28.09.1925 putosiko Jalmari vai työnnettinkö?

Kyllä se Jallu todennäköisesti tipahti juovuspäissään (oli Jallussa tunnetusti aika paljon ryyppymiehen vikaa) sinne muurin ja hirsiseinän väliin ihan omaa hölmöyttään. Koskaan ei ole Jämsässä kukaan puhunut tai epäillyt, että Jallun olisi joku käynyt varta vasten sinne kuumaan onkaloon tyrkkäämässä. Jalluhan oli vielä elossa ja puhekykyisenä, kun rengit hänet saivat aamulla ylös ansastaan. Meinasivat lähteä häntä viemään kärryillä paljain päin kohti Jämsän keskustaa lääkärille, niin Jallu kirosi heille kovin, että "laittakaa nyt ainakin tuo suojeluskunnan lakki minulle päähän". Kyllä varmaan olisi Jallu tässä samalla kironnut myös sitä, jos joku olisi hänet varta vasten ahtaaseen rakoon tyrkännyt. Ei maininnut Jallu mitään semmoista kuitenkaan. Jallu kuoli matkalla Saaren kartanolta keskustassa olevaan lääkäriin, tai oliko se lääkäri sitten Jämsän vanhassa sairaalassa, vaikka matka ei ole tietä pitkin kuin korkeintaan 2 km. Saaren kartanolta joen yli veneellä ei matkaa sairaalaan olisi ollut kuin noin 300 m. Jospa rengit ei menomatkalla kolakärryillä Jallu kyydissään paljoa kuoppia väistelleet, ja Jallun fysiikka ei enää sitä röykkyytystä kestänyt? Ei tainnut siihen aikaan hevoskärryissä olla edes ilmakumipyöriä, vaan oli sontakärryissä kovat puupyörät joissa oli rautainen vanne uloimmalla kehällä.

Rauha hänen sieluleen...oikeella asialla

Valkosten lahtari toivottavasti meni kitumalla.

Hjalmari Saarelle patsas tai eis muistolaatta akuliinan aukeelle.

tiesittekö jotta kirkonmäellä on ollu kaksi kello tapulia yhtäaikaan ja kirkko palo vuonna 1925

olihan se Hjalmari koko kylän valk onen tappaja.. Kuka asuu nykyään saarella? sukuun han se jäi.... kauinis kartano? Asuttu nätti pihapiiri.

Joku maajussihan siinä näkyy asuvan. Luimistelee aina alta kulmainsa, kun juoksee kärppänä tien yli kartanolta navetan puolelle Jontikkaansa. Kaipolan kovapalkkaiset pun@iset paperimiehet kun päästelee uusilla ökymaastureillaan kartanon ja navetan välistä, niin siinä sopii Saaren maajussien ollakin tarkkana tien ylityksessä. Kyllä Saaren Jallun entinen kartano on vielä kuin mäkitupalaisen torppa verrattuna esim. Porvoossa oleviin Haikon kartanoon ja Kiialan kartanoon.

Ei ole kartanon omistaja sukua Jallulle!

on se muija

pitää paikkansa.. On sukua mutta syytön. Sukutilat ei siirry kellevaan. Sukutilat seuraavat omia sukulaisiaan. Annetaan elämän jatkua. Jos jollakin on vielä asiaa, lähes 100 vuoden takaa. Tulee sitten omalla nimellä seuraavan kerran kirjoittamaan tälle palstalle. "jos on munaa" kirjoittaa. Mutta olen satavarma että kelläkään kirjoittajalla ei ole sitä isoa MUNAA nimellään kirjoittaa omalla nimellä. Historiaan vedotaan kyllä.! Ne kaikki on jo maan-alla ja pysyvät siellä!

Jämsässä ei ollut minkäänlaista rintamataistelua. Täällä teloitettiin vaan mielivaltaisesti noin 70 punaista keväällä 1918 joikossa myös lapsia. Teloitukset tapahtuivat yleensä yöllä ensin saaren kartanolla myöhemmin kirkon maalla. Teloittajat olivat yleensä juovuksissa, niin aina ei henki lähtenyt kerralla.

Kyllä näistä asioista pitäisi pystyä puhumaan suuttumatta. Omille lapsille ja muittenkin kerron näistä, kun koulussakaan ei näistä asioista historian tunneilla puhuta. Huomenna mennään perheen kanssa partalanmäenpäälle retkelle ja otetaan hautakynttilä mukaan.

