Eikö teillä muka ole etuoikeuksia?

Några hundra platser reserverade för att det skall finnas läkare och jurister som kan betjäna den svenskspråkiga befolkningen.
Är det nu sedan privilegier för alla de nästan 300 000 med svenska som modersmål.
Hur många studieplatser har inte finskspråkiga för att inte tala om alla tusentals utlänningar som studerar vid finska universitet och högskolor .

Katkeraa selitystä kun et tiedä mitä kieliä aloittaja osaa kenties.

Kovaa on näköjään.

Ei se näköjään osaa oikein suomeakaan. Sama lähde.
Jummarran hjuvin, aloittaja on passi - ja onnistumattomuuttaan katkera sjellainen. Paaa.

hehehehehee kirjoitti:

Katkeraa selitystä kun et tiedä mitä kieliä aloittaja osaa kenties.

Kovaa on näköjään.

Mitähän katkeraa viestissäni mahtaa olla?

Sanaa "katkera" selitetään useissa sanakirjoissa. Valitse/välj!

"Katkera" suomeksi: (maku) karvas, kitkerä; (kuv.) karvas pala nieltäväksi ym.; ( merkityksessä) synkän vihamielinen, ivallinen, pilkallinen, epäystävällinen, katkeroitunut, tuskaa tuottava, raskas, vaikea. (Nykysuomen sanakirja)

Ruotsiksi: "bitter": som smakar beskt och skarpt och ofta obehagligt; som upplever nedstämt eller hatiskt känsla; ett bittert leende; vi kämpar till det bittra slutet, oförsonlighet om motsättning, bittra fiender..

Neffe taas projisoi! Neffe esittää perusteettoman syytöksen että meille suruille muka olisi olemassa ohituskaista koulutukseen. Neffe uskoo ohituskaistaväitteeseensä ja on siksi katkera, en minä.

Kun kyseessä on kaksi eri koulutusta joihin haetaan erillisissä hauissa niin mikään ohittaminen ei ole mahdollista. Neffe voi vapaasti vaihtaa kaistaa ja hakea ruotsinkieliseen koulutukseen, suomenkielisyydestä ei anneta miinuspisteitä, sisäänpääsykriteerit ovat kaikille samat.

Neffe on katkera salaliittoteorioineen ja tympeine syytöksineen, meikäläistä vain naurattaa.
Lär dig svenska!

Katkera ei ole sama kuin iloinen, nauravainen ja huvittunut, jotka paremmin kuvaavat tunteitani teitä neffejä ja teidän höpöjuttujanne kohtaan.

Ankdam kirjoitti:

Neffe taas projisoi! Neffe esittää perusteettoman syytöksen että meille suruille muka olisi olemassa ohituskaista koulutukseen. Neffe uskoo ohituskaistaväitteeseensä ja on siksi katkera, en minä.

Kun kyseessä on kaksi eri koulutusta joihin haetaan erillisissä hauissa niin mikään ohittaminen ei ole mahdollista. Neffe voi vapaasti vaihtaa kaistaa ja hakea ruotsinkieliseen koulutukseen, suomenkielisyydestä ei anneta miinuspisteitä, sisäänpääsykriteerit ovat kaikille samat.

Neffe on katkera salaliittoteorioineen ja tympeine syytöksineen, meikäläistä vain naurattaa.
Lär dig svenska!

Lue lisää

Ankdam neffettelee viittä miljoonaa netin suomenkielistä käyttäjää, niitäkin, jotka suomenkielisinä ovat svekomielisiä netin käyttäjiä, svekomielisiä nettifennoja, svekomielisiä neffejä.

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

Ankdam neffettelee viittä miljoonaa netin suomenkielistä käyttäjää, niitäkin, jotka suomenkielisinä ovat svekomielisiä netin käyttäjiä, svekomielisiä nettifennoja, svekomielisiä neffejä.

Lue lisää

Ja sinä olet sekomielinen jankuttaja...huhhuh.

buumerang kirjoitti:

Ja sinä olet sekomielinen jankuttaja...huhhuh.

"Ja sinä olet sekomielinen jankuttaja...huhhuh."

Sinä olet pistepiperryksinesi sekomielinen vastajankuttaja. Huh, huh!

Nettisuomal-nettifenno on jankuttanut samaa vääristelyään jo herra tietää kuinka kauan palstalla. Sanasta sanaan samaa propagandaa. Jankuttamista arvostelevat on nettisuomalaisen kieron logiikan näkemyksessä kuitenkin niitä jankuttajia. Aika tyypillistä touhua fobian/pakkomielteen vaivaamalle.

asukki kirjoitti:

Nettisuomal-nettifenno on jankuttanut samaa vääristelyään jo herra tietää kuinka kauan palstalla. Sanasta sanaan samaa propagandaa. Jankuttamista arvostelevat on nettisuomalaisen kieron logiikan näkemyksessä kuitenkin niitä jankuttajia. Aika tyypillistä touhua fobian/pakkomielteen vaivaamalle.

Lue lisää

Anmäl dem kategoriskt, så tar det nog slut.

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

Ankdam neffettelee viittä miljoonaa netin suomenkielistä käyttäjää, niitäkin, jotka suomenkielisinä ovat svekomielisiä netin käyttäjiä, svekomielisiä nettifennoja, svekomielisiä neffejä.

Lue lisää

Kun puhun suomalaisista käytän sanaa 'suomalaiset' (itsekin olen suomalainen = finländare), kun puhun suomenkielisistä kirjoitan 'suomenkieliset' (finne).

Neffe on lyhenne käsitteestä netti fenno/ nettifenno joka tarkoittaa ja viittaa vain ja ainoastaan teihin tämän palstan kielisotureihin, teidän kanssannehan minä käyn tätä keskustelua.

Te neffet olette niitä Talan opetuslapsia jotka vuodesta toiseen jaksatte käydä väsymätöntä sotaanne pakkoruotsia, meidän tuotsinkielisten perusoikeuksia ja kaikkea muutakin ruots-alkuista vastaan.

Sinä olet neffe, äitisi tuskin on.

P.S.
Tala on vaiennut, lähes ainakin, mikäköhän hänen näppiksensä on tukkinut?

Ankdam kirjoitti:

Kun puhun suomalaisista käytän sanaa 'suomalaiset' (itsekin olen suomalainen = finländare), kun puhun suomenkielisistä kirjoitan 'suomenkieliset' (finne).

Neffe on lyhenne käsitteestä netti fenno/ nettifenno joka tarkoittaa ja viittaa vain ja ainoastaan teihin tämän palstan kielisotureihin, teidän kanssannehan minä käyn tätä keskustelua.

Te neffet olette niitä Talan opetuslapsia jotka vuodesta toiseen jaksatte käydä väsymätöntä sotaanne pakkoruotsia, meidän tuotsinkielisten perusoikeuksia ja kaikkea muutakin ruots-alkuista vastaan.

Sinä olet neffe, äitisi tuskin on.

P.S.
Tala on vaiennut, lähes ainakin, mikäköhän hänen näppiksensä on tukkinut?

Lue lisää

Ankdam: "Neffe on lyhenne käsitteestä netti fenno/ nettifenno joka tarkoittaa ja viittaa vain ja ainoastaan teihin tämän palstan kielisotureihin, teidän kanssannehan minä käyn tätä keskustelua."

Näinhän olet ketonut vaikka kuinka monta kertaa unohtaen samalla, että yksityisiä sanakeksintöjäsi ei ole tarpeen hyväksyä ja ottaa vakavasti. Yleiset auktoriteetit (esim. Nykysuomen sanakirja) kävelee sinun, Ankdamin, yksityisen keksinnön yli ymmärrettävyyden vuoksi. Käymme keskustelua teidän nettisvekojen ja svekomelisten fennojen kanssa, jotka kaikki tyynni ovat kielisotureita hekin.

Nykysuomen sanakirja esittää fenno-sanalle merkityksen "suomenkielinen", joten nettifenno-sanan ja väärin kirjoitetun "netti fenno" -ilmaisun merkitys on "netin suomenkielinen käyttäjä". Vastaavasti sveko merkitsee ruotsinkielistä ja nettisveko on siten "netin ruotsinkielinen käyttäjä". Väärin kirjoitetulle "netti sveko" -ilmaisulle on olemassa (muutettavat muuttaen) vain symmetrinen merkitys Ankdamin omien sanakeksintöjen kanssa.

Akndamin yksityisten sanamerkitysten yli kävellään auktorisoiduilla lähteillä, jollainen tässä tapauksessa on Nykysuomen sanakirja eikä suinkaan Nyky-Suomen sanakirja, jonka nimistä sanakirjaa tyrkyttää muuan kansalainen täällä muka ojennuseksi.

Ankdam kirjoitti:

Kun puhun suomalaisista käytän sanaa 'suomalaiset' (itsekin olen suomalainen = finländare), kun puhun suomenkielisistä kirjoitan 'suomenkieliset' (finne).

Neffe on lyhenne käsitteestä netti fenno/ nettifenno joka tarkoittaa ja viittaa vain ja ainoastaan teihin tämän palstan kielisotureihin, teidän kanssannehan minä käyn tätä keskustelua.

Te neffet olette niitä Talan opetuslapsia jotka vuodesta toiseen jaksatte käydä väsymätöntä sotaanne pakkoruotsia, meidän tuotsinkielisten perusoikeuksia ja kaikkea muutakin ruots-alkuista vastaan.

Sinä olet neffe, äitisi tuskin on.

P.S.
Tala on vaiennut, lähes ainakin, mikäköhän hänen näppiksensä on tukkinut?

Lue lisää

Ankdam laukoo: "Sinä olet neffe, äitisi tuskin on."

Sinä, Ankdam, puolestasi olet oman keksimäsi merkitysavaruuden mukaan nesve, äitisi ei ehkä ole. Hän tuskin hyväksyisi välttämätöntä, neffe-sanan symmetristä merkitystä nesve-sanalle muutettavat muutettuina, mikä pitäisi johdonmukaisuuden nimissä kuitenkin hyväksyä. Olet sanakeksinnöilläsi ajanut itsesi nurkkaan.

Ankdam kirjoitti:

Kun puhun suomalaisista käytän sanaa 'suomalaiset' (itsekin olen suomalainen = finländare), kun puhun suomenkielisistä kirjoitan 'suomenkieliset' (finne).

Neffe on lyhenne käsitteestä netti fenno/ nettifenno joka tarkoittaa ja viittaa vain ja ainoastaan teihin tämän palstan kielisotureihin, teidän kanssannehan minä käyn tätä keskustelua.

Te neffet olette niitä Talan opetuslapsia jotka vuodesta toiseen jaksatte käydä väsymätöntä sotaanne pakkoruotsia, meidän tuotsinkielisten perusoikeuksia ja kaikkea muutakin ruots-alkuista vastaan.

Sinä olet neffe, äitisi tuskin on.

P.S.
Tala on vaiennut, lähes ainakin, mikäköhän hänen näppiksensä on tukkinut?

Lue lisää

Ankdam: "Te neffet olette niitä Talan opetuslapsia jotka vuodesta toiseen jaksatte käydä väsymätöntä sotaanne pakkoruotsia, meidän tuotsinkielisten perusoikeuksia ja kaikkea muutakin ruots-alkuista vastaan."

Te svekot, nesvet ja svekomieliset neffet olette niitä RKP:n svekomaanien opetuslapsia, jotka silmät kirkkaina väittävät ja uskovat väitteisiinä, että RKP:n kannattajien kielellisiin, kansainväisesti hyväksyttyihin vähemmistökielisten (de facto) perusoikeuksiin muka kuuluu enemmistökielisille säädetty vähemmistökielipakko. Sen varaan rakennetut kielisäädökset ovat yhteismitattomuudessan epäoikeudenmukaisia.

Viisimiljoonaisen kielienemmistön väestön kokosuhde manner-Suomen vain neljännesmiljoonaiseen kielivähemmistöön ei sisällä eikä luo yhdenvertaisuutta samassa merkityksessä kuin yhdenvertainen oikeus esimerkiksi omaan kieleen. Sitä oikeuttanne Tala ei ole teiltä ikinä kieltänyt, päinvastoin esimerkiksi Ruotsin kielilain käännöksellään Suomen oloihin sovellettuna hän on turvaamassa kansainvälisesti hyväksytyt vähemmistökielioikeutenne, mitkä hyvin riittävät tarpeisiinne esimerkiksi Ionin mallin mukaan toteutettuina. Sellaista väestöjen kokosuhteen väärinkäyttöä ei voi edes kuvitella Skandinaviassa hyväksytyksi.

