Viime eduskuntavaalien tulos v.2015 huhtikuussa kertoi äänestäjien ärsyyntyneen Kataisen ja Stubbin hallitusten vallanpitoon siinä määrin, että vaaleissa puolueitten voimasuhteet muuttuivat merkittävästi. Keskusta nousi suurimmaksi puolueeksi ja samalla pääministeripuolueeksi. Toinen olennainen fakta oli Perussuomalaisten kannatuksen säilyminen korkealla tasolla ja niin Soinin johtama puolue pääsi hallitusvastuuseen.
Yleinen tyytymättömyys kumpusi suomalaisen kansan kokemasta ahdinkoon joutumisesta, josta ilmiöstä Kataisen ja Stubbin hallitukset eivät riittävästi piitanneet. Ministereitten ajankäytössä ilmeisesti Brysselin reitillä rahteerautuminen vei niin ison osan energiasta, että oman maan ja kansan asioista huolehtiminen jäi toissijaiseksi.
Nyt historia näkyy toistavan itseään monessakin mielessä. Sipilän hallituksen kannatus on hiipunut ja hiipunut runsaassa kahdessa vuodessa hämmästyttävän huonoksi. Muutama seikka juohtuu mieleen tapahtuneen taustalla:
- Työttömyyden ja kurjistumisen paheneminen tuo mieleen brittien Brexit-asetelman. Lontoon Cityn pankkiirit huokuivat omahyväistä tyytyväisyyttä Brexit-äänestyksen edellä, mutta brittikansan keskuudessa laajat väestöpiirit kokivat tilanteen toisin työttömyyden ja köyhtymisen keskellä. Parasta aikaa meillä vientiteollisuus vaikuttaa osoittavan elpymisen merkkejä. Painuuko työttömyys roimasti alemmalle tasolle ja alkaako köyhäkin väestö päästä omille jaloilleen, vaurastua?
- Miksi Sipilän hallituksen kokoonkasaamisen aikaan ministeriksi ei valittu yhtään ainoata juristia tai kahtakin? Keskustan omienkin kansanaedustajien joukossa olisi ollut juristeja valinnanvaraksi saakka. Juridisen asiantuntemuksen hyödyntämättömyys on ollut yksi Sipilän halituksen suurimpia virheitä, minkä seurauksena hallitus on joutunut jopa toistuvan naureskelun kohteeksi. Kyseessä on harkitsemattomuus sekä hallitusta muodostettaessa että sen jälkeen kahden vuoden aikana hallituksen tekemisten kohdalla.
- Yhtenä konkreettisena yksittäisfaktana täytyy nostaa esille Sipilän hallituksen impotenssi isänmaamme luonnonvarojen pitämisessä meidän suomalaisten omassa omistuksessa ja hallinnassa. Lieneekö niin, että hallitus ei edes kunnolla tiedosta, mitenkä olennainen asia on kyseessä? Onko kiky ja sote sekä Brysselin raitti vienyt vallanpitäjien ajan ja energian niin kokonaan, että esim. kaivosasioissa ja metsäpolitiikassa ei ole hoksattu olla hereillä? Asennemuutoksella olisi kiire, jos varsinkin Keskusta meinaa pärjätä vuoden 2019 huhtikuun vaaleissa. Kokoomus kyllä taitaa porskuttaa jälleen kerran seuraavankin hallituksen kokoonpanoon.
Yleinen tyytymättömyys kumpusi suomalaisen kansan kokemasta ahdinkoon joutumisesta, josta ilmiöstä Kataisen ja Stubbin hallitukset eivät riittävästi piitanneet. Ministereitten ajankäytössä ilmeisesti Brysselin reitillä rahteerautuminen vei niin ison osan energiasta, että oman maan ja kansan asioista huolehtiminen jäi toissijaiseksi.