1925 tapahtui paljon. Hjalmar kuoli syksyllä ja Kirkkokin paloi keväällä, Olisko jämsän kirkon palo 24.5 1925 vaikuttanut asiaan? Noin viikon päästä Jallun kuolemasta upposi torbedovene pohjanlahdella ja kaikki 56 merimiestä kuoli. Onko kellotapulissa alkuperäiset ovet?

Johannes Jeremias From (16. elokuuta 1896 – 14. huhtikuuta 1964) oli suomalainen suutari, maanviljelijä ja suojeluskuntalainen, joka tunnetaan Suomen sisällissodan aikana keväällä 1918 Jämsässä tekemistään teloituksista. Hän syyllistyi tovereidensa Jalmari Saaren, Veikko Sippolan ja Tyko Iso-Lukkarin kanssa ainakin 70 ihmisen surmaamiseen muutaman sotakuukauden aikana. Suurin osa murhatuista oli jämsäläisiä työväenliikkeen aktiiveja, mutta osalla taas ei ollut juurikaan tekemistä minkään järjestötoiminnan kanssa. Lisäksi he eivät osallistuneet punakaartien mukana sotatoimiin, koska Jämsä sijaitsi valkoisten hallussa olleella alueella.

Tätä asiaa ei tuoda juuri koskaan esille puhuttaessa Suomen sisällissodasta. Niin punaisten kuin valkoisten puoleltakin ainoastaan alle 50 % väestöstä osallistui sisällissodan taisteluihin.
Yleensä monella on se käsitys, että "lähes kaikki" olivat molemmilta puolilta mukana sotatoimissa.

Kaarlo Isomäki, aikaisemmin Kalle Rantanen (8. helmikuuta 1889 Luopioinen – 14. maaliskuuta 1958 Lahti) oli suomalainen kansakoulunopettaja ja lakimies. Isomäki joutui Suomen sisällissodan aikana Jämsässä suojeluskunnan vangitsemaksi ja pelastui pakenemalla Kokkolassa toukokuussa 1918 häntä ampumaan tulleilta Jalmari Saarelta ja Johannes Fromilta eli Rummin Jussilta.

kyllä on nyky meno yritysjohdolla ja työntekiöiden kohtelu sitä luokkaa että ei olisi ihme jos alkaisi tuollaiset tapahtumat uudelleen. orjatyövoima kasvaa ja oikeudet on viety heihei hyvinvointiyhteiskunta. kyllä jotain pitäisi tehdä kansalla alkaa mennä hermo kyykyttämisee.

Punaisiin kuului köyhää työväkeä ja valkoisiin varakkaampia ihmisiä.
Punaisten puolella oli tehtaiden työväestöä ja maaseudun köyhälistöä.
Valkoisten puolella oli itsenäisiä tilanomistajia, kauppiaita, virkamiehiä ja opiskelijoita.
Tehtaiden työntekijät ja maaseudun köyhälistö vaativat uudistuksia ja olojensa parantamista.
Punaisten tyytymättömyys johtui elintarvikepulasta ja työttömyydestä.
Ensimmäisen maailmansodan aikana oli pulaa ruuasta ja elintarvikkeiden hinnat nousivat.
Etenkin kaupunkien työläiset kärsivät työttömyydestä ja nälästä.
Sekavissa oloissa punaisten kannatus kasvoi.

Suomen historian kipeimpänä tapahtumana sisällissodan vaikutukset suomalaisiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan ovat olleet pitkäkestoiset. Molemmat sodanosapuolet syyllistivät poliittiseen terroriin ja raakuuksiin. Punaisia tai punaisiksi epäiltyjä vangittiin laajamittaisesti sekä sodan aikana että sen jälkeen. Sisällissodan noin 37000 uhrista noin 75 prosenttia on punaisia. Eniten heitä menehtyi sodan päätyttyä perustetuilla vankileireillä ja teloituksissa sodan aikana. Nämä leirit olivat laatuaan ensimmäisiä ”keskitysleirejä” Euroopassa. Kuolleisuus leireillä oli keskiverrosti 16% Parhaimmillaan vangittuna oli 2,7% väestöstä. Aiemmin vastaavia leirejä oltiin käytetty lähinnä Afrikassa Buurisodassa ja Herero-kansanmurhan yhteydessä. Terrorin aikana surmattiin myös suomalaisia valkoisia ja Venäjän kansalaisia. Muita uhreja ovat taisteluissa kaatuneet valkoiset sekä saksalaiset että venäläiset sotilaat.

