Millä setillä matkalle?

Mikeissä luottaisin kyllä enemmän varsinaisten mikrofonitehtaiden tuotteisiin. Esimerkiksi Røde tekee ihan toimivia ja kohtuuhintaisia mikrofoneja.

Mikkien ihmeellinen maailma on tällaiselle valokuvauksen parista tulleelle aika moinen mysteeri. Erilaisia kuvioita eri tarkoituksiin. Oma ratkaisuni on yhdistelmä hertta mikki kameran päälle ja erikseen langallinen pikkumäki tarvittaessa kaulukseen. Haulikolla olisi voinut jotenkin kattaa molemmat tarpeet, mutta päädyin kahteen eri mikrofoniin. Hinta pysyi kuitenkin kohtuullisena.

Nuo kaksi jälkimmäistä pointtia voi jättää omaan arvoonsa, mutta ensimmäisessä on oikeasti parikin pointtia.

Jos kuvaat kalustolla, jonka menettäminen kirpaisee liikaa, varot kameraa niin vahingolta, varkaudelta kuin olosuhteiltakin. Eli kuvat jäävät saamatta. Kannattaa kuvata vain kameroilla, jotka voivat hajota tai tulla varastetuksi.

Joku ajattelee, että voin siis olla huolimaton, niin se ei päde. Jos kamera hajoaa tai tulee varastetuksi, siinä takuuvarmasti menettää myös kuvia.

Josta päästään siihen, että aina kannattaa otta kuvia useammalla välineellä. Vaikka pääosa kuvista tuleekin otettua vähän matkasta riippuen järjestelmäkameralla tai pokkarilla, jonkin verran kannattaa kuvata jonkin verran myös puhelimella. Jos yksi varastetaan/hajoaa, ei menetä kaikkia kuvia.

Itselläni on pelkkä jatkuva matkavakuutus (Eurooppalainen, jota nykyään myy OP), mutta siinä on erikseen lueteltu kamerat. Korvaussumma on mitoitettu kattamaan kamerat. Oma kalustoon ei ole niin kallis, että sen menetys olisi rahallisesti mikään katastrofi. Menetetyt kuvat esimerkiksi varkaustapauksessa ovat paljon isompi asia.

Erilliset kojevakuutukset ovat nykyään melko kalliita. Yksi tuttu, jolla on kalliimpi kameravarustus, on jakanut kaluston yksilöitynä koje- ja matkavakuutuksen kesken. Vakuutussumma on silloin siedettävä.

Pikku ylläri: Kuluttajalehden kevään 2017 75 kameran suurtestin voittaja 78 pisteellä (kalleimmat setit 4000 €uroa) on juuri samainen Sony Cyber-shot DSC-RX10 Mark 3. Hakkasi siis myös 52 erilaista järkkäripakettia. Ainoa moite oli hämäräkuvaus, mikä ei ole tietysti ihme niinkin pienellä kennolla. Kuva terävyyttä kehuttiin läpi koko polttovälialueen.

Hopeaa otti Panasonic Lumix DMC-FZ2000 72 pinnaa, ja pronssia Fujifilm XT-2 18-55 f/2,8-4 kittilinssillä.

https://kuluttaja.fi/testit/kamerat-7/ (teksti vain jäsenille, lehti löytyy kirjastoista).

Nikon_eiku_Sony_Kamera kirjoitti:

Pikku ylläri: Kuluttajalehden kevään 2017 75 kameran suurtestin voittaja 78 pisteellä (kalleimmat setit 4000 €uroa) on juuri samainen Sony Cyber-shot DSC-RX10 Mark 3. Hakkasi siis myös 52 erilaista järkkäripakettia. Ainoa moite oli hämäräkuvaus, mikä ei ole tietysti ihme niinkin pienellä kennolla. Kuva terävyyttä kehuttiin läpi koko polttovälialueen.

Hopeaa otti Panasonic Lumix DMC-FZ2000 72 pinnaa, ja pronssia Fujifilm XT-2 18-55 f/2,8-4 kittilinssillä.

https://kuluttaja.fi/testit/kamerat-7/ (teksti vain jäsenille, lehti löytyy kirjastoista).

Lue lisää

Uppista heijaa, taulukko ei ollutkaan lajiteltu pisteitten mukaan. Toiseksi tuli Fujifilm XT-2 kittizoomi, samat pisteet 78, mutta hintaa enemmän. Panasonic oli osapuilleen kymmenes.

Nikon_eiku_Sony_Kamera kirjoitti:

Uppista heijaa, taulukko ei ollutkaan lajiteltu pisteitten mukaan. Toiseksi tuli Fujifilm XT-2 kittizoomi, samat pisteet 78, mutta hintaa enemmän. Panasonic oli osapuilleen kymmenes.

Lue lisää

Tää on kyllä kaikkien testien äiti!

Canonisti_____minäkin kirjoitti:

Tää on kyllä kaikkien testien äiti!

Kun ei Känöniä kymmentä primelinssiä tavikselle suositellakaan?

on_se_kumma kirjoitti:

Kun ei Känöniä kymmentä primelinssiä tavikselle suositellakaan?

Tuota samaista Sonya hehkutettiin oivallisena matkakamerana myös Luminous Landscape -sivustolla, jolla tavallisesti kehutaan vain Phase One FM-periä tai vähintään Nikon D810 -tyyppisiä runkoja Zeissin Otuksia kelvollisina maisemakameroina. Näin maailma muuttuu, Canonistiseni! Järkevämpään suuntaan.

on_se_kumma kirjoitti:

Kun ei Känöniä kymmentä primelinssiä tavikselle suositellakaan?

