Verkkouutiset 2.2.2005
"Työtön saa jatkossa työmarkkinatukea 500 päivän jälkeen vain osallistumalla tarjottuihin työllistymistä edistäviin toimiin, jos tuen uudistamista pohtineen työryhmän ehdotus toteutuu.
Näin pitkään passiivituella olleiden työmarkkinatuen rahoitus esitetään jaettavaksi tasan kuntien ja valtion kesken. Samaa rahoitusjakoa kaavaillaan toimeentulotukeen.
Työryhmä luovutti esityksensä työministeri Tarja Filatoville (sd.) keskiviikkona. Työryhmän mukaan rahoitusmalli palkitsee työllisyyden hoitoon panostavia kuntia."
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=66751
Jos ei 500pv aikana ole saanut itseään työllistettyä, niin olisikohan vain parempi antaa olla ja jättää hommat osaavien käsiin?
Vanhasen pakkotyöpolitiikka on järjetön kokeilu, sillä se tulee yhteiskunnalle kalliimmaksi kuin pelkkä toivottoman makuuttaminen. Työllistävä vaikutus tällä kyllä on, mutta vaikutus kohdistuu vääriin ihmisiin - jo työssä oleviin.
Ylipäivättyjen työttömien paras tehtävä on olla varoittavana esimerkkinä työssä käyville, miten voi käydä, jos ei hoida työtään kunnolla. Suotakoon siitä heille se 500€ kuukausikorvaus, jolla terve aikuinen tulee Suomessa mainiosti toimeen.
"Työtön saa jatkossa työmarkkinatukea 500 päivän jälkeen vain osallistumalla tarjottuihin työllistymistä edistäviin toimiin, jos tuen uudistamista pohtineen työryhmän ehdotus toteutuu.
Näin pitkään passiivituella olleiden työmarkkinatuen rahoitus esitetään jaettavaksi tasan kuntien ja valtion kesken. Samaa rahoitusjakoa kaavaillaan toimeentulotukeen.
Työryhmä luovutti esityksensä työministeri Tarja Filatoville (sd.) keskiviikkona. Työryhmän mukaan rahoitusmalli palkitsee työllisyyden hoitoon panostavia kuntia."
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=66751
Jos ei 500pv aikana ole saanut itseään työllistettyä, niin olisikohan vain parempi antaa olla ja jättää hommat osaavien käsiin?
Vanhasen pakkotyöpolitiikka on järjetön kokeilu, sillä se tulee yhteiskunnalle kalliimmaksi kuin pelkkä toivottoman makuuttaminen. Työllistävä vaikutus tällä kyllä on, mutta vaikutus kohdistuu vääriin ihmisiin - jo työssä oleviin.
Ylipäivättyjen työttömien paras tehtävä on olla varoittavana esimerkkinä työssä käyville, miten voi käydä, jos ei hoida työtään kunnolla. Suotakoon siitä heille se 500€ kuukausikorvaus, jolla terve aikuinen tulee Suomessa mainiosti toimeen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
http://www.yle.fi/uutiset/vasen/id6698.html
EK, STTK ja SAK tukevat kaikki pakkotyöehdotusta - mielenkiintoista.
Tanskassa on pitkä kokemus vastaavasta menettelystä. Eiköhän niitä kokemuksia ole Suomessa tutkittu tarkasti. Valittavana oli muitakin malleja - Tanskan oikeistohallituksen käyttöön ottamaan systeemiin päädyttiin.
Tanskan malli:
http://www.mol.fi/tiedotus/Aikakauskirja/saijets103.pdf
Tämä suomalainen pakkotyöehdotelma on kaukana Tanskan mallista. Tanskan malliin päästäksemme meidän on rukattava koko työmarkkina uusiksi.
Tanskan työmarkkinoita leimaa se, että työ-
markkina-asioista (kuten työajasta ja eläk-
keistä) päätetään työmarkkina-osapuolten
kesken, ei lainsäädännöllä. Tämä on erityis-
piirre verrattuna yleisesti muihin EU-mai-
hin, jopa niin, että EU:n myötä Tanska on
joutunut lisäämään työmarkkinoita koske-
via säädöksiä lakiinsa. Tanskan onnistu-
neen työmarkkinapolitiikan on arvioitu pe-
rustuvan työmarkkinaosapuolten keskinäi-
selle asioiden käsittelylle ja valtataistelulle,
ja tätä kautta syntyneille käytännöllisille rat-
kaisuille. Tähän prosessiin on kuulunut työ-
markkinapolitiikan alueellistaminen, alueta-
solla toimivien valtuuttaminen. 4
Työttömyysvakuutusjärjestelmän kustan-
nukset katetaan suurelta osin valtion ve-
rorahoituksella. Työnantajien kustannukset
palkata tai irtisanoa työntekijöitä ovat mata-
lat. Tanskan mallia on tämän vuoksi kuvat-
tu suojelevan hyvinvointivaltion ja alhaisen
työsuhdeturvan sekoitukseksi. 5
Julkinen työvoimapalvelu toimii siten, et-
tä valtion alueelliset ja paikalliset työvoi-
matoimistot hoitavat työnvälityspalveluja ja
työttömyysvakuutuksen kautta työttömyys-
turvaa saavat. Kunnalliset paikallistoimistot
huolehtivat vakuuttamattomien työttömien
toimeentulosta ja heidän palveluistaan.
Tanskan aktiivinen työvoimapolitiikka
vahvistui 1980- ja 1990-luvuilla. Erityisesti
koulutukseen panostettiin, ja siten aktivoi-
tiin työttömiä ja vastattiin kritiikkiin ja haas-
teeseen, että hyvä työttömyysturva passivoi
työnhakijoita. Mutta työllistämisen tukia
suunnattiin myös työnantajille, työpaikkojen
syntymiseen.
Myös varhaiseläköitymisellä
vähennettiin työttömyyttä. (Korkeimmillaan
Tanskan työttömyysaste oli lähellä kymmen-
tä prosenttia 90-luvun alussa.) 1990-luvulla
työttömien aktivointia työmarkkinoille voi-
mistettiin uusilla strategisilla ja työllistymis-
tä kannustavilla otteilla, .työmarkkinoiden
turvaverkosta työmarkkinoiden trampolii-
niksi.. Luotiin räätälöidympiä, yksilöidym-
piä työllistymistä edistäviä toimia. Vuoden,
alle 25-vuotiaat puolen vuoden, omaehtoi-
sen työnhaun jälkeen siirtyvät aktivointivai-
heeseen, jota varten työttömälle määritellään
toimintasuunnitelma sisältäen työttömän oi-
keudet ja velvollisuudet osallistua koulutuk-
seen, harjoitteluun tai tukityöhön.
Tanska käyttää vertailumaista eniten varo-
ja aktiiviseen ja passiiviseen työvoimapoli-
tiikkaan. Työttömyystuki ja varhaiseläköity-
minen huomioon ottaen passiivisiin toimiin
suunnatut menot olivat 3 % ja aktiivisiin
toimiin kohdennettiin 1,6 % BKT:stä vuon-
na 2001. Aktiivisenkin työpolitiikan panos-
tukset ovat kansainvälisesti korkeat, ja ne
kohdistetaan vaikeimmin työllistyviin. Suo-
men vastaavat luvut olivat passiivisiin toi-
miin 2,0 % ja aktiivisiin toimiin 0,95 %
BKT:sta.
Suomi on vielä kaukana Tanskan mallista, ja itseasiassa vielä kauemmas menee tämän uuden suunnitelman mukaan.