeutta, n. 9 solmua. Kotisatamasta ulos 15 minuuttia 10 km/h rajoitusta. Tyypillisesta viikonloppuisin tulee konetunteja pari kolme (harvoin enää jotain 5-6) ja maileja joku 15-20. Kesälomalla sitten enempi, yleensä vuodessa tulee yli 1000 mailia, joskus reilusti alle ja joskus reilusti yli. Tuo lukema 11000 nm on kerätty juuri 10 vuoden aikana, siitä saa keskiarvon. Vierasvenesatamia en harrasta, mutta tulee noissa luonnonsatamissakin vähän tunteja "tyhjää". Varsinki uuden paikan etsimisessä. Ihmetyttää vain tuo veneesi suhde, kun yleensä kun olen purjeveneellä liikkeellä saadaan suhteeksi max 30 min konetta (lähtö ja paluu) ja hyvin monta tuntia purjeilla, tyypillisesti 5-8 tuntia / päivä. Näitä päiviäkin tulee paljon vuodessa.
Jokin tuossa ei nyt täsmää. Matkavauhtina 9 solmua, mutta kuitenkin keskimäärin 9,2 M/h eli koko konekäyttöajan keskinopeus enemmän kuin matkanopeus, vaikka ajatte sen 15 minuuttia alle 6 solmua ja aina joudutte satamassa hidastelemaan. Ja myös Maritraffikin keskinopeus 7,9 M/h. Ilmeisesti ajoitte ennen paljon kovempaa ja pidempiä matkoja?
Meillä mukana on n. 100 seuran kisaa, joissa purjehtitaan 5-10 M ja sitten mennään usein seuran saaripaikkaan, josta kotisatamaan. Tuossa siis tulee neljä satamalähtöä tai -saapumista 5-10 M purjehdusta kohti. On myös tuulettomia päiviä, joina on ajettu joskus jopa 40 M koneella. Varsin harvinaista tuo kyllä on, yleensä edes osan päivästä pääsee purjeilla tai sitten ainakin tyydytään lyhyempään siirtymään.
Sitten tulee käynnit mastonosturilla, septityhjennyksessä, moottorin lämmitys öljynvaihtoa varten, ajo veneen noston ja laskun jälkeen , veneen kääntö lastausta helpottomaan jne. - MyösPurjehdin
Joakim1 kirjoitti:
Jokin tuossa ei nyt täsmää. Matkavauhtina 9 solmua, mutta kuitenkin keskimäärin 9,2 M/h eli koko konekäyttöajan keskinopeus enemmän kuin matkanopeus, vaikka ajatte sen 15 minuuttia alle 6 solmua ja aina joudutte satamassa hidastelemaan. Ja myös Maritraffikin keskinopeus 7,9 M/h. Ilmeisesti ajoitte ennen paljon kovempaa ja pidempiä matkoja?
Meillä mukana on n. 100 seuran kisaa, joissa purjehtitaan 5-10 M ja sitten mennään usein seuran saaripaikkaan, josta kotisatamaan. Tuossa siis tulee neljä satamalähtöä tai -saapumista 5-10 M purjehdusta kohti. On myös tuulettomia päiviä, joina on ajettu joskus jopa 40 M koneella. Varsin harvinaista tuo kyllä on, yleensä edes osan päivästä pääsee purjeilla tai sitten ainakin tyydytään lyhyempään siirtymään.
Sitten tulee käynnit mastonosturilla, septityhjennyksessä, moottorin lämmitys öljynvaihtoa varten, ajo veneen noston ja laskun jälkeen , veneen kääntö lastausta helpottomaan jne."Jokin tuossa ei nyt täsmää. Matkavauhtina 9 solmua, mutta kuitenkin keskimäärin 9,2 M/h eli koko konekäyttöajan keskinopeus enemmän kuin matkanopeus, vaikka ajatte sen 15 minuuttia alle 6 solmua ja aina joudutte satamassa hidastelemaan. Ja myös Maritraffikin keskinopeus 7,9 M/h. Ilmeisesti ajoitte ennen paljon kovempaa ja pidempiä matkoja? "
Kyllä se täsmää. Jos ajetaan puoliplaamnissa, niin silloin matkavauhti on 14-15 solmua. Huippunopeus tällä puoliplaanarilla on noin 20. Mutta mihinkä sitä lomareissulla on kiire ellei pois kelin alta, joten silloin pidetään matkavauhtina taloudellisempaa runkonopeutta, ettei lomareissu mene huoltoasemalta toiseen ajeluksi.
Marinetraffikin tilastodatasta sen verran, että se näyttää paljon pienempää huippunopeutta mitä on ajettu. Sen mukaan huiput on 14 solmua, mutta samaisen palvelun käyrästön mukaan huippu on noin 20 solmua jota on ajettu silloin tällöin lyhyehkö aika. Siten varauksella voisi suhtautua MT:n tilastodataan, toki oikeaan suuntaa antava se on. - mun.tilasto
Montakin kertaa olen ihmetellyt, miten paljon konetunteja mittariin tulee, vaikka hyvinkin lyhyitä osuuksia lukuunottamatta matka on purjehdittu. Satamatoimiin tärvääntyy yllättävän paljon aikaa.
Pidemmän ajan keskiarvona kaudessa tulee maileja 1100 ja tunteja 90. Käytännössä joka kesään mahtuu yksi pidempi koneajo joko sitkeän korkeapaineen tai rajoittavien aikataulujen takia. Koneajon matkanopeus 6 kn. - näin.se.vaan.on
mun.tilasto kirjoitti:
Montakin kertaa olen ihmetellyt, miten paljon konetunteja mittariin tulee, vaikka hyvinkin lyhyitä osuuksia lukuunottamatta matka on purjehdittu. Satamatoimiin tärvääntyy yllättävän paljon aikaa.