Nyt historia näkyy toistavan itseään monessakin mielessä. Sipilän hallituksen kannatus on hiipunut ja hiipunut runsaassa kahdessa vuodessa hämmästyttävän huonoksi. Muutama seikka juohtuu mieleen tapahtuneen taustalla:
- Työttömyyden ja kurjistumisen paheneminen tuo mieleen brittien Brexit-asetelman. Lontoon Cityn pankkiirit huokuivat omahyväistä tyytyväisyyttä Brexit-äänestyksen edellä, mutta brittikansan keskuudessa laajat väestöpiirit kokivat tilanteen toisin työttömyyden ja köyhtymisen keskellä. Parasta aikaa meillä vientiteollisuus vaikuttaa osoittavan elpymisen merkkejä. Painuuko työttömyys roimasti alemmalle tasolle ja alkaako köyhäkin väestö päästä omille jaloilleen, vaurastua?
- Miksi Sipilän hallituksen kokoonkasaamisen aikaan ministeriksi ei valittu yhtään ainoata juristia tai kahtakin? Keskustan omienkin kansanaedustajien joukossa olisi ollut juristeja valinnanvaraksi saakka. Juridisen asiantuntemuksen hyödyntämättömyys on ollut yksi Sipilän halituksen suurimpia virheitä, minkä seurauksena hallitus on joutunut jopa toistuvan naureskelun kohteeksi. Kyseessä on harkitsemattomuus sekä hallitusta muodostettaessa että sen jälkeen kahden vuoden aikana hallituksen tekemisten kohdalla.
- Yhtenä konkreettisena yksittäisfaktana täytyy nostaa esille Sipilän hallituksen impotenssi isänmaamme luonnonvarojen pitämisessä meidän suomalaisten omassa omistuksessa ja hallinnassa. Lieneekö niin, että hallitus ei edes kunnolla tiedosta, mitenkä olennainen asia on kyseessä? Onko kiky ja sote sekä Brysselin raitti vienyt vallanpitäjien ajan ja energian niin kokonaan, että esim. kaivosasioissa ja metsäpolitiikassa ei ole hoksattu olla hereillä? Asennemuutoksella olisi kiire, jos varsinkin Keskusta meinaa pärjätä vuoden 2019 huhtikuun vaaleissa. Kokoomus kyllä taitaa porskuttaa jälleen kerran seuraavankin hallituksen kokoonpanoon.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Jatkan juttua. Harhakuvitelmaksi on osoittautunut teoria ja ajatuksen juoksutus, jonka mukaan: Mitä vähemmän ministereitä sitä ketterämpää päätöksenteko.
Avaus on täyttä asiaa. Toteanpa vaan lyhyesti että näin epäpätevää ja vihattua hallitusta ja pääministeriä ei suomessa ole ollut kuunaan.
Surullista että Soinistit pettivät kannattajansa. Se syö kansalta uskoa vaikuttamis mahdollisuuksiinsa.
Toivotaan että ennen Suomen tuhoa, kansalaiset löytävät sellaisen puolueen joka ajaa tosiaankin Suomen ja sen kansan asiaa.
Älkää vaipuko synkkyyteen, vienti vetää ja yritykset palkkaa lisää väkeä töihin.
Missä nyt oikein mättää kysyn, se on selvä asia että perssujen hajoaminen sotki hallituskuvioita.
Josta perssujen lisäksi kärsii myös keskustan kannatus, pääministeri puolueena. Mutta kun hallituskautta on jäljellä enää reilu puolitoista vuotta, niin yrittäkää sosialistit kestää se aika.
Jos puolueiden voimasuhteet pysyy nykyisellään, ja vihreät vielä nousee. Niin sehän tietää, kokoomuksen, sossujen ja vihreiden seuraavaa hallitusta. Kolme viime eduskuntavaalien suurinta on tässäkin hallituksessa. Kyllä meidän Keskustassa silloin taas kelpaa, löhötä oppositiossa, ja räksyttää hallitukselle kun se ei mitään osaa.(tää oli huumoria)
Tällaista vuorottelua se on demokratiassa, nuo hallituskuviot, niin kuin pitää ollakin.
Mutta tuolla bruskipoikien kotimaasssa, jotka täälläkin saitilla mellastavat.
Taitaa hallituksetkin olla samoja vuosikymmeniä, eikä mitään vaihto mahdollisuutta ole.
Hyvää viikonloppua kaikille kirjoittajille, nyt mennään kalastaa kuhaa mökille.