Luitko sitä ollenkaan? Se on todella hupaisa. Noin päätöntä vertailua en ole nähnyt koskaan aikaisemmin!

Mikä siinä on hupaisaa ja päätöntä ? Olen hankkimassa kameraa ja alkoi kovastikin kiinnostaa tuo Sony.

Millä niistä? LX100 mietin pitkään itsekin.

Juuri tuolla.

LX100 on ainakin paperilla mielenkiintoinen vaihtoehto, jos kuvauksen painopiste on videossa. Kennohan on MFT, mutta siitä ei käytetä ihan koko alaa. Hiukan ihmetyttää mikkiliitännän pois jättäminen. Äänen joutuu tallentamaan erillisellä tallentimella.

Onhan siinä itsessään mikrofooni joka tekee yllättävän hyvää ääntä. Videoita en tuolla juuri kuvaa, niihin on oma kamera.

Kannattaako d800 ostaa käytettynä, vai samalla rahalla uusi saman hintainen?
Ei tää mitenkään tähän ketjuun liity

Kunhankyselen kirjoitti:

Kannattaako d800 ostaa käytettynä, vai samalla rahalla uusi saman hintainen?
Ei tää mitenkään tähän ketjuun liity

Itsekin D800 kuvaajana voin sanoa sen antavan vallan laadukkaita kuvia. Erottelu 36 Mpix oli aikoinaan alansa huippua ja vielä pari vuotta jälkeenkin. Nythän on uusia paremmalla erottelulla olevia joku Canonin muistaakseni 50 Mpix ja Nikonin uusi D850 47 Mpix.

Joskus vuosia sitten joku täälläkin kirjoitti jotta liiat pikselit pilaavat ja ovat turhia. Olen itse täysin eri mieltä sillä ne antavat mahdollisuuden moneen mihin vähemmät eivät riitä.

Jos kuvaan riittää 12 Mpix erottelu niin kroppivaraa on huisisti, se vastaa jo aika paljon pidemmän putken kantamista.

Täydellä erottelulla saat todella suuria lakanoita kuvistasi. Normaalisti käytän A3 kokoa mutta A2 olisi ihan valokuvakelpoinen vielä. Kokeeksi, nähtyäni eräässä tilassa kankaalle siirretyn suuren kuvan, olen itsekin kokeeksi teettänyt maisemakuvasta 3,2 m leveän kuvan jossa on puolen millin pikselijako. Läheltä sen huomaa mutta kun katsoo parin metrin päästä niin näyttää hyvältä ainakin vanhoilla silmilläni vaikka lasit onkin varsin uudet. Noista kuvista saa halutessaan hyviä sisustuselementtejä, arvioisin!

Saanet vanhan D800 rungon noin 1500€ hintaan, en usko muiden sen hintaisten pystyvön samaan. Itse olen omaani laukonut hieman alle 20'000 kertaa ja sille kai muistaakseni luvattiin 150'000 laukausta joten vielä on varaa näppäillä, eläkeyhtiö kun tuskin antaa apurahaa D850 ostoon.

Ok, kiitos. Tossa on yksi paketti myynnissä mistä laitan tarjouksen.

Itse en hyväksy 18-200 laatua. Laatua se on huonokin laatu.

http://www.opticallimits.com/nikon--nikkor-aps-c-lens-tests/633-nikkor182003556vrii

Entä jos eteen tulee oikeasti hyvä kuvauskohde? Väitän, että hyvälaatuisella 35 mm kinovastaavalla jää vähemmän kuvia ottamatta kuin tuolla sutulla.

Canonisti______minäkin kirjoitti:

Itse en hyväksy 18-200 laatua. Laatua se on huonokin laatu.

http://www.opticallimits.com/nikon--nikkor-aps-c-lens-tests/633-nikkor182003556vrii

Entä jos eteen tulee oikeasti hyvä kuvauskohde? Väitän, että hyvälaatuisella 35 mm kinovastaavalla jää vähemmän kuvia ottamatta kuin tuolla sutulla.

Lue lisää

Missä mahdat käyttää laatua johon tuo Nikkorin 18 - 200 ei kykene?

Olen kuvannut sillä vuosia ja printannut A3 kuvia sen tuotoksista enkä ole mitään isompaa ongelmaa havainnut. Tiedän, ettei mitään zoon jonka alue on noin suuri ole jokaisella pituudellaan aivan optimissaan mutta jos saat aina vähäntään 8 Mpix erottelun niin harva tulee sanomaan mitään huonosta erottelusta.

Minä ainakin lasken helppouden päälle paljonkin, ei tarvitse tuulessa ja tuiskussa vaihtaa laseja, jossa hommassa minulle aikoinaan tupsahti nippu hippuja kennolle (D70) .

Tuon optiikan vuoksi en ole jättänyt yhtäkään kuvaa ottamatta vaan ottanut niitä julmetusti jo ainakin parilla jos en kolmella rungollakin.

Saahan sitä 35 mm putkellakin kuvia mutta kuvien rajaaminen kuvaushetkellä vaatii paljon kävelyä eikä silti ole aina edes mahdollista. Kannattaa sinunkin oppia, jokainenhan meistä on oikeassa, väärää mielipidettä ei näissä hommissa juurikaan löydy eikä diktaattoreja tarvita.

Enemmän tosin satsaan täyskennoisen laseihin mutta niitä voi kropissa käyttää ihan hyvin jos sattuu sopivia millejä ja aukkoja löytymään.

Extyökkäri kirjoitti:

Missä mahdat käyttää laatua johon tuo Nikkorin 18 - 200 ei kykene?