Ihmisuhrien lisäksi Suomalaiset jakautuivat sukupolvien ajaksi punaisiin ja valkoisiin, jotka kokivat epäluuloa toisiaan kohtaan. Suomen talous romahti sodan seurauksena 1/5 osaan, koska ei ollut työvoimaa tai kauppakohteita. Poliittisesti valkoinen puoli teki voitostaan sen pohjan jolle koko sinivalkea suomi rakentui ja tästä seurasi kategorisen vihamielinen suhtautuminen Venäjään ja Kommunismiin. Tämä politiikkka joutui pahasti törmäyskurssille Neuvostoliiton kanssa toisessa maailmansodassa.

Oikeiston suunnalta usein väitetään, että Suomen työväestö ja köyhät maatyöläiset nousivat vuonna 1918 sisällissotaan johtaneeseen kapinaan silkkaa ilkeyttään, tyhmyyttään ja kateuttaan. Lisäksi punakapinan syyksi on ehdoteltu ulkoapäin – lähinnä Venäjältä tullutta – marxilaista kiihotusta ja propagandaa. Tämä heidän mielestään oikeutti hävinneiden punaisten ”kansanpettureiden” ankaran kohtelun.

Suomen sisällissota ei kuitenkaan alkanut yllättäen, eivätkä sen syyt olleet noin simppeleitä. Kansa oli alkanut jakaantua kahtia jo kauan ennen syksyä 1917. Luokkasodan todelliset syyt ulottuvat aina 1800-luvulle asti. Useimmat näistä syistä olivat luonteeltaan taloudellisia. Jotta ymmärtää miksi sotaan ajauduttiin on tarkaseltava tätä historiaa.

Vielä 1850- luvulla Suomen suuriruhtinaskunta oli koko Euroopan köyhintä aluetta. Monin paikoin maaseutua riehui väkivaltaisia ryösteleviä nuorisojengejä ja jopa suoranaista maantierosvousta esiintyi. Vuosina 1866-68 Suomen alueita koetteli massiivinen nälänhätä, jonka seurauksena kymmenes osa suomen asukkaista kuoli. Syyt nälänhätään olivat pahoissa katovuosissa, alkeellisen maanviljelyn joustamattomuudessa ja tilattoman väestön valtavasti kasvanut määrä. Nälänhätää kuitenkin pahensi Poliittisen eliitin arvomaailma, jonka mukaan ”vastikkeettoman avun” antaminen rahvaalle nähtiin kansakunnan moraalia rappeuttavana siveellisyyskysymyksenä. Oli köyhien omaksi parhaaksi evätä heiltä ruoka-apu. Sen sijaan hätäaputyöt joilla ei pystynyt elämään nähtiin hyödyllisinä. Aikakauden ajattelussa onkin jotain tutunoloista, kun mietitään nykyisen eliitin suhtautumista työttömyyteen ja köyhien asemaan. Voisikin oikeastaan puhua perinteisestä suomalaisesta aktiivimallista.

Suomen talous alkoi kuitenkin kasvamaan 1800-luvun puolivälistä lähtien. Taloudellisessa noususuhdanteessa 1860-luvulla ja 1870-luvun alkupuoliskolla maailmanmarkkinoilla oli kovaa kysyntää puusta. Kuljetusmenetelmien kehityttyä kysyntä ulottui Suomeen asti. Suomesta alkoi metsätuotteiden vienti lähinnä Länsi-Euroopan markkinoille, mutta myös Venäjälle. Venäjällä oli kysyntää paperille. Puu- ja puunjalostusteollisuuden tarvitsemien koneiden ja laitteiden kysyntä vahvisti puolestaan maan omaa konepajateollisuutta. Vuosisadan taitteessa teollistuminen oli nopeata. Kuitenkin 1800- ja 1900-luvun vaihteessa 70 % suomalaisista sai vielä elantonsa alkutuotannosta. Melkein 90 % väestöstä asui maaseudulla. Elintaso oli 1910-luvun alussa vielä vaatimaton. Henkeä kohti laskettu BKT oli 75 prosenttia Ruotsin tasosta ja 60 prosenttia eurooppalaisesta keskiarvosta. Kuitenkin ilmeisesti Suomi oli ohittanut Venäjän keskiarvon. Kaupungistuminen nopeaa ja monet kaupungit olivat alkaneet kasvamaan maaseudun tilattoman väestön muuttaessa niihin myymään työtään Suomen porvareille.