Olet toista mieltä RKP:n svekomaanien kanssa, mutta se ei tähän asiaan vaikuta sitä eikä tätä. Vain RKP:n asenne on merkityksellinen täällä ja Suomessa kolmelle neljäsosalle meitä fennoja ja lähes samana joukkona meitä nettifennoja (netin suomenkielisiä käyttäjiä).

Vain vähemmistön kannalta enemmistölle säädetty vähemmistökielipakko on tärkeä, niin tärkeä, ettei vähemmistö ilman sitä mukamas pärjää Suomessa. Enemmistö tietenkin pärjää mainiosti ilman sitä, kunhan alkajaisiksi kumotaan asetus kielitaidosta (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424) siten kuin Ionin mallissa muotoillaan: http://keskustelu.suomi24.fi/t/9825643/ionin-malli Se säilyttäisi maan jopa kaksikielisenä esimerkiksi Kanadan ja Irlannin tavoin, mutta lopettaisi enemmistölle säädetyn vähemmistökielipakon tarpeettomana ilman, että vähemmistö hyötyisi siitä epäoikeudenmukaisesti sillä tavoin kuin suomenkielinen vähemmistö hyötyisi Ruotsin pakkosuomesta.

Malli on hyvin kohtuullinen ja järkevä.

"Malli on hyvin kohtuullinen ja järkevä."

No sitten vaan politiikkaan mukaan ja malliasi myymään ja lobbaamaan!
Lycka till!

P.S.
Jos ristiretkesi ei onnistu niin pyytäisin kohteliaasti ettet sitten tule tänne meille siitä valittamaan. Jos et 191 vs 9 äänienemmistöllä saa kaipaamasi muutosta aikaan niin syy on muualla, ei RKP:ssä.

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

Ankdam: "Neffe on lyhenne käsitteestä netti fenno/ nettifenno joka tarkoittaa ja viittaa vain ja ainoastaan teihin tämän palstan kielisotureihin, teidän kanssannehan minä käyn tätä keskustelua."

Näinhän olet ketonut vaikka kuinka monta kertaa unohtaen samalla, että yksityisiä sanakeksintöjäsi ei ole tarpeen hyväksyä ja ottaa vakavasti. Yleiset auktoriteetit (esim. Nykysuomen sanakirja) kävelee sinun, Ankdamin, yksityisen keksinnön yli ymmärrettävyyden vuoksi. Käymme keskustelua teidän nettisvekojen ja svekomelisten fennojen kanssa, jotka kaikki tyynni ovat kielisotureita hekin.

Nykysuomen sanakirja esittää fenno-sanalle merkityksen "suomenkielinen", joten nettifenno-sanan ja väärin kirjoitetun "netti fenno" -ilmaisun merkitys on "netin suomenkielinen käyttäjä". Vastaavasti sveko merkitsee ruotsinkielistä ja nettisveko on siten "netin ruotsinkielinen käyttäjä". Väärin kirjoitetulle "netti sveko" -ilmaisulle on olemassa (muutettavat muuttaen) vain symmetrinen merkitys Ankdamin omien sanakeksintöjen kanssa.

Akndamin yksityisten sanamerkitysten yli kävellään auktorisoiduilla lähteillä, jollainen tässä tapauksessa on Nykysuomen sanakirja eikä suinkaan Nyky-Suomen sanakirja, jonka nimistä sanakirjaa tyrkyttää muuan kansalainen täällä muka ojennuseksi.

Lue lisää

[haukotus]

Niin olikin.

Det är helt enligt hur språkgrupperna och behoven av språk utvecklas, Bara finskan går kräftgång, tack och lov. Kulmen är nådd och nu rinner askspridarna neråt i betydelse i samhället.

"Umaya myös kertoi, miten rusut vastasivat, kun hän vaati lisää resursseja muillekin vähemmistöille. He sanoivat: " Ottakaa vaan suomenkielisiltä"!!??"

Mitähän lisäresursseja muille maahanmuuttajille hän mahtoi kaivata? Ja mistä vähemmistöistä hän ylipäätään mahtoi puhua?

Maassa ei kuitenkaan ole erillisiä budjetteja suomen- ja ruotsinkielisten yhteiskunnallisillle palveluille, joten samoista rahoista ne kaikkien meidän palvelumme maksetaan, niin kuin laki niistä määrää. Joten mitä lie tarkoittanut?

Suosittelen lisäksi että hankit vakuuttavampia auktoriteetteja!

Virkamiesruotsi on turha lähes kaikissa kunnissa.

ahh.onnea kirjoitti:

Virkamiesruotsi on turha lähes kaikissa kunnissa.

"Virkamiesruotsilla" tarkoitetaan yleensä akateemiseen loppututkintoon kuuluvaa pakollista ruotsin kielen kurssia, joten en ymmärrä kommenttiasi. Miten virkamiesruotsi muka liittyy kuntiin?

Mikäli kuitenkin kuten tavallista sekoilet, etkä edes tiedä mistä itse puhut, niin virkamiestan lakiin perustuvat kielitaitovaatimumset on aivan eri asia.

Kaksikielisen kunnan on kyettävä palvelemaan kuntalaisia sekä suomeksi että ruotsiksi, yksikielisessä kunnassa ei sellaisia vaatimuksia ole.

Tästä voit lukea mitä vaaditaan, keneltä vaaditaan ja missä mitäkin vaaditaan.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424

Ankdam kirjoitti:

"Virkamiesruotsilla" tarkoitetaan yleensä akateemiseen loppututkintoon kuuluvaa pakollista ruotsin kielen kurssia, joten en ymmärrä kommenttiasi. Miten virkamiesruotsi muka liittyy kuntiin?

Mikäli kuitenkin kuten tavallista sekoilet, etkä edes tiedä mistä itse puhut, niin virkamiestan lakiin perustuvat kielitaitovaatimumset on aivan eri asia.

Kaksikielisen kunnan on kyettävä palvelemaan kuntalaisia sekä suomeksi että ruotsiksi, yksikielisessä kunnassa ei sellaisia vaatimuksia ole.

Tästä voit lukea mitä vaaditaan, keneltä vaaditaan ja missä mitäkin vaaditaan.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424

Lue lisää

"Tästä voit lukea mitä vaaditaan, keneltä vaaditaan ja missä mitäkin vaaditaan."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424

Se, mitä laki kulloinkin vaatii, useimmiten hyvin tiedetään ilman opastustasi, mutta se on eri asia kuin sen tietäminen, millaisia muutoksia suuri, kolmen neljäsosan mielipide-enemmitö haluaa lakiin tehdä ja mitä demokraattisesti siitä kumota. Siitähän täällä jauhetaan, niin me fennot enemmistönä kuin te svekot pienenä manner-Suomen vähemmistönä.

Vain vähemmistön kannalta enemmistölle säädetty vähemmistökielipakko on tärkeä, niin tärkeä, ettei vähemmistö ilman sitä mukamas pärjää Suomessa. Enemmistö tietenkin pärjää mainiosti ilman sitä, kunhan alkajaisiksi kumotaan asetus kielitaidosta (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424) siten kuin Ionin mallissa muotoillaan: http://keskustelu.suomi24.fi/t/9825643/ionin-malli Se säilyttäisi maan jopa kaksikielisenä esimerkiksi Kanadan ja Irlannin tavoin, mutta lopettaisi enemmistölle säädetyn vähemmistökielipakon tarpeettomana ilman, että vähemmistö hyötyisi siitä epäoikeudenmukaisesti sillä tavoin kuin suomenkielinen vähemmistö hyötyisi Ruotsin pakkosuomesta.

Laki vaati mitä on säädetty! Ja kaikki mikä tässä maassa on säädetty on säädetty suomenkielisen enemmistön äänillä.

Jos kaipaat muutosta niin kääntynet ystävällisesti niiden oikeiden päättäjien puoleen, ja lakkaat mouruamasta meille suruille.

RKP ei ole puolueesi, etkä ole suru joten sopii etsiä samanmielisempiä tovereita yhteistä asiaanne ajamaan. . Typerää jankuttaa meille suruille omista asioistasi!

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

"Tästä voit lukea mitä vaaditaan, keneltä vaaditaan ja missä mitäkin vaaditaan."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424

Se, mitä laki kulloinkin vaatii, useimmiten hyvin tiedetään ilman opastustasi, mutta se on eri asia kuin sen tietäminen, millaisia muutoksia suuri, kolmen neljäsosan mielipide-enemmitö haluaa lakiin tehdä ja mitä demokraattisesti siitä kumota. Siitähän täällä jauhetaan, niin me fennot enemmistönä kuin te svekot pienenä manner-Suomen vähemmistönä.

Vain vähemmistön kannalta enemmistölle säädetty vähemmistökielipakko on tärkeä, niin tärkeä, ettei vähemmistö ilman sitä mukamas pärjää Suomessa. Enemmistö tietenkin pärjää mainiosti ilman sitä, kunhan alkajaisiksi kumotaan asetus kielitaidosta (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424) siten kuin Ionin mallissa muotoillaan: http://keskustelu.suomi24.fi/t/9825643/ionin-malli Se säilyttäisi maan jopa kaksikielisenä esimerkiksi Kanadan ja Irlannin tavoin, mutta lopettaisi enemmistölle säädetyn vähemmistökielipakon tarpeettomana ilman, että vähemmistö hyötyisi siitä epäoikeudenmukaisesti sillä tavoin kuin suomenkielinen vähemmistö hyötyisi Ruotsin pakkosuomesta.

Lue lisää

"Se, mitä laki kulloinkin vaatii, useimmiten hyvin tiedetään ilman opastustasi,.."

No ei kyl kauheen hyvin tiedetä kun ei edes ymmärretä eroa yliopiston pakollisen kielikurssin, ja virkoihin / toimiin liittyvien pätevyysvaatimusten välillä.

"....mutta se on eri asia kuin sen tietäminen, millaisia muutoksia suuri, kolmen neljäsosan mielipide-enemmitö haluaa lakiin tehdä ja mitä demokraattisesti siitä kumota."

No millaisia? Kerro!!
Muista kuitenkin että ne meidän äidinkieliset palvelut on järjestettävä.
Eli miten sinä yksinvaltiaana homman hoitaisit?

-biudeen papereilla olisit opiskellut vaikka maisteriksi, lukematta mitään muuta kuin Kalle Ankaa.

Eräskään hånkkelin åpiskelija ei tiennyt mikä kertoma on, tilastotieteen kurssilla kuukauden oltuaan.
Sai kuitenkin kuulemma 5/5 ko kurssista.

"...,., muistan, kun oli hurripuolella yliopistotason opiskelupaikkoja vapaana, vaan, kun ei ollut hakijoitakaan."

Kertoisitko hieman tarkemmin, mihin "hurripuoleen" viittaat? Mikä yliopisto, mikä koulutus/opintolinja?

Kyllä niitä paikkoja jää täyttämättä myös suomenkielisillä kursseilla, eivät kaikki koulutukset ome yhtä suosittuja.

-Sen jälkeen voidaan rehellisesti sanoa, että ruotsinkielisillä ei ole etuoikeutettua asemaa kielensä perusteella tässä asiassa.

Mutta eihän se ålisi tasa-arvoa, että rantahurri joutuu hikoilemaan.

Hakijamäärä määrittää sen miten vaikea jonnekin on päästä. Sisäänpääsykokeella asetetaan hakijat paremmuusjärjestukseen, sisäänpääsy perustuu opiskelupaikkoihin ja omaan paikkaan paremmuuskärjestuksessä.

Mitä vähemmän hakijoita, sitä suurempi osuus tulee hyväksytyksi ja pääsee opiskelemaan. Ei missään koulutuksessa sisäänpääsyä määrää pelkkä pistemäärä, vaan pistemäärä suhteessa muihin samaan koulutukseen hakeneisiin.

Neffe voi hakea ruotsinkieliseen koulutukseen, jolloin hän on täsmälleen samassa "etuoikeutetussa" asemassa kuin muutkin samaan koulutukseen hakeneet. Ruotsinkielisiin koulutuksiin on yleensä vähemmän hakijoita josta syystä niihin saattaa olla helpompi päästä.