Pidemmän ajan keskiarvona kaudessa tulee maileja 1100 ja tunteja 90. Käytännössä joka kesään mahtuu yksi pidempi koneajo joko sitkeän korkeapaineen tai rajoittavien aikataulujen takia. Koneajon matkanopeus 6 kn.Tuon verran tulee vaikka yrittäisi purjehtia helposti. Sitten jos ei edes yritä niin mailit samat ja konetunteja tuplat.
- Joakim1
MyösPurjehdin kirjoitti:
"Jokin tuossa ei nyt täsmää. Matkavauhtina 9 solmua, mutta kuitenkin keskimäärin 9,2 M/h eli koko konekäyttöajan keskinopeus enemmän kuin matkanopeus, vaikka ajatte sen 15 minuuttia alle 6 solmua ja aina joudutte satamassa hidastelemaan. Ja myös Maritraffikin keskinopeus 7,9 M/h. Ilmeisesti ajoitte ennen paljon kovempaa ja pidempiä matkoja? "
Kyllä se täsmää. Jos ajetaan puoliplaamnissa, niin silloin matkavauhti on 14-15 solmua. Huippunopeus tällä puoliplaanarilla on noin 20. Mutta mihinkä sitä lomareissulla on kiire ellei pois kelin alta, joten silloin pidetään matkavauhtina taloudellisempaa runkonopeutta, ettei lomareissu mene huoltoasemalta toiseen ajeluksi.
Marinetraffikin tilastodatasta sen verran, että se näyttää paljon pienempää huippunopeutta mitä on ajettu. Sen mukaan huiput on 14 solmua, mutta samaisen palvelun käyrästön mukaan huippu on noin 20 solmua jota on ajettu silloin tällöin lyhyehkö aika. Siten varauksella voisi suhtautua MT:n tilastodataan, toki oikeaan suuntaa antava se on.No ei se ole mahdollista, että pääosin ajatte 9 solmua, mutta kaikkine satama yms hidasteineen keskinopeus olisi 9,2 solmua. Jos tunnit ja mailit on OK, olette ennen ajaneet selvästi kovempaa ja nykyisin tuntien ja mailien suhde on jotain muuta kautta kohden, jos ajatte vain 9 solmua.
Purjeveneellä tietysti satamaan tuloon ja menoon liittyy myös purjeiden nosto ja lasku, jolloin aikaa menee enemmän, mutta kyllä moottoriveneelläkin aikaa menee. Vai ajatteko 9 solmua poijun viereen ja sitten täysiä pakille ja sammutatte koneen?
Me ainakin joudumme yleensä aina etsimään sopivaa satamapaikkaa tai rantautumispaikkaa ja yleensä satamaan lähestyminen tehdään jo pitkältä aikaa hitaalla vauhdilla, jotta ehtii laittamaan köydet, fendarit ja mahdollisesti ankkurin. No moottoriveneessä nuo valmistelut ehkä voisi tehdä matkavauhdissa ja kyllä joskus osan teen vielä purjehtiessa.
Omat havainnot on, että konetunteja tulee yllättävän paljon ja että keskinopeus on yllättävän alhainen, jos laskenta aloitetaan siitä kun mittariston laittaa päälle ennen köysin irroittamista siihen saakka kun köydet on taas kiinni. - MyösPurjehdin
Joakim1 kirjoitti:
No ei se ole mahdollista, että pääosin ajatte 9 solmua, mutta kaikkine satama yms hidasteineen keskinopeus olisi 9,2 solmua. Jos tunnit ja mailit on OK, olette ennen ajaneet selvästi kovempaa ja nykyisin tuntien ja mailien suhde on jotain muuta kautta kohden, jos ajatte vain 9 solmua.
Purjeveneellä tietysti satamaan tuloon ja menoon liittyy myös purjeiden nosto ja lasku, jolloin aikaa menee enemmän, mutta kyllä moottoriveneelläkin aikaa menee. Vai ajatteko 9 solmua poijun viereen ja sitten täysiä pakille ja sammutatte koneen?
Me ainakin joudumme yleensä aina etsimään sopivaa satamapaikkaa tai rantautumispaikkaa ja yleensä satamaan lähestyminen tehdään jo pitkältä aikaa hitaalla vauhdilla, jotta ehtii laittamaan köydet, fendarit ja mahdollisesti ankkurin. No moottoriveneessä nuo valmistelut ehkä voisi tehdä matkavauhdissa ja kyllä joskus osan teen vielä purjehtiessa.
Omat havainnot on, että konetunteja tulee yllättävän paljon ja että keskinopeus on yllättävän alhainen, jos laskenta aloitetaan siitä kun mittariston laittaa päälle ennen köysin irroittamista siihen saakka kun köydet on taas kiinni.Tässä kukaan ole väittänyt että PÄÄOSIN ajetaan / ollaan ajettu runkonopeutta, vaikka yleistä se on. Kertoohan sen juuri tuo laskemasi kesinopeuskin. Mailit on lokikirjasta (ojhon GPS:stä) ja konetunnit koneen mittareista (kaksi käyttötuntimittaria kummasakin ohajuspisteessä).
