Saksan panssaritappioista 35% tuli länsiliittoutuneita vastaan käymissä taisteluissa. Luftwaffen tappioista 75% länsiliittoutuneita vastaan ja Kriegsmarinen tappioista 95%. Saksan sotatuotannosta maasota käsitti lopulta vain 30% josta 2/3 kohdistui itärintamaaan. Ilmasodankäynti vei tuotannosta 58% ja merisota 12%. Näin ollen voidaan päätyä aika uskottavaan arvioon että itärintaman maasota, ilmasota ja merisota muodosti lopulta vain noin 35%. Esim melkoisen paljon resursseja vienyt ilmatorjunta kohdistui yli 80%:sti länsiliittoutuneiden strategista ilmasotaa vastaan. Lukemiin ei sisälly edes valtava kustannus betonisesta suojarakentamisesta joka niinikään oli 80%:sti strategista ilmasotaa vastaan jyvitettyä. Pelkästään vuonna 1943 tuo betonisen suojarakentamisen arvo oli noin 4 miljardia Reichsmarkkia joka vastasi kustannukseltaan noin 40 000 panssarivaunun/rynnäkkötykin valmistamista. V-1 ja V-2 rakettiprojekti maksoi Saksalle noin 2.5 miljardia RM:ää (siis 25 000 panssarin tai rynnäkkötykin valmistuksen arvo). Yhtään rakettia ei ammuttu itärintamalle.
Jos betoninen suojarakentaminen, V-1/V-2 ohjelmat sekä innovaatiokustannukset huomioitaisiin kokonaissotatuotantokuluihin putoaisi itärintaman osuus Saksan sotatuonnosta jonnekin tasolle 30-33%.
Jos betoninen suojarakentaminen, V-1/V-2 ohjelmat sekä innovaatiokustannukset huomioitaisiin kokonaissotatuotantokuluihin putoaisi itärintaman osuus Saksan sotatuonnosta jonnekin tasolle 30-33%.
Vastaukset 130
Vanhimmat
Maasota+itärintamalla+oli+aika+primitiivistä.+Materiaalitappiot+nopeasti+ja+aika+pienillä+kustannuksilla+korvattavissa.+Panssarit+olivat+kalleinta+kamaa.+Kustannuksia+alensi+se+ettei+mihinkään+tykkien+ja+muiden+aseiden+innovaatikustannuksiin+juuri+tarvinnut+satsata.+Aika+yllättävää+lienee+monille+varmaan+sekin+että+itseasiassa+aseiden+tuottamisesta+Luftwaffe+ja+Kriegsmarine+veivät+keskimäärin+42%+ja+ammusten+tuotannostakin+noin+35%.+Myös+Luftwaffen+tarvitsema+ajoneuvomäärä+oli+huomattavan+suuri.+Luftwaffella+oli+noin+100+000+moottoriajoneuvoa+käytössä+kun+taas+tyypillisellä+itärintamalla+operoineella+saksalaisella+jalkaväkidivisioonalla+kuorma-autoja+oli+noin+500+ja+muita+ajoneuvoja+noin+300.++Hevosia+Heerin+jv-divisioonalla+on+yleensä+noin+5+000.+
Saksalla ei ollut koskaan strategisia resursseja ja reserveja käydä laajamittaista sotaa. Saksan lentokonetuotannon suuria lukemia vuonna 1944 on ihmetelty. Mutta on unohdettu se että tässä vaiheessa Saksa tuotti sarjatuotannolla pääasiassa kahta yksimoottorista hävittäjälentokonetta: Bf-109 ja Fw-190 joista ensiksimainittua käytettiin myös tiedustelukoneena ja jälkimmäistä suuressa määrin myös maataistelukoneina. Kaksimoottoristen pommikoneiden valmistus hiipui kesällä 1944. Ylipäätänsä kaksimoottoristen osuus tuotannosta laski jyrkästi 1944. Mutta lopulta myös yksimoottoristen valmistuksen kasvu taittui heinäkuun 1944 jälkeen ja kääntyi laskuun.
Saksan käyttämä synteettinen polttoaine oli valmistuskustannuksiltaan noin 2.5 kertaa kalliimpaa kuin liittoutuneiden maaöljystä valmistetut vastineen. Lisäksi mm. lentokoneissa Saksan polttoaineen oktaanilukema oli huonompi kuin RAF:lla ja USAAF:llä. Neuvostoliitolla oli yhtä heikkotasoista polttoainetta kuin Saksalla. Tämä heikensi Luftwaffen ja VVS:n koneiden suoritustasoa länsiliittoutuneiden koneisiin verrattuna.
Kannattaa ennenmmin tarkastella vuosittaisten sotaan kelpaavien ikäluokkien määrää kuin moottorittomien lentokonehylkyjen tuotantomääriä varastoon.
Tuo sama spämmi avauksena ties monennenko kerran, täyttä sontaa koko juttu. Mitähän siellä itärintamalla puuhattiin peräti 3 v ennen Normandian maihinnousua jos ei sotaa käytykään ? Kun Saksan tappiot miehinä olivat jo 1941 aikana itärintamalla vähän yli 1 milj. miestä ja Wehrmacht menetti talvitaisteluissa 1941-42 lähes koko kalustonsa niin koetas miettiä mitä se tahti merkitsi tappioina koska sotaa siellä käytiin samalla ja paljon kovemmallakin intensiteetillä koko ajan.
Normandian jälkeenkin Saksan joukot Ranskassa olivat alle puolet itärintamasta niin miten siellä olisi voitu niin järkyttäviä tappioitakaan kärsiä. Talvi 1944-45 oli lännessä aika hiljaista kun idässä sen sijaan käytiin suurtaisteluita koko ajan.
Typerys laskee vain Saksan tuotannon kun tuona talvena Saksa haali kautta koko Euroopan esim. kuorma-autoja ja nekin lopulta tuhottiin. Miten roskatilastoissasi näkyvät nuo ajoneuvot ?
------Pelkästään vuonna 1943 tuo betonisen suojarakentamisen arvo oli noin 4 miljardia Reichsmarkkia joka vastasi kustannukseltaan noin 40 000 panssarivaunun/rynnäkkötykin valmistamista.----
Niin sitäkö kaikessa viisaudessasi meinaat että jos tuo bunkkeri olisi jätetty rakentamatta niin Saksa olisi voinut lähettää rintamille suitsait 40 000 tankkia enemmän. Esimerkkisi todistaa täydellistä tajunnan puutetta.
"Tuo sama spämmi avauksena ties monennenko kerran, täyttä sontaa koko juttu. "
Fiksuinta olisikin siis olla ruokkimatta hänen julkisuuden nälkäänsä, kuten sanoin kaksi vuotta takaperin ;)
"Wehrmacht menetti talvitaisteluissa 1941-42 lähes koko kalustonsa niin koetas miettiä mitä se tahti merkitsi tappioina koska sotaa siellä käytiin samalla ja paljon kovemmallakin intensiteetillä koko ajan."
Mikäli tappiointensiteetti todella olisi ollut sama niin Saksa ja sen liittolaiset olisivat luhistuneet jo vuosia aikaisemmin.
"Normandian jälkeenkin Saksan joukot Ranskassa olivat alle puolet itärintamasta..."
Oikeastaan länsiliittoutuneita vastustaneet Saksan joukot (Länsiarmeija AR C) olivat kesällä -44 reilusti yli puolet Saksan Itäarmeijan vahvuudesta.
"...miten siellä olisi voitu niin järkyttäviä tappioitakaan kärsiä."
Lähes puolen miljoonan miehen menetys Normandian ja Etelä-Ranskan katastrofien jälkeen oli aika järkyttävä tappio Länsiarmeijalle, jos se ei ollutkaan yhtä iso lukema kuin samaan aika Itäarmeijalla.
"Talvi 1944-45 oli lännessä aika hiljaista..."
Siis jos unohdetaan, että Länsiarmeijan kolmesta armeijaryhmästä kaksi oli ryhtynyt akselin viimeiseen mittavaan maaoffensiiviin, muuten kyllä ;)
"Niin sitäkö kaikessa viisaudessasi meinaat että jos tuo bunkkeri olisi jätetty rakentamatta niin Saksa olisi voinut lähettää rintamille suitsait 40 000 tankkia enemmän."
Suunnilleen sellainen on hänen kompastuskivensä ;)
----Saksan+panssaritappioista+35%+tuli+länsiliittoutuneita+vastaan+käymissä+taisteluissa.----
"Idässä Saksan tankkeja tuhottiin 4 v, lännessä vain vajaa vuosi."
Millä ihmeellä Rommelin saksalaiset panssaridivisioonat sitten oli varustettu ;)
"Italiassa ei vuoristojen takia Saksa paljon tankkeja käyttänyt..."
Mitä nyt saksalaisilla oli huipussaan seitsemän panssari- tai panssarikrenatööridivisioonaa Italian rintamalla taistelussa liittoutuneita vastaan ;)
Zetterling,+Ericson,+Glanz,+Bonn+ja+kumppanit+ovat+käyneet+läpi+saksalaiset+dokumentit+Saksan+panssaritappioista++panssarikalusto+siirroista+ja+todenneet+että+Saksan+menettämistä+49+000+panssarivaunusta,+rynnäkkötykistä,+telatykistä+ja+panssarintuhojavaunusta+17+200+menetettiin+länsiliittoutuneita+vastaan+ja+noin+32+000+itärintamalla.+Siis+35%+vs.+65%.+Ilmasodan+osalta+lukemat+ovatkin+sitten+jo+täysin+ylivoimaisesti+RAF/USAAF+heiniä.+3/4+Luftwaffen+kokonaistappioista+tuli+sodassa+länsiliittoutuneita+vastaan+laajalla+alueella+Pohjois-Afrikasta,+Romaniaaan,+Italiaan,+Balkanille,+Keski-Eurooppaan,+osin+Saksan+itäosiin,+Saksan+ylle,+läntiseen+Euroopaan+ja+Atlannille+ulottavalla+ns.+supertaistelukentällä.+
"Zetterling, Ericson, Glanz, Bonn ja kumppanit ovat käyneet läpi saksalaiset dokumentit Saksan panssaritappioista panssarikalusto siirroista ja todenneet että Saksan menettämistä 49 000 panssarivaunusta, rynnäkkötykistä, telatykistä ja panssarintuhojavaunusta 17 200 menetettiin länsiliittoutuneita vastaan ja noin 32 000 itärintamalla."
No, jos he todella ovat käyneet läpi saatavissa oelvan dokumentaation niin silloin myös he tietävät, että se ei mahdollista noin täsmällisten lukujen antamista, koska jäljelle jäänyt dokumentaatio sattuu olemaan puutteellista varsinkin sodan loppukuukausien ajalta.
----Saksan menettämistä 49 000 panssarivaunusta, rynnäkkötykistä, telatykistä ja panssarintuhojavaunusta 17 200 menetettiin länsiliittoutuneita vastaan ja noin 32 000 itärintamalla."----
Jos neukku olisi 4 vuoden ajan tuhonnut noin huonosti Saksan tankkeja niin tottahan toki Wehrmachtin ps-voimat olisivat kasvaneet rajusti vuosina 1941-44. Toisaalta, missä ja millä ajalla länsi olisi ennättänyt tai kyennyt tuhoamaan noin paljon Saksan vaunuja kun Saksalla ei koskaan ollut kovin kummosiakaan ps-voimia lännessä ? P-Afrikan tappiot olivat kokonaisuuteen nähden vähäiset, Italiassa ei maan vuoristoisuuden takia käytetty paljonkaan tankkeja, Ranskassa oli -44 vain B-luokan joukot eikä syyskuusta 1944 helmikuuhun -45 lännessä paljoakaan sodittu. Ilmeisesti toukokuussa -45 sodan loputtua länsi sai paljon sotasaalistankkeja ja nekin on laskettu muka lännen tuhoamiksi.
"Jos neukku olisi 4 vuoden ajan tuhonnut noin huonosti Saksan tankkeja niin tottahan toki Wehrmachtin ps-voimat olisivat kasvaneet rajusti vuosina 1941-44."
Ja ne kasvoivat, mutta niin kasvoivat tappiotkin. Kesällä -44 Saksan panssarijoukot saavuttivat molemmilla rintamilla myös siihenastisen tappioennätyksensä ;)
"Toisaalta, missä ja millä ajalla länsi olisi ennättänyt tai kyennyt tuhoamaan noin paljon Saksan vaunuja kun Saksalla ei koskaan ollut kovin kummosiakaan ps-voimia lännessä ?"
No, jos reilua 2000 vaunua Länsiarmeijan käytössä pelkästään kesällä -44 ei pidä "kovin kummoisena" niin...
"...Italiassa ei maan vuoristoisuuden takia käytetty paljonkaan tankkeja..."
Sinun olisi kannattanut informoida Saksan avoimien johtoa asiasta, koska heillä oli parhaillaan seitsemän panssari- ja panssarikrenatööridivisioonaa Italiassa ;)
"Ranskassa oli -44 vain B-luokan joukot..."
Tosin niihin "B-luokan" joukkoihin kuului yksitoista panssaridivisioonaa, jotka oli saatettu täysvahvuisiksi...
"...joukot eikä syyskuusta 1944 helmikuuhun -45 lännessä paljoakaan sodittu."
Miksihän saksalaiset sitten turhaan vaivautuivat varustamaan Länsiarmeijan ps-divisioonat uudelleen, koska mitään taisteluja ei ollut meneillään ;)
"Ilmeisesti toukokuussa -45 sodan loputtua länsi sai paljon sotasaalistankkeja ja nekin on laskettu muka lännen tuhoamiksi."
