Olen jo monta päivää elänyt ja en varmaan jaksa enää ensi vuotta ....olen yrittänyt mutta en enää jaksa elämäni on jo ohi. En tiedä onko vika minussa vai ympäristössä ... NO TAITAA OLLA MINUSSA KOSKA OLEN VÄÄRÄNLÄINEN IHMINEN JONKA ON TURHA OLLA OLEMASSA TÄÄLÄ. Elämä on vitsi ja paskaa jos synnyt paskaksi kuolet sellaisena en jaksa enää ympäristöni on täyttä paskaa ei ole kavereita ihmiset vihaavat minua(varmaan sen takia miltä näytän) en halua pahaa kenellekään mutta kaikki haluavat pahaa yleensä en jaksa. Miksi ulkomailla ihmiset ovat mukavia ja välittäväisempiä... Ehkä haluan pois täältä mutta en pysty koska en pysty elämään kunnolla kiitos kaikkien ääliöiden jotka pilasivat elämäni. Sen takia olen epänormaali paska joka ei elä ensi vuotta. MIKSI KAIKKI OVAT ÄÄLIÖITA EIVÄTKÄ HALUAS YSTÄVYSTYÄ
Miksi jaksan olla täälä.
blablibu
15312
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Elämä on paskaa en jaksa
Oisko aika paljon marttyyriutta ajatuksenkulussasi ?
Olen surkea, olen huono, kaikki vihaavat minua - se on lapsellinen asenne, jolla annat itsellesi luvan olla tekemättä mitään . Se ei johda mihinkään. Aikuistu.
Lakkaa säälittelemästä itseäsi. Ota itseäsi niskasta kiinni. Muuta asenteitasi.
Älä ole marttyyri.
Tämä on paskoin kommentti ikinä. Marttyyriksi miutaki on kutsuttu aina kun koitan avautua. En koskaan puhu miten paska olo on niin kellekkään. Aloittaja vain kertoi paskasya elämästään eikä varmasti ole joka päivä kaikille miten huono elämä on! Martyyrisyys ja masennus/elämän ilon häbittämon on eri asia. Eli hautaa pääsi paskaan ja tule sitten kirjottamaan uudelleen kun tajuat tästä jotain :)
On se hauskaa kun jotkut heti puhuvat ns: martyyriasenteesta. Itse olen kyllä joutunut kuulemaan siitä mutta jos viillän itseäni ja mielentilani on matalalla ei ole kyse martyyripaskasta. Tiedän sen että jotkut eivät pidä masennusta sun muuta oikeana sairautena. Ymmärrän kyllä että minun pitäisi ajatella itseäni muiden veroisina mutta en vain pysty siihen.
Ja jos joku ei ole kokenut tälläistä niin ei voi tosiaankaan tulla heti puhumaan itsesäälistä kun ei tiedä henkilöä ja sitä mitä hän on kokenut. Se on totta että nykyään ei voi paljoa avautua ihmisille tästä.
Kuinka vanha olet?
Kerro vähän itsestäsi, mikä mennyt pieleen?
Mitä hyvää sinulle on sattunut? Varmaan on mukaviakin muistoja?
Mitä haluaisit vielä tehdä, minne matkustaa, mitä nähdä?
Onko sinulla jokin harrastus?
Minkä kirjan luit viimeksi?
Miten on terveytesi?
Sori jos vastaan myöhemmin, koska en kuvitellut että tähän tulisi joku kommentoimaan. Voin vastata kysymyksiin jotenkin en mielelläni kerro kokonaan itsestäni täällä.
Olen nuori mies 20-25
Elämä on aina ollut aika suppeaa ja sellaista en ole ollut koskaan niin kuin muut ja itselläni on ollut kovia paineita perheen takia, jonka vuoksi jouduin lopettamaan unelmani ja kaikki sellaiset. Kyllä varmaan jotain hyvää on tullut mutta enemmän huonoja muistoja. Tiettyjen tapahtumien seurauksena mieleni sanoo minun olevan alempiarvoinen kuin muut eli taidan kärsiä jonkinlaisesta alennuskompleksista ja itsetuntoni on kadonnut kokonaan sekä masennus päälle.
