Täysin epäonnistunut rumilus. Ei minulla ole mitään, mistä voisin olla ylpeä. En ole tarpeeksi hyvä ihminen ja omistan todella huonon itsetunnon. Eikö normaalit ihmiset ajattele näitä asioita? Eikö muilla tunnu mitään samanlaisia tunteita? Tuntuu vain, että kukaan ei puhu omista sisäisistä ongelmistaan vaan aina puhutaan jotain ulkoista paskaa. Joskus kaikki ei vaan voi olla hyvin. On ties mitä persoonallisuushäiriöitä ja muita sisäisiä ongelmia, mutta niistä ei avauduta muille. Aina pitäisi esittää, että kaikki on hyvin ja mitään ongelmia ei ole ikinä ollutkaan. Pitäisi olla pinnallinen ja puhua esimerkiksi muiden ongelmista tai siitä, mitä toinen tekee väärin.
Ihmisenä en ole mitään
eimitäänmuuta
6151
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Siipi maassa, joskus on
Itse olen kohtalaisen masentunut, niin ei paljoa kiinnosta, mitä jotkut muut ajattelee mun ulkonäöstä. Elämässä on niin paljon muitakin asioita huolehdittavana. Läheisten terveys, hyvinvointi, taloudelliset asiat jne. En ole myöskään menestynyt, mutta ihan sama. Turha itseään on sääliä. Ei se ole mitään syvällisyyttä, jos miettii vain itseään.
Tiedätkö, kun itselle tulee fiilis, että ihmiset säikähtää, jos alkaa avautumaan. Toisaalta ymmärränkin ja kantapään kautta oppineena, on oltava myös varovainen kenelle avautuu. Veikkaan, että useimmilla meillä on niitä mörköjä kaapeissa. Niin minullakin. Itsetunto ongelmat on tuttua ja niistä on selvitty. Paljon paljon myös muuta, joista en halua täällä avautua enempää.
Mä en tunne yhtään rumaa ihmistä.
Eiköhän monellakin ole aina välillä samanlaisia tuntemuksia. Se vaan kuuluu näyttää ulospäin, että kaikki olisi hyvin ja ruusuista.
Enemmän kun tulee ikää, tajuaa että esim joku instagram ei vastaa todellisuutta. Liian kiillotettua ja feikkiä.
Minussa on oikeasti jokin pahasti vialla. Olen liian varautunut ja en osaa elää täysillä. Suhtautuminen hyvällä muihin ihmisiin on hyvin puutteellista. Olen sitten pinnallinenkin ja itsekäs, koska ajattelen ja kirjoitan vain itsestäni. Pitäisi mennä hoitoon tai ainakin saada jokin tieteellinen häiriötitteli tälle kaikelle. Veikkaan itselleni lievää bipoa, koska välillä tunnen itseni niin hyväksi kaikkien yläpuolella olevaksi Jumalaksi ja välillä juuri täksi hirveäksi ihmiseksi. Elämässäni jokin ei ole enää hyvin, minusta on kadonnut tasapaino.