Asia on paljon monimutkaisempi. Länsiliittoutuneet näet alkoivat saada paljon sotasaaliskalustoa maalis-huhtikuun vaihteesta lähtien kun heidän armeijansa vyöryivät Reinin itäpuolella olevien panssarijoukkojen täydennys- ja koulutuskeskusten yli, jotka useimmissa tapauksissa mobilisoivat taistelukykyiset uudet panssariosastot ja vanhat kouluvaunut viimeiseen kaaoottiseen yritykseen pidätellä vastustajaa. Näissä oli useasti mukana myös itärintamalle tarkoitettua kalustoa, joka vain paperilla "häviää" jäljettömiin, koska aikaa tai resursseja minkäänlaisten tappiolistojen laatimiseen ei ollut. Liittoutuneet puolestaan useimmiten eivät enää vaivautuneet edes tekemään kunnollista inventaariota kaikesta siitä poskettomasta tavaramäärästä, joka heidän käsiinsä lankesi.
Tämä on yksi niitä tekijöitä, joiden vuoksi täsmällisiä lukuja on äärimmäisen hankala saada aikaan. Se on valitettavaa, mutta täysin inhimillistä, että kaikista yksityiskohdista ei ole tietoa vain saatavissa.
Kyseinen henkilö luulee maaorjaa torppariksi. Viisainta olisi ollut evakoida Italiassa olevat tyypit itään, antautuihan ne lopulta kuitenkin konkkareineen päivineen.
Naakkahuttila on ottanut uuden nimimerkin, mutta tieto pysynyt yllättäen ihan samana :)
Todellinen sodan asiantuntija, jolle esim. työkentät ja jenkkien 50 cal tullut ihan puskista. Hauska se on :)
Paskisiset juoksi slaavofiilareiden luo, Aatu valitteli tästä. SS oli ainoa joka kaikilka rintamilla taisteli viimeiseen mieheen ja luotiin. Peiper ei paljoa piippalakkeja fanittavia punaniskoja säästellyt Malmedyssa. Saksan asevoimissa ei Modelin lisäksi ollut tarpeeksi slaavofiilistä länteä vihaavia, SS toimi käsittääkseni asevoimien alaisuudessa.
jos reilua 2000 vaunua Länsiarmeijan
Neropatti keksi Wehrmachtille uuden organisaation, Länsiarmeija. Sellaista Saksalla ei misään vaiheessa sotaa kuitenkaan ollut joten yritä valehdella uudestaan.
Montako työkenttää oli tuolla "Länsiarmeijalla" ?
Niin ja montako jenkiltä siepattua cal .50 k-kivääriä, varmaan joka toisella miehellä.
"Neropatti keksi Wehrmachtille uuden organisaation, Länsiarmeija. Sellaista Saksalla ei misään vaiheessa sotaa kuitenkaan ollut joten yritä valehdella uudestaan."
Eli Saksan Länsiarmeija on nyt muuttunut sotateorioissasi "B-luokan joukoista" olemattomaksi, joten ilmeisesti länsirintamalla ei sitten taisteltu ja kukaan ei oikeasti kuollut? Taidat edustaa jopa "revareidenkin" joukoissa ihan uutta ufologista suuntausta ;)
Mitä luentoja sinulla on seuraavaksi linjalla; "Saksan asevoimat - voittajain suuri propagandahuiputus!" vai "Taisteltiinko toisessa maailmansodassa oikeasti? Sisäpiiriläinen paljastaa."
Kiva kun sait viimein kavereita, mutta kipitähän nyt leikkimään siitä.
Käytännössä+Saksan+panssari-+ja+panssaroiduista+ns+eliittidivisioonista+vain+Grossdetschland+jäi+vuonna+1944+itärintamalle+kun+muut+siirrettiin+länsiliittoutuneita+vastaan.+Esim+Waffen+SS:n+panssariarmeijakunta+sekä+eräs+mobilisoiduimmista,+Panzer+Lehr-divisioona.+Vuoden+1944+suurtappioista+noin+puolet+tulikin+länsiliittoutuneita+vastaan.+Unohtaa+ei+pidä+myöskään+itsenäisiä+raskaita+Abteilungen-yksiköitä+joita+siirrettiin+länteen+ja+etelään+syksystä+1943-lähtien.
"Käytännössä Saksan panssari- ja panssaroiduista ns eliittidivisioonista vain Grossdetschland jäi vuonna 1944 itärintamalle kun muut siirrettiin länsiliittoutuneita vastaan."
Se taas riippuu siitä miten oikeastaan määritellään "eliittidivisioona", koska GD esimerkiksi operoi vieraalla Pantteriosastolla ja joutui jopa luovuttamaan pois oman P-IV osastonsa toisen yhtymän vahvistamiseksi.
"Esim Waffen SS:n panssariarmeijakunta sekä eräs mobilisoiduimmista, Panzer Lehr-divisioona."
Tosin niiden varustaminen ja muodostamine olivat niin pahasti kesken, että PsKlD:llä ei ollut omaa Pantteriosastoa vaan se joutui lainaamaan yhden itärintamalle tarkoitetun ja operoi myöhemmin sekaorganisaatiolla. Divisioona ei saanutkaan omaa panssarirykmenttiään kokoon ennen kuin vasta vuonna -45.
"Vuoden 1944 suurtappioista noin puolet tulikin länsiliittoutuneita vastaan."
Minkä ei pitäisi kesän -44 tapahtumat ja keskitykset huomioon ottaen olla mikään ihme panssarikaluston suhteen. Rynnäkkötykistön suhteen sen sijaan pääosa tappioista tuli väistämättä idässä, koska suurin osa rynnäkkötykistöstä oli siellä.
"Unohtaa ei pidä myöskään itsenäisiä raskaita Abteilungen-yksiköitä joita siirrettiin länteen ja etelään syksystä 1943-lähtien."
Tiikeriosastoista pääosa oli itärintamalla tuohon aikaan, mutta Länsiarmeijan alaisuudessa palveli kyllä itsenäisä panssariosastoja, jotka oli varustettu ranskalaisilla vaunuilla.
Ihmisten ei pitäisi antaa Suuren Isänmaallisen Sodan propagandan, myyttien, legendojen ja valheiden sokaista itseään. Tosiasia on se että Neuvostoliiton tilanne vuosien 1941-43 järkyttävien tappioiden ja uhrausten jälkeen oli se että sota oli saatava päätökseen sillä Kremlissä ja Stavkassa alkoi vuoden 1943 lopulla kasvaa pelko siitä että tykinruoka alkaa joko loppua tai sitten tykinruokaksi alkaa tulla liian paljon silmäpuolia, toipilaita, tärähtäneitä, henkisesti vajavaisia, vähemmistökansallisuuksia, muslimeja ja ylipäätänsä luokattoman takapajuista sakkia. Tämä ilmiö pilkisti mm. Kannaksen taisteluissa kesällä 1944 kun alkutappioiden jälkeen Stavkan reservistä tuli tällaista "vapautettujen alueiden" (ukrainalaiset) ja Keski-Aasian perähikijöiden sakkia. Myös yli 45-vuotiaiden ukkojen käyttö etulinjassa sekä pikkupojat alkoi lisääntyä.
Luftwaffesta yli puolet oli lännessä 1944-45, Suomi lasketaan länteen.
Luftwaffen+hävittäjäkoneista+enää+vain+18%+oli+idässä+vuonna+1944.+Itärintamalla+oli+ajastaan+jälkeenjääneitä+pommikoneita,+syöksypommittajia,+tiedustelukoneita,+maataistelukoneita+sekä+hullunkurisia+1930-luvun+tason+"yöhäirintäkoneita".+Myös+kokemattomimmat+lentäjät+lähetettiin+itään+koska+lännessä+he+eivät+olisi+kauanollut+eläneetkään.
Luftwaffen+hävittäjälentokoneista+vuonna+1944+enää+keskimäärin+18%+oli+itärintamalla.+Saksan+ilmatorjuntatykeistä+enää+vain+13%.+Nämä+ovat+järisyttäviä+tietoja+nille+jotka+yhä+väittävät+että+Saksan+sodankäynnin+päärintama+olisi+ollut+idässä.+Jos+vertaa+saksalaisten+divisioonien+moottorointitasoa+huomaa+heti+että+itään+jätettiin+oman+onnensa+nojaan+taisteluarvoltaan+vaatimattomia+jalkaväen+hevosvetoisia+bulkkidivisioonia.+Lännessä+ja+etelässä+olevilla+joukoilla+oli+selvästi+enemmän+moottoriajoneuvoja.+Saksan+idässä+olevat+divisioonat+muistuttivat+hevosvetoisuudessaan+suomalaisia+joukkoja.
Ei ne voineet antaa kaupunkiensa tuhoutua. Tallinnastahan kaikki merkittävä oli vedetty pois ennen ilmapomituksia ja täten alemuskompleksinen sai yhden sulan hatunsa. Rosen lobbasi Suomelle apua, vaikka kieltämätä olihan se pelkurimaista neukuilta pelätä sulktulta ja pudottaa pommit mereen. Venäjällä väitetään vieläkin Helsingin pommitusten olleen 'suuri menestys'. Ei Tallinnan pommituksia voi pitää menestyksenä, lähes puolustuskyvyttömän alueen pommitus vahvisti virolaisten vastarintaa.
Tallinnaa pommitettiin varmasti sillä samalla Lend-Lease kalustolla ja Douglasin tekniikkaan perustuvilla härveleillä kuin Suomeakin. Jooseppi tunsi suurta alemmuuskompleksia etenkin Hampurin tulimyrskystä ja halusi lämmittää suomalaisia ja virolaisia samalla tavalla.
Tähän pitää muistaa laskea myös kaikki muukin Huttilasta huolimatta. Iivanat puhuvat k6erosti tappioista kertomatta koko totuutta. Kriegsmarinessa palveli noin kolme miljoonaa natsia vuodesta 1935 sodan loppuun. Kriegsmarinen toiminta Itämerellä miinoitusta lukuunottamatta oli olematonta. Huttilan mielestä tietenkin dota Atlantilla oli kumiankoilla leikkimistä. Saksan resursseista puolet oli didottuna länteen 1944, mikäli lasketaan Kriegsmarine. Resurssien määrä ja laatu ei ole sama asia kuin tappiot.
Tämä on faktatietoa jolle taistolaiset ja Neuvostoliiton muut ihailijat eivät voi mitään.
Maasodankäynti+oli+tuotantokustannuksilla+mitattuna+yllättävän+edullista+ja+tappiot+helposti+korvattavissa.+OKW:n+raporttien+mukaan+Saksalla+ei+ollut+mitään+vaikeuksia+korvata+esim+1943+25+divisioonan+menetetyt+aseet,+ajoneuvot,+ammukset+ja+muut+varusteet.+Kyseisenä+vuonna+voimakkaaseen+kasvuun+lähtenyt+panssarivaunu/rynnäkkötykkituotanto+ym+vei+vain+6.8%+sotatuotannosta.+Itärintaman+lentokone-ja+armeijakalustomenetykset+kesä-elokuussa+1943+veivät+vain+hieman+yli+3%+Saksan+kyseisen+vuoden+sotatuotannon+arvosta.
------Maasodankäynti oli tuotantokustannuksilla mitattuna yllättävän edullista ja tappiot helposti korvattavissa----
Jos asia on noin kuin sanot niin Saksanhan olisi ollut helppoa lisätä maavoimiaan idässä ja lyödä neukku voittaen siten sodan. Kun todistelusi mukaan se ei olisi vaatinut juuri mitään niin miksi Saksa ei niin tehnyt ja lyönyt neukkua vaan päästi sen tulemaan Berliiniin ja Hitlerin bunkkeriin asti.
Kyllä Saksa yritti kaikkensa 1941-45 ja teki sen mihin kykeni mutta ei kyennyt enempään vaikka sinun oppiesi mukaan se ei olisikaan juuri mitään lisäkustannuksia maksanut. Atlantin valliin ja ns. ihmeaseisiin ei olisi tarvinnut hakata yhtään mitään kun N-liitto olisi lyöty ja antautunut miehitykseen. Wehrmacht olisi seissyt lännessä eikä mitään Normandiaa olisi koskaan tullut. Eli puhut siis sulaa paskaa ihan vaan pelkkää rasistiuttasi.
Ja vähentää sukellusveneiden tuotannosta ja kaupunkien ilmapuolustuksesta, nllnkö!? U-veneen tuottaminen vaati enemmän resursseja kuin tankien kasaaminen.
Löytyy+usein+tilastoista+ns.+ihmeaseiden+osuus+jotain+30+%+osuus+koko+budjetista,+aatun+porukka+ei+ollut+talousneroja,+mutta+he+hallitsivat+orjatyön,+tosin+valtaosa+vangeista+kanteli+kiviä+ja+säkkejä+paikasta+toiseen.