Olen kuvannut sillä vuosia ja printannut A3 kuvia sen tuotoksista enkä ole mitään isompaa ongelmaa havainnut. Tiedän, ettei mitään zoon jonka alue on noin suuri ole jokaisella pituudellaan aivan optimissaan mutta jos saat aina vähäntään 8 Mpix erottelun niin harva tulee sanomaan mitään huonosta erottelusta.

Minä ainakin lasken helppouden päälle paljonkin, ei tarvitse tuulessa ja tuiskussa vaihtaa laseja, jossa hommassa minulle aikoinaan tupsahti nippu hippuja kennolle (D70) .

Tuon optiikan vuoksi en ole jättänyt yhtäkään kuvaa ottamatta vaan ottanut niitä julmetusti jo ainakin parilla jos en kolmella rungollakin.

Saahan sitä 35 mm putkellakin kuvia mutta kuvien rajaaminen kuvaushetkellä vaatii paljon kävelyä eikä silti ole aina edes mahdollista. Kannattaa sinunkin oppia, jokainenhan meistä on oikeassa, väärää mielipidettä ei näissä hommissa juurikaan löydy eikä diktaattoreja tarvita.

Enemmän tosin satsaan täyskennoisen laseihin mutta niitä voi kropissa käyttää ihan hyvin jos sattuu sopivia millejä ja aukkoja löytymään.

Lue lisää

Primien ja hyvälaatuisten zoomien paremmuudesta jossakin käyttökohteet voi aina kiistellä, mutta noiden superzoomien laatu on niin heikko, etten ainakaan itse huoli sellaista mihinkään käyttöön.

Minusta tuo linkki kaikessa karuudessaan kertoo riittävästi tämän objektiivin käyttökelpoisuudesta yhtään missään.

Kolmevitonen (cropissa 23) on erittäin hyvä matkalasi. Kyse ei ole muutamasta askeleesta, vaan enemmän kuvakerronnasta, sen osaamisesta ja lopulta tyylistä. Ymmärrän, ettei kolmevitonen sovi jonkun tyyliin, mutta sitten on ostettava suurikokoinen, painava ja kallis normaalizoomi.

Canonisti_____minäkin kirjoitti:

Primien ja hyvälaatuisten zoomien paremmuudesta jossakin käyttökohteet voi aina kiistellä, mutta noiden superzoomien laatu on niin heikko, etten ainakaan itse huoli sellaista mihinkään käyttöön.

Minusta tuo linkki kaikessa karuudessaan kertoo riittävästi tämän objektiivin käyttökelpoisuudesta yhtään missään.

Kolmevitonen (cropissa 23) on erittäin hyvä matkalasi. Kyse ei ole muutamasta askeleesta, vaan enemmän kuvakerronnasta, sen osaamisesta ja lopulta tyylistä. Ymmärrän, ettei kolmevitonen sovi jonkun tyyliin, mutta sitten on ostettava suurikokoinen, painava ja kallis normaalizoomi.

Lue lisää

Riippuen siitä mitä ja miten kuvaat! Meillä kun tuppaa jokaisella olemaan oma tyylimme!

Extyökkäri kirjoitti:

Riippuen siitä mitä ja miten kuvaat! Meillä kun tuppaa jokaisella olemaan oma tyylimme!

Juuri näin, mutta tuollaista roskaa, 18-200, ei voi perustella tyyliseikoilla. Lomografiaan on ihan omat välineensä.

No ei nämä ihan kaikki ole roskaa:
https://www.flickr.com/groups/nikon_18-200_vr/

Teepä ensin sillä 35 lasilla parempia, niin katsotaan sitten.

Canonisti_______minäkin kirjoitti:

Juuri näin, mutta tuollaista roskaa, 18-200, ei voi perustella tyyliseikoilla. Lomografiaan on ihan omat välineensä.

Koska olet asiasta noin vakuuttunut niin montako tuhatta kelvotonta kuvaa olet ko. lasilla napsinut?

Oletko varma siitä, että kuvien kelvottomuus ei johdu omista virheistävi vai onko tietosi peräisin hevosmiesten tietotoimistosta eli pelkkää MUTUA?

Minulla oli tuo Nikkor 35 mm F1.8 lasi mutta totesin sen virattomaksi omiin tarkoituksiini!

AntiLomo kirjoitti:

No ei nämä ihan kaikki ole roskaa:
https://www.flickr.com/groups/nikon_18-200_vr/

Teepä ensin sillä 35 lasilla parempia, niin katsotaan sitten.

Lue lisää

Onhan noissa kuvissa aihe ja tarina ihan kiva ja varmasti 35mm lasilla saa huonompia mutta myös parempia. Optisesti nuo kuvat ovat heikkoa laatua, kuten yleensäkin nuo zoomit ovat, varsinkin pitkillä polttoväleillä. Optisesti paremmissa kuvissa erottuu suurennettaessa pienet yksityiskohdat huomattavasti paremmin.

primellä___minäkin kirjoitti:

Onhan noissa kuvissa aihe ja tarina ihan kiva ja varmasti 35mm lasilla saa huonompia mutta myös parempia. Optisesti nuo kuvat ovat heikkoa laatua, kuten yleensäkin nuo zoomit ovat, varsinkin pitkillä polttoväleillä. Optisesti paremmissa kuvissa erottuu suurennettaessa pienet yksityiskohdat huomattavasti paremmin.