"Omat havainnot on, että konetunteja tulee yllättävän paljon ja että keskinopeus on yllättävän alhainen, jos laskenta aloitetaan siitä kun mittariston laittaa päälle ennen köysin irroittamista siihen saakka kun köydet on taas kiinni. "
Konetunnithan tulee siitä kun kone on päällä. Oma kone käynistyy juuri ennen kuin viimeinen köysi irtoaa. Kone taas sammuu, kun leka on alhaalla ja pitää jotenkin tai kun leka on alhaalla ja ensimmäinen keulaköysi on kiinni luonnon satamassa. Kone on sammuksissa kun loppuja köysiä viritellään paikoilleen. Eli joutokäyntiä ei juuri tule ja koneen lämmitys / jäähdytys hoituu hitaalla ajamisella eli juuri ne rantautumiset / rannasta poistumiset sekä nopeusrajoitusalueella ajaminen. - mitä_sitten_
MyösPurjehdin kirjoitti:
Tässä kukaan ole väittänyt että PÄÄOSIN ajetaan / ollaan ajettu runkonopeutta, vaikka yleistä se on. Kertoohan sen juuri tuo laskemasi kesinopeuskin. Mailit on lokikirjasta (ojhon GPS:stä) ja konetunnit koneen mittareista (kaksi käyttötuntimittaria kummasakin ohajuspisteessä).
"Omat havainnot on, että konetunteja tulee yllättävän paljon ja että keskinopeus on yllättävän alhainen, jos laskenta aloitetaan siitä kun mittariston laittaa päälle ennen köysin irroittamista siihen saakka kun köydet on taas kiinni. "
Konetunnithan tulee siitä kun kone on päällä. Oma kone käynistyy juuri ennen kuin viimeinen köysi irtoaa. Kone taas sammuu, kun leka on alhaalla ja pitää jotenkin tai kun leka on alhaalla ja ensimmäinen keulaköysi on kiinni luonnon satamassa. Kone on sammuksissa kun loppuja köysiä viritellään paikoilleen. Eli joutokäyntiä ei juuri tule ja koneen lämmitys / jäähdytys hoituu hitaalla ajamisella eli juuri ne rantautumiset / rannasta poistumiset sekä nopeusrajoitusalueella ajaminen.Mitä sitten tarkoittaa "pidetään matkavauhtina 9solmua", jos se ei tarkoita että PÄÄOSIN ei ajetakaan matkavauhtia?
Ei pidä paikkaansa, kyllä suunnilleen puolet kryssii. Veneen käyttötapoja on ihan laidasta laitaan. Itsestä se on kiinni. Kannattaa miettiä, kuinka pitkän ajan kesästä voi purjehtimiseen käyttää. Mukava päivämatka purjeilla tai koneella on jotain 25-50 mpk, kun ei olla yötä merellä, tuulesta riippuen. Yhden illan reissut onnistuu, sekin on itsestä ja myös satamapaikasta kiinni. Veneen keskinopeudeksi voi laskea vaikka 4 solmua normaaleilla kesätuulilla.
- Tjärnbö
Mistäs tiedät, onko suunniteltu paikka varattu? Mitä teet, jos on?
- Joakim1
mitä_sitten_ kirjoitti:
Mitä sitten tarkoittaa "pidetään matkavauhtina 9solmua", jos se ei tarkoita että PÄÄOSIN ei ajetakaan matkavauhtia?
Taitaa myös olla todella iso vene. 9 solmun runkonopeus vaatii 14 m vesilinjan eli varmaankin yli 50 jalan veneen.
Bossu kirjoitti:
Ei pidä paikkaansa, kyllä suunnilleen puolet kryssii. Veneen käyttötapoja on ihan laidasta laitaan. Itsestä se on kiinni. Kannattaa miettiä, kuinka pitkän ajan kesästä voi purjehtimiseen käyttää. Mukava päivämatka purjeilla tai koneella on jotain 25-50 mpk, kun ei olla yötä merellä, tuulesta riippuen. Yhden illan reissut onnistuu, sekin on itsestä ja myös satamapaikasta kiinni. Veneen keskinopeudeksi voi laskea vaikka 4 solmua normaaleilla kesätuulilla.
Väittäisin kyllä, että hiukan liioittelet. Saaristoväylillä luovijoiden määrä jää selvästi alle 50%. Avomerellä on toisin, kun ei tarvitse vetää parin minuutin välein vendaa. Tietysti saaristossakin vaikuttaa tuulen & aallokon suunta ja voimakkuus valintoihin myös sen suhteen, rupeaa luovimaan vai ajaako koneella.
Itselläni tulee lokikirjan mukaan keskimäärin tuhatkunta mailia kesässä, joista n. 2/3 purjein ja loput koneella. Siitä tulee merkintöjen mukaan n. 60 konetuntia. Parina vuonna on kyllä sadan tunninkin raja ylittynyt. Minulla nuo tulevat lähes kokonaan matkapurjehduksesta (joksi luen kaikki sellaiset reissut, joissa illalla kiinnitytään tai ankkuroidutaan eri paikkaan kuin mistä aamulla lähdetään), päivä- tai iltapurjehduksia lähtösatamaan palaten tulee hyvin harvoin.- puuskaa
10-14 kirjoitti:
Väittäisin kyllä, että hiukan liioittelet. Saaristoväylillä luovijoiden määrä jää selvästi alle 50%. Avomerellä on toisin, kun ei tarvitse vetää parin minuutin välein vendaa. Tietysti saaristossakin vaikuttaa tuulen & aallokon suunta ja voimakkuus valintoihin myös sen suhteen, rupeaa luovimaan vai ajaako koneella.
Itselläni tulee lokikirjan mukaan keskimäärin tuhatkunta mailia kesässä, joista n. 2/3 purjein ja loput koneella. Siitä tulee merkintöjen mukaan n. 60 konetuntia. Parina vuonna on kyllä sadan tunninkin raja ylittynyt. Minulla nuo tulevat lähes kokonaan matkapurjehduksesta (joksi luen kaikki sellaiset reissut, joissa illalla kiinnitytään tai ankkuroidutaan eri paikkaan kuin mistä aamulla lähdetään), päivä- tai iltapurjehduksia lähtösatamaan palaten tulee hyvin harvoin.Avomerellä luoviminen on ihan vitsi normaalille matkapurjehtijalle! Eihän niitä siellä ole luovimassa ja jos joku menee kokeilemaan niin normaali vallitseva vasta-aalto tappaa kryssi-innon vartissa. Hyvin pienen piirin harrastus ja vaatii todellista harrastuneisuutta.