Moottoriajoneuvojen+tuotanto+vei+Saksan+sotatuotannosta+vain+2-3%.+Esim+kesällä+1944+yhä+vain+2.4%.+Niistä+huomattava+osa+ei+mennyt+armeijalle+vaan+Luftwaffen+ja+Kriegsmarinen+tarpeisiin.+Panssarijoukkojen+ja+ilmatorjunnan+käyttämiin+panssarikuljetusajoneuvoihin+(half-trucks)+meni+kesällä+1944+vain+1.6%.+Aseisiin+meni+7-10%+ja+niistä+keskimäärin+44%+Luftwaffen,+strategisen+ilmatorjunnan+ja+Kriegsmarinen+tarpeisiin.+Jopa+ammustuotannosta+(lentokonevalmistuksen+jälkeen+suurin+menoerä,+vuonna+1944+24%,+sitä+ennen+paljon+vähemmän)+peräti+35-37%+keskimäärin+ei+mennyt+kenttäarmeijalle.
Taisi olla yhden sukellusvenetorpedon hinta 10 000 dollaria. Panssarivaunun tuotantokustannuksilla sai siis vain ehkä 4 torpedoa. On sekin asia että innovointikustannuksia ei täysin laskettu tuotantokustannuksiin mukaan. Ja nuo hyvin suuret kulut keskittyivät ilma-ja merisotaan joka on teknologisesti paljon kehittyneenpää kuin maasota. Ei Saksa paljon tykkien ja armeijan muiden aseiden innovointikuluihin upottanut rahaa. Uusi panssarivaunu kuten Tiikeri saatiin suunnittelupöydältä taistekentille 11 kuukaudessa. Lentokoneen osalta vaihe vei yleensä 3-5 vuotta.
------Pelkkä+lentokonetuotanto+(ilman+aseita+ja+ammuksia)+vei+kesällä+1944+Saksan+sotatuotannosta+48.3%.++Eli+turha+luulla+että+se+itärintama+olisi+ollut+prioriteetti+numero+yksi+Saksan+sotatuotannolle.---
Kurskin taisteluista kirjoitetuista kirjoista löytyy tieto että Luftwaffella olisi ollut yli 22 000 ajoneuvoa käytössä. Se on enemmän kuin mitä 40 jalkaväkidivisioonalla Wehrmachtin joukoilla keskimäärin oli käytössä.
Saksan maavoimat Pohjois-Afrikassa, Italiassa ja länsirintamalla olivat huomattavasti motorisoidummat keskimäärin kuin itärintamalla. Jalkaväkidivisioonan varustaminen maksoi vain murto-osan panssaroidun divisioonan kuin esim Waffen SS Leibstandarten.
Tunisiassa keväällä 1943 antautuneiden 70 000 Saksan sotilaan menetys oli myös kirvelevämpi natseille kuin 90 000 bulkkisotilaan Stalingradissa. Tuniassa antautui selvästi korkeamman taisteluarvon sotilaita kuin Stalingradissa.
------Tunisiassa keväällä 1943 antautuneiden 70 000 Saksan sotilaan menetys oli myös kirvelevämpi natseille kuin 90 000 bulkkisotilaan Stalingradissa. Tuniassa antautui selvästi korkeamman taisteluarvon sotilaita kuin Stalingradissa----
Mihinkähän "tietoon" tuokin vale perustunee, että Stalingradissa oli vain bulkkitavaraa ja että Saksan tappio siellä oli vain tuo 90 000. Perustuu täysin pelkkiin nazivaleisiin.
Ensinnäkin, kokonaistappio Stalingradissa oli yli 300 000 miestä eikä vain tuo mikä antautumishetkellä oli enää elossa. Motin huollossa Saksa menetti mm. yli 500 lentokonetta ja sitä rataa. Stalingradissa otellut 6. Armeija oli Saksan paras, parhaiten varustettu ja huollettu armeija koska Stalingradin valtaus oli Hitlerin pakkomielle. P-Afrikan ja Tunisian sodasta hän ei piitannut paskan vertaa ja siksi kaikki siellä oli bulkkia.
Joten keksipäs poju uusia valeita ja koeta keksiä niille myös perusteluja joita tosin ei ole.
"Ensinnäkin, kokonaistappio Stalingradissa oli yli 300 000 miestä eikä vain tuo mikä antautumishetkellä oli enää elossa..."
Jaa luku kuitenkin se 285 000 jotka tuhoutuivat motissa ja johon yleisesti rajoitetaan sen taistelun tappiot.
"6. Armeija oli Saksan paras, parhaiten varustettu ja huollettu armeija koska Stalingradin valtaus oli Hitlerin pakkomielle"
Oikeastaan vain ensimmäisen kohta pitää paikkaansa. Se oli kyllä taistelussa jo ansioitunut joukko mutta varustus ja varsinkin huolto oli pahasti retuperällä jo ennen saarroksiin joutumista jopa siinä määrin että miehet kärsivät nälkää jo sitä ennen.
Myöskään Stalingrad ei ollut aluksi mikään H:n pakkomielle joksi se muuttui vasta kun hyökkäys Kaukasuksella pysähtyi ja toiveet öljystä valuivat kaukaasian hiekkaan.
Saksan 6.armeija oli keskiverto jalkaväen bulkkidivisioonista koottu noin 200 000 sotilaan armeija. Kaikenkaikkiaan sillä oli käytössä vähemmän panssarikalustoa kuin yhdellä Wehrmachtin divisioonalla, Grossdeutschlandilla joka samana talvena taisteli Rhzevin rintamalla merkittävällä tavalla vaikutti siihen että Rhzevissä Zhukov koki suurimman tappionsa sodassa. Ylipäätänsä vuodesta 1942 lähtien Saksan koko armeijan iskuvoima lepäsi yhä enemmän noin 20-25 motorisoidun panssadivisioonan tai panssarikrenatööridivisioonan välillä sekä parinkymmen itsenäisen Abteilung-panssariyksikön varassa. Sen sijaan bulkkidivisioonien taisteluarvo ja varsinkin liikkuvuus oli vaatimatonta tasoa.
Tunisiassa ollut sotavoima oli paljon teknisempi sillä Pohjois-Afrikassa ei bulkkidivisioonilla ollut taisteluarvoa. Sellaiset sotkettiin jalkoihin. Siellä ratkaisi ilmaherruus, liikkuvuus, tulivoima ja strategiset resurssit. Itärintaman sota oli primitiivisempää.
"Kaikenkaikkiaan sillä oli käytössä vähemmän panssarikalustoa kuin yhdellä Wehrmachtin divisioonalla, Grossdeutschlandilla joka samana talvena..."
No, oikeastaan GD oli juuri ennen Stalingradin saartoa aivan yhtä pahasti poltettu kuin 6. A:n kolme PsD:tä ja kaikki noista divisioonista operoivat suunnilleen heikkoa osastoa vastaavalla määrällä panssarikalustoa. Minä jätän "asiantuntijoiden" päätettäväksi saattaisiko se johtua mistä lie salaliitosta, UFOjen hyökkäyksestä tai mitä mielikuvituksenne tällä kertaa jaksaa luodakaan ;)
"Tunisiassa ollut sotavoima oli paljon teknisempi sillä Pohjois-Afrikassa ei bulkkidivisioonilla ollut taisteluarvoa."
AR Afrikalla oli suunnilleen saman verran nopeisiin joukkoihin kuuluneita divisioonia kuin 6. A:kin. Mitä tulee ns. "bulkkidivisiooniin", Tunisian vuoristo oikeastaan paljolti suosi juuri kevyemmin varustettujen italialaisten divisioonien taistelumenetelmiä verrattuna länsiaavikon olosuhteisiin.
----Saksan 6.armeija oli keskiverto jalkaväen bulkkidivisioonista koottu noin 200 000 sotilaan armeija. Kaikenkaikkiaan sillä oli käytössä vähemmän panssarikalustoa kuin yhdellä Wehrmachtin divisioonalla----
Vahvuus elokuussa hyökkäyksen kaupunkiin alkaessa oli yli 300 000 ja taistelun aikana armeijalle toimitettiin runsaasti vahvistuksia. Panssareita luonnollisestikin tarvitaan vähemmän kaupunkitaisteluissa.
-----Tunisiassa ollut sotavoima oli paljon teknisempi sillä Pohjois-Afrikassa ei bulkkidivisioonilla ollut taisteluarvoa.----
Tunisian sillanpäässä ei ps-voimilla ollut tilaa liikkua toisin kuin Venäjän aroilla siksi sinne ei mitään konearmeijaa uhrattu. Tunisia oli sivusotanäyttämö jonne ei valiolaatua saanut uhrata. Siellä ei ollut tarkoituskaan voittaa vihollista, ainoastaan käydä viivytyssotaa ja sellaiseen sotaan laitetaan aina kakkosluokan armeijat varustukseltaan.
Kilpailetteko te kaksi nyt siitä kumpi onnistuu tekemään itsestään suuremman idiootin?
"Tunisian sillanpäässä ei ps-voimilla ollut tilaa liikkua..."
Jep, noin 500 km levyisellä rintamalla oli selvästi liian vähän tilaa...
"...siksi sinne ei mitään konearmeijaa uhrattu."
Paras laittaa sana asiasta Hitlerille ja Mussolinille myös, jotta he eivät lähetä sinne viittä ps-divisioonaa ja vastaavaa määrää moottoroituja divisioonia ;)
"Tunisia oli sivusotanäyttämö jonne ei valiolaatua saanut uhrata."
Siinä tapauksessa kahdella edellä mainitulla veikolla on jotain selittämistä esimiehelleen, kuka ikinä sen käskyn on asettanut ;)
"Siellä ei ollut tarkoituskaan voittaa vihollista..."
Eli akselivallat kokoajan pelasivat liittoutuneiden pussiin? No, eihän se ole jälkimmäisiltä pois...
"...ja sellaiseen sotaan laitetaan aina kakkosluokan armeijat varustukseltaan."
Toivottavasti Adolfin ja Beniton käskijät eivät saa tietää tuota, sillä jätkillä olisi hankala selittää, miksi he olivat polttaneet sellaisen joukon mekanisoituja divisioonia ;)
PS. Koska kilpailu on niin tiukka, te kaksi nappaatte jaettuna viikon idiootin tittelin
"Siellä ratkaisi ilmaherruus, liikkuvuus, tulivoima ja strategiset resurssit. Itärintaman sota oli primitiivisempää."
Mielenkintoinen termi tämä itärintaman primitiivisyys, muista rintamista poiketen siksi voisi lukea lähinnä se ideologia jonka mukaan sieltä lähettiin hakemaan lebenstraumia arjalaiselle herrarodulle ja alistamaan ns. slaavilaiset orjiksi. Muilta rintamilta puuttu tämä tuhoamissota jos kohta siihen ei olisi saksan kannalta kannattanut tuhlata resursseja myöskään itärintamalla. Yksi vähän huomiotta jäänyt seikka oli rautatievaunukapasiteetin tuhlaaminen juutalaisten kuljettamiseen päinvastaiseen suuntaan jotka kaikki oli taas poissa sotamateriaalin kuljettamisesta itään.
Toiseksi mainitsemasi sodankäynnin elementit olivat ( ja ovat edelleen ) hyvin ratkaisevia myös itärintamalla.
"Vahvuus elokuussa hyökkäyksen kaupunkiin alkaessa oli yli 300 000 ja taistelun aikana armeijalle toimitettiin runsaasti vahvistuksia "
Noo Armeijaryhmä B:tä oli juuri ennen hyökkäyksen alkua heikennetty siirtämällä 9. PsD ja 11.PsD keskiselle AR:lle. Lisäksi armeijaryhmä A:ta oli heikennetty enemmän siirtämällä n.10 divisioonaa Leningradiin, keskiselle AR:lle tai jopa kokonaan pois itärintamalta liittoutuneiden maihinnousun pelossa. Vaikka joku pioneeripataljoona tulikin vahvistukseksi ei se mitenkään riittänyt korvaamaan poistumia yleensä mikä oli koko itärintaman ongelma alusta asti.
Ja mitä mitä tulee taistelun aikaiseen huoltoon sekin toimi tahmeasti kun perille Stalingradiin tuli n. puolet 6. Armeijan tarpeista koska junakapasiteetti oli tiukilla edm. divisioonien siirtelyistä, juutalaisten kuljetuksista ja partisaanitoiminnan aiheuttamista viivytyksistä. Koko armeija kärsi nälkää ja huolto oli retuperällä jo kauan ennen NL:n vastahyökkäystä.
"Tunisiassa keväällä 1943 antautuneiden 70 000 Saksan sotilaan menetys oli myös kirvelevämpi natseille kuin 90 000 bulkkisotilaan Stalingradissa. "
Tosiaan tuo luku on virheellinen ja monesti jo korjattu ja tarkoittaa siis niitä antautuneita tammikuussa 1943.
Tunisiaa ja Stalingradia molempia täytyi huoltaa ilmateitse mutta miksi sitten näiden mielestäsi " korkean taisteluarvon" omaavien joukkojen huollosta irroitettiin itse Göringin käskystä n.100 Junkersia huoltamaan 6.Armeijan "bulkkisotilaita"?
Maasotaan+Saksa+käytti+sotatuotannosta+noin+30%,+USA+ja+Britannia+20-25%+ja+Japani+vain+16-18%.+Vain+Neuvostoliitto+käytti+yli+50%.+Mutta+niinpä+NL+kärsikin+14+241+000+sotilaan+tappiot+menehtyneitä.+Maasota+on+takapajuisinta+ja+verisintä.+Japanin+armeijan+miehitetyillä+alueilla+piti+itse+rahoittaa+kulunsa.+Niinpä+Japanin+armeijan+sotilaat+mm+viljelivät+ja+pitivät+yllä+kauppoja+ja+yrittivät+näin+hankkia+varoja.+Ei+siiä+kyllä+puskajussit+korkealle+nostettu+arvoasteikolla.++USA+ja+Britannia+pyrkivät+selvästi+teknologisesti+kehittyneenpään+sotaan.+Niinpä+vain+40+000+brittiarmeijan+sotilasta+kuoli+länsirintamalla+viimeisen+11+kuukauden+ratkaisutaisteluissa.+Ensimmäisessä+maailmansodassa+vuonna+1918+menehtyneitä+oli+220+000.