Ankdam kirjoitti:

Hakijamäärä määrittää sen miten vaikea jonnekin on päästä. Sisäänpääsykokeella asetetaan hakijat paremmuusjärjestukseen, sisäänpääsy perustuu opiskelupaikkoihin ja omaan paikkaan paremmuuskärjestuksessä.

Mitä vähemmän hakijoita, sitä suurempi osuus tulee hyväksytyksi ja pääsee opiskelemaan. Ei missään koulutuksessa sisäänpääsyä määrää pelkkä pistemäärä, vaan pistemäärä suhteessa muihin samaan koulutukseen hakeneisiin.

Neffe voi hakea ruotsinkieliseen koulutukseen, jolloin hän on täsmälleen samassa "etuoikeutetussa" asemassa kuin muutkin samaan koulutukseen hakeneet. Ruotsinkielisiin koulutuksiin on yleensä vähemmän hakijoita josta syystä niihin saattaa olla helpompi päästä.

Lue lisää

Taas ankkista ottaa päähän totuudet.

Yliopistot määrittävät itse sisäänpääsyvaatimuksensa. Ne o vat tässä suhteessa itsenäisiä. Tietyn oppiaineen sisäänpääsykoekin voi olla täysin erilainen eri yliopistoissa.Tällä palstalla edelleen moni luulee että RKP päättää sisäänpääsyvaatimuksista.

Ankdam kirjoitti:

Hakijamäärä määrittää sen miten vaikea jonnekin on päästä. Sisäänpääsykokeella asetetaan hakijat paremmuusjärjestukseen, sisäänpääsy perustuu opiskelupaikkoihin ja omaan paikkaan paremmuuskärjestuksessä.

Mitä vähemmän hakijoita, sitä suurempi osuus tulee hyväksytyksi ja pääsee opiskelemaan. Ei missään koulutuksessa sisäänpääsyä määrää pelkkä pistemäärä, vaan pistemäärä suhteessa muihin samaan koulutukseen hakeneisiin.

Neffe voi hakea ruotsinkieliseen koulutukseen, jolloin hän on täsmälleen samassa "etuoikeutetussa" asemassa kuin muutkin samaan koulutukseen hakeneet. Ruotsinkielisiin koulutuksiin on yleensä vähemmän hakijoita josta syystä niihin saattaa olla helpompi päästä.

Lue lisää

Ankdam: "- - sisäänpääsy perustuu opiskelupaikkoihin ja omaan paikkaan paremmuuskärjestuksessä."

Opskelijapaikkojen lukumäärä taas perustuu yliopistojen ja ministerön välisiin nevotteluihin:

"Opetus- ja kulttuuriministeriö ja yliopisto sopivat yliopiston määrälliset ja tunnuslukutavoitteet vuorovaikutteisesti KOTA-tietojärjestelmää hyödyntäen. KOTA-tietojärjestelmän päivityspohjat ovat käytettävissä viimeistään vuoden vaihteessa." http://www.tut.fi/cs/groups/public_news/@l102/@web/@p/documents/liit/mdbw/mdi5/~edisp/p029661.pdf (6/10).

Eräs esimerkkivuosi. Ministeriöön 31.1.2012 mennessä toimitettava aineisto • Yliopisto antaa ensimmäisen ehdotuksensa määrällisiksi tavoitteikseen ja tunnuslukutavoitteikseen 31.1.2012 mennessä. Ministeriö antaa vastatarjouksensa tavoitteisiin ja ehdotuksensa valtakunnallisiksi erityistehtäviksi 29.2.2012 mennessä ja yliopisto vastineensa näihin 18.3.2012 mennessä. Määrällisten tavoitteiden ja valtakunnallisten erityistehtävien lopullinen yhteensovittaminen tapahtuu ministeriön ja yliopiston välillä huhtikuun aikana ennen sopimusneuvotteluja.

Hanken antaa aina määrälliseksi tavoitteekseen sellaisen luvun, joka vaihtelee kaupallisen koulutuksen korkeakoulututkintomäärästä osuudeltaan noin 15-20 prosenttia ruotsinkielisenä koulutuksena. Aivan huikea määrä 5-prosenttisen kielivähemmistön tarpeisiin. Hanken jopa ylpeileen osuudellaan opiskelijapaikoista. Ministeriö aina suostuu Hankenin ylimitoitukseen.

Vähemmistöllä on ikioma yliopistonsa. Koulutettakoon siellä vähemmistön tarvitsema korkeakouluväki samassa suhteessa enemmistön koulutuksen kanssa.

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

Ankdam: "- - sisäänpääsy perustuu opiskelupaikkoihin ja omaan paikkaan paremmuuskärjestuksessä."

Opskelijapaikkojen lukumäärä taas perustuu yliopistojen ja ministerön välisiin nevotteluihin:

"Opetus- ja kulttuuriministeriö ja yliopisto sopivat yliopiston määrälliset ja tunnuslukutavoitteet vuorovaikutteisesti KOTA-tietojärjestelmää hyödyntäen. KOTA-tietojärjestelmän päivityspohjat ovat käytettävissä viimeistään vuoden vaihteessa." http://www.tut.fi/cs/groups/public_news/@l102/@web/@p/documents/liit/mdbw/mdi5/~edisp/p029661.pdf (6/10).

Eräs esimerkkivuosi. Ministeriöön 31.1.2012 mennessä toimitettava aineisto • Yliopisto antaa ensimmäisen ehdotuksensa määrällisiksi tavoitteikseen ja tunnuslukutavoitteikseen 31.1.2012 mennessä. Ministeriö antaa vastatarjouksensa tavoitteisiin ja ehdotuksensa valtakunnallisiksi erityistehtäviksi 29.2.2012 mennessä ja yliopisto vastineensa näihin 18.3.2012 mennessä. Määrällisten tavoitteiden ja valtakunnallisten erityistehtävien lopullinen yhteensovittaminen tapahtuu ministeriön ja yliopiston välillä huhtikuun aikana ennen sopimusneuvotteluja.

Hanken antaa aina määrälliseksi tavoitteekseen sellaisen luvun, joka vaihtelee kaupallisen koulutuksen korkeakoulututkintomäärästä osuudeltaan noin 15-20 prosenttia ruotsinkielisenä koulutuksena. Aivan huikea määrä 5-prosenttisen kielivähemmistön tarpeisiin. Hanken jopa ylpeileen osuudellaan opiskelijapaikoista. Ministeriö aina suostuu Hankenin ylimitoitukseen.

Vähemmistöllä on ikioma yliopistonsa. Koulutettakoon siellä vähemmistön tarvitsema korkeakouluväki samassa suhteessa enemmistön koulutuksen kanssa.

Lue lisää

-Aivan huikea määrä 5-prosenttisen kielivähemmistön tarpeisiin.

Jos saa arvata, niin ankkelin vastine jää tulematta.
Kertoihan hän jo (puoli)tåtuuden asiassa:
"Hakijamäärä määrittää sen miten vaikea jonnekin on päästä."

svekoargumentti kirjoitti:

-Aivan huikea määrä 5-prosenttisen kielivähemmistön tarpeisiin.

Jos saa arvata, niin ankkelin vastine jää tulematta.
Kertoihan hän jo (puoli)tåtuuden asiassa:
"Hakijamäärä määrittää sen miten vaikea jonnekin on päästä."

Lue lisää

Mikä viestissäni oli puolitotuus?

Jos koulutukseen hakee 200 hakijaa ja opiskelupaikkoja on 50 tulee sisäänpääsyprosentiksi 25% .
Jos haettavia paikkoja on vain 20 tulee sisäänpääsyprosentuksi 10% . Jos opiskelupaikkoja on 100 niin 50% saa opiskelupaikan.
Ei se ole mistään pistemääristä kiinni!!

Ruotsinkieliset opiskelupaikat lääketieteelliseen ovat 5% suomenkielisistä opiskelupaikoista, sisäänpääsyn helppous tai vaikeus riippuu hakijamäärästä.

Ankdam kirjoitti:

Mikä viestissäni oli puolitotuus?

Jos koulutukseen hakee 200 hakijaa ja opiskelupaikkoja on 50 tulee sisäänpääsyprosentiksi 25% .
Jos haettavia paikkoja on vain 20 tulee sisäänpääsyprosentuksi 10% . Jos opiskelupaikkoja on 100 niin 50% saa opiskelupaikan.
Ei se ole mistään pistemääristä kiinni!!

Ruotsinkieliset opiskelupaikat lääketieteelliseen ovat 5% suomenkielisistä opiskelupaikoista, sisäänpääsyn helppous tai vaikeus riippuu hakijamäärästä.

Lue lisää

"Ruotsinkieliset opiskelupaikat lääketieteelliseen ovat 5% suomenkielisistä opiskelupaikoista,"

Olisipa ruotsinkielisiksi nimetyt opiskelijapaikat 5 prosenttia myös esimerkiksi kaupallisen korkeakoulutuksen, näyttelijäkoulutuksen ja perushoitajien paikoista. Älä vaan väitä, että silloin pitää myös muun muassa egyptologian koulutuspaikoista olla 5 prosenttia ruotsinkielisiä suhteessa suomenkielisiin koulutuspaikkoihin.

Minkään maan kansantalous ei kestäisi sellaista järjestelmää, jossa pitäisi viisiprosenttisen vähemmistön tarpeita varten varata kaikilla aloilla sama määrä professorien ja muun opetushenkilökunan virkoja, jotta koulutuksen kielellinen yhdenvertaisuus muka toteutuisi.

RKP:n kellokkaat keskittyvät poimimaan rusinat pullasta vaatiessaan kaupallisen korkeakoulutuksen opiskelijapaikkojen osuudeksi noin 15-20 prosenttia ruotsinkielisenä koulutuksena ja vieläpä kehuisivat sitä. Näyttelijöiden ruotsinkielinen koulutus on ajoittain ollut jopa vieläkin liioitellumpaa ja hoituisi määrällisesti Tampereen mallin mukaan. Suomen valtio kouluttaa näyttelijöita Ruotsin tarpeisiin pohjoismaisen maisteriohjelman nimissä. Muuan ruotsinkielinen näyttelijä aikoinaan valitti asiaa, kun Suomesta ei irronnut hänelle työtä liiallisen ruotsinkielisen koulutuksen vuosi.

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

"Ruotsinkieliset opiskelupaikat lääketieteelliseen ovat 5% suomenkielisistä opiskelupaikoista,"

Olisipa ruotsinkielisiksi nimetyt opiskelijapaikat 5 prosenttia myös esimerkiksi kaupallisen korkeakoulutuksen, näyttelijäkoulutuksen ja perushoitajien paikoista. Älä vaan väitä, että silloin pitää myös muun muassa egyptologian koulutuspaikoista olla 5 prosenttia ruotsinkielisiä suhteessa suomenkielisiin koulutuspaikkoihin.

Minkään maan kansantalous ei kestäisi sellaista järjestelmää, jossa pitäisi viisiprosenttisen vähemmistön tarpeita varten varata kaikilla aloilla sama määrä professorien ja muun opetushenkilökunan virkoja, jotta koulutuksen kielellinen yhdenvertaisuus muka toteutuisi.

RKP:n kellokkaat keskittyvät poimimaan rusinat pullasta vaatiessaan kaupallisen korkeakoulutuksen opiskelijapaikkojen osuudeksi noin 15-20 prosenttia ruotsinkielisenä koulutuksena ja vieläpä kehuisivat sitä. Näyttelijöiden ruotsinkielinen koulutus on ajoittain ollut jopa vieläkin liioitellumpaa ja hoituisi määrällisesti Tampereen mallin mukaan. Suomen valtio kouluttaa näyttelijöita Ruotsin tarpeisiin pohjoismaisen maisteriohjelman nimissä. Muuan ruotsinkielinen näyttelijä aikoinaan valitti asiaa, kun Suomesta ei irronnut hänelle työtä liiallisen ruotsinkielisen koulutuksen vuosi.

Lue lisää

Erittäin hyvä kirjoitus, ja vetää taas svekot hiljaisiksi.

Ankdam kirjoitti:

Mikä viestissäni oli puolitotuus?