Teollisuusporvarit rikastuivat runsaasti myymällä suomalaista huonolaatuista halpatuotantoa Venäjän markkinoile, jossa se oli laadultaan parempaa kuin paikallinen ja halvempaa kuin eurooppalainen. Suomalaisten Tuloerot saavuttivat vuonna 1910 historian suurimman epätasapainonsa. Monessa mielessä vuosisadan alkupuolen Suomi muistutti nykytermien kehitysmaata, kuten Liberiaa. Väestö oli nuorta, teollistuminen nopeaa, talouskasvu keskittyi äärimmäisen kapeasti ja poliittinen järjestelmä oli muutosvoimien jatkuvassa paineessa.

Suomalaiset kokivat historiansa ensimmäisen rajun rakennemuutoksentalous- ja yhteiskuntaelämässä 1800-luvun loppupuolella. Ruotsin vallasta lähtien voimassa ollut Sääty-yhteiskunta hajosi, ja sen korvasi teollisen aikakauden luokkayhteiskunta. Siinä ihm

taas kommunisti esiintyy ikäänkuin poliisien ja ihmisoikeuksia turvaavien sotilaiden tappajia ei olisi saanut mitenkään rangaista

tottakai rikolliset tulee ottaa kiinni, ja antaa asianmukainen rangaistus: joko kuolemantuomio tai pakkotyö

ei olisi punaisten kannattanut lähteä ase kädessä tappamaan poliiseja, sotilaita ja siviilejä

mitään keskitysleirejä ei ollut, vaan keskitysleiri on alue jonne sotavangit kootaan

kerro, miten nämä vangit olisi pitänyt käsitellä, ilman että heitä olisi koottu johonkin?

On tavallaan odotettavaakin, että valkoisen terrorin kaltainen rangaistusperiodi suuntautui myös naisiin. Naisten osuutta juuri poliittisen opinionin muodostumisessa ei tietenkään voinut hyväksyä. ... Toisaalta seksuaalisväritteiset käsitykset sukupuolten rooleista, kenties suorastaan nietzscheläiset tunnelmat naissukupuolen viheliäisestä luonnosta ovat olleet ruokkimassa säälimättömyyttä, joka purkautui teloituksina.”

Missä määrin punakaartin naisiin kohdistui seksuaalista väkivaltaa? Punaisten muistitiedoissa mainitaan vankileireillä “naisia kovakouraisesti raiskatun”. Eräs henkilö mainitsi enonsa kertoneen hänelle, miten

valkoiset raiskasivat naiset ennen teloitusta. Jukka Rislakki mainitsee kirjassaan Kauhun aika usean miehen raiskanneen erään jämsäläisen naisen juuri ennen ampumista.

Valkoisten joukoissa joitakin mätämunia jotka käyttivät näitä naisia hyväkseen, mikä on jyrkästi tuomittavaa ja häpeällistä. Tälläiset teot saakin tuoda tietoisuuteen. Silloin kuitenkin törkeydet painettiin villaisella tai onnistuttiin salaamaan. Itse olen Valkoisten kannalla mitä sotaan kokonaisvaltaiseti kuului, mutta nämä rikokset mihin jotkut Valkoiset ainekset syyllistyivät ovat syytä tutkia perusteellisesti.

Mitään sotia ei olisi tarvittu , jos olisivat palkkaa työstä makselleet sen verran ettei eväistäkin olisi oliut köyhillä pulaa.

Puolueettomuuden ja paikallisen sopimisen kannalta keskeisin ajankohta oli Muuramessa tammikuun alkupuoli 1918. Tuolloin päätettiin olla valmistautumatta minkäänlaiseen aseelliseen toimintaan. Lähialueilla muun muassa Jämsässä tehtiin samansisältöinen päätös.

Tuota sopimusta valkoiset tietensä rikkoivat jo käydyn sodan päättymisen myötä. aloittaen masiiiviset teloitukset eli murhat.
tosin suomen hyvä veli järjestys armahti heidätkin, joten vastuuseen ei päätynyt ykskään murhaaja.

Juoksu pojuhan jallukin oli, teki niin kuin suojeluskunta määräsi.

Just jämsän suojeluskunnan johto on murhien takana ei jallu eikä Jussi.
Eikä Isolukkari.

Antakaa suojeluskunnan johdon jälkeläisten muistaa tämä ikuisesti.
Laittakaa jämsän murhaaja suojeluskunnan johto tietämään tämä.
Tiedätte ketkä ovat murhaajia oikeasti.

Ketä kuului silloin jämsän suojeluskuntaan.

Lahden Hennalassa koettiin Suomen historiassa poikkeuksellisia raakuuksia. Tutkija arvelee, että osasyy saattoi olla vartijoiden heroiininkäyttö.