Kuvaavaa+on+että+mitä+lähemmäs+Normandian+maihinnousun+päivää+tultiin+sitä+enemmän+mm+Britannia+leikkasi+panssarivaunutuotantoaan+ja+ylipäätänsä+maavoimien+hankintoja+sekä+sitä+enemmän+siirsi+resursseja+ilmasotaan+ja+eteenkin+strategisiin+pommikoneisiin.
----Maasota oli länsivaltojen prioritteetiasteikolla selväsi ilma- ja merisotaa matalammalla----
Niin oli ja siksipä juuri Wehrmachtin tuhoaminen jäikin Puna-armeijan tehtäväsksi. Sen se hoiti kiitettävästi ja länsi pääsi sitten nauttimaan neukun saaman voiton antimista, omia miehiään paljonkaan tapattamatta. Viisasta ja perin "nykyaikaista" sodankäyntiä.
......Stalin ja Hitler kävivät sotaa vanhanaikaisella ajattelumalleilla. Oikea visio modernista sodankäynnistä puuttui.----
Ihan hevonhumppaa. Ilmasodalla ei sotaa silloin ratkaistu kuten ei ratkaista nytkään, ei ratkaistu myöskään Koreassa eikä Indokiinassa. Maavoimat on ratkaiseva aselaji, muut ovat avustavia. Nähtiin Irakissakin 1991, maasota tarvittiin huolimatta liittouman valtavista ja kehittyneistä ilmavoimista.
Ja jos ne Kriegsmarinen ja Luftwaffen voimat olisi kaikki vapautettu itään, niin... sukellusveneen valmistaminen ei ole sinun joutavien neulontanuttujen kanssa verrattavissa. Kriegsmarine oikeastaan olisi voinut antaa ukkojaan maavoimiin, mikä Aatu olisi kuunnellut Dönitziä Raederin sijaan. Meilläkinhän tärvettiin jumalattomasti rahaa Väinämöisiin ja Vesihiiseihin antaen lopulta soltulle korkeintaan kiväärin. Japanilaisten ongelma oli suurien kelluvien peltipurkkien sijasta lentotukialusten puute.
Dönitz ja Galland oli molemmat järkimiehiä. Raederilla ja Göri gillä oli suurempi valta kuin järkimiehillä. Dönitz olisi halunut kolmesataa sukellusvenettä joilla näännyttää Englanti, se halus vähän Leningradin meiningiä Buckinghamiin.
-----sitä enemmän siirsi resursseja ilmasotaan ja eteenkin strategisiin pommikoneisiin.----
Niin, jätti ratkaisevan maasodan käymisen neukun ja jenkin harteille keskittyen entistä syvällisemmin siviilien polttamiseen tulimyrskyillä.
Ja seuraavana varmaan arvoisa asiantuntijamme kertoo miten briteillä oli jo 1941 maihinnousualuksia joilla oltaisi pystytty 'avaamaan toinen rintama', mutta pirruuttaan odottivat Normandiaan jättäen 'pyhät viattomat slaavit' surman suuhun. Jenkit muistaakseni sai myös ison osan neukun käyttämistä vedenkestoisista vekottimista valmiiksi vasta 1943. Puna-Armeija liikkui Suomen jorpakoissa käytännössä kokonaan amerikkalaisen vedenkestävän Ford GPA-ajoneuvon varassa.
Takaisin+vanhoihin+juttuihin+kun+uusista+alkaa+höyry+loppua,+kaiketi?
Huttilan hengenheimolaiset Tokiossa, Moskovassa ja Berliinissä kuvittelivat lyövänsä seitsemän meren ruhtinaat. Molotoville ja Stalinille kävi selväksi jo Aatun Norjan reissusta, että väärällä puolella ollaan. Saksalla ei yksinkertaisesti ollut resursseja lähteä suursotaan 1939 sen enempää kuin neukuillakaan. Japanilaisilla oli parhaat mahdollisuudet, mutta nekin meni pieleen. Anglo-saksinen osaaminen merenkulussa ja muutenkin sodankäynissä on ylivertaista.
Japanin sodanjohdossa ainakin Yamamoto ymmärsi maansa resurssit ja realiteetit, niinpä pyrittiinkin sokki-iskuun, joka lamaannuttaisi Yhdysvaltain laivaston ja kansan taistelutahdon.
"In the first six to twelve months of a war with the United States and Great Britain I will run wild and win victory upon victory. But then, if the war continues after that, I have no expectation of success."
– Isoroku Yamamoto
Ja niin kävi, että sodan pitkittyessä tuli kunnolla turpaan, vaikka amiraali Yamamoto ei sitä enää ollut näkemässäkään.
Tiedä sitten oliko niilläkään resursseja lopulta. Sata englantilaista toki hallitsi Intiaa, mutta montako samuraita olisi tarvittu. Japanilla oli tasan miljoona ukkoa Kaakkois-Aasiaa 'vapauttamassa' ja Saksalla pelkästään Suomessa ja Norjassa vuonna 1944 yli puolimiljoona ukkoa. Sodan voittamiseksi pojat olisivat tarvinneet ihmeaseita ja salahyökkäyksiä, liittoutuneiden teollinen ylivoima oli murskaava. Ukkojen puutteen lisäksi pitää ottaa huomioon malariat, takapajuiset logistiset ongelmat ja muut josta pojat kärsi. 40-luvun Burman viidakot olivat logistinen helvetti.
No niinhän se Yamamotokin oli sitä mieltä, että jos tappelu pitkittyy, tulee tunti turpaan. Eihän tarvinnut kuin merilinjat Japanilta katkaista, niin homma oli käytännössä taputeltu: olisi tarvinnut enää odotella.
"Moskovassa"
Hölyn pölyä. NL ei suunnitellut mitään hyökkäyssotia eikä etenkään länsimaita vastaan. Se oli luonteeltaan puolustuksellinen valtio ja hakia ainoastaan turvaa sotahulluja Saksaa ja Japania vastaan.
Sarkasmi on sinussa vahva.
Eipä sillä ollut voimiakaan hyökätä 30-luvulla kuin naapuriensa kimppuun, jos edes niidenkään. Jooseppi toki luuli ennen talvisotaa omaavansa maailman mahtavimman voittamattomimman työläisten ja talonpoikien armeijan. Ukon luulet karisi nopeasti Suomen pakkasissa.
------Eipä sillä ollut voimiakaan hyökätä 30-luvulla kuin naapuriensa kimppuun, jos edes niidenkään. ----
Paitsi että tuhosi perinpohjin suuren japanilaisarmeijan Halhin-Golin taistelussa 1939. Olisi halutessaan voinut jatkaa ja ajaa japsit Tyyneen mereen uimasilleen mutta ei halunnut suursotaa toisin kuin ihailemasi, nykyiset länsivallat, Saksa, italia ja Japani. Ja taisi siinä sotahullujen jengissä olla Suomikin mukana.
"Paitsi että tuhosi perinpohjin suuren japanilaisarmeijan..."
Paitsi, että se "suuri japanilaisarmeija" koostui yhdestä vahvistetusta divisioonasta ja molempien puolten tappiot olivat aika tasaiset. Mitään "suuria japanilaisarmeijoita" ei tunkeutuisikaan NL:n alueelle niin kauan kuin kiinalaiset jatkoivat taistelua ja kuluttivat Japanin imperiumin resursseja.
"...mutta ei halunnut suursotaa toisin kuin ihailemasi, nykyiset länsivallat, Saksa, italia ja Japani."
Jep, NL paljon mielummin harrasteli Saksan kanssa yhteistyössä koskien Puolaa, Baltian maita ja Suomea. Useat pienet sodat ovat kaiketi sinulle suloisempia ;)
PS. Voisit oikeastaan muuten kokeilla sitä ein volk, ein reich -rutiiniasi pitkästä aikaa kun puolustelet tuota. Muistathan? "Kansat tulee palauttaa yhteisöönsä" ja niin edelleen...
Ihanko Tokioon asti. Kumiveneilläkö!? Etäisyydet oli huollon kannalta liian pitkiä ja täten homma jäi rajakahakaksi päättyen kiinalaisiltakin usein unohtuneeseen hyökkäämättömyyssopimukseen diktatuurien välillä.
Ongelma oli Saksan tuotanto ja sopparit yleensäkin. Suunnitelma Z laadittiin muistaakseni 1933. Saksalla oli harvoja Dönitzin tapaisia visionäärejä joita ei kuunneltu juuri missään asiassa. Kaarlon merirosvojen uhreiksi jiutuivat ilmeisesti myös suomalaiset. Jooseppi osasi uudistua.
Sotateknologian suhteen Japani oli selvästi kehittyneempi kuin Neuvostoliitto. Japanin aluminiinituotannon ja terästuotannon lukemat vuoden 1942 kesästä kesään 1944 (Mariaanien suurtappio) olivat myös Neuvostoliiton tasoa. Neuvostoliitto ei todellisuudessa tuottanut oikein mitään laadukasta vaan kävi primitiivista massa-armeijan itärintaman maasotaa hyvin keskinkertaisella kalustolla. Japanilla oli sen sijaan laadukasta laivastoteknologiaa sekä tasokkaat joskin liian suppeat laivaston lentäjät. Tyynimeri oli teknologisesti hyvin vaativa taistelukenttä. Itärintama taas ei sitä ollut.
"Neuvostoliitto ei todellisuudessa tuottanut oikein mitään laadukasta vaan kävi primitiivista massa-armeijan itärintaman maasotaa hyvin keskinkertaisella kalustolla"
Tuo on usein toistettu väite joka ei täysin pidä paikkaansa. NL:n valmistamat vaunut, tykit, raketinheittimet olivat laadukkaita ja ennenkaikkea silti massatuotantoon sopivia eikä eri malleihin tuhlattu juurikaam resursseja.
Saksan ongelma oli oikeastaan koko massatuotannon puute jota ei Speerkään saanut kunnolla käyntiin. Yksittäiset vaunut koottiin lähes paikallaan johon optiikka ja komponentit teetätettiin käsityönä josta syystä vaunuja oli hidas valmistaa. Lisäksi lukemattomat eri vaunutyypit estivät tehokkaasti kunnon massatuotannon käynnistymistä.
Ja tässäkin jenkit olivat valmiita pelastamaan massamurhaajan kasvot lainaamalla silke veneitä.Japanin kannalta saivat onneksi vaivoin amerikkalaisten avulla otettua Kurillit. Liittoutuneiden yhteisen maihinnousun jälkeen Puna-Armeija olisi varmasti raiskannut jokaisen naisen Tokiossa. Hirohitoa uhkailtiin kirjaimellisesti kansanmurhalla, mikälk antautumista ei tule. Venäjän laivastolla on vieläkin yksi surkea lentotukialus ja monta muuta länttä jäljessä olevaa peltipurkkia.
Alunperin+Marshal+suunnitteli+yli+200+divisioonan+maa-armeijaa+Usalle.+Mutta+Roosevelt,+laivasto+ja+ilmavoimat+modernine+johtajineen+visioi+tulevaisuuden+sotaa+jossa+maavoimat+ovat+pienemmät,+mekanisoidummat+ja+pääosa+varustelusta+menee+ilma-+ja+merivoimille.+Niinpä+Usa+soti+sotansa+vain+90+divisioonalla+ja+oli+huikeasti+tehokkaampi+kuin+Saksa+tai+Neuvostoliitto.+
"Alunperin Marshal suunnitteli yli 200 divisioonan maa-armeijaa Usalle. Mutta Roosevelt, laivasto ja ilmavoimat modernine johtajineen visioi tulevaisuuden sotaa jossa maavoimat ovat pienemmät..."
Armeija määräsi sodan aikana ilmavoimien asioista ja heillä oli syvällisemmät syyt toimilleen kuin presidentin kristallipallon näyttämät kuvajaiset "modernista" tulevaisuudesta. Yleensä liittoutuneiden sotilaallinen tilanne oli maailmanlaajuisesti parantunut vuoden -42 lopulta lähtien pahimpien kriisien hellitettyä itärintamalla, Afrikassa ja Tyynellämerellä. Se vähensi hälytystilaa myös Yhdysvaltojen liikekkannallepanon suhteen.
Ratkaisevinta oli kuitenkin Yhdysvaltojen maantieteellinen asema, joka pakotti kuljettamaan ja huoltamaan divisioonat kahden valtameren taakse. Armeijan logististen arvioiden mukaan heillä olisi riittävän suuri haaste pystyä kouluttamaan ja viemään taisteluun edes vajaat 100 divisionaa vuoden -44 loppuun mennessä, jolloin isointa osaa 200-300 divisioonan vahvuisesta armeijasta ei koskaan edes saataisi kentälle missään järjellisessä aikataulussa jos ollenkaan. Pääosa maavoimien divisioonista pääsikin taisteluun vasta Normandian jälkeen.
Mikään täydellinen ratkaisu se ei ollut ja esmes Tyynenmeren sotanäyttämöllä operaatioita täytyi rajoittaa saatavilla olevien maajoukkojen määrän vuoksi.
"Usa tuotti panssarivaunuja itsensä tarpeisiin, btiteille, puna-armeijalle, Ranskalle ja muille liittoutuneille..."