Jos koulutukseen hakee 200 hakijaa ja opiskelupaikkoja on 50 tulee sisäänpääsyprosentiksi 25% .
Jos haettavia paikkoja on vain 20 tulee sisäänpääsyprosentuksi 10% . Jos opiskelupaikkoja on 100 niin 50% saa opiskelupaikan.
Ei se ole mistään pistemääristä kiinni!!

Ruotsinkieliset opiskelupaikat lääketieteelliseen ovat 5% suomenkielisistä opiskelupaikoista, sisäänpääsyn helppous tai vaikeus riippuu hakijamäärästä.

Lue lisää

-Mikä viestissäni oli puolitotuus?

Et siis jymmärtänyt itse asettamaasi verrantoa:-)

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

Ankdam: "- - sisäänpääsy perustuu opiskelupaikkoihin ja omaan paikkaan paremmuuskärjestuksessä."

Opskelijapaikkojen lukumäärä taas perustuu yliopistojen ja ministerön välisiin nevotteluihin:

"Opetus- ja kulttuuriministeriö ja yliopisto sopivat yliopiston määrälliset ja tunnuslukutavoitteet vuorovaikutteisesti KOTA-tietojärjestelmää hyödyntäen. KOTA-tietojärjestelmän päivityspohjat ovat käytettävissä viimeistään vuoden vaihteessa." http://www.tut.fi/cs/groups/public_news/@l102/@web/@p/documents/liit/mdbw/mdi5/~edisp/p029661.pdf (6/10).

Eräs esimerkkivuosi. Ministeriöön 31.1.2012 mennessä toimitettava aineisto • Yliopisto antaa ensimmäisen ehdotuksensa määrällisiksi tavoitteikseen ja tunnuslukutavoitteikseen 31.1.2012 mennessä. Ministeriö antaa vastatarjouksensa tavoitteisiin ja ehdotuksensa valtakunnallisiksi erityistehtäviksi 29.2.2012 mennessä ja yliopisto vastineensa näihin 18.3.2012 mennessä. Määrällisten tavoitteiden ja valtakunnallisten erityistehtävien lopullinen yhteensovittaminen tapahtuu ministeriön ja yliopiston välillä huhtikuun aikana ennen sopimusneuvotteluja.

Hanken antaa aina määrälliseksi tavoitteekseen sellaisen luvun, joka vaihtelee kaupallisen koulutuksen korkeakoulututkintomäärästä osuudeltaan noin 15-20 prosenttia ruotsinkielisenä koulutuksena. Aivan huikea määrä 5-prosenttisen kielivähemmistön tarpeisiin. Hanken jopa ylpeileen osuudellaan opiskelijapaikoista. Ministeriö aina suostuu Hankenin ylimitoitukseen.

Vähemmistöllä on ikioma yliopistonsa. Koulutettakoon siellä vähemmistön tarvitsema korkeakouluväki samassa suhteessa enemmistön koulutuksen kanssa.

Lue lisää

"Aivan huikea määrä 5-prosenttisen kielivähemmistön tarpeisiin. "

Hankenin opiskelijoista 1/3 on suomenkielisiä.

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

"Ruotsinkieliset opiskelupaikat lääketieteelliseen ovat 5% suomenkielisistä opiskelupaikoista,"

Olisipa ruotsinkielisiksi nimetyt opiskelijapaikat 5 prosenttia myös esimerkiksi kaupallisen korkeakoulutuksen, näyttelijäkoulutuksen ja perushoitajien paikoista. Älä vaan väitä, että silloin pitää myös muun muassa egyptologian koulutuspaikoista olla 5 prosenttia ruotsinkielisiä suhteessa suomenkielisiin koulutuspaikkoihin.

Minkään maan kansantalous ei kestäisi sellaista järjestelmää, jossa pitäisi viisiprosenttisen vähemmistön tarpeita varten varata kaikilla aloilla sama määrä professorien ja muun opetushenkilökunan virkoja, jotta koulutuksen kielellinen yhdenvertaisuus muka toteutuisi.

RKP:n kellokkaat keskittyvät poimimaan rusinat pullasta vaatiessaan kaupallisen korkeakoulutuksen opiskelijapaikkojen osuudeksi noin 15-20 prosenttia ruotsinkielisenä koulutuksena ja vieläpä kehuisivat sitä. Näyttelijöiden ruotsinkielinen koulutus on ajoittain ollut jopa vieläkin liioitellumpaa ja hoituisi määrällisesti Tampereen mallin mukaan. Suomen valtio kouluttaa näyttelijöita Ruotsin tarpeisiin pohjoismaisen maisteriohjelman nimissä. Muuan ruotsinkielinen näyttelijä aikoinaan valitti asiaa, kun Suomesta ei irronnut hänelle työtä liiallisen ruotsinkielisen koulutuksen vuosi.

Lue lisää

Kaupallinen koulutus ei perustu mihinkään kiintiöön, eikä laki määrää että ekonomeja on valmistuttava määrätty määrä, toisin kun ne koulutukset joista valmistuu työntekijöitä aloillep, toimiin ja virkoihin joissa yhteiskunnalla on vastuu järjestää palvelua molemmilla kotimaisilla. Helsingin yliopistolla on lakisääteinen vastuu huolehtia että määrätyille aloille valmistuu ruotsinkielisiä työntekijöitä.

Hanken ja ÅA sen sijaan järjestävät kaupallista koulutusta kysynnän, tarpeen ja taloudellisten resurssiensa mukaan. Ne ovat ruotsinkielistä koulutusta eikä mitenkään suomenkielisiltä pois.
Hanken on Suomen vanhin kaupallinen oppilaitos, meidän ruotsinkielisten itsemme aikoinaan, omiin tarpeisiimme perustama.

Ekonomeja ei kouluteta meidän ruotsinkielisten omiin tarpeisiin, vaan valtakunnalliseen tarpeeseen. Hanken on erittäin arvostettu, Hankenille virtaa jopa ulkomaista rahaa ja Hankenin kielitaitoiset ekonomit työlistyvät erittäin hyvin. Moni suomenkielinen hakeutuu Hankenille opiskelemaan koska tietää Hankenin koulutuksen parantavan työllistymismahdollisuuksia merkittävästi.

Lääketieteellisen koulutuspaikat vuonna 2014.
Suomenkieliset koulutukset, opiskelupaikoja yhteensä 667
Ruotsinkielinen koulutus, opiskelupaikkoja 31

Ruotsinkielisen koulutuksen osuus valtakunnallisesta kiintiöstä on 4,64%

Ruotsinkielistä näyttelijäkoulutusta ei järjestetä edes joka vuosi.

Ankdam kirjoitti:

Kaupallinen koulutus ei perustu mihinkään kiintiöön, eikä laki määrää että ekonomeja on valmistuttava määrätty määrä, toisin kun ne koulutukset joista valmistuu työntekijöitä aloillep, toimiin ja virkoihin joissa yhteiskunnalla on vastuu järjestää palvelua molemmilla kotimaisilla. Helsingin yliopistolla on lakisääteinen vastuu huolehtia että määrätyille aloille valmistuu ruotsinkielisiä työntekijöitä.

Hanken ja ÅA sen sijaan järjestävät kaupallista koulutusta kysynnän, tarpeen ja taloudellisten resurssiensa mukaan. Ne ovat ruotsinkielistä koulutusta eikä mitenkään suomenkielisiltä pois.
Hanken on Suomen vanhin kaupallinen oppilaitos, meidän ruotsinkielisten itsemme aikoinaan, omiin tarpeisiimme perustama.

Ekonomeja ei kouluteta meidän ruotsinkielisten omiin tarpeisiin, vaan valtakunnalliseen tarpeeseen. Hanken on erittäin arvostettu, Hankenille virtaa jopa ulkomaista rahaa ja Hankenin kielitaitoiset ekonomit työlistyvät erittäin hyvin. Moni suomenkielinen hakeutuu Hankenille opiskelemaan koska tietää Hankenin koulutuksen parantavan työllistymismahdollisuuksia merkittävästi.

Lääketieteellisen koulutuspaikat vuonna 2014.
Suomenkieliset koulutukset, opiskelupaikoja yhteensä 667
Ruotsinkielinen koulutus, opiskelupaikkoja 31

Ruotsinkielisen koulutuksen osuus valtakunnallisesta kiintiöstä on 4,64%

Ruotsinkielistä näyttelijäkoulutusta ei järjestetä edes joka vuosi.

Lue lisää

Korjaus: " Helsingin yliopistolla on lakisääteinen vastuu huolehtia että määrätyille aloille valmistuu ruotsinkielisiä työntekijöitä."

Tulee olla ....valmistuu ruotsinkieltä TAITAVIA työntekijöitä!

Yhteenkään ruotsinkieliseen koulutukseen ei pääsyvaatimuksena ole äidinkielenä ruotsi, koulutukset eivät ole suunnattu ruotsinkielisille vaan ruotsinkielen taitoisille. Aivan kuten suomenkielisetkin koulutukset ovat avoimia kaikille jotka osaavat suomea riittävästi pystyäkseen opiskelemaan suomen kielellä.

Ankdam kirjoitti:

Korjaus: " Helsingin yliopistolla on lakisääteinen vastuu huolehtia että määrätyille aloille valmistuu ruotsinkielisiä työntekijöitä."

Tulee olla ....valmistuu ruotsinkieltä TAITAVIA työntekijöitä!

Yhteenkään ruotsinkieliseen koulutukseen ei pääsyvaatimuksena ole äidinkielenä ruotsi, koulutukset eivät ole suunnattu ruotsinkielisille vaan ruotsinkielen taitoisille. Aivan kuten suomenkielisetkin koulutukset ovat avoimia kaikille jotka osaavat suomea riittävästi pystyäkseen opiskelemaan suomen kielellä.

Lue lisää

"- - koulutukset eivät ole suunnattu ruotsinkielisille vaan ruotsinkielen taitoisille."

Se hyvin tiedetään, mutta se, että muun muassa ruotsinkielisen kaupallisen korkeakoulutuksen osuus hipoo 20 prosenttia on vain jatkoa 1800- ja 1900-luvulla vallinneelle ruotsinkielisen koulutuksen suhteelliselle yliedustukselle. Se silattiin sitten RKP:n kellokkaiden vaatimuksesta siten, että enemmistölle säädettiin kaiken koulutuksen vähemmistokielipakko. Se on epäoikeudenmukainen vaatimus yhteismitattomuudessaan suhteessa viisimiljoonaisen enemmistön ja manner-Suomen neljännesmiljoonaisen vähemmistön välillä.

Pienen kielivähemmistön asiat hoituvat parhaiten kokopäiväisesti vähemmistön omin voimin. Eivätkä RKP:n kellokkaat kelpuuta suomenkielisiä kouluttautumaan ruotsinkielellä, jotta nämä pystyisivät opettamaan vähemmistön lastentarhalaisia ja koululaisia. Hoitakaa omat hommanne itse. Se on vain järestelykysymys, jonka toteuttamiseen ei tarvita enemmistölle säädettyä vähemmistökielipakkoa. Sen on osoittanut edellisten lisäksi Helsinki kolmella (yksikin riittäisi) ruotsinkielisille pyhitetyllä terveysyksiköllä kaikkien parinkymmenen sijasta.

RKP:n svekokellokkaat joukkoineen uskovat tähän propagandaansa ja sen muunnelmiin: "Suomen ruotsinkielinen väestö on täysin riippuvainen kouluruotsin asemasta pakollisena kielenä."

Hankenilla ei opiskella hoitelemaan omia asioita omassa porukassa vaan tekemään bisnestä!
Jos koulutusta olisi liikaa tai siinä olisi jotainn vikaa niin se varmasti näkyisi jossain.
Suomenkielisiä hakeutuu sankoin joukoin Hankenille, koska se on kansainvälisin kaupallinen koulutuksemme ja koska Hankenin käyneet työllistyvät loistavasti.

Mitään syytä supistaa Hankenin opiskelupaikkoja vain sen perusteella että niitä on kateellisen nefefen mielestä liikaa, ei ole!!

Lär dig svenska!

Ankdam kirjoitti:

Hankenilla ei opiskella hoitelemaan omia asioita omassa porukassa vaan tekemään bisnestä!
Jos koulutusta olisi liikaa tai siinä olisi jotainn vikaa niin se varmasti näkyisi jossain.
Suomenkielisiä hakeutuu sankoin joukoin Hankenille, koska se on kansainvälisin kaupallinen koulutuksemme ja koska Hankenin käyneet työllistyvät loistavasti.