Kylmäävä muisto on peräisin Aape Heikkilältä, ja se on mukana tutkija Marjo Liukkosen uutuuskirjassa _Teloitusjonossa – Hennalan miesvankien kohtalot 1918–191_9 (Atena). Liukkoselta on aiemmin ilmestynyt Hennalan naisvankeja käsittelevä teos.

Rotuhygieenistä ajattelua”
Majuri Hans Kalmin komentama Pohjois-Hämeen rykmentin 1. pataljoona tuli Lahteen vartioimaan vankeja.

– Siellä oli rotuhygieenistä ajattelua ja paljon akateemisen koulutuksen saaneita henkilöitä, muun muassa maisteri Tahko Pihkala, Liukkonen mainitsee.

Kalmin esikunta teki itsenäisiä teloituspäätöksiä, ja vartijat hakivat miehiä jatkuvasti ammuttaviksi.

– Kalm vihasi venäläisiä yli kaiken. Hän antoi määräyksen, että venäläisiä ei saa tuoda tutkittavaksi, vaan heidät pitää eliminoida suoraan. Venäläinen oli aika liukuva käsite. Myös liettualaiset, puolalaiset sekä virolaiset ammuttiin.

Virallisia teloituksia valvonutta leirin lääkäri Matti Valleniusta kiinnostivat erityisesti teloitettujen päät.

– Hän kielsi ampumasta päähän, koska hän keräsi ne tieteellistä tutkimusta varten. Siihen aikaan tehtiin kallotutkimuksia, jotka liittyivät rodunjalostusajatteluun, Liukkonen selvittää.

Teloitettavia nelijonosta
Liukkonen murtaa kymmenien miesten muisteluiden perusteella aikaisemmissa tutkimuksissa väitetyn myytin, jonka mukaan teloitettavia ei olisi valittu tietyn kaavan mukaan.

– Useita kertoa miehet kutsuttiin nelijonoon kasarmin eteen. Siitä laskettiin viiteen tai kymmeneen. Aina ne neljä, jotka osuivat kohdalle, otettiin syrjään. Sitten kuuluivat laukausten äänet ja niitä miehiä ei enää nähty, Liukkonen kertoo.

Vankeja teloitettiin aluksi Hennalan ortodoksisen kappelin seinää vasten. Kappelia kutsuttiin surmankappeliksi.

Eräs kahdeksan miehen ryhmä pakotettiin kaivamaan oman hautansa päävartion edustalle.

Valtiorikosoikeuksien aikaan muut vangit katselivat kuolemaantuomittujen teloituksia piikkilanka-aidan takaa.

Vartijoille heroiinia
Eri vankileirien on sanottu olleen keskenään samankaltaisia, mutta Liukkonen kiistää tämän.

Jämsän sk jäsenistöön kuului pankinjohtaja, nimismies huugo palmroht. maanviljeljä sovijärvi joka toisinaan myös teloitti..pappi ristikankare.joka suorastaan vihasi köyhiä ja näki köyhät punikkeina ...isojen talojen isännät halus puhdistaa jämsän..eräitä kauppiaita kuului myös sk. jäsenistöön.
nämä murhaajat ei ansaitse mitään sääliä tai ymmärrystä.

Ei jämsänkään valkoisten murha teoissa ole mitään sankarillista ja vielä vähemmään kunniallista.
sais hävetä jos osaisivat ja sama meno eri muodossa sen kun jatkuu.

Uusi rytäkkä päälle vaan. Sitten on taas töitä kaikille.
Minä voisin puolueettomana alkaa vaikka haudankaivajan apulaiseksi.

Onko vielä Jämsässä elossa näitten sukua.
Onkohan pyytäneet anteeksi teloitettujen jälkeläisiltä.
Vaikka syyhän ei ole tietenkään heidän.

Mitäs alkoivat kapinoimaan..
Ite sitä kerjäsivät..jämsänkoskelta tulivat riehumaan...tuli näitä merkittyjä miehiä..
Näihän se meni?

Jämsässä ei tullut materiaalisia vahinkoja juurikaan.Naiset ja Lapset säästyi pääsääntöisesti puolin ja toisin..
Riskitekijät oli eliminoitu ..
Talvisotaan lähtivät rinta rinnan..
Isänmaa oli arvokas...oli sit kapinassa hianauha kumpi vain
Näin se meni..

Epäilen kohtalon puuttuneen peliin!