Ihme, sinä lopulta tajusit asian. No, kolmaskymmenes kerta toden sanoo ;)
Maasota oli primitiivistä, suhteellisen halpaa ja näin kalustomenetykset helposti ja nopeasti korvattavissa. Vain neuvostoliittolainen maailmankuva.."
Onko se merisota tai ilmasota jotenkin jalompaa kun mukana on kehittyneempää teknologiaa? Tulisiko sotimista muuttaa niin että pelkät Transformersit mittelevät jalosti keskenään?
"Vain neuvostoliittolainen maailmankuva ja sen propagandan jatkuva toisto maasotakeskeisyydellä panssari - ja tykkituotantokeskeisyydellä on hämännyt massat ja suurimman osan historiantutkijoista."
Hämännyt miten? Neuvostoliittoko ei käynyt maasotaa ja suoltanut liukuhihnoilta massoittain maasodankäyntiin tarkoitettua kalustoa? Pikemmin propagandaa on ollut sen suunnattomien tappioiden vähättely ja salaaminen ja toisaalta saksan tappioiden paisuttelu.
Suuren Isänmaallisen Sodan jargonistit alleviivaavat yli 100 000 panssarivaunun, 144 000 lentokoneen ja yli 300 000 tykin tuotantoaan. He jättävät laatukriteerit huomioimatta, samoin sen että radioita, kuljetusajoneuvoja sekä tuotopanoksis virtasi lend lease-apuna. NL:n alumiinituotanto olisi esim riittänyt vain 60 000 lentokoneen valmistukseen. NL ei tuottanut käytännössä yhtään veturia eikä juuri yhtään panssaroituja kuljetusajoneuvoja. Kenttätykin hinta oli vain 1/5 panssarivaunun hinnasta. Kuljetuspanssarin 1/4.
Mikäli NL olisi yrittänyt tuottaa itse veturinsa, samassa,suhteessa tykkejä, panssareita ja kuljetuspanssareita kuin Saksa olisi panssarivaunutuotanto ja tykkituotanto lähes puolittunut, samoin lentokonetuotanto.
Neuvostoliiton "oma tuotanto" on syytä siis kyseenalaistaa. Ilman liittolaisten apua hommasta ei olisi oikein tullut mitään. Vaje olisi maksettu yhä vain kauheimmilla miehistötappioilla. Tykinruoka olisi ennenpitkää loppunut kun se uhkasi oikeasti sitö tehdä jo vuoden 1944 alkupuolella. Tässä syy puna-armeijan kiristyneeseen kuriin, uhkauksiin ja kasvaviin omien teloituksiin pelotetarkoituksena.
Kun 100 000 maavoimien sotilasta menettää 100 000 käsiasettaan ja 5 000 konekivääriä ja 500 kenttätykkiä sekä 500 kranaatinheitintä on kustannus ollut vuosina 1942-43 lopulta vain 7-8 milj dollaria. Jos siihen lasketaan 10 divisioonan 5 000 kuorma-autoa nousee hinta tuplasti mutta yhä jäädään alle 20 miljoonan dollarin kustannuksen. Nuo menetykset olivat pientä sen rinnalla kun samaan aikaan esim Saksa käytti betoniseen suojarakentamiseen vuonna 1943 noin 4 miljardia RM:ää eli noin 1.6 miljardia dollaria.
Lasketaanpa yhden divisioonan aseistaminen (Saksa).
12 000 kivääriä/konepistoolia: 0.25 milj $
1 000 konekivääriä: 0.1 milj $
80 tykkiä: 0.8 milj $
500 kuorma-autoa: 1 milj $
Miinat, puhelimet, asut, ammukset ym 1 milj $
3-4 miljoonalla varustettiin suurinpiirtein divisioona. Ei siis ihme ettei Saksalle tuottanut vaikeuksia varustaa uudelleen vuosittain 25 jv divisioonaa ja kymmenkuta panssaridivisioonaa.
Panssaridivisioonan varustaminen tankein (150 kpl) ja kuljetusajoneuvoin (50-70 APV) maksoi 6-7 miljoonaa dollaria enemmän kuin jv-divisioonan. Siis noin 10 miljoonaa. Oleellisinta oli se ettei menetetyn kaluston korvaaminen tarvinnut juuri innovaatioita. Tykit olivat niitä samoja joita oli valmistettu jo 30-luvulla, jopa aiemmin. Panssarivaunujen innovointi oli vähäisempää kuin mitä lentokoneiden. Mitä enemmän tuotettiin sitä edullisemmaksi yksikköhinta muodostui. Maasodan materiaalitappioiden merkitystä on siis liioiteltu. Jos lentotukialus upotettiin oli sillä huimaavasti suurempi ja dramaattisempi vaikutus. Korvaava alus saatiin vasta 2 vuoden kuluttua, jos sittenkään.
"Kun 100 000 maavoimien sotilasta menettää 100 000 käsiasettaan ja 5 000 konekivääriä ja 500 kenttätykkiä sekä 500 kranaatinheitintä on kustannus ollut "
Ekonomistit kun kustannuslaskevat niin pieleen menee. Ajatteletko että nuo 100 000 sotilasta vain hylkäävät aseensa ja antautuvat tai pakenevat kentältä? Paljon dramaattisempi ja vaikeammin korvattava on ihmishenkien menetys. Kokeneen lentokoneen- panssarivaunu- tai sukellusvenemiehistön menetys on jopa mahdoton korvata.
Puskajussin taisteluarvo on mitätön sukellusvenekippariin tai lentotukialuskomentajaan verrattuna. Samoin B-29 pommikoneen koulutetun miehistön taisteluarvo on jotain aivan muuta kuin itärintamalla kyykkivän kivääriryhmän.
Lopettakaa jo höpinät maasodan keskeisestä asemasta modernitoituneessa maailmansodassa eteenkin vuosina 1943-45. Itärintaman maasota oli naurettavan alkeellista verrattuna teknologiaesti kehittyneeseen strategiseen ilma- ja merisotaan. Ja ottakaa jo päänne pois Setä Josif Stalinin peräaukosta.
"Puskajussin taisteluarvo on mitätön sukellusvenekippariin tai lentotukialuskomentajaan verrattuna. Samoin B-29 pommikoneen koulutetun miehistön taisteluarvo on jotain aivan muuta kuin itärintamalla kyykkivän kivääriryhmän. "
Noo kuitenkin esim. Vietnamissa USA:n huipputeknologinen armeija ei kyennyt lyömään tunneleissa kyykkivää alkeellista puskajussia juuri sen doktriinin mukaisesti jossa suuria maa-alueita ei miehitetä.
"Lopettakaa jo höpinät maasodan keskeisestä asemasta modernitoituneessa maailmansodassa eteenkin vuosina 1943-45. Itärintaman maasota oli naurettavan alkeellista verrattuna teknologiaesti kehittyneeseen strategiseen ilma- ja merisotaan. Ja ottakaa jo päänne pois Setä Josif Stalinin peräaukosta."
Ja kuitenkin ne alkeelliset idän bolsevikkilaumat valtasivat puolet eurooppaa tuoden sinne oman pysähtyneen poliittisen järjestelmänsä vuosikymmeniksi mikä on sinänsä valitettavaa.
Yhdelläkään sukellusveneellä tai pommikoneella ei kaupunkeja vallattu joten halusit tai et kyllä maasodalla juurikin itärintamalla koko sodan ajan sattui olemaan erittäin keskeinen asema. Sitä asemaa ei kumonnut mitenkään liittoutuneiden tai edes saksan kehittyneenmpi teknologia.
Tuo teknologian kehitys ylipäänsä ei ole mikään uusi meidän aikaamme rajoittuva tekijä tai niin yksinkertainen juttu että sen perusteella voisi tehdä jotain universaaleja johtopäätöksiä.
"Noo kuitenkin esim. Vietnamissa USA:n huipputeknologinen armeija ei kyennyt lyömään tunneleissa kyykkivää alkeellista puskajussia juuri sen doktriinin mukaisesti jossa suuria maa-alueita ei miehitetä. "
Itseasiassa kykeni ja niinkin täydellisesti, että näiden tunneleissa kykkivien puskajussien Vietcong pyyhkäistiin käytännössä täysin kartalta Tet-hyökkäyksen yhteydessä.
Sen jälkeen sotaa jatkoi käytännössä kokonaan konventionaalisin keinoin Pohjois-Vietnamin armeija, joka oli hyvun koulutettu ja varustettu vakinainen armeija panssarivaunuineen, tykistöineen ja hävittäjineen.
Ei se yksistään siitä ollut. Ei ensinnäkään ollut viisasta ryttyillä anglo-saksisille merimiehille ja samaan aikaan aukoa turpaa maailman suurimpiin kuuluvalle ihmismassalle. Nämä yli-ihmiset eivöt tietääkseni käyttäneet edes akkojaan peltotöisdä. Turha se oli Speerin selitellä sotien jälkeen sitä mihin resurssit milloinkin olisivat pitäneet suunnata. Ai että kun on saksalaista neroutta ajatella, että kallis Tirpitz oli käytännössä uppoamiseensa asti parkissa Norjassa. Kershawn mielestä ilmeisesti Raeder ja Göring möhlivät pahasti. Dönitz tajusi, että sukellusveneillä vain voitetaan. Luftwaffessa tukittiin pitkänmatkan pommikoneita vaativien turvat, vaikka lupassa antauduttiinkin Hermannin ja Aatun Amerika Bomber huuruille. Neukku panosti hyvin vähän laivastoonsa ennen sotia.
Toisen maailmansodan kalleimmat projektit:
1) B-29 pommikone joka kuljetti mm. ensimmäiset atomipommit
2) Manhattan-projekti (atomipommi)
3) V2-aseet
Kaikki kolme sidoksissa strategiseen ilmasotaan. Muita tärkeitä tekijöitä: kaikuluotaimet, tutkat, pimeähavaintolaitteet, tietokoneet ja tietojen analysointiteknologia, ensimmäiset älypommit, XII-sukupolven sukellusveneet (Saksa) jne...
USA löi Natsi-Saksan, Japanin ja Italian ja kärsi taistelutappioina 290 000 sotilaan menetykset menehtyneinä.
Stalinin sodankäynti johti 14 241 000 nwuvostosotilaan menehtymiseen koska Neuvostoliitolla ei ollut teknologista osaamista ja sodankäynti muutenkin ihmisihenkiä uhraavaa. Natsi-Saksa oli näiden ääripäiden välissä.
Neuvostoliiton "mahtavuuden" lumoihin jääneiden on vaikeaa aina muistaa edes sitä että puna-armeijan divisioonakin oli miesvahvuuksillakin vain kolmasosa amerikkalaisesta ja liikkuvuus heikkoa (ilman Studebakkereita). Usan jalkaväkidivisioonat olivat käytännössä kaikki mekanisoituja. Sen panssaridivisioonien jalkaväki liikkui kaikki panssaroiduissa kuljetusvaunuissa ja sen tykistön liikkuvuus, tulivoima, tuliteho ja menetelmät huomattavasti tasokkaammat kuin Saksalla ja Neuvostoliitolla. Saksan panssaridivisioonien jalkaväestä korkeintaan vain yksi pataljoona liikkui kuljetuspanssareilla, muut kuorma-autojen lavoilla tai jalkaisin. NL:n ps-joukkojen jalkaväki tankkien kansien päällä jolloin ne olivat helppoja saaliita kivääri- ja tykkitulella.
Ilmavoimien osalta USAAF oli omaa luokkaansa Luftwaffeen ja VVS:ään verrattuna. Iskukyvyssä vain US Navy Air Force ja RAF kykenivät edes kilpailemaan samassa sarjassa.
Saksan sotatuotannon rahallista arvoa on verrattava USA:n vastaavaan lähinnä niin että Saksa kykeni tuottamaan 95 000 lentokonetta vain keskittymällä vuoden 1943 loppupuolelta yksimoottorisiin koneisiin kun USA (ja Britannia) tuottivat suuria määriä nelimoottorisia lentokoneita joiden kustannukset saattoivat olla jopa kuusinkertaiset yksimoottorisiin nähden. Neuvostoliitto tuotti myös etupäässä vain yksimoottorisia (hävittäjät ja maataistelukoneet). Saksa ja Neuvostoliitto eivät pystyneet strategiseen ilmasotaan eivätkä pitkän toimintasäteen operointiin.
Puna-armeijan divisioonien lukumäärä kasvoi mutta keskivahvuudet laskivat suorastaan ällistyttävän alhaiselle tasolle sodan jälkipuoliskolla. Baltian rintamalla monissa divisioonissa vahvuus oli vuonna 1944 enää 4 400 sotilasta. Helmikuussa 1945 jopa vain 3 600. Rykmentit supistettiin kaksipataljoonaisiksi. Pataljoonissa oli enää kaksi kiväärikomppaniaa ja komppanioissa monissa enää kaksi joukkuetta (komppaniassa vain 64 miestä). Yleisellä tasollakin kiväärikomppanian määrävahvuus oli 1944 enää 91 sotilasta.
Mistä moinen kutistaminen? Kyse ei ollut mistään järkeistämisestä vaan siitä yksinkertaisesta syystä että tykinruoka kiväärikomppanioihin alkoi uhkaavasti hiipua vuonna 1944.
Kun suomalaisessa jv-pataljoonassa määrävahvuisena oli noin 1 000 miestä oli puna-armeijan pataljoonissa jopa keskimääräistä isoimmissakin enää alle 500 miestä. Pataljoonan kolmessa kiväärikomppaniassa vain 273 sotilasta.