No missä viipyvät sossujen kiitokset KauKen rehdistä tarjouksesta. Että seuraavassa hallituksessa isännöivät kokoomus, sossut ja vihreet. Eikös tuo ole reilua demokratiaa, mutta oletteko pelkkiä riidan-haastajia, jotka ei tiedä demokratiasta mitään. Siltä alkaa näyttää.
"Jos puolueiden voimasuhteet pysyy nykyisellään, ja vihreät vielä nousee. Niin sehän tietää, kokoomuksen, sossujen ja vihreiden seuraavaa hallitusta. Kolme viime eduskuntavaalien suurinta on tässäkin hallituksessa. Kyllä meidän Keskustassa silloin taas kelpaa, löhötä oppositiossa, ja räksyttää hallitukselle kun se ei mitään osaa.(tää oli huumoria)"
Paitsi että ei ole huumoria vaan totta, että kepu sitten räksyttää oppositiossa. Ehkä se ei tuota tulosta, jos kepu ei saa taas johtajakseen sellaista, joka puhuu niin totta kuin osaa;-))
Kun nyt suomalaiset muistais äänestää oikein.Ettei menis niin kuin edellisellä kerralla, annettiin ääni sille joka huusi eniten.Porvari puolueita kannatettiin, ja kuinka kävi.Muuten vihreät ovat oikeistolaisia myös.....
Kyllä ainakin tällä saitilla sossut ja komukat huutaa ja mellastaa eniten. Miksi se ei sitten tehoa, jos ihmisille on tullutkin hiukan järkeä, ja he uskovat asiallista puhetta paremmin.
Voisitteko te millään opetella sellaiseksi, että kohteliaasti puhutte asianne, ja rauhassa odotatte siihen vastausta.
Vai onko se liikaa vaadittu teiltä. SIllä toisten herjaaminen, ja liuta kirosanoja perään, on ainut minkä olette jo äitinne maidossa perineet.
Kyllä nyt ei puheet pidä paikkansa, kuka huutaa.SDP sanoo asiaa mutta voi asian ymmärtää toisinkin.Totuuttahan on aina vaikeata sulattaa.Näyttöä on tämän hallituksen teoista, ja kuka puoltaa mitä.
Tavallisen kansan tarpeista ja toiveista piittaamattomuus periytyy näköjään hallitukselta seuraavalle olipa hallitusten kokoonpano mikä tahansa. Rahvaan ja keskiluokan tyytymättömyys tosiaan kanavoitui Perussuomalaisten kannatuksen vyörynomaiseksi lisääntymiseksi v.2011 ja puolue sai vastaavan suosion myös v.2015 eduskuntavaaleissa. Kyseessä on ollut kansalaisten ja äänestäjien perusteltu tyytymättömyys.
Kun sekä monet kommentaattorit ja ennen muuta toiset puolueet kilpailijoina ovat leimanneet Perussuomalaisten pärjäämisen populismiksi, niin se on ollut vakava erehdys. Väestön merkittävän osan elämisen ehtojen ankaroituminen on iso ongelma eikä sitä voi kuitata populismiheitoilla, vakavan ongelman vähättelyllä, mitätöimisellä. Vaikka Perussuomalaiset ovat nyt jakaantuneet kahteen leiriin, niin silti ahdingon keskellä elävän väen ongelmat jatkuvat.
Mitä mahtaa tapahtua seuraavissa vaaleissa? Syvästi pettyneitä ovat v.2015 vaaleissa toivonsa Keskustan äänestämiseen kohdistaneet tyytymättömät kansalaiset. Jotta tämä meikäläisen kommentointi ei jäisi pelkäksi ysleiseksi jutunväännöksi, niin mainitsen mm. talousosaaja Leena Mörttisen toteamuksen toukokuulta, kun hän vertasi tilannetta Ruotsiin. Hän totesi: "Ruotsissa ei ole perintöveroa, lahjaveroa, kiinteistöveroa eikä varallisuusveroa". Kaikki nämä verot ovat olennaisia rasitteita tavallisen kansan elämisen todelisuudessa. Ruotsalaiset ovat väestön kotikentän tasolla vauraampaa väkeä kuin me suomalaiset. Tarvitseeko niin olla ikuisesti?