aina sentään syyn arvostelulleni ja olin koko ajan valmis puhumaan asiat halki. Sä tuut oikeesti vaan dissaamaan direkt, etkä vaikuta ymmärtävän minun näkökantaani ollenkaan. Ymmärrän että tuntuu pahalta, enkä minäkään hyvinvoinnistani (enkä aina järjestäkään) ärtyile: moni asia olisi voinut tehdä paremmin. Ei sillä että viitsisin olla loukkaantunut, mutta kismittää se että luulin sinun kykenevän hoitamaan asiat minun kanssani normaalisti, ilman mitään epäilyksiä herättäviä kikkailuja. Tämä vain pienenä toiveena, että keskittäisit energiasi jatkossa vaikka ding et dongiin, koska masentaa nähdä sinut tuollaisessa tilassa. Enkä nyt tarkoita pelkästään sinua vaan myös itseäni. Välillä se suututtaa, mutta nyt c'mon.... lopetetaan. En halua uskoa sinusta pahaa, ehkä sinulla on salaperäiset syysi, ehkä olet uniikki niissä tai sitten et. Toivon sinulle parempaa tulevaisuutta..
Mä annoin kritiseerassani
enhaluaollaoikkujenuhri
10361
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Olisko vaikka pitkäaikainen sairauteni ja sen kuormana tullut lisäsairaus joulukuussa 2 vuotta sitten. Pakko palata sellaiseen, jossa saan olla loppuunasti lasteni kanssa. En olemasentunut! Sinustakin aina varoiteltiin, mutta puhuin vaan hyvää. Olisin tarvinnut ystävän taimahdollisuuden edes sitten kertoa, kun on SE hetki. En ole masentunut. Kummastelen vaan, että mitä kuraa saanniskaani.
Ja+jos+olisit+edes+hitusen+välittänyt,+ajatellut+minun+kannaltani,+et+olisi+jättänyt+minua+yksin.+Ehkä+on+vaikea+käsittää+tätä+kaikkea.+Pakenet+todellisuutta.+Tai+et+vaan+välitä!+Totuus+on+vaan+asteikolla+tämä,+toiminta+max100%,+nyt+46%..+että+siinäon+se+lanka!
No oletko kertonut lapsille että SE hetki on tulossa? Miksi et miulle voinnu kertoo ja keskustella asiasta? Ei tommosta tuskaa saa yksin kantaa. Olisin ollut vierelläsi siihen hetkeen asti jos olisit kertonut ja päästänyt lähellesi. Yhdessä olisimme kulkeneet siihen hetkeen asti. Olisin tukenut, ollut turvana, rakastanut.
Mutta ei tietämättömyydessä osaa olla, kun ei tiedä onko se totta vai vain jostakin syystä keksittyä.
Ei ole oikein tehty sanoa että on kuoleman sairas ja sitten perua puheensa. Kuinka toinen voi tietää kumpi niistä on totta.
Lapset tietää sairaudesta, nutta ei sitä, että mihin se lopulta johtaa. Miksi keksisin sellaista? Nääthän sen sitten lopulta. Onhan meillä yhteisiä tuttuja, kuulet. Luet lehdestä, naamasta.. Pyysin yhtä ainoa asiaa. Ystävyyttä! Meidän juttu on ollut jo pitkään ohi. Halusin, että saat mennä ja tulla, harrastaa rakkautta ja seksiä. Minusta ei lopulta olisi ollut siihen. Haluan myös, että olen lapsilleni läsnä joka ikinen päivä. Jos en olisi täällä, en näkisi heitä ja he eivät oppisi olemaan sen ihmisen kanssa, joka on heille tärkeä. En sano enää muuta. Se sun ihminen tietää mun tilan, jos kerrot. Näkeehän sen jo mun olemuksesta. Miksi valehtelisin?
No miks et sitten voinut myöntää mulle että olet vakavasti sairas? Kaikki ois ollu niin paljon helpompaa. Enkö sanonut että oon loppuun asti vierelläs? Mutta kun sitten sanoitkin että et olekaan sairas, et käy hoidoissa että ei ole ollutkaan mitään sairautta.