Näin puna-armeijan pataljoona menetti taistelukykynsä yhden kovan taistelun jälkeen. Tämä selittää sen miksi Ihantalassa, Äyräpäässä ja U-linjalla 1944 useissa puna-armeijan pataljoonissa oli taisteluvahvuudet romahtaneet 10-50 sotilaan tasolle. Tuollaisilla porukoilla ei marssita Kotkaan Helsingistä puhumattakaan. Ainoa hyvä puoli oli ettei noita ryysyläisiä ollut vaikeampi enää huoltaa kuin ei ollut huollettavia. Paksuniskainen huoltomajuri pääsi helpommalla ja popsi lend lease säilykkeet suihinsa.
Noin+puolet+Saksan+maasodan+kustannuksista+(30%)+koostui+ammuskulutuksesta,+varsinkin+sodan+loppupuolella.
Sukellusveneissä oli torpedojen kanssa ongelmia ja tankit jääty paikoilleen neukkulassa. Tämä oli sitä 'tehokkuutta' jonka avulla meikäläistenkin piti päästä heinää korjaamaan jo 41. Englantilaisia suorastaan nauratti yli-ihmisten puheet merileijonista Norjan reissun jälkeen. Puna-armeija päätti rangaista niiden naisia jo talvella 41 simahtaneen panzerin vieressä. Ja merileikit ei mitään todista. Jos ne ois saaneet ilmaherruuden kanaalilla, niin millä ne olisi tuoneet miehitysarmeijan yli kanaalin. 300 000 ukon tuominen Norjaan tuotti suunnattomia vaikeuksia. Blucherin uppoamisen jälkeen oli mahdotonta viedä Lontooseen miehitysarmeijaa ja hoitaa sen huolto.
Maasodassa+menetetyt+aseet+olivat+panssareita+lukuunottamatta+edullisia+massatuotannossa.+Esim+Saksan+armeijan+yleisesti+käyttämä+105+mm:n+tykki+maksoi+vain+15+000+RM:ää+ja+tuokin+hinta+on+sodan+alkuvaiheessa.+Vuoden+1943+tuotannossa+niitä+valmistettiin+4+800+kpl.+Tarpeen+vaatiessa+tykistä+irroitettiin+myös+optiset+osat+talteen+jolloin+rautaosan+menetyksen+osuus+oli+selvästi+vähäisempi+kuin+tuo+15+000+sotilasta.+Vuonna+1943+koko+Saksan+sotatuotannosta+(noin+35+miljardia+RM:ää)+kenttätykistön+valmistusarvo+oli+vähäinen.+80%+noin+4-4.5+miljardin+arvoisesta+betonisesta+suojarakentamisesta+kohdistui+suoraan+länsivaltojen+strategista+ilmasotaa+vastaan+suojautumiseen.+Kenttätykit+(7+500+kpl)+muodostivat+vain+noin+130-150+miljoonan+eli+0.4%:n+osuuden.+Mikä+painoarvo+olisi+siis+ollut+menetetyllä+miljoonalla+kiväärillä+tai+konepistoolilla+ja+50+000+konekiväärillä?+Todennäköisemmin+niiden+massatuotannon+arvo+oli+alle+100+miljoonaa+RM:ää+eli+noin+30-40+miljoonaa+dollaria.
Noo itärintaman ja Afrikan primitiivistyyttä ja laadullista eroa pohtiville voisi huomauttaa että Wermachtin kolmestatoista raskaasta Tiger-pataljoonasta kaksi annettiin Rommelille loput Neuvostoliittoon. Yleensäkin Wehrmachtin ns. parhaimmisto vuoti kuiviin juuri itärintamalla.
Jos Rommelille antamisella AR Afrikkaa tarkoitetaan niin siinä tapauksessa se olisi enemmänkin kaksi viidestä Tiikeriosastosta, koska sen enempää ei ollut olemassa tuona aikana. Suunnitelma kolmannen osaston siirtämisestä ei kulkenut mihinkään, koska meriteiden katkeaminen esti kuljettamasta kalustoa edes kaikille jo sillanpäässä olleille joukoille.
Vuonna+1943+liittoutuneiden+pommitukset+leikkasivat+Saksan+lentokonetuotantoa+niin+että+vähintäin+5+500+lentokonetta+jäi+tuottamatta.+Todellinen+vaikutus+lienee+ollut+yli+6+000.+Itärintamalla+Luftwaffe+menetti+samana+vuonna+selvästi+vähemmän,+noin+3+400+lentokonetta.+Sen+tappiot+RAF:ia+ja+USAAF:ää+vastaan+Saksan+kotialueen+puolustamisessa+olivat+suuremmat+kuin+itärintamalla+(yli+4+600).+Itseasiassa+tappiot+Välimerelläkin+olivat+suuremmat,+noin+3+900+konetta.+Itärintaman+vaikutus+Luftwaffen+kokonaismenetyksiin+(noin+18+000)+oli+lopulta+vain+noin+19%+vuonna+1943.+Ja+kyse+oli+siis+sodankäynnin+osasta+joka+jo+tuossa+vaiheessa+vei+Saksan+varustelusta+55-58%.+Vuonna+1944+pelkästään+lentokoneiden+tuottaminen+vei+47-48%+Saksan+varustelusta.+Itse+ilmasodan+kokonaisosuus+on+ollut+varmuudella+yli+60%.
Jonkinlaisena+nyrkkisääntönä+voidaan+pitää+sitä+että+Saksan+maavoimien+tarkoitetun+matskun+tuottamisesta+taistelupanssarit+ym+telatykit+muodostivat+noin+neljäsosan,+muut+ajoneuvot+ja+aseet+toisen+neljäsosan+ja+ammustuotanto+noin+puolet.+Jos+tapahtui+katastrofi+ja+panssaritappiot+olivat+keksimääräisen+suhteen+mukaisia+olivat+kalustotappiot+kaikkiaan+hieman+yli+2+x+menetetyt+panssarit+sillä+ammuksia+ei+niin+hirveästi+varastoitu.
Taisipa+olla+juuri+Phillips+Payson+O'Brien+joka+laski+Saksan+itärintaman+kalustetappiot+lentokoneineen+päivineen+koko+kesältä+1943+(kesä-elokuu)+ja+päätyi+arvioon+että+menetetty+kalusto+ammuksineen+vastasi+lopulta+vain+3-3.5%+koko+sen+vuoden+Saksan+sotatuotannosta.+Ilman+muuta+oli+siis+selvää+ettei+Saksan+kykyä+käydä+ja+jatkaa+sotaa+millään+itärintaman+kulutussodalla+saatu+nitistettyä.+Ei+varsinkaan+kun+jopa+kesästä+1943+aina+kevääseen+1944+ulottuvalla+jaksolla+Saksan+materiaali-+ja+miehistötappiot+itärintamalla+olivat+yhä+vain+noin+neljäsosa+Neuvostoliiton+tappioista+eikä+lentokone-+ym+tuotannossa+NL+kuitenkaan+ollut+kuin+1:2+suuremmalla+volyymillä+pelissä.+Se+todellinen+kuolettava+isku+tuli+sitten+vuoden+1944+alussa+lännessä.+RAF+ja+USAAF+murskasivat+Luftwaffen+puolustuskyvyn+ja+aloittivat+moukaroimaan+Saksan+synteettistä+polttoainetuotantoa+ja+Saksan+rautatieverkostoa+maihinnnousua+pohjustaessaan.+Tuon+paussin+aikana+Saksa+kykeni+nostamaan+sotatuotantoaan+mutta+heinäkuussa+1944+alkoi+senkin+murskajaiset+ja+Saksan+tuotantojuhlat+päättyivät+siihen.+Lentokonetuotannon+nousu+tapahtui+orjatyövoimalla+kellarikerroksissa,+siirtymällä+lähes+täysin+halpaan+yksimoottoriseen+tuotantoon+ja+tinkimällä+laatukriteereistä.+Siitä+ei+ollut+Luftwaffelle+paljoa+apua+kun+polttoainepula+romahdutti+lentäjäkoulutukset+ja+supisti+jopa+taistelulentoja.+Ilmasuojan+menetys+oli+katastrofi+Saksan+armeijalle+kuten+havaitsimme+kesän+1944+tapahtumista.
Vuoden+1943+jälkipuoliskolta+aina+sodan+loppuun+asti+Saksan+ilmatorjunnan+painopiste,+80%+oli+länsliittoutuneiden+strategista+ilmasotaa+vastaan.+Lopuista+osa+oli+Välimeren+suunnalla+ja+itärintama+muodosti+ilmatorjunnasta+lopultakin+vain+13-14%.+
Juuri näin.
Saksan olisi viimeistään Stalingradin tappion jälkeen kannattanut lopettaa maavoimiin rahoittaminen ja keskittyä pelkästään korkeamman taisteluarvon omaaviin moderneihin suihkuhävittäjiin ja uudenmallisiin sukellusveneisiin!
Lopulta iivana ja kumppanit olisivat saaneet pitkän nenän!
XXI-polven+sukellusveneet+jotta+niillä+olisi+ollut+vaikutusta+sotaan+olisi+pitänyt+saada+melko+pian+Atlannille+vuoden+1943+alun+sukellusvenesodan+tappion+jälkeen.+Sukellusveneet+kaikkiaan+olivat+Saksan+ainoa+todellinen+ase+jolla+se+pystyi+ajoittain+pahasti+horjuttamaan+liittoutuneita+ja+niiden+sotataloutta.+Sukellusvenesodan+häviö+sinetöi+sen+että+liittoutuneet+kykenivät+jatkossa+nopeammin+viemään+materiaalia+pienin+tappioin+minne+tahansa.+Alkuvuonna+1942+Saksa+onnistui+tuhoamaan+niin+paljon+materiaalikuljetuksia+että+mm.+Usan+lentokonetuotanto+putosi+noin+25%:lla+suunnitellusta+(noin+10+000+lentokonetta+jäi+alumiinipulan+takia+valmistamatta).+Myös+USA:n+armeijalle+kuuluvaa+materiaali+upposi+paljon+Atlannille.+Vuoden+1942+puolivälissä+länsivallat+olivat+tuon+kriisin+teknologisella+osaamisella+ja+ilmavalvonnalla+eliminoineet.
Lukuja on niin monta kuin laskijoitakin sillä on ihan makuasia mitä lasketaan sodan kuluiksi.
Avaus perustuu uusnazien laskelmiin missä tendenssinä on koettaa painaa n-liiton merkitys tuossa sodassa mahd. alas. Jos lasketaan hinta jokaiselle kaatuneelle ja haavottuneellekin monen muun kuten menetettyjen työpäivien ohella niin jo alkaa palaa Reichsmarkkoja rutkasti enemmän kuin noissa vaihtoehtoisen faktan laskuissa.
Saksan+sotatuotannon+jakauma+ja+niiden+kohdentumat+eri+rintamille+ja+eri+maita+vastaan+tiedetään+kohtuullisen+tarkalla+haarukalla.
Frankson,+Zetterling,+Bonn+ja+kumppanit+ovat+kahlanneet+läpi+Saksan+panssarikaluston+tappiot+koko+sodan+ajalta+ja+niistä+65%+tuli+itärintamalla.+Tuo+on+oikeastaan+aika+hyvä+indikaattori+sille+minkä+osan+maasodasta+itärintama+vei.+Toistaalta+tappiot+eivät+suinkaan+tarkoita+sitä+että+muusta+varustamisesta+ja+ylläpidosta+itärintama+olisi+niellyt+edes+65%:a+sillä+tosiasiassa+Saksan+armeijasta+alle+puolet+oli+itärintamalla.+Mutta+menkööt+kokonaiskulutuksesta+tuo+65%.+
Itärintaman vähättelystä on tullut näköjään muotia. Samasta kinastelivat myös Hitler kenraaliensa kanssa. Jälkikäteen viisastellen voi todeta, että H:n olisi kannattanut ottaa puna-armeija tosissaan ja keskittää viimeistään Ardennien hyökkäyksessä käytettyjä voimia itärintamalle. Mutta hän kieltäytyi uskomasta neuvostojoukkojen murskaavaa ylivoimaa ja kielsi toistuvasti siirtämästä joukkoja itärintamalle vaikka tarve oli suuri. Pian Ardennien epäonnistuneen hyökkäyksen jälkeen tammikuussa -45 puna-armeija hyökkäsi
( 2200 000 miestä ja 5400 panssarivaunua ja 46 000 tykkiä ) Sleesiaan. Halusi tai ei tuo kostonhimoinen armeija oli suurempi uhka kuin länsirintaman kuten oli ollut koko sodan ajan.
Hitlerin viha bolsevismia ja päälle tunkevaa vahvempaa ideologiaa vastaan esti häntä näkemästä itärintaman todellista uhkaa ja toisaalta tahto keskittää joukkoja ja suuri osa tuotettavasta uudesta kalustosta länteen ikään kuin varteenotettavaa vastustajaa kohtaan aiheuttaa vain tuotantolukuja katsoville vääristymän jonka mukaan itärintama olisi ollut jokin pieni sotanäyttämö. Se oli alusta loppuun painopiste ja sinne olisi saksan kannattanut keskittää huomattavasti enempi joukkoja.
"Itärintaman vähättelystä on tullut näköjään muotia."