Saaristoväylillä luoviminen on taas hauskaa ja yllättävän nopeaa. Johtuen aktiivisesta luonteesta aloittelijakin veneen käsittelyn oppii hienosti. Kapeissa paikoissa toki pitää ottaa muita huomioon, mutta on silti mukavaa ja palkitsevaa. Jos useampi luovisi niin kohtaamisia olisi vähemmän, nyt konejytyyttäjät väistelevät nokka mutkalla, toiset toki menoa ihaillen. puuskaa kirjoitti:
Avomerellä luoviminen on ihan vitsi normaalille matkapurjehtijalle! Eihän niitä siellä ole luovimassa ja jos joku menee kokeilemaan niin normaali vallitseva vasta-aalto tappaa kryssi-innon vartissa. Hyvin pienen piirin harrastus ja vaatii todellista harrastuneisuutta.
Saaristoväylillä luoviminen on taas hauskaa ja yllättävän nopeaa. Johtuen aktiivisesta luonteesta aloittelijakin veneen käsittelyn oppii hienosti. Kapeissa paikoissa toki pitää ottaa muita huomioon, mutta on silti mukavaa ja palkitsevaa. Jos useampi luovisi niin kohtaamisia olisi vähemmän, nyt konejytyyttäjät väistelevät nokka mutkalla, toiset toki menoa ihaillen.En kyllä näe mitään "palkitsevaa" kryssimisessä. Se on purjeilla liikkumisen epämiellyttävin osio. Mutta avomerellä selviää usein pitkästäkin legistä parilla vendalla. Ei se mielestäni vaadi mitään erityistä "harrastuneisuutta".
- hissillä.alakertaan
10-14 kirjoitti:
En kyllä näe mitään "palkitsevaa" kryssimisessä. Se on purjeilla liikkumisen epämiellyttävin osio. Mutta avomerellä selviää usein pitkästäkin legistä parilla vendalla. Ei se mielestäni vaadi mitään erityistä "harrastuneisuutta".
Kryssi on myös se jossa jyvät erottuvat akanoista. Veneen käsittely ja purjehdustaito paljastuvat armotta. Tämä on omiaan lisäämään hauskuutta!
hissillä.alakertaan kirjoitti:
Kryssi on myös se jossa jyvät erottuvat akanoista. Veneen käsittely ja purjehdustaito paljastuvat armotta. Tämä on omiaan lisäämään hauskuutta!
Mitä ihmeen hauskuutta siinä on? Ei minua kiinnosta muiden veneenkäsittely- tai muu taito, kunhan eivät sääntörikkomuksilla aiheuta häiriötä muilla liikkujille.
- törkyhubaa
10-14 kirjoitti:
Mitä ihmeen hauskuutta siinä on? Ei minua kiinnosta muiden veneenkäsittely- tai muu taito, kunhan eivät sääntörikkomuksilla aiheuta häiriötä muilla liikkujille.
Löysällä kryssillä on juhlaa ohittaa konella junttaava purkkari. Muutaman kerran onnistuu, joka kesä.
- MitaanTietamaton
törkyhubaa kirjoitti:
Löysällä kryssillä on juhlaa ohittaa konella junttaava purkkari. Muutaman kerran onnistuu, joka kesä.
Purjehtiminen on täynnä nautintoja.
- nappivastainen
törkyhubaa kirjoitti:
Löysällä kryssillä on juhlaa ohittaa konella junttaava purkkari. Muutaman kerran onnistuu, joka kesä.
Löysällä kryssillä menee heittämällä ohi, täyskryssillä ero on hieman pienempi. Mutta keskituulista lähtien aina ohi menee.
- PULLIAINEN2305
10-14 kirjoitti:
Väittäisin kyllä, että hiukan liioittelet. Saaristoväylillä luovijoiden määrä jää selvästi alle 50%. Avomerellä on toisin, kun ei tarvitse vetää parin minuutin välein vendaa. Tietysti saaristossakin vaikuttaa tuulen & aallokon suunta ja voimakkuus valintoihin myös sen suhteen, rupeaa luovimaan vai ajaako koneella.
Itselläni tulee lokikirjan mukaan keskimäärin tuhatkunta mailia kesässä, joista n. 2/3 purjein ja loput koneella. Siitä tulee merkintöjen mukaan n. 60 konetuntia. Parina vuonna on kyllä sadan tunninkin raja ylittynyt. Minulla nuo tulevat lähes kokonaan matkapurjehduksesta (joksi luen kaikki sellaiset reissut, joissa illalla kiinnitytään tai ankkuroidutaan eri paikkaan kuin mistä aamulla lähdetään), päivä- tai iltapurjehduksia lähtösatamaan palaten tulee hyvin harvoin.No...meidän venellä kryssitään aina kun on riittävästi tuulta...enemmän,kuin 2 ms!Itseskuuttavalla fokalla kryssiminen on nautinnollista ...tätä kryssimistä kun on tehty 5 vuotta,ei tule kovin usein edes mieleen ajaa koneella!Kyllä meidän joka kesäisistä Ahvenanmaan matkoista 95% mennään purjeilla.Ahvenanmaan saaristo on sitä mukavaa aluetta,että sieltä löytyy melkein aina kunnon tuulia!
Terveisin Kalle - miksei.maistu
PULLIAINEN2305 kirjoitti:
No...meidän venellä kryssitään aina kun on riittävästi tuulta...enemmän,kuin 2 ms!Itseskuuttavalla fokalla kryssiminen on nautinnollista ...tätä kryssimistä kun on tehty 5 vuotta,ei tule kovin usein edes mieleen ajaa koneella!Kyllä meidän joka kesäisistä Ahvenanmaan matkoista 95% mennään purjeilla.Ahvenanmaan saaristo on sitä mukavaa aluetta,että sieltä löytyy melkein aina kunnon tuulia!