Mitään syytä supistaa Hankenin opiskelupaikkoja vain sen perusteella että niitä on kateellisen nefefen mielestä liikaa, ei ole!!

Lär dig svenska!

Lue lisää

Yliopistot ja korkeakoulut todellakin ovat avoimia laitoksia, jonne kaikki ovat tervetulleita opiskelemaan, äidinkielestä riippumatta. Hanken on tästä hyvä esimerkki. Se on vieläpä rankattu maailman 5. parhaaksi korkeakouluksi.

Fennomaanien vakiolausahdus "hoitakaa omat asianne" ei päde yliopistomaailmassa.

Ankdam kirjoitti:

Hankenilla ei opiskella hoitelemaan omia asioita omassa porukassa vaan tekemään bisnestä!
Jos koulutusta olisi liikaa tai siinä olisi jotainn vikaa niin se varmasti näkyisi jossain.
Suomenkielisiä hakeutuu sankoin joukoin Hankenille, koska se on kansainvälisin kaupallinen koulutuksemme ja koska Hankenin käyneet työllistyvät loistavasti.

Mitään syytä supistaa Hankenin opiskelupaikkoja vain sen perusteella että niitä on kateellisen nefefen mielestä liikaa, ei ole!!

Lär dig svenska!

Lue lisää

"Mitään syytä supistaa Hankenin opiskelupaikkoja vain sen perusteella että niitä on kateellisen nefefen mielestä liikaa, ei ole!!"

Ainoastaan kateellisen nesven mielestä niitä ei ole liikaa. Kaikki, mikä ylittää oikeutetun ruotsinkielisen osuuden kaupallisessa korkeakoulutuksessa on RKP:n kateellisten svekomaanien kerjäämä tuki neuvotteluissa opetusministeriön kanssa, johon ministeriön ei tarvitse alistua. Liiat paikkanne on siirrettävä suomenkieliseen koulutukseen tai esimerkisi ruotsinkieliseen lähihoitajan ammattikoulutukseen. Kouluttakaa omalla suhteellisella osuudellanne ensin omiin tarpeisiinne ja ylijääneillä paikoilla ketä haluatte.

Kateellinen kouluhallituksen ruotsinkielinen virkamies julisti Opettajalehden päätoimittaja Asseri Joutsimäelle, että ilman enemmistön pakkoruotsia suomenkieliset valtaisivat kaikki teollisuuden johtopaikat ruotsinkielisiltä. Kateus on RKP:n kellokkaiden pontimena kielipolitiikassaan. Onhan enemmistölle säädetty vähemmistökielipakko pienelle vähemmistölle sellainen huikea etu (toistan: huikea etu ja etuoikeus), mikä on verrattavissa vain (toistan: verrattavissa vain) Ruotsin koko kansalle säädettyyn pakkosuomeen.

Koska tuo Hankenin opiskelijamäärä nyt niin kovin sinua rassaa niin minua kiinnostaisi voitaisiinko tasapuolisuuden nimissä aloittaa ruotsinkielinen koulutus kaikilla niillä aloilla joilla ruotsinkielistä koulutusta tällä hetkellä ei ole.

Jos vaikkapa neljä prosenttia per koulutus kiintiöitäisiin ruotsinkieliselle koulutukselle, ja samalla varmistettaisiin ettei yhteenkään koulutukseen tulisi väestöosuutta ylittävää paikkamäärää.
Sopisiko se sinulle?

Ankdam kirjoitti:

Koska tuo Hankenin opiskelijamäärä nyt niin kovin sinua rassaa niin minua kiinnostaisi voitaisiinko tasapuolisuuden nimissä aloittaa ruotsinkielinen koulutus kaikilla niillä aloilla joilla ruotsinkielistä koulutusta tällä hetkellä ei ole.

Jos vaikkapa neljä prosenttia per koulutus kiintiöitäisiin ruotsinkieliselle koulutukselle, ja samalla varmistettaisiin ettei yhteenkään koulutukseen tulisi väestöosuutta ylittävää paikkamäärää.
Sopisiko se sinulle?

Lue lisää

Ankdam: "Jos vaikkapa neljä prosenttia per koulutus kiintiöitäisiin ruotsinkieliselle koulutukselle - -."

Se on epäoikeudenmukainen vaatimus ja yhteensovittamaton täydellisessä yhteismitattomuudessaan suhteessa viisimiljoonaisen enemmistön ja manner-Suomen neljännesmiljoonaisen vähemmistön välillä. RKP:n kellokkaat aikoinaan haaveilivat pysyttää tietyt tärkeät koulutusalat HY:ssa kokonan ruotsinkielisinä vahan kaavan mukaan. Onneksi se tyrmättiin.

Hankenin ylimääräisten koulutuspaikkojen siirtämiselle on teillä itsellänne kysyntää. Siirtäkää ne oma-aloitteisesti omiin neljän prosentin tarpeisiinne ja jättäkää loput täyttämättä. Tehkää itse valintanne. Samalla RKP:n kellokkaat luopukoot tästä ääneen harvoin lausumasta opistaan: "Suomen ruotsinkielinen väestö on täysin riippuvainen kouluruotsin asemasta pakollisena kielenä."

Ette voi ratsastaa sillä vaatimuksellanne suomenkielisen enemmistön rasituksena.

Koska nyt väität että maassa on liikaa ruotsinkielisiä koulutuspaikkoja ja että niitä erityisesti tulisi karsia Hankenilta niin olisiko sinulla antaa jotain numeroita siitä kuinka paljon niitä saisi olla, ja missä? 5,6% kaikista opiskelupaikoistako?
Miten ajattelit ratkaista opetusresurssit tasapuolisesti?

Tulisiko suomenkielisiltä kieltää hakeminen ruotsinkielisiin koulutuksiin ja vastaavasti ruotsinkielisiltä suomenkielisiin koulutuksiin että saadaan suhde pysymään oikeana (!)??

Ankdam kirjoitti:

Koska nyt väität että maassa on liikaa ruotsinkielisiä koulutuspaikkoja ja että niitä erityisesti tulisi karsia Hankenilta niin olisiko sinulla antaa jotain numeroita siitä kuinka paljon niitä saisi olla, ja missä? 5,6% kaikista opiskelupaikoistako?
Miten ajattelit ratkaista opetusresurssit tasapuolisesti?

Tulisiko suomenkielisiltä kieltää hakeminen ruotsinkielisiin koulutuksiin ja vastaavasti ruotsinkielisiltä suomenkielisiin koulutuksiin että saadaan suhde pysymään oikeana (!)??

Lue lisää

"Koska nyt väität että maassa on liikaa ruotsinkielisiä koulutuspaikkoja - -."

Niinkö muka väitin?

Vätin, että Hankenin ylimääräisten koulutuspaikkojen siirtämiselle on teillä itsellänne kysyntää. Jatkoin, että siirtäkää ne oma-aloitteisesti omiin neljän prosentin tarpeisiinne ja jättäkää loput täyttämättä. Tehkää itse valintanne.

"Vätin, että Hankenin ylimääräisten koulutuspaikkojen siirtämiselle on teillä itsellänne kysyntää."

Mihin perustuu väite että Hankenillä on ylimääräisiä koulutuspaikkoja?
Entäs ne puuttuvat opiskelupaikat, niillä sadoilla aloilla ja niissä sadoissa koulutuksissa joissa ei ole ruotsinkielistä koulutusta lainkaan? ?

Ankdam kirjoitti:

Hankenilla ei opiskella hoitelemaan omia asioita omassa porukassa vaan tekemään bisnestä!
Jos koulutusta olisi liikaa tai siinä olisi jotainn vikaa niin se varmasti näkyisi jossain.
Suomenkielisiä hakeutuu sankoin joukoin Hankenille, koska se on kansainvälisin kaupallinen koulutuksemme ja koska Hankenin käyneet työllistyvät loistavasti.

Mitään syytä supistaa Hankenin opiskelupaikkoja vain sen perusteella että niitä on kateellisen nefefen mielestä liikaa, ei ole!!

Lär dig svenska!

Lue lisää

-Lär dig svenska!
Ruåtsin opiskelu on täyttä turhuutta Suomessa.
Mikä tahansa muu kieli on hyödyllisempi.

"Sisäänpääsyyn pitäisi olla samat vaatimukset. Sama koe ja sama alin pistemäärä, millä pääsee sisään suomenkieliseen korkeakouluun. "

Menisipä koulutusten suunnittelu jännittäväksi jos sisäänpääsykriteeriksi päätettäisiin pistemäärä eikä sisäänotettavien määrä.

Ankdam kirjoitti:

"Sisäänpääsyyn pitäisi olla samat vaatimukset. Sama koe ja sama alin pistemäärä, millä pääsee sisään suomenkieliseen korkeakouluun. "

Menisipä koulutusten suunnittelu jännittäväksi jos sisäänpääsykriteeriksi päätettäisiin pistemäärä eikä sisäänotettavien määrä.

Lue lisää

-Menisipä koulutusten suunnittelu jännittäväksi jos sisäänpääsykriteeriksi päätettäisiin pistemäärä eikä sisäänotettavien määrä.

Lär dig finska

svekoargumentti kirjoitti:

-Menisipä koulutusten suunnittelu jännittäväksi jos sisäänpääsykriteeriksi päätettäisiin pistemäärä eikä sisäänotettavien määrä.

Lär dig finska

Mitä sanaa tuosta kopioimastasi lauseesta et ymmärrä?

"Taas itketään ja saadan raivareita, ruotsiksi ei saa opettaa."

Teillä on ikioma yliopistonne Turussa. Opettakaa väkenne ruotsiksi siellä. Yksi ylipisto riittää pienelle vähemmistölle.

Ajattelitko että Åbo Akademihin perustettaisiin kaikki mahdolliset tiedekunnat ja siellä sitten tarjottaisiin tasapuoliset koulutusmahdollisuudet meille suruille?
Tiedoksi ettei suomenkielisetkään yliopistot ole toistensa kopioita, koulutustarjonta vaihtelee suuresti eri yliopistoissa.

Suomen kielellä on tarjolla yliopistokoulutusta yhteensä kahdeksassa yliopistossa.

Ankdam kirjoitti:

Ajattelitko että Åbo Akademihin perustettaisiin kaikki mahdolliset tiedekunnat ja siellä sitten tarjottaisiin tasapuoliset koulutusmahdollisuudet meille suruille?
Tiedoksi ettei suomenkielisetkään yliopistot ole toistensa kopioita, koulutustarjonta vaihtelee suuresti eri yliopistoissa.

Suomen kielellä on tarjolla yliopistokoulutusta yhteensä kahdeksassa yliopistossa.

Lue lisää

Ankdam: "Ajattelitko että Åbo Akademihin perustettaisiin kaikki mahdolliset tiedekunnat ja siellä sitten tarjottaisiin tasapuoliset koulutusmahdollisuudet meille suruille?"

Totesin jo kaksi kertaa, että Hankenin ylimääräisten koulutuspaikkojen siirtämiselle on teillä itsellänne kysyntää. Jatkoin, että siirtäkää ne oma-aloitteisesti omiin neljän prosentin tarpeisiinne ja jättäkää loput täyttämättä. Käyttäkään suhteellisesti määräytyvät opiskelupaikkanne ensin omakielistenne tarpeisiin, vaikkapa egyptologian opiskeluun, ja luovuttakaa ylijääneet paikat esimerkiksi suomenkielisille ruotsintaitoisille palvelijoillenne. Tehkää itse valintanne.

Toistan: Teillä on ikioma yliopistonne Turussa. Opettakaa väkenne ruotsiksi siellä ja sen filiaaleissa, kuten esimerkiksi Vaasassa. Yksi ylipisto riittää pienelle vähemmistölle.

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

Ankdam: "Ajattelitko että Åbo Akademihin perustettaisiin kaikki mahdolliset tiedekunnat ja siellä sitten tarjottaisiin tasapuoliset koulutusmahdollisuudet meille suruille?"