Kokeile siihen sanoja "pakkomielle" ja "yhden tyypin" niin saat oikein sen kaavan, jota hän on harrastanut 'bout talvesta 2015 ;)
"Samasta kinastelivat myös Hitler kenraaliensa kanssa."
Ensisijaisesti Guderianin, tyypin joka oli suunnilleen yhtä taipumaton jäärä kuin Gröfaz itse. Guderianin pakkomielteenä oli palauttaa uudelleen hinnalla millä hyvänsä ne "vanhat hyvät ajat" itärintamalla ohjaamalla käytännössä kaikki panssarivoimat hänen organisoiminaan rullaamaan venäläisten yli kohti lopullista voittoa, vaikka se tarkoittaisikin muiden rintamien tyhjentämistä ;)
"Jälkikäteen viisastellen voi todeta, että H:n olisi kannattanut ottaa puna-armeija tosissaan ja keskittää viimeistään Ardennien hyökkäyksessä käytettyjä voimia itärintamalle."
Siinä tapauksessa liittoutuneiden talvioffensiivi olisi todella osunut koko yhdysvaltalaisen 12. AR leveydellä Länsivallin puolustukseen, joka olisi silloin ollut käytännössä vain rajoitetun liikkuvuuden omaavien jv-divisioonien varassa. Ilman merkittäviä panssarireservejä toiveet länsiliittoutuneiden pysäyttämisestä Reinin länsipuolella ovat todella vähäiset.
Ihan ilmankin, Saksan Länsiarmeija oli jo ennen oman offensiivinsa alkamista joulukuussa joutunut - pitkin hampain - rikkomaan possupankkinsa ja lähettämään kaikkein kriittisimmille lohkoille hyökkäykseen varattuja panssarijoukkoja.
"Halusi tai ei tuo kostonhimoinen armeija oli suurempi uhka kuin länsirintaman kuten oli ollut koko sodan ajan."
Kaiketi pitäisikin kysyä; kenen näkökulmasta? Hitlerin näkökulmasta katsoen hän tiesi aika hyvin, mikä hänen kohtalonsa olisi kumman hyvänsä vastustajan käsissä ja se oli tilanteen huomioiden viime kädessä ainoa ratkaiseva tekijä. Puhtaasti sodankäynnin näkökulmasta katsoen joulukuu -44 oli liian myöhäinen ajankohta millekään voittoisalle strategialle. Guderianinkin haavekuva oli rakentunut sille oletukselle, että Saksan asevoimilla olisi itärintaman sodassa turvallinen selusta läntisessä Euroopassa, jossa hän voisi rakennuttaa panssarivoimat uudestaan ja kesästä -44 lähtien sellaisesta ei voinut olla puhettakaan.
Albert+Speerin+mukaan+vuonna+1944+Saksan+varusteluteollisuus+ja+sen+maavoimien+varusteluun+keskittynyt+fragmentti+(noin+30%+tuotannosta)+pystyi+ilman+suuria+vaikeaksi+varustamaan+peräti+290+divisioonaa+joista+40+oli+panssaridivisioonia.+Stalingradin+taistelujen+aikana+Speerin+neuvonantaja+Hettlage+ilmoitti+että+Saksan+sotatuotanto+pystyy+kuukaudessa+varustamaan+23+divisioonaa.+Ts.+mitkään+isot+maataistelujen+materiaalimenetykset+eivät+olleet+suinkaan+kohtalokkaita+ja+"kestämättömiä".+Nämä+valtavirtahistorioitsijoiden+avoitukset+ja+väitteet+olivat+siis+vailla+totuuspohjaa.
Strategisen ilmasodan eräs piilevä ja vaikeammin numeroilla ilmaistu tulos oli Saksan tuotannon laadun heikkeneminen kun Saksa joutui hajauttamaan tuotantoa. Tämä lisäsi mm lento-onnettomuuksia sekä heikensi myös panssarien laatua. Lento-onnettomuuksiin antoi kumulatiivisen lisän että koneita lensi vajavaisesti koulutetut uudet pilotit.
Kuinka moni valtavirtahistorioitsija edes tietää sitä että ellei USA olisi toimittanut Neuvostoliitolle alumiinia ei Neuvostoliitto olisi pystynyt tuottamaan kuin noin 60 000 lentokonetta? Monet muut Usan antamat tuotantopanokset mahdollistivat sen että NL ylipäätänsä pystyi nostamaan tuotantoaan. Kyse oli ikäänkuin siitä että Usa lähetti puolivalmisteita ja komponentteja NL:oon, tämä kokosi ne ja sitten pokkana jälkipolville väitti tehneensä kaiken alusta loppuun yksin. Venäläiset ovat muutenkin patologisia valehtelijoita.
Lista+Saksan+joukoista+Normandian+taisteluissa+osoittavat+että+Saksan+armeijan+kaikkein+motorisoiduimmat+yksiköt+olivat+juuri+lännessä,+mm.+Leibstandarte+ja+Panzer+Lehr-divisioonat.+Kaikkiaan+ainakin+11+panssaridivisioonaa+osallistui+taisteluihin+ja+reservissä+oli+vielä+lisäksi+11.+ja+19.panssaridivisioona.+Muita+divisioonia+oli+itseasiassa+vähemmän.+Itärintamalla+sen+sijaan+divisioonista+useinmiten+85%+oli+joko+jalkaväen+bulkkidivisioonia+tai+jopa+vielä+vähempiarvoisia+lähinnä+selustan+divisioonia+joiden+taisteluarvo+oli+lähes+yhtä+heikko+kuin+puna-armeijan+keskivertodivisioonilla.
"Lista+Saksan+joukoista+Normandian+taisteluissa+osoittavat+että+Saksan+armeijan+kaikkein+motorisoiduimmat+yksiköt+olivat+juuri+lännessä,+mm.+Leibstandarte+ja+Panzer+Lehr-divisioonat."
RAF:n+sotilaita+kuoli+sodassa+noin+96+300+mutta+eivät+suinkaan+kaikki+taisteluissa+saatikka+vihollisen+toiminnan+takia.+Lähes+60%+heistä+Bomber+Commandin+sotilaita.
Saksan+sotatuotannon+suuruutta+ja+jakaumaa+aiemmin+tutkineista+monet+ovat+unohtaneet+sen+että+todelliset+kustannukset+olivat+varsinkin+lentokoneiden+ja+laivaston+järjestelmien+osalta+huomattavasti+isommat+kuin+pelkkä+sarjatuotannon+valmistusarvo,+siis+määrä+x+yksikköhinta.+Innovaatio,+suunnittelu,+testaus,+muutokset,+yritykset+ja+erehdykset+sekö+erehdyksistä+oppimiset+selittävät+sen+miksi+lentokoneen+kehittelyvaihe+kesti+useimmiten+4+vuotta+ennen+koneen+varsinaista+sarjavalmistusvaihetta.+Saksassa+tätä+vaihetta+pidensi+sodan+aikana+myös+länsivaltojen+strategisen+ilmasodan+vaikutus-+tuotannon+hajauttaminen+ja+tehtaitten+vaurioitumiset+sekä+hajauttamisesta+johtuvat+yhteensopivuusongelmat.
Saksan+sotatuotantoa+määriteltäessä+prioriteetilla+tarkoitettiin+myös+sitä+mikä+tuotanto+asetettiin+etusijalle+materiaalin+käytön+suhteen.+Vuonna+1943+prioriteetin+kärjessä+oli+V-2+raketit,+lentokoneet+(eteenkin+suihkukone+Me-262),+ilmatorjuntatuotanto.+Suunnitteluprosessissa+resursseja+ei+säästelty+uusien+XXI+ja+XXIII+sukupolven+sukellusveneissä.+Se+että+matalimmassa+vaiheessa+alkukesästä+1944+laivaston+osuus+tuotannossa+oli+vain+4.5%+osuudella+ei+kerro+sitä+kuinka+paljon+enemmän+näiden+sukellusveneiden+suunnittelu+nieli.+Kun+tuotantovaihe+alkoi+ponkaisi+laivaston+osuus+tuotannossa+heti+yli+8%:iin+ja+se+tuotanto+tuossa+vaiheessa+oli+lähes+täysin+uusia+sukellusveneitä.+
Saksan+armeijalle+valmisti+aseita,+ammuksia,+ajoneuvoja,+ruutia,+ym+vuonna+1944+vain+hieman+enemmän+kuin+oli+pelkästään+uusien+suihkukoneiden+valmistuksessa.+Kun+armeijatuotannossa+oli+1.4+miljoonaa+työntekijää+oli+lentokonetuotannossa+yksinomaan+2.3+miljoonaa.+Kuvaavaa+on+myös+että+vaiheessa+jossa+laivastotuotanto+muodosti+vain+4.5%+sotatuotannosta+oli+laivadtonston+tuotannossa+ja+suunnittelussa+kuitenkin+noin+500+000+työntekijää.+Siis+kuitenkin+12%+sotatuotannon+työntekijämäärästä.+Lentokonetuotannosta+suurin+osa+oli+siirtynyt+jo+massatuotantoon+jossa+suuria+määriä+tuotettiin+yksimoottorisia+hävittäjiä/hävittäjäpommittajia.+Saksan+lentokonetuotannossa+oli+suurinpiirtein+yhtä+paljon+väkeä+kuin+Usan+vastaavassa.+Tuotantovolyymi+per+työntekijä+oli+selvästi+huonompi+juuri+strategisen+ilmasodan+vaikutuksesta+sekä+siitä+että+panostettiin+vimmatusti+suihkukoneiden+saamiseksi.
Itseasiassa+vuoden+1943+alkuneljännekseen+asti+pelkkä+sukellusvenetuotanto+muodosti+11%+Saksan+koko+sotatuotannosta.+Siihen+ei+lasketa+muuta+laivastontuotantoa+eikä+ase+ja+ammustuotantoa+edes+mukaan.
Siinäkin vaiheessa kun taistelut Itä-Preussissa, Ruhrin alueella, Unkarissa ja Oderin alueella olivat menossa (1944-45) oli sukellusvenetuotanto suurempaa kuin taistelupanssarituotanto.
Sotia ei voitettu panssareilla ja armeijoilla. Sodat voitetaan ilmojen ja merten herruudella. Saksa yritti kaikkensa juuri tässä muttei pärjännyt länsivalloille. Saksan sodanjohto priorisoi ilma- ja merisotaa (upotussota). Ilmasuojan vetäminen idästä osoitti ettei Saksan jalkaväkisotilaan taisteluarvoa priorisoitu. Hän oli isossa kuvassa oikeastaan melko yhdentekevä.
USA:n+sotatuotannosta+25%+meni+maasotaan+mutta+tosiasiassa+USA:n+omaan+käyttöön+menneestä+tuotannosta+tämä+armeijatuotanto+muodosti+tuskin+enempää+kuin+20%+kun+huomattava+osa+tuotannosta+meni+liittolaisille.+Britannian+omasta+tuotannosta+maasotaan+tarkoitettu+muodosti+vain+noin+20%.+On+kuvaavaa+että+kun+Normandian+maihinnousu+lähestyi+Britannia+vain+leikkasi+armeijan+resursseja+eteenkin+panssarien+ja+panssaroitujen+ajoneuvojen+tuotantoa.+Sen+sijaan+raskaiden+pommikoneiden+tuotantoa+lisättiin+voimakkaasti+vuonna+1944.+
Maasodan+todellinen+läntinen+työhevonen,+Studebaker,+maksoi+massiivisen+tekkaassa+amerikkalaisessa+liukuhihnatuotannossa+vain+noin+1700-1800+dollaria+kappale.+Niitä+valmistettiin+reilusti+yli+220+000+ja+ylivoimainen+enemmistö+niistä+(198+000,+90%)+meni+Neuvostoliiton+sotavoimille+jonka+oma+kuorma-autotuotanto+oli+riittämätöntö+ja+kalusto+selvästi+heikkolaatuisempaa.
Tammikuussa+1945+vain+10.3%+Saksan+raskaasta+ja+13.3%+kevyestä+ilmatorjuntatykistöstä+oli+itärintamalla+ja+jopa+siitäkin+osa+soti+pääasiassa+länsiliittoutuneita+vastaan+jotka+saattohävittäjineen+kykenivät+operoimaan+jo+syvälle+Saksan+itäosiin+ml+Tsekkoslovakia+ja+puolalaisalueet.
Koko avaus ja suurin osa vastauksia on erilaisten punaniskaisten äärioikeistoräkänokkien yritystä alkaa kirjoittaa historiaa uusiksi. Mikään todellinen tieto ja tutkimus ei moista soopaa tue.
Maasota oli se joka ratkaisi ja siinä ratkaisussa N-liitto teki 4 vuoden jättiläistyön. Länsi tuli sitten kun uskalsi tulla ja piti tulla sotien oikeasti vain yhden vuoden ja ennen kuin neukku vie yksin koko voiton.
Stalinistien on vaikea tunnustaa sitä tosiasiaa että kehittyneiden demokratioiden lisäksi jopa Natsi-Saksan ja militaristisen Japanin sotatuotannossa ilma- ja merisodankäynti olivat ne joihin panostettiin koska merillä ja ilmatilassa piili ratkaisun avaimet.
Neuvostoliitto satsasi maasotaan paitsi vanhanaikaisen maasotakeskeisen doktriininsa myös sen takia ettei yksinkertaisesti parempaan edes pystynyt. Omin voimavaroin (alusta loppuun) se pystyi valmistamaan lopulta vain 60 000 lentokonetta. Siihenkin tuotantopanoksia tuli lännestä. Maasotakeskeisen valinnan ja sotilaallisen huonouden takia hinta voitolle oli kova: 14 241 000 sodan takia menehtynyttä sotilashenkilöä. Primitiivisyydestä maksettava kova hinta.