Lue lisää

>> Optisesti nuo kuvat ovat heikkoa laatua, kuten yleensäkin nuo zoomit ovat, varsinkin pitkillä polttoväleillä. Optisesti paremmissa kuvissa erottuu suurennettaessa pienet yksityiskohdat huomattavasti paremmin. <<

Kameran automatiikka (program-ohjelma P) saattaa tehdä valotusarvoista nopeampia silloin, kun käytetään valovoimaisia, kiinteäpolttovälisiä objektiiveja. Jo pelkästään siitäkin johtuen kuvat saattavat näyttää terävämmiltä ja laadukkaammilta kuin tsuumilla otetut. Toisaalta lisäksi tsuumin kuvanlaatu saattaa olla heikompi täydellä aukolla (aukon esivalintaohjelma A).

Toisaalta, aina ei tarvitsekaan pyrkiä kirkuvaan terävyyteen. Joskus impressionistinen väripläjäys saattaa olla paremman näköinen kuva. Esim. eilen illalla auringonlaskun jälkeen tummansininen taivas oli taustana, kun kuvasin katulamppujen valaiseman pyörätien ja ruskaisia, keltaisen ja vihreän kirjavia puita - kompaktikameralla yömaiseman kuvausohjelmalla, ja VGA-resoluutiolla! Tulos oli hieman suttuinen, epäterävä kuva, johon tuli komeat värit, melko kaunis! Pyörätie näytti harmaalta, niin kuin pitikin. Sateen jättämä lätäkkö näytti tummemmalta, niin kuin pitikin. Suojatien valkoiset viivat näkyivät selkeästi, ja katulamppujen valoista olisi voinut luulla, että kuvassa näkyy monta kuuta samaan aikaan, tai uhvo-miesten lentäviä lautasia. Niin kirkkaan valkoista kuvaan tuli valojen kohdalle. Paitsi auton perävalojen jättämät jäljet hehkuivat punaisina. Eli kyllä kompaktikameroista voi löytyä mainioita kuvausohjelmia ja värisävyjä, yömaiseman kuvaamiseen ja muuhunkin.

Toinen asia, jota olen ihmetellyt, onko naisten kuvaamisessa eduksi se, että objektiivi piirtää kirkuvan terävää kuvaa - niin että näkyvät kaikki rypyt, luomet, arvet, finnipilkut, luumut sukissa, jne. Kun on nähty Marilynistä herttaisia kuvia, niin olen joskus ihmetellyt, oliko hän oikeasti niin herttaisen näköinen, vai oliko sen ajan kuvaustekniikka sellaista suttua, tai pehmytpiirtoa, ettei ryppyjä ja uurteita näkynyt - vaan tuli nukkemaisen näköisiä Hollywood-kuvia ilman 10 litran ämpärillistä puuteria?

Tsuumiko kirjoitti:

>> Optisesti nuo kuvat ovat heikkoa laatua, kuten yleensäkin nuo zoomit ovat, varsinkin pitkillä polttoväleillä. Optisesti paremmissa kuvissa erottuu suurennettaessa pienet yksityiskohdat huomattavasti paremmin. <<

Kameran automatiikka (program-ohjelma P) saattaa tehdä valotusarvoista nopeampia silloin, kun käytetään valovoimaisia, kiinteäpolttovälisiä objektiiveja. Jo pelkästään siitäkin johtuen kuvat saattavat näyttää terävämmiltä ja laadukkaammilta kuin tsuumilla otetut. Toisaalta lisäksi tsuumin kuvanlaatu saattaa olla heikompi täydellä aukolla (aukon esivalintaohjelma A).

Toisaalta, aina ei tarvitsekaan pyrkiä kirkuvaan terävyyteen. Joskus impressionistinen väripläjäys saattaa olla paremman näköinen kuva. Esim. eilen illalla auringonlaskun jälkeen tummansininen taivas oli taustana, kun kuvasin katulamppujen valaiseman pyörätien ja ruskaisia, keltaisen ja vihreän kirjavia puita - kompaktikameralla yömaiseman kuvausohjelmalla, ja VGA-resoluutiolla! Tulos oli hieman suttuinen, epäterävä kuva, johon tuli komeat värit, melko kaunis! Pyörätie näytti harmaalta, niin kuin pitikin. Sateen jättämä lätäkkö näytti tummemmalta, niin kuin pitikin. Suojatien valkoiset viivat näkyivät selkeästi, ja katulamppujen valoista olisi voinut luulla, että kuvassa näkyy monta kuuta samaan aikaan, tai uhvo-miesten lentäviä lautasia. Niin kirkkaan valkoista kuvaan tuli valojen kohdalle. Paitsi auton perävalojen jättämät jäljet hehkuivat punaisina. Eli kyllä kompaktikameroista voi löytyä mainioita kuvausohjelmia ja värisävyjä, yömaiseman kuvaamiseen ja muuhunkin.

Toinen asia, jota olen ihmetellyt, onko naisten kuvaamisessa eduksi se, että objektiivi piirtää kirkuvan terävää kuvaa - niin että näkyvät kaikki rypyt, luomet, arvet, finnipilkut, luumut sukissa, jne. Kun on nähty Marilynistä herttaisia kuvia, niin olen joskus ihmetellyt, oliko hän oikeasti niin herttaisen näköinen, vai oliko sen ajan kuvaustekniikka sellaista suttua, tai pehmytpiirtoa, ettei ryppyjä ja uurteita näkynyt - vaan tuli nukkemaisen näköisiä Hollywood-kuvia ilman 10 litran ämpärillistä puuteria?