Siis vanha vihtahousukaan ei katsellut suopein mielin sitä köyhäin murhaamista. Vaan vihtahousu sekoitti Jallun pään näyttäessään näkyjä, jossa Jallu palkkiona hyppää Roope-Ankan tavoin raha-altaaseen uimaan. Harhapäissään siis hyppäsi. Ei pääpolla kestänyt tappomeininkiä.

Murhaamisen himohan selittyy olemattomalla itsetunnolla ja luonteeseen kuuluvalla sadismilla ja etenkin halullla pyrkiä miellyttään jämsän silmäätekeviä.
sairas ja päästään villahan jallu ja kumpp oli sekä sk. porukka joka varsinaista rikollis jenggiä. heitä otti kupoliin kun ilmaiset rengit ja piika flikat tahtoi lähes ihmis arvoista kohtelua.joka ei isännille sopinut. on monta nauhoitusta aikalaisilta joista käy ilmi kuka teki ja mitä ihan nimineen.ja voin todeta, että aineellisesta oman voiton pyynnistäkin merkittävässä määrin oli myös kyse..

Vuonna 1917 lähes kaikki suomalaiset halusivat itsenäisyyden. Suomalaiset olivat kuitenkin täysin eri mieltä siitä, millainen Suomen valtion ja yhteiskunnan pitäisi olla. Syksyllä 1917 Suomen kansa oli jakaantunut peruuttamattomasti kahtia. Lenin tunnusti Suomen itsenäisyyden vuoden 1917 viimeisenä päivänä. Vain kuukausi sen jälkeen Suomen yhteiskunta romahti ja maa ajautui sisällissotaan. Sodassa olivat vastakkain poliittinen vasemmisto ja oikeisto, työläiset ja porvarit, punaiset ja valkoiset.

Suomen sisällissota ei alkanut yllättäen. Kansa oli alkanut jakaantua kahtia jo kauan ennen syksyä 1917. Sodan pitkän aikavälin syyt ulottuvat aina 1800-luvulle asti.

Suomen talous alkoi kasvaa 1800-luvun puolivälin jälkeen. Kulkuyhteyksiä parannettiin, ja Suomi alkoi teollistua vähitellen. Sääty-yhteiskunta hajosi, ja sen tilalle tuli teollisen aikakauden luokkayhteiskunta. Siinä ihmisen aseman ja arvon määräsi varallisuus eli se, kuinka paljon ihmisellä oli omaisuutta. Luokkayhteiskunnan alimmalla tasolla olivat työläiset, joilla ei ollut mitään omaisuutta.

Kaupunkien työläiset elivät surkeissa olosuhteissa. Työpäivät olivat pitkiä ja palkat matalia. Työläiset yrittivät parantaa asemaansa liittymällä yhteen ja perustamalla ammattiyhdistyksiä. Vuonna 1899 työläiset perustivat oman puolueen, jonka nimeksi tuli Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP). SDP ei pystynyt kuitenkaan vaikuttamaan politiikkaan, koska työläisillä ei ollut oikeutta osallistua säätyvaltiopäiville. Säätyvaltiopäivät oli Suomen kansanedustuslaitos. Siellä olivat edustettuina vain sääty-yhteiskuntaan kuuluneet ryhmät: aateliset, papit, porvarit ja talonpojat. Työläiset eivät kuuluneet mihinkään säätyyn, vaikka he olivat suurin ryhmä yhteiskunnassa.

Teollistuminen ja talouden kasvu vaikuttivat myös maaseutuun. Teollisuus tarvitsi paljon puuta raaka-aineeksi ja maata omistavat talonpojat alkoivat myydä sitä. Sen seurauksena talonpojat rikastuivat ja heidän yhteiskunnallinen asemansa parani. Samaan aikaan väestö kasvoi, eikä maata riittänyt kaikille. Maaseudulla asui koko ajan enemmän ihmisiä, jotka eivät omistaneet maata. Talouden kasvu ei hyödyttänyt heitä, vaan he pysyivät köyhinä. Tuloerot kasvoivat ja ihmiset jakaantuivat kahteen luokkaan: maata omistaviin talonpoikiin ja maaseudun työläisiin, joilla ei ollut omaisuutta.

Esimerkiksi torpparit olivat maaseudun työläisiä. He vuokrasivat talonpojalta mökin ja maata, jossa he viljelivät viljaa tai kasvattivat karjaa. Torpparit maksoivat vuokran tekemällä töitä talonpojan pelloilla. Torpparit joutuivat elämään jatkuvassa epävarmuudessa. Talonpojat saattoivat milloin tahansa korottaa vuokraa tai irtisanoa sopimuksen. Epävarmuutta lisäsi se, että vuokrasopimukset tehtiin usein vain suullisesti. 1900-luvun alussa vuokrasopimusten irtisanomiset yleistyivät ja monet torpparit joutuivat jättämään kotinsa.