Terveisin KalleViikonloppuna meitä meni vajaa kymmenen paattia alkuiltapäivästä leveätä valtaväylää samaan suuntaan, tuuli shiftas SE-> SW eli sivulta vastaan. Me ja toinen jatkettiin kryssien, muilla tippui rätit heti. Joku ajoi sentään halssin loppuun muttei jaksanut tehdä ensimmäistä vendaa.
Keli oli 20-22 astetta, aurinkoinen, tuuli SSW 4-6 metriä nappivastaista. Ei merkitsevää aaltoa.
Nyt mukavampaa purjehdusta ja keliä ei enää ole tarjolla täälläpäin?
- Homekone
Loppuun veivattu moottori homeskandissa ei houkuta ajamaan ainuttakaan ylimääräistä tuntia mittariin, joten seilitunteja kerääntyy reilusti enemmän nykyään, kuin mitä kuvittelisin ajavani uudemmalla veneellä/moottorilla. Kynnys savupilven pölläyttämiseen putkesta on huomattavasti suurempi kuin kryssiminen ahtaassakin välissä. Vuodessa maileja noin 2000 ja 100 yötä.
Joku jo sanoikin, että on hiukan outo ajatus yrittää päätellä MUIDEN tekemisistä, miten itse tulisi veneilemään. Sen ohella näytit myös unohtaneen, että veneitä ja sitä kautta veneilytapoja on erilaisia. On hyvin todennäköistä, että H-venettä tai folkkaria käytetään eri tavalla kuin 35-40 -jalkaista matkavenettä.
Toisaalta sanon, ettei sitä "purjehtimisen hankaluutta" kannata pelätä. Olen sen verran kaltaisesi, että ensimmäinen veneeni oli moottorivene, tosin selvästi isompi kuin sinulla (eikä vesilläliikkuminen ja merenkulku ollut ennestäänkään ihan tuntematon asia, vaikka välissä olikin parinkymmenen vuoden aukko). Kun sitä ostin, ajattelin, että purjevene on liian vaikea ainakin ensimmäiseksi veneeksi. Mutta kun sitten aikanaan vaihdoin purjeveneeseen, totesin, että eipä se purjehtiminen niin vaikeaa ole. 80/20 sääntö pätee tässäkin.
Se, mitä purkkariin siirtyessä eniten epäilin, oli sopeutuminen 5-7 solmun matkavauhtiin, kun oli tottunut kolmin-nelinkertaiseen. Yllättäen se ei ole ollut oikeastaan mikään ongelma. Ehkä siksi, että sillä nopealla veneellä tuli koluttua Itämerta niin laajalti.- Tiimaa.pukkaa
Kryssi on viheliäistä. Kone reteesti vaan käyntiin kun kääntää vastaan.
Mukavuus ja helppous on tärkeää. Ja se onnistuu myös kepillä. - mitenpäinvain
Tiimaa.pukkaa kirjoitti:
Kryssi on viheliäistä. Kone reteesti vaan käyntiin kun kääntää vastaan.
Mukavuus ja helppous on tärkeää. Ja se onnistuu myös kepillä.Kryssi on viheliäistä, jos vene ei kryssi. Hyvillä purjeilla ja asiallisella kölillä kryssimisessä ei ole mitään epämukavaa. Ja reteesti voi olla käynnistämättä konetta.
mitenpäinvain kirjoitti:
Kryssi on viheliäistä, jos vene ei kryssi. Hyvillä purjeilla ja asiallisella kölillä kryssimisessä ei ole mitään epämukavaa. Ja reteesti voi olla käynnistämättä konetta.
No, kyllä siinä ihan veneestä riippumatta on sitä epämukavaa, että joutuu tekemään enemmän duunia rennon oleilun sijasta. Katsos kun me ei kaikki olla mitään ADHD-ongelmalapsia, jotka eivät osaa olla aloillaan ja rauhassa.
- plösö.vai.adhd
10-14 kirjoitti:
No, kyllä siinä ihan veneestä riippumatta on sitä epämukavaa, että joutuu tekemään enemmän duunia rennon oleilun sijasta. Katsos kun me ei kaikki olla mitään ADHD-ongelmalapsia, jotka eivät osaa olla aloillaan ja rauhassa.
Mitä duunia siinä joutuu tekemään? Ei venda silloin ja toinen tällöin mitään duunia ole, kunhan matkanteko niiden välillä edistyy. Eivät kaikki reitit ole kapeita saaristoväyliä. Jotain tekemistä prosentin tai parin verran ajasta parikymmentä sekuntia kerrallaan. Tai toisissa veneissä vain istumapaikan vaihto.
- splösäys
plösö.vai.adhd kirjoitti:
Mitä duunia siinä joutuu tekemään? Ei venda silloin ja toinen tällöin mitään duunia ole, kunhan matkanteko niiden välillä edistyy. Eivät kaikki reitit ole kapeita saaristoväyliä. Jotain tekemistä prosentin tai parin verran ajasta parikymmentä sekuntia kerrallaan. Tai toisissa veneissä vain istumapaikan vaihto.
Äläs nyt vuohota. Jos kääntää vastaan niin kone tulille, starttikaljat ja rentoa oleilua. Mikäpä sen mukavampaa?
- absolute.tylsyys
splösäys kirjoitti:
Äläs nyt vuohota. Jos kääntää vastaan niin kone tulille, starttikaljat ja rentoa oleilua. Mikäpä sen mukavampaa?
Mikä maailmassa voisi olla tylsempää? Minä en ainakaan tiedä mitään yhtä tylsää kuin koneajo. Kaljaa siinä tietenkin tarvitsee turruttamaan mieltä.