Totesin jo kaksi kertaa, että Hankenin ylimääräisten koulutuspaikkojen siirtämiselle on teillä itsellänne kysyntää. Jatkoin, että siirtäkää ne oma-aloitteisesti omiin neljän prosentin tarpeisiinne ja jättäkää loput täyttämättä. Käyttäkään suhteellisesti määräytyvät opiskelupaikkanne ensin omakielistenne tarpeisiin, vaikkapa egyptologian opiskeluun, ja luovuttakaa ylijääneet paikat esimerkiksi suomenkielisille ruotsintaitoisille palvelijoillenne. Tehkää itse valintanne.

Toistan: Teillä on ikioma yliopistonne Turussa. Opettakaa väkenne ruotsiksi siellä ja sen filiaaleissa, kuten esimerkiksi Vaasassa. Yksi ylipisto riittää pienelle vähemmistölle.

Lue lisää

"suomenkielisille ruotsintaitoisille palvelijoillenne."

Miksi ruotsia sujuvasti osaava suomenkielinen olisi ruotsinkielisen palvelija? Emme elä enää Ruotsinvallan aikaa, ainoastaan tämän palstan fennomaanit elävät vielä tuota aikaa ja heille ruotsinkieliset edustavat uhkaa.

Ruotsin kieli on ollut minulle, suomenkieliselle, ennen kaikkea väylä saada työpaikkoja yksityisellä puolella. Kun aikoinaan hain töitä eri firmoista, suurimmassa osassa kysyttiin ruotsin taitoa. Kyse ei siis ollut suomenruotsalaisten palvelemisesta, kuten fennomaani virheellisesti luulee.

Ruotsin_valta_ohi_on kirjoitti:

"suomenkielisille ruotsintaitoisille palvelijoillenne."

Miksi ruotsia sujuvasti osaava suomenkielinen olisi ruotsinkielisen palvelija? Emme elä enää Ruotsinvallan aikaa, ainoastaan tämän palstan fennomaanit elävät vielä tuota aikaa ja heille ruotsinkieliset edustavat uhkaa.

Ruotsin kieli on ollut minulle, suomenkieliselle, ennen kaikkea väylä saada työpaikkoja yksityisellä puolella. Kun aikoinaan hain töitä eri firmoista, suurimmassa osassa kysyttiin ruotsin taitoa. Kyse ei siis ollut suomenruotsalaisten palvelemisesta, kuten fennomaani virheellisesti luulee.

Lue lisää

Olen samaa mieltä, seurannut tätä palstaa jonkin aikaa, ja aika uskomatonta ajattelua jotkut ihmiset harrastaa. Samaa asiaa jankataan ja luullaan sen kai muuttuvan totuudeksi pikkuhiljaa? Se olisi ymmärrettävää, jos jostain suuresta epäoikeudenmukaisuudesta valitettaisiin, mutta kouluopetuksesta Suomessa, se on outoa.

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

Ankdam: "Ajattelitko että Åbo Akademihin perustettaisiin kaikki mahdolliset tiedekunnat ja siellä sitten tarjottaisiin tasapuoliset koulutusmahdollisuudet meille suruille?"

Totesin jo kaksi kertaa, että Hankenin ylimääräisten koulutuspaikkojen siirtämiselle on teillä itsellänne kysyntää. Jatkoin, että siirtäkää ne oma-aloitteisesti omiin neljän prosentin tarpeisiinne ja jättäkää loput täyttämättä. Käyttäkään suhteellisesti määräytyvät opiskelupaikkanne ensin omakielistenne tarpeisiin, vaikkapa egyptologian opiskeluun, ja luovuttakaa ylijääneet paikat esimerkiksi suomenkielisille ruotsintaitoisille palvelijoillenne. Tehkää itse valintanne.

Toistan: Teillä on ikioma yliopistonne Turussa. Opettakaa väkenne ruotsiksi siellä ja sen filiaaleissa, kuten esimerkiksi Vaasassa. Yksi ylipisto riittää pienelle vähemmistölle.

Lue lisää

"Totesin jo kaksi kertaa, että Hankenin ylimääräisten koulutuspaikkojen siirtämiselle on teillä itsellänne kysyntää. Jatkoin, että siirtäkää ne oma-aloitteisesti omiin neljän prosentin tarpeisiinne ja jättäkää loput täyttämättä."

Enkä edelleenkään ymmärrä mitä edes tarkoitat. Eivät ekonomit ole kenenkään palvelijoita, eivätkä ekonomit valmistu meidän surujen tarpeisiin! Hankenilta valmistuu maan kielitaitoisimmat ja kansaivälisimmän kaupallisen koulutuksen saaneet kauppatieteilijät, liike-elämän palvelukseen!!

Ei Hankenilla ole mitään ylimääräisiä koulutuspaikkoja!!! (paitsi sinun mielestäsi) Ei meillä ole mitäänm tarvettä siirtää Hankenin koulutuspaikkoja yhtään minnekään, eikä tulla siirtämäänkään!

Ruotsin_valta_ohi_on kirjoitti:

"suomenkielisille ruotsintaitoisille palvelijoillenne."

Miksi ruotsia sujuvasti osaava suomenkielinen olisi ruotsinkielisen palvelija? Emme elä enää Ruotsinvallan aikaa, ainoastaan tämän palstan fennomaanit elävät vielä tuota aikaa ja heille ruotsinkieliset edustavat uhkaa.

Ruotsin kieli on ollut minulle, suomenkieliselle, ennen kaikkea väylä saada työpaikkoja yksityisellä puolella. Kun aikoinaan hain töitä eri firmoista, suurimmassa osassa kysyttiin ruotsin taitoa. Kyse ei siis ollut suomenruotsalaisten palvelemisesta, kuten fennomaani virheellisesti luulee.

Lue lisää

"Miksi ruotsia sujuvasti osaava suomenkielinen olisi ruotsinkielisen palvelija?"

RKP:n kellokkaiden ajausrakenteiden ytimessä on, että viiden miljoonan suomenkielisen vähemmistökielipakolla taataan kielivähemmistön palvelut. Kas näin erilaisin muunnelmin: "Suomen ruotsinkielinen väestö on täysin riippuvainen kouluruotsin asemasta pakollisena kielenä."

Niin suurta joukkoa siihen ei tarvita, kun maassa on pätevä vähemmistö palvelemaan ensin itse itseään avustajinaan mielihalusta neljännes suomenkielisistä. Kolme neljäsosaa suomenkielisitä haluaa irti vähemmistökielipakosta. Eduskunnan odotetaan demokraattisesti kumoavan säädöksen pakosta.

Ankdam kirjoitti:

"Totesin jo kaksi kertaa, että Hankenin ylimääräisten koulutuspaikkojen siirtämiselle on teillä itsellänne kysyntää. Jatkoin, että siirtäkää ne oma-aloitteisesti omiin neljän prosentin tarpeisiinne ja jättäkää loput täyttämättä."

Enkä edelleenkään ymmärrä mitä edes tarkoitat. Eivät ekonomit ole kenenkään palvelijoita, eivätkä ekonomit valmistu meidän surujen tarpeisiin! Hankenilta valmistuu maan kielitaitoisimmat ja kansaivälisimmän kaupallisen koulutuksen saaneet kauppatieteilijät, liike-elämän palvelukseen!!

Ei Hankenilla ole mitään ylimääräisiä koulutuspaikkoja!!! (paitsi sinun mielestäsi) Ei meillä ole mitäänm tarvettä siirtää Hankenin koulutuspaikkoja yhtään minnekään, eikä tulla siirtämäänkään!

Lue lisää

"Ei Hankenilla ole mitään ylimääräisiä koulutuspaikkoja!"

Hankenilla on ylimääräisiä koulutuspaikkoja suhteessa suomenkielisiin kaupallisen korkeakoulutuksen koulutuspaikkoihin. Sitähän Hanken mainostaa.

"Ei meillä ole mitään tarvettä siirtää Hankenin koulutuspaikkoja yhtään minnekään, eikä tulla siirtämäänkään!"

Paitsi jos ministeriö pakottaa. Mutta teillä on suuri tarve vaatia suomenkieliselle enemmstölle väemmistökelipakkoa muka palvelujenne turvaamiseen.

"Hankenilta valmistuu maan kielitaitoisimmat ja kansaivälisimmän kaupallisen koulutuksen saaneet kauppatieteilijät, liike-elämän palvelukseen!!"

Voitte edelleenkin niin tehdä oman koulutuspaikkaosuutenne puitteissa.

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

"Ei Hankenilla ole mitään ylimääräisiä koulutuspaikkoja!"

Hankenilla on ylimääräisiä koulutuspaikkoja suhteessa suomenkielisiin kaupallisen korkeakoulutuksen koulutuspaikkoihin. Sitähän Hanken mainostaa.

"Ei meillä ole mitään tarvettä siirtää Hankenin koulutuspaikkoja yhtään minnekään, eikä tulla siirtämäänkään!"

Paitsi jos ministeriö pakottaa. Mutta teillä on suuri tarve vaatia suomenkieliselle enemmstölle väemmistökelipakkoa muka palvelujenne turvaamiseen.

"Hankenilta valmistuu maan kielitaitoisimmat ja kansaivälisimmän kaupallisen koulutuksen saaneet kauppatieteilijät, liike-elämän palvelukseen!!"

Voitte edelleenkin niin tehdä oman koulutuspaikkaosuutenne puitteissa.

Lue lisää

Hankenilla on väestöosuutta enemmän opiskelupaikkoja koska valtaosasta maan koulutuksia ruotsinkielinen koulutus puuttuu kokonaan!!
Jossain niitä koulutuspaikkoja on oltava, eikä niitä voida tasapuolisesti jakaa.

Koulutuksen järjestämiseen tarvitaan jonkilainen minimimäärä opiskelijoita, liian pieniä ryhmiä ei ole taloudellisesti mahdollista kouluttaa!!

Opetusministeriö ei satavarmasti tule supistamaan Hankenin opiskelijamääriä! Kaupallinen kolulutus ei kuuluu mihinkään yhteiskunnalliseen kiintiöön kuten tulevat virkamiehet opettajat, lääkärit, juristit y.m. Kaupallisella alalla koulutusta säätelee raha ja kysyntä!!

Hanken on rikas, erinomainen, arvostettu ja sille sataa rahallista tukea ulkomaita myöden!

Ankdam kirjoitti:

Hankenilla on väestöosuutta enemmän opiskelupaikkoja koska valtaosasta maan koulutuksia ruotsinkielinen koulutus puuttuu kokonaan!!
Jossain niitä koulutuspaikkoja on oltava, eikä niitä voida tasapuolisesti jakaa.

Koulutuksen järjestämiseen tarvitaan jonkilainen minimimäärä opiskelijoita, liian pieniä ryhmiä ei ole taloudellisesti mahdollista kouluttaa!!

Opetusministeriö ei satavarmasti tule supistamaan Hankenin opiskelijamääriä! Kaupallinen kolulutus ei kuuluu mihinkään yhteiskunnalliseen kiintiöön kuten tulevat virkamiehet opettajat, lääkärit, juristit y.m. Kaupallisella alalla koulutusta säätelee raha ja kysyntä!!

Hanken on rikas, erinomainen, arvostettu ja sille sataa rahallista tukea ulkomaita myöden!

Lue lisää

Ankdam: "Koulutuksen järjestämiseen tarvitaan jonkilainen minimimäärä opiskelijoita, liian pieniä ryhmiä ei ole taloudellisesti mahdollista kouluttaa!!"

Siinä on asian ydin, minkä jo omalla tavallani ilmaisin pienen kielivähemmitön välttämättä hyväksyttäväksi tosiasiaksi! Siksi Tampereellakin otettiin opiskelijat aikoinaan näyttelijäntyön koulutukseen joka neljäs vuosi. Teakissa on vuosien ajan otettu opiskelijat samaan ruotsinkieliseen koulutukseen joka toinen vuosi Suomesta ja lisäksi muun muassa Ruotsista ruotsinkieliseen maisterikoulukseen sellaisia määriä, mitkä olisivat hyvin riittäneet kotiruotsikkojen tarpeisiin. Tampereen tahti on kylliksi ruotsinkielisten osuudeksi. Matts Långbacka valitteli ruotsinkielisten näytelijöiden liikakoulutusta siitä huolimatta tai juuri siksi, että ruotsinkieliset näyttelijät karkasivat Ruotsin markkinoille Suomen valtion kouluttamina.

Ankdam: "Kaupallisella alalla koulutusta säätelee raha ja kysyntä!"

