Vai niin sanotte. Niin on minullakin ja monta. Niin teillä onkin, ette vaan kerro.
Minulla on toiveena saada kunnon lottovoitto. Niin on minullakin ja lähes kaikilla, sanotte.
Minullapa on takataskussa hyvää tahtoani kuvaava lupaus, joka ymmärtääkseni lähes varmasti takaa voittoni ja myös lupaukseni. Heh heh, entäs teillä?
Minulle riittää pieni lottovoitto n. 30 000 e. Sillä voi jo ostaa uuden pikkuauton naishenkilön ajotarpeeseen. Tämä naishenkilö on jo tiedossani ja odottaa kanssani lottovoittoa.
Miksi noin pienestä summasta panet auton hinnan likoon. Tapansa jokaisella. Olen vanha ja hautauskuluni pienet, vain paperiarkku poltohautaukseen.
Nyt saa ruuneperikin lopulta naista, sanotte! Saa niitä ilman autoakin. Pahimpia joutuu kivittämään pois. Noin oli ainakin ennen.
Eläkää nyt kanssani rahavoittoni kanssa unelmoiden. Myös Sinä auton saava. Aika varmala minusta tämä nytbtuntuu.
Lycka till!
ö. ruune
Minulla on unelma!
12
477
Vastaukset
Juonen samanlaisuutta ihmettelen huoneteatterissa , on repliikit ja summatkin kuin helppoheikin tarnoissa, 😃😃😅🤣😄 Kerran keksittykö tyylikö olis aina pätevä ?,..🤣
Naurua syntyy naisten vilistessä äijön muistissa,... kivityksineen, jotka taitaa tosin sekottua jo raamatullisiin patrionismeihin, ---- tai invatuttujen liikaintoiluihin,.. 😋 heh,
on siinä meillä armoitettu sanailija!- Voi.että
Kiikkustuolissa istuessa jouten aatokset herää " muistatko kuin silloin nuorena kun järki ja se seisoi yhtäaikaa "
- Ramoona_
Yksi unelmani on saada sinivaleunikko viihtymään puutarhassani. Ostin ensimmäisen taimen haltioissani, koska en koskaan ole nähnyt niin huikasevan kesätaivaansinistä kukkaa, ja sen terälehdet ovat kuin silkkisatiinia, keskus auringonkeltainen. Meconopsis betonicifolia kuuluu alalajina Papaver-sukuun, ja muut unikot kukoistavat ja loistavat hoivissani jopa niin, että joutuu rajoittamaan niiden leviämistä. Juuri nyt suuret oranssinpunaa loimuavat idänunikot , joissa on yönsininen keskusta, keräävät ohikulkijoitakin ihailemaan. Mutta tuo sinistäkin sinisempi on minulle tosiaan valeunikko, se on kukkinut vain sen taimen ostokesänä ja talven aikana kuolee pois.
Istutin viimeiset valeunikkoni rhodojen seuraan, sillä nekin pitävät happamesta maasta. Koetin valita kohdan, jossa on auringonvaloa, muttei paahdetta, mutta huonolta näyttää, sen näköistä lehtiruusukettakaan ei näy, nyt alkaisi olla jo kukinta-aika. Sillä pihankulmalla on myös laaja kasvusto kesätkaihonkukkaa, pientä maanpeittokasviksi sopivaa lemmikinnäköistä, hiukan täyteläisemmänsinistä kuin tuo Vergissmeinnict. Akileijani muuntuvat sinisistä sävyistä vaaleanpunaisiksi, koetan niitäkin kylvää eri paikkoihin saadakseni sinisen keitaan, maaperän laatu vaikuttaa väriin. Orvokitkin muuntuvat sinisistä jopa valkoisiksi. Iirikset ovat uskollisen sinisiä, karpaattienkellot ja kiinankärhö eivät myöskään kameleontin tavoille ole muuttuneet.
Minulla on siis sininen unelma puutarhassa. Toivon myös sinistä poutataivasta ja sinistä lämmintä uimavettä sekä sinisiä mustikoita."Minulla on siis sininen unelma puutarhassa"
Olet onnekas, koska itse olen todella toivoton tuon parimetrisen multakumpareeni kanssa, mutta ei se sen parempi ollut Espoosakaan. Jos jonkun tiekareen laitoin vaikka kaali- tai perunamaaksi, niin eikös siihen heti ilmestynyt joku tärkeä puukasa! No, se oli silloin.
Melko samanlaisesti kävi täälläkin, koska rivitalon seinustalla oli multaa, johon siirsin sini- ja keltavuokot Espoosta ja oli siinä muutakin minulle rakasta. Sitten tuli kunnostus taloyhtiöltä ja kaikki kaivettiin "hornaan" ja todella säälitti, koska useimmilla oli oikein upeita kasvustoja. Pelasti, kuka ehti.
Minä sain kinuttua tuon mainitsemani multakasan, josta talkkari oli harmissaan ja onnistuin siinä kasvattamaan muutaman kurkun, kurpitsan, salaattia ja kaupasta ostettuja yrttejä oli aina saatavilla, koska istutin niitä ulos, enkä jääkaappiin.
Nyt olen jättänyt sen hiukan retuperälle, koska vain muutama kurpitsan- ja kurkuntaimi onnistui, mutta olen ihmetellyt noita kukkiani. Harjaneilikka ja Lupiini tuli tietenkin ja ihme, että päivänkakkara löytyi myös, koska olin sen jo mielestäni kitkenyt pois, samoin tämä sininen, onko lemmikki , ilmestyi ja muistin, että olin sitä istuttanut vuosi sitten, mutta keväällä olin tunnistavani keltavuokon ja nyt on valtavasti niittyleinikkiä, joten mistä nekin ilmestyi?