- splösäys
absolute.tylsyys kirjoitti:
Mikä maailmassa voisi olla tylsempää? Minä en ainakaan tiedä mitään yhtä tylsää kuin koneajo. Kaljaa siinä tietenkin tarvitsee turruttamaan mieltä.
Isoon vasta-aaltoon koneajo ei ole ehkä yhtä tylsää, mutta todella epämukavaa. Ja tylsää.
- Olmiikki
splösäys kirjoitti:
Äläs nyt vuohota. Jos kääntää vastaan niin kone tulille, starttikaljat ja rentoa oleilua. Mikäpä sen mukavampaa?
Ei luoviminen estä kaljan lipittämistä. On kuitenkin hyvä varautua tukevalla juomatelineellä, joskin ketterämpi kykenee vendan aikana tukemaan tölkin sitloodan reunaa vasten jalallaan.
- se.vissi.ero
Olmiikki kirjoitti:
Ei luoviminen estä kaljan lipittämistä. On kuitenkin hyvä varautua tukevalla juomatelineellä, joskin ketterämpi kykenee vendan aikana tukemaan tölkin sitloodan reunaa vasten jalallaan.
Kryssiminen ei estä kaljan juontia, mutta koneajo pakottaa siihen.
se.vissi.ero kirjoitti:
Kryssiminen ei estä kaljan juontia, mutta koneajo pakottaa siihen.
No ei todellakaan pakota. Jos muuta liikennettä on ympärillä tai väylä kapea tai molempia, niin ihan yhtä valveilla siinä pitää olla kuin purjeajossakin. Ja jos taas ollaan ylittämässä jotain väljempää, vaikka Porkkalanselkää tai vähän pienempääkin, niin voi ottaa kirjan käteen tai ratkoa sudokuja tai mitä nyt milloinkin tekee ajanvietteekseen. Tietysti lukutaidottomille se kalja voi olla ainoa ratkaisu...
- se.vissi.ero
10-14 kirjoitti:
No ei todellakaan pakota. Jos muuta liikennettä on ympärillä tai väylä kapea tai molempia, niin ihan yhtä valveilla siinä pitää olla kuin purjeajossakin. Ja jos taas ollaan ylittämässä jotain väljempää, vaikka Porkkalanselkää tai vähän pienempääkin, niin voi ottaa kirjan käteen tai ratkoa sudokuja tai mitä nyt milloinkin tekee ajanvietteekseen. Tietysti lukutaidottomille se kalja voi olla ainoa ratkaisu...
Koneajo on ihan yhtä tylsää, vaikka ympärillä olisi muitakin tai maisema kaunis. Ei sitä ilman kaljaa kestä.
- luun.vai.leen
10-14 kirjoitti:
No ei todellakaan pakota. Jos muuta liikennettä on ympärillä tai väylä kapea tai molempia, niin ihan yhtä valveilla siinä pitää olla kuin purjeajossakin. Ja jos taas ollaan ylittämässä jotain väljempää, vaikka Porkkalanselkää tai vähän pienempääkin, niin voi ottaa kirjan käteen tai ratkoa sudokuja tai mitä nyt milloinkin tekee ajanvietteekseen. Tietysti lukutaidottomille se kalja voi olla ainoa ratkaisu...
Moottorikepillä on syytä ollakin hereillä ja katsoa mihin väistää kun tullaan purjeilla. Välillä vaan tuntuu siltä, että moottoroivat eivät edes tajua mihin kannattaa väistää, kertonee omaa kieltään purjehduskokemuksesta. Kapeissa paikoissa toki ajellaan joustavasti tarpeen mukaan vendaa jos mopo on oikein kuutamolla.
- MitaanTietamaton
luun.vai.leen kirjoitti:
Moottorikepillä on syytä ollakin hereillä ja katsoa mihin väistää kun tullaan purjeilla. Välillä vaan tuntuu siltä, että moottoroivat eivät edes tajua mihin kannattaa väistää, kertonee omaa kieltään purjehduskokemuksesta. Kapeissa paikoissa toki ajellaan joustavasti tarpeen mukaan vendaa jos mopo on oikein kuutamolla.
Ei kai väistämisessä ole epäselvyyttä. Väistettävähän pitää suuntansa, joten keulan eteen ei kannata mennä. :-)
Eri veneilijöiden luokittelu ei kanna kovin pitkälle. Silloin pitää olettaa, ettei omassa luokassa tapahdu ylilyöntejä.
Meillä on puolentoista viikon sisällä purjeilla tultu ainakin kaksi kertaa lähikontaktiin lossin kanssa, vaikka veneliikenne on ollut harvanlaista. se.vissi.ero kirjoitti:
Koneajo on ihan yhtä tylsää, vaikka ympärillä olisi muitakin tai maisema kaunis. Ei sitä ilman kaljaa kestä.
Hmm. Jos olet noin ADHD, niin silloin alkoholi ei sovi sinulle. Parempi, että lopetat veneilyn kokonaan.
- alta.pois.tunarit
MitaanTietamaton kirjoitti:
Ei kai väistämisessä ole epäselvyyttä. Väistettävähän pitää suuntansa, joten keulan eteen ei kannata mennä. :-)
Eri veneilijöiden luokittelu ei kanna kovin pitkälle. Silloin pitää olettaa, ettei omassa luokassa tapahdu ylilyöntejä.
Meillä on puolentoista viikon sisällä purjeilla tultu ainakin kaksi kertaa lähikontaktiin lossin kanssa, vaikka veneliikenne on ollut harvanlaista.Niin no aika moni haluaa tunkea juuri keulan puolelta (ohi sekä vastaan) eikä tunnu ymmärtävän että ahterin puolelta pääsisi helpommin ohi.