Britanian+varustelussa+RAF+otti+paalupaikan+jo+1938+109.9+miljoonalla+punnalla.+Royal+Navyn+osuus+oli+82.9+miljoonaa+ja+maailmanlaajuisen+Royal+Armyn+67.6+miljoonaa.+Maasodan+osuus+oli+siis+tuossa+vaiheessa+26%+mutta+suursodan+ja+miljoona-armeijan+koollekutsumisesta+ja+varustamisesta+huolimatta+putosi+noin+20%:iin.+Sodan+loppupuolella+pelkkä+lentokoneiden+rakentaminen+(joka+on+vain+osa+ilmasodan+kuluista)+otti+yli+50%:n+osuuden.
Nuo lukemat ovat vuosilta 1939.
..ketjussa pilee fiksua historian tutkintaa!
Kun katsotaan tämän pivän maailmaa, ja etenkin ryssiä, on siellä samaa kuin natsin touhussa.
Maailmassa laitetaan aseisiin hirvittävsti rahaa. Ja onneksi nykyään,melko turhaan. Aseteknologia tekee ohjus ydinaseet jne. turhiksi, panssarivaunut jne. samoin. Laser aseet tulevat amerikkalaisille ja Natoon. Voiko aseilla saada pysyvää rauhaa maailmaan?
Saksan teollisuus sai Ranskan, Tanskan Italian jne, maiden teollisen tuottannon käyttöönsä. kaikki varastettiin. Mutta, kun mikään ei vaan riittänyt. Japanissa sama asia. Maailmaa ei voida valloittaa, ihan noin vain.
Dokumenttia ja elokuvia teollisesta tuotannosta sodan aikana. Orja työkään kun ei auttanut. Stalinin Venäjällä todettiin, että palkka työläisen tuottavuus on parempaa kuin orjan!
Kunpa Saksassa olisikin ollut niitä laskioita, kuten tuntemattoman fiktio hahmo Karjula puhuu. Olisi laskettu paljonko tarvitaan polttoainetta joukoille, ruokaa, vaatteita, uusia ihmisiätapettaviksi jne. ..
Suuri+vahinko+Saksan+sotatuotannon+väärinkäsityksessä+syntyi+kun+heti+sodan+jälkeen+vailla+faktatietoja+esiintynyt+Raymond+Goldsmith+esitti+että+Saksan+sotatuotannosta+muka+60%+olisi+kohdistunut+maasotaan.+Tosiasiassa+maasodan+osuus+varustelussa+varsinkin+jos+huomioitiin+suunnittelukulut+jäi+30%:iin+tai+jopa+alle+mikäli+monet+strategiseen+ilmasotaan+liittyvät+tuotannot+kuten+betoninen+suojarakentaminen+huomioidaan.++Jo+ennen+1990-luvun+uutta+tutkimusta+tätä+väitettä+oli+jo+kyseenalaistettu.+Albert+Speerin+pyytämä+tutkimus+jo+vuodelta+1944+(kesä-heinäkuu)+sai+selville+lentokonetuotannon+osuuden+yksistään+olleen+tuolloin+53.7%.+Speer+vahvisti+tiedon+liittoutuneiden+kuulustelussa.+Hän+myös+totesi+että+lentokonetuotannon+korkeaa+osuutta+ei+pidetty+ongelmallisena+vaan+Saksan+sotatuotannon+päättäjien+keskuudessa+oltiin+sitä+mieltä+että+osuuden+olisi+pitänyt+aiempina+vuosina+olla+korkeampi+(matalimmalla+tasolla+se+oli++alle+40%,+joskin+silloin+laivastotuotanto+oli+jopa+3+kertaa+suuremalla+osuudella+kuin+1944+kesällä).
Merisodankäynnin+suhteen+on+alusten+suunnittelun+ja+tuottamisen+lisäksi+huomioitava+ase-+ja+ammustuotanto+(+ruuti)+ja+niiden+toimitukset+laivastolle.+Edelleen+laivasto+sai+myös+käyttöönsä+ajoneuvoja.+Siihen+liittyy+myös+laivastoasemien+ja+sukellusvenesiilojen+rakentamiset+jotka+olivat+massiivisia+(jopa+5+metriä+paksut+teräsbetonisuojat+satojen+metrien+matkalta).+Näin+laivaston+osuus+sotatuotannossa+oli+tosiasiassa+n.+2.5%+enemmän+kuin+pelkät+alukset.+Merisota+vei+keskimäärin+noin+12%+Saksan+sotavarustelusta.+Vuosina+1941-+1942+osuus+oli+jopa+15%.
Saksan+sotatuotannosta+sodan+hyökkäysvaiheessa+(1939-42)+muodostivat+vain+4%.+Vuonna+1942+myös+aseiden+tuotannosta+vain+50-51%+ja+ammustuotannosta+vain+noin+47%+meni+armeijalle.+
Siis+taistelupanssarien+osuus+Saksan+sotatuotannosta+1939-42+vain+4%.+Tappioiden+alettua+osuus+nousi+7-8%:iin.
"Kun länsiliittoutuneet valmistautuivat Normandian maihinnousuun he valmistautuivat LEIKKAAMALLA PANSSARIVAUNUTUOTANTOA. "
Sama kait minunkin vain kopioida vanhasta sitten:
Minkä ei pitäisi yllättää, koska Yhdysvaltain panssarituotanto oli talveen 43-44 mennessä varsin hyvin täyttänyt tuotantotavoitteet sekä omille voimilleen, briteille, neuvostoliittolaisille ja muille liittolaisille. Aikaisemmin "jäädytettyjä" Shermanin tuotantomalleja esmes ryhdyttiin korvamaan uusilla parannetuilla malleilla ja jo valmistettuja vanhoja vaunuja ryhdyttiin modernisoimaan uusilla parannetuilla komponenteilla.
Toinen aspekti liittyy juuri edelliseen; yhdysvaltalaisten vaunujen - esmes juuri Shermanin - kulutus talveen 43/44 mennessä ei ollut luonnollisestikaan samaa tasoa kuin vaikka lähimmän vastineen eli T-34:n kulutus itärintamalla. Ennen kesää -44 yhdysvaltalaisista panssaridivisioonista vain kaksi kpl oli mukana taisteluissa ja vasta maihinnousut Ranskassa radikaalisti muuttivat tilanteen. Siinä vaiheessa ongelmaksi ei kehittynyt niinkään tuotanto vaan se yksinkertainen tekijä, että täydennysvaunuja ei ollut varattu reserviin rintaman taakse riittävästi.
No nyt kun täällä eräät maasodan ensiarvoisuutta korostavat ovat jopa väittäneet että Saksan olisi muka pitänyt keskittyä tuottamaan lentokoneiden sijasta panssareita he itse saavat havainto-opetusta siitä että tuo oli se romahduksen tie. Kun lentokoneiden tuotannon ja panssarituotannon välinen suhde on suuri kyseinen maa on niskanpäällä. Kun suhde pienenee, kuten Saksalla teki 1943-45 maa on matkalla tappioon. Panssarien merkitys oli luultua vähäisempi. Niin oli myös maasodan yleensäkin. Voiton avaimet on siinä kun hallitaan ilmatilaa ja meriä.
Tiikeri-, Pantteri-ja T-34-fanittajat saavat pitkän nenän. Heillä on takapajuinen näkemys maasotakeskeisyydellään.
Saksan sodanjohto tiesi että Taistelun Atlannista käännyttyä heille epäedulliseen suuntaan heidän oli vedettävä VII-sukupolven sukellusveneet pois Keski-Atlannilta ja saatava uuden sukupolven kehittyneet tilalle. Kun Saksa hävisi samaan aikaan lopullisesti ilmasodan tiesivät he että vain mullistava uusi suihkukone voisi enää kääntää tilanteen edes tasapeliksi. Panssareissa Saksalla oli jo vuodesta 1942 laadultaan parempi kalusto kuin liittoutuneilla (vaikkakin M4 Sherman oli mainettaan parempi, T-34 oli taas mainettaan paljon huonompi). Panssarivaunuilla ei ollut ollenkaan keskeistä merkitystä vaikka näin usein uskotellaan. Panssarivaunu oli vain astetta tärkeämpi kuin kivääri tai konepistooli. Sateentekijäksi siitä nyt vain ei ollut. Nämä guderianit ja muut alansa apostolithan itse olivat vain armeijataustaisia. Heidän ymmärryksensä strategisen ilmasodan ja merten kontrollin ratkaisevuudesta oli vajavaista ellei peräti olematonta.
Kiistaton tosiasia on se että II maailmansota voitettiin juuri käymällä massiivista strategista meri- ja ilmasotaa. Kolman osa - maasota - näytteli pienempää osaa sillä se ei ratkaissut yhtään mitään. Häviämällä merisodan ja ilmasodan menettivät Saksa ja Japani kyvyn suojautua ja suojata maa-armeijoitaan. Japanin armeija jopa jätettiin tarkoituksella mätänemään kauas kotikonnuilta. Kun Saksa joutui ahtaalle strategisessa pommitussodassa se käytännössä jätti oman maa-armeijansa idässä ja Italiassa oman onnensa nojaan. Saksan ilmavoimat idässä olivat kalustoltaan Luftwaffen heikointa ja käsittivät lähinnä yksimoottorisia maataistelukoneita, vanhanaikaisia Stuka-syöksypommittajia sekä vanhanaikaisia Heinkel 111- pommikoneita. Myös lisääntynyt "night harrasement"-koneiden käyttö kertoi todella vaatimattomasta kyvystä käydä ilmasotaa.
Vuosien+1941-44+tuotantojakauma+osoitti+että+pelkästään+lentokonetuotanto+muodosti+keskimäärin+noin+45%+Saksan+sotatuotannosta+(alimmillaan+37%+huipussaan+54%)+ja+taistelupanssariajoneuvot+selvästi+alle+7%+(4-8%).+Sukellusveneisiin+käytettiin+enemmän+tuotannossa+kuin+kaikkiin+taistelupanssareihin.+Saksan+käymään+maasotaan+käytettiin+korkeintaan+33%+ja+innovaatiokulut+huomioon+ottaen+vähemmän.+Maasodan+potista+puolet+oli+ammusta+ja+ruutia,+neljännes+aseita+ja+ajoneuvoja+ja+loppuneljännes+panssareita.+Koska+uudetkin+panssarit+saatiin+suunnittelusta+tuotantovaiheeseen+noin+vuodessa+oli+innovaation+osuus+maavoimille+tarkoitetusta+sotatuotannosta+todella+vähäinen.+Sen+sijaan+uusiin+sukellusveneisiin+ja+lentokoneisiin+oli+sijoitettava+paljon+aikaa+ja+resursseja+suunnittelussa+ja+tuotteet+valmistukseen+saatiin+useimmiten+vasta+3½+tai+4+vuoden+kuluttua.+Aseita,+ammuksia+ja+ajoneuvoja+meni+myös+laivastolle+ja+ilmavoimille+mutta+koska+niiden+osuus+lentokoneiden+ja+laivastoalusten+rinnalla+oli+selvässä+vähemmistössä+oli+suunnittelun+osuus+ilma-+ja+laivastotuotannossa+huomattavan+suuri.+
Laskelma+on+pääsääntöisesti+oikea.+Vain+ammuskulutuksen+jakaumassa+voi+olla+1-2%:n+siirtymä+itärintaman+suuntaan.+Toisaalta+jos+kaikki+V-aseet+ja+betoninen+suojarakentaminen+sekä+innovaatiokustannustieto+olisi+saatavilla+saattaisi+itärintaman+osuus+pudota+alle+35%:n+tason.+Missään+tapauksessa+itärintaman+ei+sotatalouden+mittareilla+ollut+Saksan+päärintama.+Ei+missään+tapauksessa.
Taistelut+eivät+ylipäätänsä+olleen+niin+merkittäviä+materiaalimenetyksissä+kuin+luullaan.+Jopa+lentokoneiden+kulumisessa+useimmilla+mailla+taistelutappiot+muodostivat+vähemmistön,+jopa+selvän+vähemmistön+materiaalimenetyksistä.+Saksa+menetti+vuonna+1944+taistelutappioina+itärintamalla++2530+lentokonetta.+Kyseisenä+vuonna+Saksa+valmisti+sotilaslentokoneita+35+076+mutta+kokonaislentokonemäärä+oli+noin+40+000+joten+lentokonetuotannosta+itärintamalla+taistelutappioina+menetettiin+vain+6.3%+ja+jos+otetaan+vertailuksi+vain+taistelu-,kuljetus+ja+yhteistoimintakoneet+(35076)+ei+osuus+silti+nouse+kuin+7.2%:iin.+Itärintaman+kokonaiskulutus+ei-operationaalisina+tappioina+nousi+3+800+lentokoneeseen+joka+on+noin+10%+lentokonetuotannon+arvosta+ja+vajaat+5%+koko+Saksan+sotatuotannon+arvosta+vuonna+1944.+
Neuvostoliitto+käytti+suurvalloista+ylivoimaisesti+pienimmän+osan+varustelustaan+meri-+ja+ilmasotaan.+Arvio+on+32.8%+kun+se+Saksalla+oli+68-70%,+Usalla+76-77%,+Britannialla+78-80%+ja+Japanilla+82-83%.