Ja ministeriö voi halutessaan säädellä valtion rahoitusta oikeudenmaisuuden nimissä oikeudenmukaisin osuuksin tarpeen mukaan muuallekin kuin Hankenille, jonka osuudeksi riittää viisi prosenttia hyvin. Ylimääräiset opiskelupaikat voitte itse käyttää esimerkiksi ruotsinkieliseen lähihoitajankoulutukseen, ettei kellokkaidenne tarvitse julistaa piilotettuna viestinään enemmistölle säädetyn vähemmistökielipakon perusteluna: "Suomen ruotsinkielinen väestö on täysin riippuvainen kouluruotsin asemasta pakollisena kielenä."

Ruotsin_valta_ohi_on kirjoitti:

"suomenkielisille ruotsintaitoisille palvelijoillenne."

Miksi ruotsia sujuvasti osaava suomenkielinen olisi ruotsinkielisen palvelija? Emme elä enää Ruotsinvallan aikaa, ainoastaan tämän palstan fennomaanit elävät vielä tuota aikaa ja heille ruotsinkieliset edustavat uhkaa.

Ruotsin kieli on ollut minulle, suomenkieliselle, ennen kaikkea väylä saada työpaikkoja yksityisellä puolella. Kun aikoinaan hain töitä eri firmoista, suurimmassa osassa kysyttiin ruotsin taitoa. Kyse ei siis ollut suomenruotsalaisten palvelemisesta, kuten fennomaani virheellisesti luulee.

Lue lisää

Sama juttu, en ole hakenut koskaan virkoja, mutta törmännyt ruotsin tarpeeseen käytännön työelämässä ja työtä hakiessa yksityiseltä. Ruotsia luettiin koulussa siinä missä muitakin kieliä. Ei siinä kysytty, onko ruotsista tai muista kielistä hyötyä jossakin vaiheessa, kyllä kielten opiskelu oli hyödyllinen juttu kaikille. Ja sen pitäisi olla edelleen. Kielikokeilu voi aivan hyvin tulla, mutta se on asia erikseen. Nyt täällä yritetään demonisoida ruotsin kieli koulussa, ihan järjetöntä touhua!

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

Ankdam: "Koulutuksen järjestämiseen tarvitaan jonkilainen minimimäärä opiskelijoita, liian pieniä ryhmiä ei ole taloudellisesti mahdollista kouluttaa!!"

Siinä on asian ydin, minkä jo omalla tavallani ilmaisin pienen kielivähemmitön välttämättä hyväksyttäväksi tosiasiaksi! Siksi Tampereellakin otettiin opiskelijat aikoinaan näyttelijäntyön koulutukseen joka neljäs vuosi. Teakissa on vuosien ajan otettu opiskelijat samaan ruotsinkieliseen koulutukseen joka toinen vuosi Suomesta ja lisäksi muun muassa Ruotsista ruotsinkieliseen maisterikoulukseen sellaisia määriä, mitkä olisivat hyvin riittäneet kotiruotsikkojen tarpeisiin. Tampereen tahti on kylliksi ruotsinkielisten osuudeksi. Matts Långbacka valitteli ruotsinkielisten näytelijöiden liikakoulutusta siitä huolimatta tai juuri siksi, että ruotsinkieliset näyttelijät karkasivat Ruotsin markkinoille Suomen valtion kouluttamina.

Ankdam: "Kaupallisella alalla koulutusta säätelee raha ja kysyntä!"

Ja ministeriö voi halutessaan säädellä valtion rahoitusta oikeudenmaisuuden nimissä oikeudenmukaisin osuuksin tarpeen mukaan muuallekin kuin Hankenille, jonka osuudeksi riittää viisi prosenttia hyvin. Ylimääräiset opiskelupaikat voitte itse käyttää esimerkiksi ruotsinkieliseen lähihoitajankoulutukseen, ettei kellokkaidenne tarvitse julistaa piilotettuna viestinään enemmistölle säädetyn vähemmistökielipakon perusteluna: "Suomen ruotsinkielinen väestö on täysin riippuvainen kouluruotsin asemasta pakollisena kielenä."

Lue lisää

Nyt numeroita kehiin että ruotsinkielistä yliopistokoulutusta on liikaa! Paljonko sitä mielestäsi saisi olla ja minne sitä tulisi lisätä koska valitat siitä että Hankenissa on liikaa opiskelupaikkoja.

Hankenilla on suuri joukku suomenkielisiä opiskelijoita, joten sopisiko sinulle että heidät lempattaisiin sieltä pois? Sitenhän saataisiin näppärästi supistettua Hankenin koulutusmääriä. Myös ulkomaiset opiskelijat kun lempataan menemään niin veikkaan että ollaan aika lähellä väestöosuuslukua.

Hoitohenkilökuntaa koulutetaan ruotsin kielellä kolmessa eri paikassa, ja koulutukset ovat erittäin suosittuja. Annat ymmärtää ettei hoitoalan koulutusta olisi riittävästi joten esittänet myös siitä numeroita.

Yliopistokoulutus ja ammattikorkeakoulukoulutus eivät sen puoleen ole vertailukelpoisia joten yritä pysyä asiassa.

Ankdam kirjoitti:

Nyt numeroita kehiin että ruotsinkielistä yliopistokoulutusta on liikaa! Paljonko sitä mielestäsi saisi olla ja minne sitä tulisi lisätä koska valitat siitä että Hankenissa on liikaa opiskelupaikkoja.

Hankenilla on suuri joukku suomenkielisiä opiskelijoita, joten sopisiko sinulle että heidät lempattaisiin sieltä pois? Sitenhän saataisiin näppärästi supistettua Hankenin koulutusmääriä. Myös ulkomaiset opiskelijat kun lempataan menemään niin veikkaan että ollaan aika lähellä väestöosuuslukua.

Hoitohenkilökuntaa koulutetaan ruotsin kielellä kolmessa eri paikassa, ja koulutukset ovat erittäin suosittuja. Annat ymmärtää ettei hoitoalan koulutusta olisi riittävästi joten esittänet myös siitä numeroita.

Yliopistokoulutus ja ammattikorkeakoulukoulutus eivät sen puoleen ole vertailukelpoisia joten yritä pysyä asiassa.

Lue lisää

Oma lukunsa ovat suomenkieliset yliopistot, jossa on eri pääsyvaatimukset pääsykokeet samoille aineille. Lisäksi ulkomaiset opiskelijat vievät osan opiskelupaikoista. Tämähän ei ole "tasa-arvoista" millään muotoa, ja näiden asioiden luulisi huolestuttavan Nettisuomalaisen kaltaista henkilöä. Mutta eipä näytä huolettavan. Ainoastaan ruotsinkieliset opiskelupaikat ovat hänelle suuri huolenaihe "epätasa-arvon" vuoksi.

Ankdam kirjoitti:

Nyt numeroita kehiin että ruotsinkielistä yliopistokoulutusta on liikaa! Paljonko sitä mielestäsi saisi olla ja minne sitä tulisi lisätä koska valitat siitä että Hankenissa on liikaa opiskelupaikkoja.

Hankenilla on suuri joukku suomenkielisiä opiskelijoita, joten sopisiko sinulle että heidät lempattaisiin sieltä pois? Sitenhän saataisiin näppärästi supistettua Hankenin koulutusmääriä. Myös ulkomaiset opiskelijat kun lempataan menemään niin veikkaan että ollaan aika lähellä väestöosuuslukua.

Hoitohenkilökuntaa koulutetaan ruotsin kielellä kolmessa eri paikassa, ja koulutukset ovat erittäin suosittuja. Annat ymmärtää ettei hoitoalan koulutusta olisi riittävästi joten esittänet myös siitä numeroita.

Yliopistokoulutus ja ammattikorkeakoulukoulutus eivät sen puoleen ole vertailukelpoisia joten yritä pysyä asiassa.

Lue lisää

Ankdam: "Nyt numeroita kehiin että ruotsinkielistä yliopistokoulutusta on liikaa!"

Eikö mene mitenkään perille? Hankenissa ja sen rinnalla muualla on yhteensä liian suuri osuus kaupallisesta ruotsinkielisestä korkeakoulutuksesta suhteessa koko maan vastaaviin opiskelupaikkoinin. Käyttäkää omissa ympyröinnässe olevat liiat opiskelupaikkanne ensin niillä aloilla, joiden olemattomista opiskelupaikoista marisette, sinä Ankdam muun muassa. Omilla rahoillanne voitte kouluttaa ketä tahansa ylimääräisenä väkenä diplomiekonomeiksi, kunhan ensin käytätte teille kohtuudella kuuluvat kaupallisen korkeakoulutuksen paikat.

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

Ankdam: "Nyt numeroita kehiin että ruotsinkielistä yliopistokoulutusta on liikaa!"

Eikö mene mitenkään perille? Hankenissa ja sen rinnalla muualla on yhteensä liian suuri osuus kaupallisesta ruotsinkielisestä korkeakoulutuksesta suhteessa koko maan vastaaviin opiskelupaikkoinin. Käyttäkää omissa ympyröinnässe olevat liiat opiskelupaikkanne ensin niillä aloilla, joiden olemattomista opiskelupaikoista marisette, sinä Ankdam muun muassa. Omilla rahoillanne voitte kouluttaa ketä tahansa ylimääräisenä väkenä diplomiekonomeiksi, kunhan ensin käytätte teille kohtuudella kuuluvat kaupallisen korkeakoulutuksen paikat.

Lue lisää

Entä sitten ne sadat alat joilla ruotsinkielistä koulutusta ei ole lainkaan?

Eikö tasapuolisuuden nimissä tulisi suomenkielisiä koulutuksia karsia niin että kaikista olemassa olevista koulutuksista voidaan se 5,6% kiintiöittää ruotsinkieliseksi koulutukseksi. Tämän pitäisi tyydyttää sinuakin, eikö?

Vai koskeeko tasapuolisuusvaatimus vain ruotsinkielisiä joita missään ei saisi olla yli väestöosuuden.

Entäs sitten ne suomenkieliset jotka opiskelevat ruotsiksi, kuuluvatko he ruotsinkieliseen koulutuskiintiöön vai pitäisikö heidät jotenkin erotella etteivät he vie meille ruotsinkielisille kiintiöityjä paikkoja?

Tiedätkö muuten kuinka monta niitä paljon mölyttyjä ruotsinkielen taitoisille kiintiöityjä opiskelupaikkoja on Helsingin yliopistossa?

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

Ankdam: "Nyt numeroita kehiin että ruotsinkielistä yliopistokoulutusta on liikaa!"

Eikö mene mitenkään perille? Hankenissa ja sen rinnalla muualla on yhteensä liian suuri osuus kaupallisesta ruotsinkielisestä korkeakoulutuksesta suhteessa koko maan vastaaviin opiskelupaikkoinin. Käyttäkää omissa ympyröinnässe olevat liiat opiskelupaikkanne ensin niillä aloilla, joiden olemattomista opiskelupaikoista marisette, sinä Ankdam muun muassa. Omilla rahoillanne voitte kouluttaa ketä tahansa ylimääräisenä väkenä diplomiekonomeiksi, kunhan ensin käytätte teille kohtuudella kuuluvat kaupallisen korkeakoulutuksen paikat.

Lue lisää

"Käyttäkää omissa ympyröinnässe olevat liiat opiskelupaikkanne ensin niillä aloilla, joiden olemattomista opiskelupaikoista marisette, sinä Ankdam muun muassa."

Perustele väite että ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja olisi likaa. Millä kriteereillä? Hankenin käyneet työllistyvät hyvin, Hankenille satelee rahaa ja kansainvälisiäkin tunnustuksia. Miksi Hankenin paikkoja pitäisi supistaa?

Mistä olemattomista opiskelupaikoista minä muka olen marissut. Minulle on täysin selvää ettei kaikilla aloilla voida järjestää ruotsinkielistä koulutusta vaan ne vaadittavat koulutuspaikat on keskitettävä.

Hanken on hyvä esimerkki keskittämisestä, vanha, kunnianarvoisa, meidän surujen itsemme yli 100 vuotta sitten perustama kauppaoppilaitos joka sittemmin (1979-luvulla) valtiollistettiin.

http://www.wikiwand.com/sv/Svenska_handelshögskolan

P S
Miksi et vaadi enemmän kaupallisen alan koulutuspaikkoja suomenkielisille? Eivät Hankenin paikat ole suomenkielisiltä pois!