Vielä torppareitakin huonommassa asemassa olivat loiset. Loiset olivat kodittomia ihmisiä, jotka kiersivät talosta taloon ja tekivät työtä ruokapalkalla. 1900-luvun alussa torpparit ja loiset alkoivat kannattaa poliittista vasemmistoa, koska se lupasi antaa heille omaa maata.

Vuonna 1906 Suomi sai eduskunnan, joka valittiin yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella. Nyt myös työläiset ja maaseudun köyhät ihmiset saivat oikeuden äänestää ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa Suomen Sosialidemokraattinen Puolue valittiin suurimmaksi puolueeksi. Ihmiset olivat toiveikkaita ja odottivat, että työläisten ja torpparien asemaa voidaan parantaa politiikan avulla. Uudistukset eivät kuitenkaan edenneet, koska Venäjän keisari hajotti eduskunnan jatkuvasti. Sen seurauksena monet työläiset pettyivät demokratiaan ja alkoivat vaatia, että uudistuksia pitää toteuttaa muilla keinoilla.

Vähän ennen kuolemaansa suunnitteli Patajoelle kanavaa. En varmaksi tiedä, mutta olen kuullut huhuja.

Voisiko joku jämsän suojeluskunnan jälkeläinen kommentoida murhia. Kauheimmalta tuntuu se joka haudasta ryömi kirkon portille jonka sitten suntio pätki lapiolla hengiltä.
Ja totesi kun eivät osaa kunnolla ampua kirkkotapulis.
Onko jälkeläisiä Jämsässä.

No pitäskö nyt sitten ampua joku tai joitain , ja jos , niin kuka tai keitä ?
Noin ninkun alakuun .
Taas.
Kun ei tämä asia tunnu muuten selviävän.

No ei tietenkään. Mutta millä saataisiin vanhat kaunat unhoon ?

Money piika likat saivat tuntea ihan kokonais valtaisesti miltä tuntuu olla osaton kaikesta muusta, muttei isäntien patjana olosta aina kun isännät oli sillä päällä.

Kelpaskohan sille sovijärvelle vai kuka se oli myös pojat näinkin on huhuttu🌈

Ikävä juttu, ettei se todellinen lahtarien murhan himon syy, yllä vieläkään estraadille.

Toivottavasti tehtaanjohtajan jutut menis Seiskalehteen oikein tosissaan.

Mikä ei tullut tuolloin Jämsässä ja muualla puhutuksi kun Svinhufudin laki kielsi tapahtumista puhumisen sakon ja tai vankeuden uhalla....tuli aikalaisten kannettavaksi joka on yhä jatkunut heidän jälkipolvilleen .
Talvisotaan parikymmentä vuotta myöhemmin 1939 lähtevillä ei erivärisiä hihanauhoja enää nähty.....eli käyty sisällissota ( osattomien kapina ) oli ilmeisen järjetön maassa jossa jo oli luotu edustuksellisen demokratian pelivälineet aina eduskuntaa myöten ???

Putinismia jo tuolloin.

Jokatapauksessa tämä aikakautensa "Breivik" ( 69 murhaa norjassa 2011 lähes kakki sdp vasemmistoa ) kidutti ja tappoi ehkä jopa enemmän kuin jäljittelijänsä Breivik.
Silminnäkijät vaikenivat puhumattakaan käsikassaroista joiden ilmiantojen perusteilla paikkakuntalaisia haettiin yönselkää myöten tapettavaksi Saaren riiheen ja edelleen kirkonmäelle.
Joukkohautaa ei avattu eikä tehty muutakaan rikospaikkatutkintaa , koska paikkakunnan nimismies, pappi, pankinjohtaja, kauppias, kunnallismiehet ja koulun johtokunnan puheenjohtaja toimivat esikuntana tälle pyövelille joka ilmeisen selvästi Breiviikin tavoin nautti vauhtiin päästyään onnettoman vangin kiduttamisesta ja ampumisesta ja häntä säesti pienikokoinen sadistinen miekalla tökkijä Rummin Jussi joka jatkoi teloituksiaan vielä pitkälle syksyyn 1918 mm. Suomenlinnassa.
Kaarlo Isomäki haastoi Saaren oikeuteen myöhemmin 1921, mutta kuten arvata saattaa Svinhufudin (jonka omat pojat Eino ja Yngve toimivat ilmeisesti myöskin teloittajina mm. Lahdessa . Einohan teki myöhemmin itsemurhan vuonna 1937 ) laki vapautti nämäkin kiistatta, suoraan ja selkeästi murhamiehet laillisesta edesvastuusta ja joutumasta tilille kunnes ilmeisesti voisi kuvitella itse Luoja päätti pistää Jallun kokonaiseksi yöksi päästään kiukaan ja seinän väliin jonka seurauksena hän kuoli niille sijoilleen missä oli itse murhannut kymmenittäin paikkakunnan työväkeen kuuluvia miehiä, naisia ja lapsia.