Lue lisää

"Kun on nähty Marilynistä herttaisia kuvia, niin olen joskus ihmetellyt, oliko hän oikeasti niin herttaisen näköinen, vai oliko sen ajan kuvaustekniikka sellaista suttua, tai pehmytpiirtoa, ettei ryppyjä ja uurteita näkynyt - vaan tuli nukkemaisen näköisiä Hollywood-kuvia ilman 10 litran ämpärillistä puuteria? "
Filmiaikana muotokuvat otettiin pehmytpiirto-objektiivilla tai käytettiin pehmytpiirtosuodatinta. Pehmytpiirtosuodattimen sai sivelemällä skylight-suodattimen pintaan vaseliinia.

kuuuukkeli kirjoitti:

"Kun on nähty Marilynistä herttaisia kuvia, niin olen joskus ihmetellyt, oliko hän oikeasti niin herttaisen näköinen, vai oliko sen ajan kuvaustekniikka sellaista suttua, tai pehmytpiirtoa, ettei ryppyjä ja uurteita näkynyt - vaan tuli nukkemaisen näköisiä Hollywood-kuvia ilman 10 litran ämpärillistä puuteria? "
Filmiaikana muotokuvat otettiin pehmytpiirto-objektiivilla tai käytettiin pehmytpiirtosuodatinta. Pehmytpiirtosuodattimen sai sivelemällä skylight-suodattimen pintaan vaseliinia.

Lue lisää

"Pehmytpiirtosuodattimen sai sivelemällä skylight-suodattimen pintaan vaseliinia."

Tai hönkäisemällä objektiivin etulinssiin höyryä kuin lohikäärme. - Jossakin objektiivissa oli joskus pehmytpiirtotoiminto. Kun kytkettiin päälle, objektiivi tarkensi hiukan pieleen. Nykyään ei ehkä tarvita tällaisia, kun kameroissa on monipistetarkennus, joka voi huolehtia kuvaajan puolesta tarkentaa taustaan. Kohteen asemesta. Tai ainakin tällaisia kuvia on näkynyt monenlaisia, useinkin. Että kuvasta näkyy selvästi, kuinka etualalla ihmiset ovat epätarkemman näköisiä, mutta peräseinä taustalla erittäin selkeän, tarkennetun näköinen.

Toinen asia, jota olen ihmetellyt, on tuo VGA-kuvaus. Joskus luulin, että kompaktikamera antaisi nopeampia suljinaikoja - nostamalla automaattisesti ISO-lukua - jos valitsen esim. VGA-resoluution, vaikkapa 5 megapikselin asemesta. Mutta kun räpläsin ja kokeilin digitaalikompaktikamerasta näitä resoluutioasetuksia, vuorotellen erilaisia, kamera antoi kuitenkin täysin samanlaisia valotusarvoja samassa tilanteessa. Kumma juttu. Mistä johtuu? Ehkä kuvausohjelmiin on upotettu joku kontrolli - ehkä tietyllä ohjelmalla kamera pitää ISO-lukeman tietyissä rajoissa? Sen tiedän, että vakaajatoiminnot ja muut sellaiset voivat vaikuttaa asiaan. Käyttöohjeessa muistaakseni sanottiin, että tärähdyksenestotoiminto pyrkii nopeuttamaan suljinaikaa esim. nostamalla ISO-lukemaa, ja tämä tärähdyksenesto sitten toimii jossain kuvausohjelmissa, joissakin ei. Kompaktikameroissa on runsaasti automatiikkaa ja toimintoja, jotka toimivat jollain logiikalla, miten joku valmistaja on asiaa ajatellut.

Voisiko olla niin, ettei tuolla suljinajalla ja ISO:lla ole mitään tekemistä keskenään tavalla, jota haaveilin VGA-resoluutiota valitessani? - Kysymys, joka ehkä saattaa kiinnostaa matkalla yömaisemakuvia harrastavia kompaktikameralla kuvaajia.

Huomauttaisin vielä, että yömaisemissa valon värillä on suuri merkitys. Jossain päin katuvalot ovat hirveän värisiä, jotain purppuran ja p-anruskean väliltä, ja silloin on vaikeaa saada hyvännäköistä kuvaa, vaikka miten mahtava ostoskeskus loistaisi taustalla.

Fujilla on pehmytpiirto objektiivi muotokuviin, mutta se ei ole saavuttanut kovin suurta suosiota. Minullakin on ko objektiivin (56 mm) normaaliversio matkakitissä.

Tuosta Olympuksesta saa kyllä kasattua pienikokoisen matkakitin, mutta ei tuolla objektiivilla. Suomen yötöntä yötä, joka sekään ei ole lopulta kovin valoisa Lapin keskikesää lukuunottamatta, ei ole edes Keski-Euroopassa. Afrikassa ja muualla niillä leveyksillä ollaan ihan toisenlaisissa ilta ja olosuhteissa. Valovoimaa tarvitaan ja paljon.

Olympukselta luonteva valinta matkakameraksi on Pen F. Siitä saa parilla primella todella monipuolisen matkakameran, jos työnkulku käy .jpg:n kautta.

MFT:n suorituskyky on hämärässä huonompi kuin APS-C:n. Se tarkoittaa vielä lisää tarvetta valovoimaan. Erityisen suuri valovoiman tarve on, kun haluaa kuvat liikkuvia kohteita, kuten eläimiä, mutta silloin runko on varmasti OM-D E-M1 mark II ja objektiivi ainoa kunnollinen tele peilittömiin, eli Olympuksen M.ZUIKO DIGITAL ED 300 mm 1:4.0 IS PRO. Tästä myös nähdään, että haluttaessa pitkiä objektiiveja, ovat Nikon ja ennen kaikkea Canon paljon parempi vaihtoehto.