Liukuvat veneet on ongelmattomia, kun niillä on vauhtia ja reserviä. Mutta moottorikepit ja aika harvinaiseksi käyneet hitaat mopot tarjoaa säännöllisesti kummallisia kohtaamisia luovilla.
- vuokraaensin
Bernerin liikennekaaren "uudistuksiin" saattaa hyvinkin kuulua ajatus veneliikenteenkin tarkemmasta seurannasta. Sen jälkeen tiedettäisiin kone- ja purjehdustunnit, reitit ja ehkä baarikaapin sisältökin...vitsi, vitsi.
Odotellessa voisi aloittaja vuokrata purkkarin ja ilman sen suurempia kustannuksia ja sitoumuksia hankkia itselleen kokemusta ja näkemystä, onko purjehdus oma juttu. Suosittelen! - Albinnova
Ostettiin vene keväällä, 37 jalkainen purjevene. 15v vanha ja 1100 konetunteja, lokissa 2600nm. Purjeet alkuperäiset, isopurje tuskin koskaan käytetty. Genua ehkä käytetty jokunen kerta?
Eli pelkallä koneajolla menee helposti alle 3nm/konetunti vaikka matkanopeus on yli 6 solmua.- good.for.you
En oikeastaan niinkään ihmettele, miksi edellinen omistaja on ostanut purjeveneen. Pikemminkin sitä, miksi hän on ylipäänsä ostanut veneen, pelkän koneen tyhjäkäynnillä käyttämisen ilostako? Olisiko sittenkin loki vaihtunut ja siten nollaantunut välillä. Minullakin lähti keväällä loki neljättä kertaa nollasta.
- Albinnova
Vene on tosi vähän käytetty ja koneella on ilmeisesti lämmitetty suihkuvesi? Siis ollut lähinnä viini-olut terassina.
Mutta ei enää, nyt on uudet omistajat. Meillä on vanhalla veneellä tullut 1000nm ja 100 kone tuntia kesässä. :)
- ariel371
Raskaalla matkapurrella reissua tehdessä itselleni tulee yhtä konetuntia kohden noin 10 mpk matkaa. Laskennallinen keskivauhti on viiden solmun pinnassa, joten likimain puolet matkasta taittuu koneen ollessa käynnissä. Kyseessä on keskiarvo kymmenen vuoden ja likimain 25 000 mpk:n matkalta ympäri Euroopan meriä, puolet Suomesta. Myrään ei mennä, tyveniin kyllä, samoin päivänvalon hyödyntäminen ylittää muut tekijät matkoja ajoitettaessa. Luovivendoja en Itämeren ulkopuolella muista matkanteossa tehneenin kuin kaksi tai kolme, jiippejä taas lukemattomasti.
Koneajossa kevyessä tuulessa iso genoa, täysvastaisessa tai liki sitä on iso ylhäällä joko kokonaan tai reivattuna. Näin siksi että isopurje vähentää rullausta ainakin puolet ja tekee matkanteosta swellissä merkittävästi mukavampaa kuin ilman isoa tai moottoriveneellä. Matkamoottoriveneitä Euroopassa matkanteossa käytännössä ei näe lainkaan.
Kone ei käytöstä kärsi, päinvastoin, eikä nafta ole merkittävä kustannustekijä matkanteossa. Jos tarkoituksena on pelkkä purjehdus, venevalinta on toisenlainen. Silloin pääsee helposti alle 10 prosentin moottoriajoasteeseen, mutta asumisolot heikkenevät. Harva asuu purjehdusoptimoidussa purressa vuosikausia putkeen, kriteerit ovat toiset.
Yleisesti purjeveneet kyllä seisovat marinoissa. Joku lähempänä kotisatamaansa kuin joku toinen. Moottoriveneet taas seisovat kotisatamissaan oikeastaan kaikki. Pursi voi päästä 10 prosentin matkakäyttöasteeseen, eli 365:10=36 vrk=876 tuntia × 5 mpk= 4400 mpk/vuosi matkasuoritteeseen. Moottorivene ei siihen pysty, aktiivisimmillaankin hyvä jos kolmannekseen. - tilastopossu
Mikään ei ole niin suuri vale kuin tilasto.
Laitan tuohon kuitenkin linkin tutkimuksiin, jotka on varmaankin tehty ihan vakavissaan ja lukuja on ainakin yritetty kerätä suuremmalla otannalla kuin mitä tämän palstan ihmiset itse omista asioistaan enemmän tai vähemmän totuudenmukiasesti kertovat.
http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf5/mkl_2005-5_veneilyn_maara.pdf
Luvut ovat yli 10 vuotta vanhoja, mutta en usko, että ne ovat merkittävästi muuttuneet. Todennäköisesti ne ovat liian suuria koska veneily harrastuksena on vähenemässä ja vanhenemassa. - 00ljöjk
Me vaihdoimme purjeveneen puoliliukuvaan Albatross 871:een, kun toinen lapsi syntyi. Vesillä vietettyjen tuntien määrä on vähintään tuplaantunut, koska lähteminen on niin vaivatonta, että arki-iltanakin saatamme pyörähtää.
Kun lapset kasvavat, voi edessä olla paluu takaisin purjeveneeseen, mutta sitä ei vielä tiedä.
Vesillä liikkuminen on harrastus, johon vaikuttaa kokonaispaketti. Kannattaa valita mahdollisuuksien rajoissa vaihtoehto, josta on eniten iloa.
Lasten kanssa se juttu on yhdessä oleminen ja tekeminen. Kyllä se on moottoriveneellä paljon helpompaa kuin purjeveneellä. Kaikki on ennustettavampaa ja rantautumispaikkojen valinta on vapaampaa, koska syväys ei rajoita.- vesillä_vesillä
Vesillä vietettyjen, siis vesillä rannassa kiinni vietettyjen tuntien määärä on tuplaantunut?