Hyvä, hyvä, me puutarhurit!D
- kuningas-kulkureiden
Minullakin on haaveunelma ja se ei ole Lottovoitto. Löysin Wikistä jo hieman tietoa tulevaisuudestani, sillä haluan Suomen kuninkaaksi.
"1100-luvun lopulta olevissa Flateyjarbókíiin sisältyvissä Orkneyinga- ja Hversu Noregr bygdistí (Kuinka Norja asutettiin) -saagoissa esitetään, että Suomi (Finland) ja Kainuu (Kvenland) olisi ollut eräänlainen koko Pohjolan peruskuningaskunta, josta käsin olisi perustettu sekä Norjan että Tanskan kuningashuoneet ja annettu monia kuninkaita ja varsinkin kuningattaria myös Ruotsin valtaistuimelle.
Runsaimmat tiedot suomalaisista ovat islantilaisessa saaga-kirjallisuudessa (mm. Orkneyinga-, Historia Neorwegiae-, Hversu Noregr bygditz-, Egilin-, Ynglinga-, Kettil Haengrin- ja Bardr Lumitunturinharjun -saagoissa) 1100-1300-luvuilta. Saagat kertovat skandinaavien ym. germaanien sankaritöiden lisäksi suomalaisista ja Suomen kuninkaista. Eri lähteet yhteen laskien nimeltä mainittuja Suomen ja Kainuun kuninkaita on pari- kolmekymmentä
Suomen ja Kainuun kuningaskunta on täytynyt olla vielä jossakin muodossa olemassa 1100-luvulla. Sisiliassa vaikuttanut Al Idrisi kirjoitti vuonna 1154 maailmankarttakirjaansa Ruijan kohdalle selityksen: "Suomen kuninkaalla on alueita ja viljelyksiä edellä mainitulla Norjan saarennolla". Siis Suomella oli vielä tuolloin kuningas, se tiedettiin Sisiliassa asti, ja että Suomen valtapiiriin kuului ainakin osa Ruijasta, josta myös Norjalla oli jo ote.
Itteäni ihmetyttää kovasti, miten on mahdollista,että vanhoissa saagoissa ja tarinoissa esiintyy kuningaskunta Suomi??" Lainaus Wikistä
Täällä on usein vedottu, että emme tunne historiaamme, mutta kukaan ei ole kertonut muuta kuin Saksasta havittelemamme kuningas ei sitten tullutkaan. Nyt tulen minä! (saa nauraa jo)- ghita
Pientä liikehdintää suupielissä on tässä nykinyt loppumetreillä, mutta nyt tuon kirkkaan lohikeiton ravitsemana, unelmoin, ~ saariston viileistä ulapoista ja graniittikallioista.........
Minäkin vähän varustaudun tuohon mahdolliseen kuninkuuteen.
Onhan minulla vähän pohjaakin kun olen harjoitellut tätä pomoutta. Eihän tämä nyt ihan kuninkuuden alulta oletuntunut, mutta on sentään jotakin.
Täytän myös mahdollisen kukkatoivomuksesi lotto-onnen osuessa. Kukkatoiveen voisi toteuttaa ainakin tonnin onnella.
- Ramoona-
Tonnilla teettäisin maaperätutkimuksen : Ph, mineraalit, hivenaineet, sensellaiset. Säästyisi monelta pettymykseltä yritä-erehdy - hankkeissa. Tosin aika hyvä viherpeukku jo olenkin. ☘️🌻🌳🍎👍
Kiitos kauniista ajatuksesta Ruune ❤. Tuon sitten upean kukkakimpun Sinulle rakkaudella kasvattamistani kukista. 💐 Hienoja ovat kaikki kaunit ajatukset, jotka ovat lähtöisin hyväntahtoisista sydämistä. Pidetään kaikki liput korkealla!
- että.hyvin.pyyhkii.ruune
Hyvällä tolalla näkyvät naisasiat joka tapauksessa olevan veli ruunella,
Ihan kateeksi käy, kun jatkuvasti saa kokea tansseistakin vesiperän.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1091175
Sinkkumiehet hukkaavat tärkeän ässän hihastaan kun
...eivät suostu kavereiksi naisten kanssa. Mikä voi olla heillä syynä? Hyväksyvät vain naisen, joka suorastaan anelee sa116998- 125906
- 93749
"Kaikkien miesten asia" - kampanja on alkanut
Miehillä on naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisessa merkittävä rooli. Ei riitä, ettei itse tee väkivaltaa. Miesten285704Tiedät, että en voi enää laittaa viestiä
Aikaa kulunut. Eikä se näyttäisi enää luontevalta vastata näin pitkän ajan jälkeen. Tiedän myös, että sinä et enää lait74641Lautakunta käsittelee Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan virkasuhteen purkua koeajalla:
Lautakunta käsittelee Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan virkasuhteen purkua koeajalla: "Aina valinta ei mene nap54606Lienee aika luopua siitä kaikesta
mitä meillä ikinä olikaan. Hassua, koska juuri mitään ei ole edes ollutkaan. En vaan jaksa tätä mahdotonta juttua enää j64582Kun kohtaatte rakkauden, tarttukaa siihen
Toimisinko jälkiviisaana toisin? Varmasti. Vaikka silloin kuvittelin tekeväni, niin kuin on oikein. Mahdollisimman siist48569- 72501