kulttuurin arvoja ja normeja. Olen elänyt Suomessa, jota arvostin. Olen enemmän länsimaihin suuntautunut, peruslänsimaalainen. En aio lähteä henkilökohtaiseen talvisotaan naisen tai itseni vuoksi. Tunnen vain pinnallisesti suomalaisten naisten maailmaa. En välttämättä ota itsestäänselvyytenä asioita, jotka minun oletetaan ymmärtävän automaattisesti.
Minulle ei ole mikään ongelma olla kapinassa uusia normeja kohtaan. Pärjään aivan hyvin kaikissa olosuhteissa. Minulle tärkeintä on saada pitää oma pääni tärkeiksi katsomissani asioissa.
Avautuminen tyyliin, että en voi sitä ja tätä, ethän sä saa, ootpa sä sitä ja tätä, jne, ei herätä minussa muuta kuin hetken kestävän hämmennyksen. Sinänsä hyvin kummallista, että joku luulee laittavansa minun normien mukaisesti elämään. Sitä olen saanut hämmästellä kerta toisensa jälkeen. Missä on se normaali vapaa Suomi, jossa kasvoin, jossa sai olla persoonallinen ja itsenäisesti ajatteleva?
Minulla on jo ikää sen verran, etten ole aivan lapsi. Kypsyin varhain ja tiedän yhtä sun toista kokemusperäisestikin. En ota myöskään halveksuntaa vastaan. En usko olevani tyhmä tai huono. Jos joku niin antaa ymmärtää, en viitsi edes vastata hänelle mitään, koska en tarvitse tietynlaisten ihmisten hyväksyntää. Siellä missä olen kasvanut, joutuu kohtaamaan aggressioita jo pienestä pitäen, eivätkä ne siksi herätä suuria tunteita.
Netissä keskustelu on ollut yksi ajan ilmiö, johon ajauduin jo yli kymmenen vuotta sitten. Nyt ilmapiiri Suomessa alkaa muuttumaan jopa raivokkaaksi, joten parin viikon sisällä luovun netistä kokonaan. Suomen nykyinen yhteiskunnallinen pahoinvointi tunkee netistä niin voimalla, etten voi antaa sen pilata elämääni. Hurjat ajat ovat edessä. Ihmisten elämät ovat järkkyneet. Ahdistus, pelko ja viha leviää. Niiden mukana syyllistäminen yleisellä tasolla ja syyllisten etsiminen henkilökohtaisella tasolla. Koska jopa sivistyneet ihmiset ajautuvat siihen mukaan, ei kehitystä voi enää pysäyttää.
Olen kohdannut omassa elämässäni kummallisia, haastavia ja jopa vahingoittavia asioita. Olosuhteisiin nähden voin kuitenkin hyvin. Saa nähdä miten kauan voin elää tässä maassa. Luulen, että ystävien tuella saatan jossain vaiheessa häipyä maasta. Niin kuin sanoin, kehitys Suomessa on kohti vähemmän vapaata yhteiskuntaa. En uskalla sen tarkemmin asiaa yksilöidä. Voi olla, että elämä muuttuu minulle mahdottomaksi tässä yhteiskunnassa.
Minulla ei ole mitään vastauksia niihin ylitse vyöryviin haasteisiin ja ongelmiin, joita lähelläni olevat ihmiset kohtaavat tässä ajassa. En usko, että mikään ihmismielen kehittämä voi pysäyttää sitä, mikä nyt on alkanut, ja vaikuttaa kaikkien elämään tavalla tai toisella.
Elän suhteellisen hyvää ja turvallista elämää tällä hetkellä kaikesta huolimatta. Asun hyvällä asuinalueella, jossa levottomuus ei juurikaan tunnu.
En jää kantamaan kaunaa. Tämä vain ajatusten purkua.
Minulle ei ole mikään ongelma olla kapinassa uusia normeja kohtaan. Pärjään aivan hyvin kaikissa olosuhteissa. Minulle tärkeintä on saada pitää oma pääni tärkeiksi katsomissani asioissa.
Avautuminen tyyliin, että en voi sitä ja tätä, ethän sä saa, ootpa sä sitä ja tätä, jne, ei herätä minussa muuta kuin hetken kestävän hämmennyksen. Sinänsä hyvin kummallista, että joku luulee laittavansa minun normien mukaisesti elämään. Sitä olen saanut hämmästellä kerta toisensa jälkeen. Missä on se normaali vapaa Suomi, jossa kasvoin, jossa sai olla persoonallinen ja itsenäisesti ajatteleva?
Minulla on jo ikää sen verran, etten ole aivan lapsi. Kypsyin varhain ja tiedän yhtä sun toista kokemusperäisestikin. En ota myöskään halveksuntaa vastaan. En usko olevani tyhmä tai huono. Jos joku niin antaa ymmärtää, en viitsi edes vastata hänelle mitään, koska en tarvitse tietynlaisten ihmisten hyväksyntää. Siellä missä olen kasvanut, joutuu kohtaamaan aggressioita jo pienestä pitäen, eivätkä ne siksi herätä suuria tunteita.
Netissä keskustelu on ollut yksi ajan ilmiö, johon ajauduin jo yli kymmenen vuotta sitten. Nyt ilmapiiri Suomessa alkaa muuttumaan jopa raivokkaaksi, joten parin viikon sisällä luovun netistä kokonaan. Suomen nykyinen yhteiskunnallinen pahoinvointi tunkee netistä niin voimalla, etten voi antaa sen pilata elämääni. Hurjat ajat ovat edessä. Ihmisten elämät ovat järkkyneet. Ahdistus, pelko ja viha leviää. Niiden mukana syyllistäminen yleisellä tasolla ja syyllisten etsiminen henkilökohtaisella tasolla. Koska jopa sivistyneet ihmiset ajautuvat siihen mukaan, ei kehitystä voi enää pysäyttää.
Olen kohdannut omassa elämässäni kummallisia, haastavia ja jopa vahingoittavia asioita. Olosuhteisiin nähden voin kuitenkin hyvin. Saa nähdä miten kauan voin elää tässä maassa. Luulen, että ystävien tuella saatan jossain vaiheessa häipyä maasta. Niin kuin sanoin, kehitys Suomessa on kohti vähemmän vapaata yhteiskuntaa. En uskalla sen tarkemmin asiaa yksilöidä. Voi olla, että elämä muuttuu minulle mahdottomaksi tässä yhteiskunnassa.
Minulla ei ole mitään vastauksia niihin ylitse vyöryviin haasteisiin ja ongelmiin, joita lähelläni olevat ihmiset kohtaavat tässä ajassa. En usko, että mikään ihmismielen kehittämä voi pysäyttää sitä, mikä nyt on alkanut, ja vaikuttaa kaikkien elämään tavalla tai toisella.
Elän suhteellisen hyvää ja turvallista elämää tällä hetkellä kaikesta huolimatta. Asun hyvällä asuinalueella, jossa levottomuus ei juurikaan tunnu.
En jää kantamaan kaunaa. Tämä vain ajatusten purkua.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Pärjäät kaikissa olosuhteissa mutta höpäjät poistuvasi suomesta jne....*tirsk*
Mihin se pärjääminen katosi?
Kyllähän Pohjois-Koreassakin pärjätään, mutta moni sieltä muuttaisi pois. Ja onhan Suomen naapurissakin köyhiä maita, joissa eletään suhteellisen normaalisti. Voi tulla niin vaikeita aikoja, että on järkevää lähteä. Sekin on pärjäämistä, että ymmärtää lähteä kun aika on.