En tiedä enää mitään tulevaisuudesta mitä haluaisin tehdä kaikki tuntuvat vaikealta. Jos voin matkustaa se olisi ihan mikä tahansa paikka kuin tämä perseenreikä. Mutta haluan nähdä maailmaa sun muuta. Olen alkanut harrastamaan kitaran ja basson soittoa, mutta en käy missään tunneilla eli olen itse oppinut haluaisin kyllä kehittyä siinä.
Siitä on kauan aikaa kuin luin kirjan.
Jos terveyttäni sanotaan niin mielenterveyteni on aivan huono. Fyysinen kuntoni taitaa olla ok mutta kehonrakenteeni on Suomessa huippuvihattu laiha eli olen friikki täällä.
Kannattaisi tehdä lista hyvistä hetkistä, kun niitäkin varmasti on. Ja sitten kirjoittaa vielä toinen lista, mitä kaikkea mukavaa voisi tehdä ja kokea. Siitä se lähtee. Sitten vain päättää, että näinpäs teen.
Olen joskus kirjoittanut sellaisen mutta sittä ei paljoa ollut apua. Voin kyllä yrittää uuden tehdä. Kiitos vastauksesta. En kyllä itse tiedä pystynkö tekemään niitä täällä.
Moi
Matkustaminen voisi tosiaan olla loistava idea. Pari päivää uusissa paikoissa voi tuntua ikuisuudelta, mutta mukavalla tavalla. Ennen kaikkea matkustaminen on lääkettä mielelle. Pääkoppa saa koko ajan uutta ajateltavaa ja koettavaa. Aivot tykkäävät tietynlaisesta vaihtuvuudesta ja toiminnasta.
Basisteista on pulaa kaikkialla. Monet bändit ovat heitä vailla. Soittaminen voi olla hyvä tapa saada ystäviä harrastamisen kautta. Pidä ihmeessä mukavaa harrastustasi yllä!
Kuten tossa jo yksi mainitsikin niin kirjoittaminen voi olla myös kokeilun arvoinen asia. Omien hyvien asioiden ja toiveiden listaus ja niiden lukeminen paperilta ei tarkoita vain paperin ulkonäön muuttumista. Myös aivojen rakenne ja toiminta muuttuu. Voidaan jopa puhua sellaisesta kuin terapeuttinen kirjoittaminen.
Voi olla hyvä kokeilla lukea myös muutamia kirjoja. Erittäin luotaan työntävistä nimistään huolimatta sellaiset kuin "Naurun parantava voima" "Tietoinen läsnäolo" ja "Revi tämä kirja" voisivat tarjota sinulle jotain. Kaikkia noita pitäisi löytyä kirjastoista. Ylipäätään maailma on nykyään täynnä elämänparannusoppaita. Kaikki eivät ole todellakaan yhtä hyviä kuin toiset, mikään ei tarjoa helppoja ratkaisuja, mutta silti suurimmassa osaa on joku pointti miksi ne on kirjoitettu.
kiitos tulee vähän myöhässä, mutta kiitos
Tuo kitaran ja basson soitto on upea harrastus!
Ja kun vielä omin päin! Sinussa on sitä "jotain", kehitä soittotaitoasi, mistäs tietää mikä sinusta vielä sukeutuu. Soittaminen auttaa myös mielenterveyteen, ahdistukseen ja ihan kaikkeen.
Kirjastosta löytyy kitaransoiton oppaita!
Jos liityt johonkin bändiin, niin saat matkustella ja tulee takuulla vaihtelua.
En kyllä osaa sanoa taitojani mutta kiitos mukavasta kommentista.
Joku on sanonut että itsemurha on lopullinen ratkaisu väliaikaisiin ongelmiin...
Masennus on vakavasti otettava sairaus. Mene käymään lääkärillä, juttele hoitovaihtoehdoista. Ei aina tarvitse alkaa syömään tabuja. Elä ainakaan heti ota niitä. Pyydä lääkäritlä kunnon HOITOSUUNNITELMA, jonka LAADITTE YHDESSÄ. ei niin, että lääkäri SANELEE. Kuntoutumisen suunnitelma tehdään yhdessä kuntoutujan kanssa!
Olen itseasiassa menossa käymään lääkärillä elokuussa. Aikavälit ovat aina helvetillisiä. Kiitos.