Sama vika tuossa Nikonissa. Ehdotettu runko on hyvä matkakameraksi, mutta tuo objektiivi on reissussa käytännössä hyödytön. Voit kuvata vain päivällä. Täysin turhaa painolastia.

Pää osa vaikuttavista matkakuvista otetaan ihan jossain muussa valaistuksessa kuin keskipäivällä. Valovoimaiset zoomit ovat kalliita ja painavia, joten tärkein reissuobjektiivi on valovoimainen kinovastaavuudeltaan joko 35 tai 50 mm. Eli vähän valmistajasta riippuen cropissa noin 23 tai 35 mm.

Mitä muuta tarvitsee, riippuu kuvaajasta ja kohteesta. Itselläni on croppirungossa 23 mm lisäksi 56 mm tele ja laajakulmapään katan yleensä 18 mm APS-C pokkarilla, joka kinovastaavuudeltaan on noin 28 mm. Keski-Euroopan kaupunkikohteissa laajakulmaisemmallekkin vaihtoehdolle on käyttöä.

On kuvaajia, jotka käyttävät matkakuvuun vain kolmevitosta. Silläkin saa pääosan kuvista. Vähemmän se rajoittaa teknisesti kuin tuollainen huonovalovoimainen suttuzoomi, mutta se on kevyempi kuin valovoimainen normaalizoomi.

Tämä menee kameralaukkupornon puolelle, mutta:

Runkoina on tällä hetkellä X Pro2 ja X Pro1. Jälkimmäistä käytän nykyään hyvin vähän. Se oli pitkään pokkarina kaks'seiskalla, nyt vain vararunkona. Lisäksi on pari filmikameraa hyvin satunnaisessa käytössä.

Objektiiveina on Fujin omat 14 mm valovoimaisimpi 23 mm 27 mm pannari 35 mm 56 mm (siis ei tuo APD) 60 mm macro 90 mm Samyangin 300 mm peilitele. Laukussa on mukana yleensä joko 23 56 jolloin voi olla kolmaskin objektiivi kuten kolmisatanen tai sitten vähän painavampi setti 14 35 90.

Pokkareina on tällä hetkellä X70 ja vähän vanhempi sukelluspokkari XP joku.
Jälkimmäinen on käytössä vain rantalomilla.

Salamalaitteina on Fujin omat EF-X20 ja EF-42. Ensinmainittu on mukana matkoilla varalta, pyrin aina kuvaamaan vallitsevilla valolla. EF-42:ta käytän vain juttukeikoilla, kun tilat ovat hämäriä. Se riittää hyvin pienissä tiloissa, enkä ole aikonut vaihtaa tehokkaampaan. Nythän Fujiinkin on useampi, tehokkaampi salamavaihtoehto.

Jalustat ovat Siruin valikoimista. Hinta ja laatu kohtaavat niissä. Pöytäjalusta 3T on useammin mukana matkoilla kuin kuituinen pikku kolmijalka. Molemmissa on sama ARCA SWISS kiinnitys ja niissä kameroissa, joissa levyä voi pitää pohjassa koko ajan. Lisäksi on pari muuta jalustaa, yksi vanhempi iso kolmijalka ja Gorillapodi. X Pro1 ja X70 ovat siitä hankalia, ettei akkua voi vaihtaa Siruin levyn ollessa pohjassa.

Miten sitten arvon, mitä otan mukaan?

Jos olen liikkeellä niin, "ettei kamera ole mukana", niin taskussa on yleensä X70. Matkoille otan yleensä laukun, jossa on runko, 23 ja 56 milliset ja X70 pokkari, EF-X20 salama sekä jompi kumpi jalusta. Aika usein jalusta on Siruin 3T. Muut objektiivit valitsen sitten arvioidun tarpeen mukaan. Jos tiedän, että tulee käveltyä paljon, on mukana vain tuo runko, kaksi objektiivia, pokkari ja pikkujalusta.

Kaupunkioloissa oli aikaisemmin aina 14 mm, mutta nyt tuo laajakulmapää menee yleensä X70:llä. Neljätoistamillinen on hyvä kirkoissa, keskiaikaisissa kujilla yms. kohteissa. Teleistä on välillä kolmisatanen.

Ysikymppistä en ole käyttänyt matkakuvauksessa. Se on juttukäytössä kuten EF-42 salamakin. Macro oli aikoinaan Fujin ainoa tele ja toimi silloin myös reissu objektiivina. Nyt se on kotona ja sillä kuvataan vain pieniä esineitä valokuutiossa. Joskus olen matkoilla kaivannut 50-140 zoomia. Kinofilmiaikana käytin sellaista (70-200) satunnaisesti. Sen paino on kuitenkin niin paljon, että silloin kuvaamisen pitäisi olla se pääasia.

Pannari on mukana, jos en ota pokkaria, mutta jätän sen yleensä hotellille ja joskus iltaisin otan mukaan vain rungon, pannarin ja vara-akun. Kolmisatanen peilitele on mukana vain joskus luontokohteissa, mutta sen käyttö on niin hidasta, ettei sillä juuri ehdi tilanteisiin mukaan.

Joskus on kokeeksi ollut reissussa vain runko, kaks'kolmonen ja vara-akku. Silläkin tuli toimeen.

Rannalle, hiekkaan otan vain tuon vedenpitävä pokkarin.

Pehmytpiirtoa minulla ei ole. Se on mielestäni enemmän muotokuvaajien työkalu.

Jos nyt hakee oikein kevyttä settiä, niin Fujilta X E3 ja f/2.0 versiot 23 sekä 50 mm objektiiveista ovat aika vahva vaihtoehto.