Enhän sillon voi tietää enään että oletko vai etkö ole sairas. Onko aika vähissä vai ei.
"Outo" käyttäytyminen, vaikee tietää jos et ookaan sairas niin mistä se sillon johtuu.
Ymmärrä että monia ajatuksia pyöri munkin päässä. Tai jos sitten kumminkin aika alkaa käydä vähiin mutta.... ymmärrä mikä kaaos munkin mielessä kun ei vaan voinu tietää missä mennään.
Yritinhän saada sut puhumaan ja avautumaan. Sanoit että en saanu lapsilles kertoa.
Eikö rakkaus ole sitä että kohdataan ne vaikeudetkin yhdessä. Ei seksi ole niin tärkeetä ettenkö ilman sitä pystyis elään. Läheisyys, toisen tukeminen,,,, sekin on rakkautta.
Vaan olla siinä, pitää kiinni.
Tiedät kyllä että en oo sellanen joka hylkää tärkeän ihmisen vain sen takia että toinen on sairas, ei jaksa seksiä. Elämä pitää ottaa sillain kun se annetaan.
Enkä minä ole ystävyyttä pois heittänyt, tiedät senkin että aina ja ikuisesti sydämessä.
Voit ottaa yhteyttä oikeestikin.
Et+ole+hän.+Jos+olisit,+en+ole+puhunut+hoidoista+tai+mitään+hoitojen+lopettamisesta.+Tähän+vajaatoimintaan+ei+tässä+vaihessa+ole+muuta+hoitoa,+kun+ruokavalio+ja+joskus+rautalääkettä.+Mutta+ne+muut+hoidot+on+sitten+kun+toi+prosentti+on+10,+nyt+46%.+
Näin ohimennen sanon että kyllä sä vaan näytät olevan todella pahasti "loukkaantunut"
ja ottanut itseesi kuin mikäkin kuningaskunnan prinsessa vaikka tietääkseni olet mies sukupuoleltasi.
No ei siinä mitään. Kyllä mieskin saa olla tunteikas muttei sinun nyt tarvitse olla noin ylidramaattinen. Sinusta en tiedä mutta minä en ole ainakaan mitään kikkailuja harrastanut.
Mitä tulee tohon sun kritiikin ja mielipiteiden antamiseen niin siinä sulla on petrattavaa. Et todellakaan aina anna syitä etkä ole valmis puhumaan. Jos olisit niin olisit sen jo tehnyt koska
tiedät mitä olet tehnyt.
Ainoa vain että sulla ei ole tajua tajuta että joskus sinä teet ja sanot asioita väärin.
Epäilen että sulla on jonkin asteisia autismin piirteitä koska sä aina luulet olevasi oikeassa ja töksäyttelet asioita muka totuuksina. Sulla ei ole kykyä olla empaattinen. Kaikenlisäksi vielä syyllistelet sitten muita. Suosittelen sinulle työpaikka lääkärin vastaanottoa. Kysy jos hän voisi ohjata sinut saamaan apua tuohon autismiisi. Ei ole häpeä jos tunnustat että sinussakin voi olla jotain vikaa.
näitä sinä teit, minä en tehny. minä kärsin, sinä nautit, sinä rikoit kaikki, ja minä yritin korjata!
Tajuattekote edes sitä että tänne nakattuna tuo kaikki on pelkkää pluffia! Se on vain oman itsen putsaamista, syyttömyyttä vannoen, ja kuitenkin se syyllistää sen kirjoittajan, koska ei mitään vinkkiä edes ole kenelle tuo kaikki PASKA on tarkoitettu!
Dont say goodbye, ota yhteys siten miten saat.Älä vaivu epätoivoon tai tänne
Kauniita ja rohkeita tunteita ja tuoksuja ja etenkin niitä ihka jälkimmäisiä. Ooh ihanaa! Palstaoikeudenkäynti siis iha helmee..