Minä ja tapani.

On hyvä joskus selventää omaa tapaansa, onhan luonteesi joskus perin vaativan ankara,... itsellesikin. Minä taas joskus turhan kirjaimellinen, aiheuttaen sillä paitsi itselleni harmeja, ehkä myös muille.
Kriittisyys on hirmuinen jarru tavallaan, tosin sen avulla pääsee pitkälle, mutta tukahduttaessaan päämäärähakuisuuden ( vain parasta ) vuoksi paljon muuta viehättävää, onko kriittisyys sen arvoista?

, vaan minunpa nenäni on tottunut kanaloista talliin ja navettaan, ja kärpäsen jätöksiä jouduin siivoilemaan lähes raivoisasti asettuessani elämään maalaistaloon! Totta joka sana.

Muuten on hyvä kokea oma pienuutensakin, minkä symbolin sitten asialle antaakaan!
Varmana koen vain
Eino Leinon runossa kiteytyneen totuuden

Min verran meissä on lempeä,
sen verran meistä myös jäljelle jää -

Minä en tunne ainuttakaan Tapania.
Kirjoittelen siis vain omia aikojani ilman taustatukea.

No mutta, mihinkä ruunen runosuoni on kadonnu, sinultahan löytyy kivojaki runoja,
nyt kirjoittamaan, moittimiset sikseen,

Nyt todennut olen ihan vasta,
etten olekaan ihan mikään nasta,
vaan pinnoite suuren Junttilan tuvan,
Oloneuvokseksi päätynyt tämän luvan.

Mitäs muuta kuin olla siis kärsimässä,
vaakasuorain hirsien elämässä.
Tässä kyllä on kovaa kestämistä,
niin paljon ois pois pesemistä.

Ei tässä nyt kyllä mikään auta
vaikka sanoisin ihan kirolauta
kun kyseessä ole ei mikään lauta
vaan hirsi suuri, jukemauta.
,
Onpi Haju suurikin ihan tuttu,
joka nyt on päälläni kuni nuttu.
Jos vaihessani en tätä kestä
niin pois se pitää silloin pestä.

Onhan teitä täällä koirasta narttuu,
joista joku joskus työhön tarttuu.
Kera veden ja isoisen juuriharjan
pois pesee päältäni tään pintasarjan.

On mielessäin silloin ilo suuri
kun ruunellekin kävi kerran tuuri
ja eloain jatkan hymyssä suin
kera näiden runoajatteluin.

19.7.2017

Mää Itte

Mahtoiko Ruunea Junttilan talon seinän paskaan vertaava tietää, mitä tuo sanonta tarkoittaa ? Jos tiesi, sehän onkin oikeastaan kehuvaa. Paska merkitsee myös naulaa, joka varmaan tarttui tiukkaan Junttilan talon hirsiseinään . Sanonta juontaa juurensa jo 1700-luvulta. Moni tietänee nahan rei´itykseen käytettävän työkalun nimeltään nahkapaska tai nahkapasko, jota kutsutaan myös meistiksi.

Naulan kantaan Ruune kyllä osuu joskus, kuten me muutkin saatamme löytää kultajyvän. En lainkaan tunne tseäni kanaan verratuksi sellaisen löydettyäni. Nokkimisjärjestys on kanamaailmassa hyvin ikävä ilmiö, ei pitäisi mallintaa ihmispopulaatioon. Oikeudenmukainen ja kaikki kanat huomioiva kukko sen sijaan pitää kanat järjestyksessä ja tyytyväisinä.

Ruunen riimitys osuu nyt lähes nappiin tai naulan kantaan muissa paitsi yhdessä säkeistössä. Yhtä lukuunottamatta säkeistöt noudattavat riimikaavaa
a
a
b
b

Minun riimitykdeni nyt on mitä sattuu itseesi verrattuna, Olet aina tarkka, osaava ja analyyttinen yli muiden.

Tuo nahkapaska on käsittääkseni nahan reijitin, jolla tehdään isohkojakin reikilä nahkaan. Kirjoittaessani oli mielessä vain tuo ulostena tunnettu.

Hyvä kun korjasit!

Kiva voida näin vaatimattomalla analyysillä Ruunea ilahduttaa. Nämä vanhat sanonnat , sanojen alkuperät ja koko äidinkielen ihmeellliset aarteet kiinnostavat minua, siksi näihin tartun. En itse ole tätäkään selitystä keksinyt, jostain olen kuullut, lukenut. Sitten yhdistelen asioita omiin aistihavaintoihini , kai joskus pieni luova oivalluskin syntyy.
🙂👍
Kielellä leikkiminen on omiaan palstalle, riimittelyt , persoonalliset ja paikalliset ilmaukset. Kaikilla on omat vahvat alueensa , saavathan ne täällä näkyä, voidaan jopa oppia uutta.