Canonisti______minäkin kirjoitti:

Tämä menee kameralaukkupornon puolelle, mutta:

Runkoina on tällä hetkellä X Pro2 ja X Pro1. Jälkimmäistä käytän nykyään hyvin vähän. Se oli pitkään pokkarina kaks'seiskalla, nyt vain vararunkona. Lisäksi on pari filmikameraa hyvin satunnaisessa käytössä.

Objektiiveina on Fujin omat 14 mm valovoimaisimpi 23 mm 27 mm pannari 35 mm 56 mm (siis ei tuo APD) 60 mm macro 90 mm Samyangin 300 mm peilitele. Laukussa on mukana yleensä joko 23 56 jolloin voi olla kolmaskin objektiivi kuten kolmisatanen tai sitten vähän painavampi setti 14 35 90.

Pokkareina on tällä hetkellä X70 ja vähän vanhempi sukelluspokkari XP joku.
Jälkimmäinen on käytössä vain rantalomilla.

Salamalaitteina on Fujin omat EF-X20 ja EF-42. Ensinmainittu on mukana matkoilla varalta, pyrin aina kuvaamaan vallitsevilla valolla. EF-42:ta käytän vain juttukeikoilla, kun tilat ovat hämäriä. Se riittää hyvin pienissä tiloissa, enkä ole aikonut vaihtaa tehokkaampaan. Nythän Fujiinkin on useampi, tehokkaampi salamavaihtoehto.

Jalustat ovat Siruin valikoimista. Hinta ja laatu kohtaavat niissä. Pöytäjalusta 3T on useammin mukana matkoilla kuin kuituinen pikku kolmijalka. Molemmissa on sama ARCA SWISS kiinnitys ja niissä kameroissa, joissa levyä voi pitää pohjassa koko ajan. Lisäksi on pari muuta jalustaa, yksi vanhempi iso kolmijalka ja Gorillapodi. X Pro1 ja X70 ovat siitä hankalia, ettei akkua voi vaihtaa Siruin levyn ollessa pohjassa.

Miten sitten arvon, mitä otan mukaan?

Jos olen liikkeellä niin, "ettei kamera ole mukana", niin taskussa on yleensä X70. Matkoille otan yleensä laukun, jossa on runko, 23 ja 56 milliset ja X70 pokkari, EF-X20 salama sekä jompi kumpi jalusta. Aika usein jalusta on Siruin 3T. Muut objektiivit valitsen sitten arvioidun tarpeen mukaan. Jos tiedän, että tulee käveltyä paljon, on mukana vain tuo runko, kaksi objektiivia, pokkari ja pikkujalusta.

Kaupunkioloissa oli aikaisemmin aina 14 mm, mutta nyt tuo laajakulmapää menee yleensä X70:llä. Neljätoistamillinen on hyvä kirkoissa, keskiaikaisissa kujilla yms. kohteissa. Teleistä on välillä kolmisatanen.

Ysikymppistä en ole käyttänyt matkakuvauksessa. Se on juttukäytössä kuten EF-42 salamakin. Macro oli aikoinaan Fujin ainoa tele ja toimi silloin myös reissu objektiivina. Nyt se on kotona ja sillä kuvataan vain pieniä esineitä valokuutiossa. Joskus olen matkoilla kaivannut 50-140 zoomia. Kinofilmiaikana käytin sellaista (70-200) satunnaisesti. Sen paino on kuitenkin niin paljon, että silloin kuvaamisen pitäisi olla se pääasia.

Pannari on mukana, jos en ota pokkaria, mutta jätän sen yleensä hotellille ja joskus iltaisin otan mukaan vain rungon, pannarin ja vara-akun. Kolmisatanen peilitele on mukana vain joskus luontokohteissa, mutta sen käyttö on niin hidasta, ettei sillä juuri ehdi tilanteisiin mukaan.

Joskus on kokeeksi ollut reissussa vain runko, kaks'kolmonen ja vara-akku. Silläkin tuli toimeen.

Rannalle, hiekkaan otan vain tuon vedenpitävä pokkarin.

Pehmytpiirtoa minulla ei ole. Se on mielestäni enemmän muotokuvaajien työkalu.

Jos nyt hakee oikein kevyttä settiä, niin Fujilta X E3 ja f/2.0 versiot 23 sekä 50 mm objektiiveista ovat aika vahva vaihtoehto.

Lue lisää

"pyrin aina kuvaamaan vallitsevilla valolla"

Kuulostaa siltä, että tuossa on todella valon kuvaamisen asennetta. - Yritätkö saada kuvan mahdollisimman valmiiksi jo kuvatessa, vai jälkikäsittelyllä? Entä mitä mieltä olet laajakulmatsuumeista, kuten Nikon 10-24 tai 14-24, kroppikennolle tarkoitetuista? Olisiko pelkkää tuhlausta mielestäsi hankkia pienen kennon kameraan jokin äärimmäinen laajakulmatsuumi, joka ei sovi isommalle kennokoolle? Vai matkakäyttöön erinomaisen näppärä, jos harrastaa laajakulmapuolta enemmän kuin teleä? Tuossa aiheesta jotain kannanottoa:

Nikon 14-24mm vs. Nikon 10-24mm
https://www.youtube.com/watch?v=Nlk9SUYxQz4

Tsuumiko kirjoitti:

"pyrin aina kuvaamaan vallitsevilla valolla"

Kuulostaa siltä, että tuossa on todella valon kuvaamisen asennetta. - Yritätkö saada kuvan mahdollisimman valmiiksi jo kuvatessa, vai jälkikäsittelyllä? Entä mitä mieltä olet laajakulmatsuumeista, kuten Nikon 10-24 tai 14-24, kroppikennolle tarkoitetuista? Olisiko pelkkää tuhlausta mielestäsi hankkia pienen kennon kameraan jokin äärimmäinen laajakulmatsuumi, joka ei sovi isommalle kennokoolle? Vai matkakäyttöön erinomaisen näppärä, jos harrastaa laajakulmapuolta enemmän kuin teleä? Tuossa aiheesta jotain kannanottoa:

Nikon 14-24mm vs. Nikon 10-24mm
https://www.youtube.com/watch?v=Nlk9SUYxQz4

Lue lisää

Kun tausta on dia-kuvauksessa, niin automaattisesti yrittää tehdä valmista jälkeä suoraan. Ei rajauksia eikä säätöjä. Eihän se noin mene, mutta minkä on nuorena oppinut, niin siitä on vaikea poisoppia.