Muistaakseni kompastui tekohampaisiinsa ja tippui.

Ukrainassa on nyt sama kansan murha aalto menossa, ex-poliisi putinin johdolla,

Se on ens viikolla muistopäivä. Kanerva ja kynttilä on vietävä vanhalle hautausmaalle.

Onneks kerkes näitä ryssien jälkeläisiä ampuun jokusen

Kyllä nyt on käynyt selväksi, että Jallu ei sittenkään kuollut tai miten sen ottaa....Näyttää liikkuvan ja vaativan parempia 1917 aikoja takaisin. Silloin lahtarit oli miehiä ja lakkoilevat punikit laitettiin kirkon ovia vasten. Ei työläisille oikeuksia kuulu, vain velvollisuuksia. Suomi oli jo 1917 paska maa, naapurissa oli sentään maaorjuus.

AIVAN SAMA MITÄ SILLE KÄVI JA SUURIN KYSYMYS LIENEE ETTÄ KETÄ TUOKIN KIINNOSTAA??

Suomessa oli oma yhteiskuntaluokkansa mäkitupalaiset. Torpparit sentään saivat jonkun pläntin maata pottumaaksi mökkinsä ympäriltä. Mäkitupalaisilla ei tätäkään oikeutta ollut. Tyypillinen mäkitupa oli puoliksi maan alla, johonkin rinteeseen viritelty korsun omainen rakennelma.
Sittemmin kehitettiin ns. huutolaisjärjestelmä, jossa kunta kauppasi näitä heikossa asemassa olevia ihmisiä tiloille, jotka halvimmilla lupasivat elättää heidät. Esim psyykkisesti sairaita pidettiin usein jossain talousrakennuksissa kahleissa.
Sotien jälkeen eleli iso joukko sotapsykooseista ja pervetiin sekä morfiinin käyttöön valtion toimesta opetettuja miehiä metsissä ja siltojen alla. Luotiin tenttu-ukkojen armeija.
Vissiin asumistuen leikkauksilla persut ja kokoomus tavoittelevat tämmöisten yhteiskuntaluokan palauttamista työntekoon kannustamalla. Faktahan on, että iso osa asumistuen saajista on henkisten tai fyysisten sairauksien vuoksi työkyvyttömiä.
Ilmeisesti myöskään tietyn kansanosa käsitykset ei ole vuosikymmenissä miksikään muuttuneet. Empatiakykyä ei vain ole saksijilla.

Työhän kykenemättömyydestä ja köyhyydestä kuuluu rangaista Koska raamatunkin mukaan: "otsasi hiessä on sinun leipäsi ansaittava." Tai ammuttava kirkon ovia vasten.

Kaikki on jonkun äidin lapsia ja jonkun miehen siittämiä. Pyytämättään maailmaan tulleet.

Oho Jalmari Putin Purra?

Sotien jälkeen arvioitiin olevan 10 000 -20 000 asunnotonta alkoholisoitunutta veteraania.

Työelämästä syrjäytyneitä nuoria on tällä hetkellä n 60-70 000. Vastaa liki kahta ikäluokkaa. Saksillako ne meinataan saada töihin?
Ja miksi ovat syrjäytyneet, kun eivät kelpaa työnantajille. Ovat esim karsiutuneet neliportaisissa työhönottotesteissä. Vissiin tarvitaan jo atomi-imsinööri yksinkertaisiinkin töihin, tai sitte työt on niin huonosti palkattuja ja vittumaisia ettei niitä kukaan suomalainen halua tehdä.
Huumekierre, rikokset ja vankila. Purra joutuu laittamaan vankiloihin ja näitten vahtimiseen kymmenkertaisen määrän rahaa suhteessa ennalta ehkäisevään ja työhön ohjaamiseen.