- 00ljöjk
Siirtymä se on lyhytkin siirtymä. Uusi ranta on lapsille uusi maailma. Lapset ovat lyhytjänteisiä eivätkä he hahmota maailmaa niin kuin aikuiset. Mieluummin päivässä kolme tunnin hyppäystä jokaisen jälkeen uuteen rantaan mennen kuin pitkä jurruutus.
Onko sinulla jotain sitä vastaan, että teemme lasten kanssa rantahyppyjä moottoriveneellä? Minä kun ounastelen, että se on purjehtijoidenkin etu. Kun lapsille syntyy vesillä olemisesta myönteisiä mielikuvia, niin he voivat hyvin jatkaa aikuisina tottumustaan purjehtien. - MitaanTietamaton
Siis hienoa, että kippari veneilee miehistön mukaan, jolloin kaikilla on kivaa. Toki voi olla kivaa saavuttaa jotakin (mitä?) veneilemällä 24/7 rantaan astumattakin.
Meillä päivämatkat on lyhentynyt puoleen tai jopa kolmasosaan alkuajoista ja silti veneily on kivaa.
Nyt kokeiltiin muskelivenettä yhden päivän. Matkaa tuli reilut 10 mailia kahdella pysähdyksellä. Päästiin jopa suoraan vastatuuleen luovimatta. Kivaa oli silläkin. Etkö ole jo moottorimiehiä ? Niin on meilläkin nuo ajomatkat lyhentyneet.Se on 9 nM yhteen suuntaan ja 9 nM takaisin ja reissu on siinä. Se on edellen kivaa mutta välillä tuntuu että kyseessä on enemmän kulkuneuvo kuin vene. 29 vuosi menossa.
- MitaanTietamaton
Aina sitä on ollut moottorit verissä aina kaksipyöräisistä alkaen ja veneessäkin pitää olla toimiva ja itsehuollettava pannu. Kanootissa ainoa perästä pörisevä moottori olin toki itse. Vaimo meloi hiljaisemmin. Kerrankin vesillä sai kolistella kiviä ilman säikähdyksiä. Muskelipaatissa pitää kyllä olla asunto erikseen pidemmille reissuille.
Eipä purjehtiminen itsessään meille niin iso juttu ole, että varmaan moottoriveneelläkin toimeen tultaisiin. Onhan nykyvene meille pelkkä kulkuneuvo. Vaikea kuvitella, että palattaisiin samaan rantaan tehdyn lenkin jälkeen. Reissussa pitää olla jokin kohde. Minullakin on moottorit aina ollut verissä.Jostakin syystä, tai ehkä juuri sen vuoksi purjehtiminen ei ole "meidän juttu". Se ei tarkoita että katsoisin purkkari-ihmisiä nenenänvartta pitkin.Tämä on aika tyyristä hommaa, pääasia että viihtyy sillä mitä tekee, " leben und leben lassen" (live and let die sanoisi James Bond) kuten joku on sanonut.Käytän tlaisuutta hyväkseni ja toivotan sinulle ja vaimollesi hyviä purjehdussäitä.Palstalla nähdään.
- 3736
Noin reilu 80% purjein perhemiehistöllä. 9m purjevene.
Koneella 1L/h @ 5solmua eli 0,2L/mpk. vertaa 1L/mpk Marsundilla tuplanopeudella
20-30L kesä = tunteja moottoriin eli vajaat 100mpk koneella, noin 500mpk yht. vuodessa.
Kyllä se 20 vs 500 Litraa ero on merkittävä varsinkin jos laiturilta tankkaa. mulla on 1 20Ljerry kannu varalla/tankkaukseen niin ei sitä huomaa autoa tankatessa. - omattilastot
Kannattaa varmaan katsoa lokista kokonaismailit ja moottorin mittarista käyttötunnit. Ainakaan minua ei muiden mailit kiinnosta.
- VeneilynKuva
Tämä keskustelu kertoo paljon siitä, millaista suomalainen veneilyharrastus pohjimmiltaan on.
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ampumisvälikohtauksen syynä kahden eri romanisuvun erimielisyydet
Ikaalislainen romaniseurue joutui tahtomattaan tulitaisteluun etelä-pohjalaisen romanisuvun kanssa. Tilanne ei ratkennu1814038Sosiaaliturvasäästöt kohdentuvat usein samoihin ihmisiin useampaan kertaan
ja ihmisiä putoaa kiihtyvällä tahdilla toimeentulotuelle eli köyhien määrä kasvaa eksponentiaalisesti Suomessa. https:3751800- 861777
Laaja sähkökatko Sallilan verkossa!
Mä heräsin yhden maissa UPS:n piipittkseen, koska sähköt poikki ja on edelleen. Odottelin jonkun aikaa ja soitin vikanum491557Olisiko sinulla mitään toiveita?
Miten sinä toivoisit minun sinua lähestyvän? Mitään mitä olisi tosi hyvä tietää ennen sitä? Jos ei sen kummempia, niin481505Miksi toisten toiveet ahdistavat teitä?
Kertokaapa miksi toisen ihmisen toiveet mahdolliselle kumppanilleen ahdistavat niin kovasti? Oletatko, että hän vaatii j2051245- 641205
Hyviä tehokkaira vinkkejä erittäin pinttuneen wc pytyn puhdistukseen
Eli semmonen vuokra-asunnon pytty jossa hyvin sitkeään pi ttyny se vesiosa. Kloriittia olen liottanu yön yli ja yleispuh1511087- 841026
Voiko "miehisen kunnian" käsitteen ohittaa?
Palstalla kovasti pidetään minua jollain tavoin sairaana, kun puhun miehisestä kunniasta. Voidaanko me siis täysin ohi148949