Objektiivi valitaan genren mukaan. Itse en käytä laajakulmazoomeja. Canonin käyttökelpoiset laajakulmazoomit ovat melko arvokkaita, kookkaita ja kalliita, jos sellaista aikoo yleiskuvaukseen. Nikonin vastaavia en tunne.

Asia ei ole kuitenkaan todellisuudessa noin suoraviivainen. Esimerkiksi vloggaajat käyttävät Canonin pientä, kevyttä ja halpaa laajakulmazoomia HD tuotannoissa. Se on kompromissi, jota pystyy käyttämään yhdellä kädellä ja joka antaa siedettävän kuvanlaadun. Gorillapod (tms) ja mikki painavat jonkin verran 80D:n päällä, joten objektiivin valinta on kompromissi, jossa paino on tärkeä seikka. Valokuvaukseen tuo samainen objektiivi ei ole hyvä valinta.

Canonisti_____minäkin kirjoitti:

Kun tausta on dia-kuvauksessa, niin automaattisesti yrittää tehdä valmista jälkeä suoraan. Ei rajauksia eikä säätöjä. Eihän se noin mene, mutta minkä on nuorena oppinut, niin siitä on vaikea poisoppia.

Objektiivi valitaan genren mukaan. Itse en käytä laajakulmazoomeja. Canonin käyttökelpoiset laajakulmazoomit ovat melko arvokkaita, kookkaita ja kalliita, jos sellaista aikoo yleiskuvaukseen. Nikonin vastaavia en tunne.

Asia ei ole kuitenkaan todellisuudessa noin suoraviivainen. Esimerkiksi vloggaajat käyttävät Canonin pientä, kevyttä ja halpaa laajakulmazoomia HD tuotannoissa. Se on kompromissi, jota pystyy käyttämään yhdellä kädellä ja joka antaa siedettävän kuvanlaadun. Gorillapod (tms) ja mikki painavat jonkin verran 80D:n päällä, joten objektiivin valinta on kompromissi, jossa paino on tärkeä seikka. Valokuvaukseen tuo samainen objektiivi ei ole hyvä valinta.

Lue lisää

Nikonin objektiiveista

Jos oikein olen ymmärtänyt, tuota Nikonin täyskennolle sopivaa 14-24 tsuumia on kehuttu, että ehkä tarkimmin piirtävä objektiivi, mitä on tehty, mutta painava ja kallis. Etulinssi kupera ja iso: eivät sovi tavalliset suotimet. Myös 24-70/2.8 on kehuttu huipputarkaksi, mutta painavaksi ja kalliiksi.

Edullisempi 10-24 millin tsuumi lienee tarkoitettu pienemmälle kennolle, mutta minua siinä kiinnostaa polttovälin laajakulmaisuus ja suurempi polttovälin säätövara. Jos kinovastaavuus olisi noin 15-36, niin sehän kuulostaa mielenkiintoiselta mm. maisemakuvaukseen. Kalliin ja painavan 24-70 tsuumin asemesta ehkä 24-85 VR matkalla kätevämpi?

Filmille kuvaamisen aikana minulla oli käytössä 12 objektiivia, joista puolet oli tsuumeja, puolet kiinteitä polttovälejä. Canoniin. Mutta en ole vielä ostellut mitään digijärjestelmää. Katsellut olen arvosteluja ja mainoksia. Mielestäni Nikonilla on ollut mielenkiintoisia tuotteita mm.
10-24, 24-70/2.8, 24-85 VR, ja 70-300 VR.
Taulukko mainoksen loppupuolella: http://imaging.nikon.com/lineup/lens/pdf/nikkor_lenses.pdf
Hintatasoa:
https://www.nikonusa.com/en/nikon-products/camera-lenses/all-lenses/index.page

Youtubessa Nikon-objektiiveja on esitellyt mm. Angry photographer. Toisaalta, että mikä laadukkainta. Toisaalta, mikä hyvää laatua edullisemmin. Tämän tyylisiä videoita saattaa olla paljonkin. Varoitus: Angry photographer -videoilla on ollut runsaasti kiroilua.

The Angry Photographer: NIKON / NIKKOR LENS SECRETS! BEST NIKON LENSES TO GET !
https://www.youtube.com/watch?v=7IwoX0W2mVw

Angry Photographer: TOP DX Nikon DSLR lens recommendations to save you money! Part 2
https://www.youtube.com/watch?v=W2KyNYn4COk

Muinoin oli valonvahvistin joissakin optisissa välineissä. Nykyään sama asia hoitunee sillä, että ostetaan himmeä vakaajatsuumi, ja kamera kirkastaa kuvaa näyttöruudulle sähkövirran voimalla?
- Kuluuko vajaajaobjektiivin kanssa paljon enemmän sähköä, verrattuna valovoimaiseen kiinteään polttoväliin?