Ankdam kirjoitti:

Entä sitten ne sadat alat joilla ruotsinkielistä koulutusta ei ole lainkaan?

Eikö tasapuolisuuden nimissä tulisi suomenkielisiä koulutuksia karsia niin että kaikista olemassa olevista koulutuksista voidaan se 5,6% kiintiöittää ruotsinkieliseksi koulutukseksi. Tämän pitäisi tyydyttää sinuakin, eikö?

Vai koskeeko tasapuolisuusvaatimus vain ruotsinkielisiä joita missään ei saisi olla yli väestöosuuden.

Entäs sitten ne suomenkieliset jotka opiskelevat ruotsiksi, kuuluvatko he ruotsinkieliseen koulutuskiintiöön vai pitäisikö heidät jotenkin erotella etteivät he vie meille ruotsinkielisille kiintiöityjä paikkoja?

Tiedätkö muuten kuinka monta niitä paljon mölyttyjä ruotsinkielen taitoisille kiintiöityjä opiskelupaikkoja on Helsingin yliopistossa?

Lue lisää

Niitä kiintiöpaikkoja on aivan liikaa, sillä keskimääräinen täyttöaste ruotsinkielisillä linjoilla on alle 80%! Sen vuoksi surut voivat horjahtaa sisään yliopistoon, koska ei tarvitse kilpailla paikoista.

Ankdam kirjoitti:

Ajattelitko että Åbo Akademihin perustettaisiin kaikki mahdolliset tiedekunnat ja siellä sitten tarjottaisiin tasapuoliset koulutusmahdollisuudet meille suruille?
Tiedoksi ettei suomenkielisetkään yliopistot ole toistensa kopioita, koulutustarjonta vaihtelee suuresti eri yliopistoissa.

Suomen kielellä on tarjolla yliopistokoulutusta yhteensä kahdeksassa yliopistossa.

Lue lisää

"Suomen kielellä on tarjolla yliopistokoulutusta yhteensä kahdeksassa yliopistossa."
Ja kaikissa noissa yliopistoissa voi tentit tehdä muumiksi, jos ei halua käyttää suomea!
Melkoinen etu.

Ankdam kirjoitti:

"Käyttäkää omissa ympyröinnässe olevat liiat opiskelupaikkanne ensin niillä aloilla, joiden olemattomista opiskelupaikoista marisette, sinä Ankdam muun muassa."

Perustele väite että ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja olisi likaa. Millä kriteereillä? Hankenin käyneet työllistyvät hyvin, Hankenille satelee rahaa ja kansainvälisiäkin tunnustuksia. Miksi Hankenin paikkoja pitäisi supistaa?

Mistä olemattomista opiskelupaikoista minä muka olen marissut. Minulle on täysin selvää ettei kaikilla aloilla voida järjestää ruotsinkielistä koulutusta vaan ne vaadittavat koulutuspaikat on keskitettävä.

Hanken on hyvä esimerkki keskittämisestä, vanha, kunnianarvoisa, meidän surujen itsemme yli 100 vuotta sitten perustama kauppaoppilaitos joka sittemmin (1979-luvulla) valtiollistettiin.

http://www.wikiwand.com/sv/Svenska_handelshögskolan

P S
Miksi et vaadi enemmän kaupallisen alan koulutuspaikkoja suomenkielisille? Eivät Hankenin paikat ole suomenkielisiltä pois!

Lue lisää

"Perustele väite että ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja olisi likaa."

Olet tahallisen väärinymmärtämisen mestari. Olen moneen kertaan kirjoittanut, että Hankenissa ja sen rinnalla muualla on yhteensä liian suuri osuus kaupallisesta ruotsinkielisestä korkeakoulutuksesta suhteessa koko maan vastaaviin opiskelupaikkoihin. Samaan hengenvetoon marisette tiettyjen opiskelupaikkojen puutteesta, paikoista, jotka voitte perustaa ikiomaan yliopistoonne Turkuun tai sen filiaaliin, sivukonttoriin. Meneekö vieläkään perille?

"Miksi et vaadi enemmän kaupallisen alan koulutuspaikkoja suomenkielisille?"

Sen jälkeen kellokkaanne vaativat heti lisää opiskelupaikkoja, jotta suhteellinen osuus säilyisi vähemmistökielisen kaupallisen korkeakoulutuksen kannalta entisellään. Niin on aina tapahtunut.

HupsJaHorjahdus kirjoitti:

Niitä kiintiöpaikkoja on aivan liikaa, sillä keskimääräinen täyttöaste ruotsinkielisillä linjoilla on alle 80%! Sen vuoksi surut voivat horjahtaa sisään yliopistoon, koska ei tarvitse kilpailla paikoista.

Lue lisää

Et sit kuitenkaan pysty kertomaan mikä on liikaa? Kerro kuinka paljon niitä opiskelupaikkoja on ja kuinka paljon niitä sinun mielestäsi saisi olla.
Missä ruotsinkielisessa koulutuksessa on täyttöaste 80%

Jos opiskelee suomen kielellä niin en nyt pidä ruotsin kielellä tenttimistä minään kovin suurena ylimääräisenä etuna, ainakaan se ei korvaa äidinkielellä opiskelemista .
Nyt puhutaan kuitenkin ruotsinkielisestä koulutuksesta, annapa niitä numeroita ja perustele väitteesi.
Faktoja kiitos!!

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

"Perustele väite että ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja olisi likaa."

Olet tahallisen väärinymmärtämisen mestari. Olen moneen kertaan kirjoittanut, että Hankenissa ja sen rinnalla muualla on yhteensä liian suuri osuus kaupallisesta ruotsinkielisestä korkeakoulutuksesta suhteessa koko maan vastaaviin opiskelupaikkoihin. Samaan hengenvetoon marisette tiettyjen opiskelupaikkojen puutteesta, paikoista, jotka voitte perustaa ikiomaan yliopistoonne Turkuun tai sen filiaaliin, sivukonttoriin. Meneekö vieläkään perille?

"Miksi et vaadi enemmän kaupallisen alan koulutuspaikkoja suomenkielisille?"

Sen jälkeen kellokkaanne vaativat heti lisää opiskelupaikkoja, jotta suhteellinen osuus säilyisi vähemmistökielisen kaupallisen korkeakoulutuksen kannalta entisellään. Niin on aina tapahtunut.

Lue lisää

"Liian suuri osuus" kaupallisesta koulutuksesta johtuu siitä että lähes kaikilla muilla aloilla se ruotsinkielinen koulutus on nolla. Ruotsinkielistä koulutusta on todellisuudessa hyvin rajallisesti verrattuna siihen valtavaan tarjontaan jota suomenkielisille on tarjolla.

Koulutusta ei voida järjestää liian pienille ryhmille tai oppilaitoksissa joten siksi Hanken. Mitkään käytännön syyt tai kokemukset eivät puolla Hankenin koulutuksen supistamista, päin vastoin.

Hanken tarjoaa kansainvälisintä kaupallista koulutusta maassamme! Neffen kateus ei ole peruste supistaa maamme parasta ja kansainvälisesti arvostetuinta kaupallista koulutusta, päin vastoin!

" Heitä on ilmeisesti opetettu jo pienestä lähtien että ruotsi esimerkiksi kuuluu suomenkielisen identiteettiin ja että on vain luonnollista että suomenkieliset opiskelevat ruotsia jotta "suomenruotsalaiset" saavat ruotsinkielistä palvelua. "

Niinkö? Eikö kuitenkin ole merkillistä että puhun ja kirjoitan niin täysin sujuvaa suomea? Missäköhän ja miten minä olen suomea oppinut? Teidän suomenkielisten palvellessa minua ruotsiksiko?

Se on kyllä aika vähän mitä te suomenkieliset olette minua ruotsiksi palvelleet, sen sijaan minä itse en ole ikinä palvellut yhtäkään suomenkielistä ruotsiksi, vaan aina palvellut kaikkia asiakkaita asiakkaan äidinkielellä mikäli se vain on ollut mahdollista!

Kerropa milloin itse viimeksi palvelit ruotsinkielistä asiakasta ruotsiksi? Kysyn koska nyt niin kovin meitä syyllistät ja väität meidät pienestä pitäen opetetun vaatimaan ruotsinkielistä palvelua. Siis milloin viimeksi sinua on niin kaltoin rääkätty?

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

"Perustele väite että ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja olisi likaa."

Olet tahallisen väärinymmärtämisen mestari. Olen moneen kertaan kirjoittanut, että Hankenissa ja sen rinnalla muualla on yhteensä liian suuri osuus kaupallisesta ruotsinkielisestä korkeakoulutuksesta suhteessa koko maan vastaaviin opiskelupaikkoihin. Samaan hengenvetoon marisette tiettyjen opiskelupaikkojen puutteesta, paikoista, jotka voitte perustaa ikiomaan yliopistoonne Turkuun tai sen filiaaliin, sivukonttoriin. Meneekö vieläkään perille?

"Miksi et vaadi enemmän kaupallisen alan koulutuspaikkoja suomenkielisille?"

Sen jälkeen kellokkaanne vaativat heti lisää opiskelupaikkoja, jotta suhteellinen osuus säilyisi vähemmistökielisen kaupallisen korkeakoulutuksen kannalta entisellään. Niin on aina tapahtunut.

Lue lisää

"Sen jälkeen kellokkaanne vaativat heti lisää opiskelupaikkoja, jotta suhteellinen osuus säilyisi vähemmistökielisen kaupallisen korkeakoulutuksen kannalta entisellään. "

Höpö höpö!! Hankenin opiskelupaikat eivät perustu mihinkään kiintiöön eikä niitä suhteuteta suomenkielisiin opiskelupaikkoihin (paitsi sinä) . Mitään "suhteellista osuutta" ei ole johon voisi vedota. Lakkaa keksimästä nouta typeriä selityksiäsi!!

https://www.opiskelupaikka.fi/Oppilaitokset/Yliopistot/Hanken-Svenska-handelshogskolan/Opiskelijatarinat

Ankdam kirjoitti:

"Sen jälkeen kellokkaanne vaativat heti lisää opiskelupaikkoja, jotta suhteellinen osuus säilyisi vähemmistökielisen kaupallisen korkeakoulutuksen kannalta entisellään. "

Höpö höpö!! Hankenin opiskelupaikat eivät perustu mihinkään kiintiöön eikä niitä suhteuteta suomenkielisiin opiskelupaikkoihin (paitsi sinä) . Mitään "suhteellista osuutta" ei ole johon voisi vedota. Lakkaa keksimästä nouta typeriä selityksiäsi!!

https://www.opiskelupaikka.fi/Oppilaitokset/Yliopistot/Hanken-Svenska-handelshogskolan/Opiskelijatarinat

Lue lisää

Ankdam: "Höpö höpö!! Hankenin opiskelupaikat eivät perustu mihinkään kiintiöön eikä niitä suhteuteta suomenkielisiin opiskelupaikkoihin (paitsi sinä)."

Höpö höpö itsellesi! Perustui kiintiöön tai ei, kellokkaanne vaativat aina opiskelupaikkojenne lisäystä ministeriön neuvotteluissa tai itse lisäätte, jos suhteellinen osuutenne uhkaa vähetä kaupallisessa korkeakoulutuksessa vuosikymmeniä vallinneesta tilanteesta. Ylisuurta suhteellista osuuttanne kehuskelette julkisesti.

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

Ankdam: "Höpö höpö!! Hankenin opiskelupaikat eivät perustu mihinkään kiintiöön eikä niitä suhteuteta suomenkielisiin opiskelupaikkoihin (paitsi sinä)."

Höpö höpö itsellesi! Perustui kiintiöön tai ei, kellokkaanne vaativat aina opiskelupaikkojenne lisäystä ministeriön neuvotteluissa tai itse lisäätte, jos suhteellinen osuutenne uhkaa vähetä kaupallisessa korkeakoulutuksessa vuosikymmeniä vallinneesta tilanteesta. Ylisuurta suhteellista osuuttanne kehuskelette julkisesti.

Lue lisää

No nyt sitten linkkiä kehiin, kuka on kehunut ylisuurta suhteellista osuuttamme ja missä? Itse en ole huomannut aiheesta paasavan kuin te nettifennot.

Kerro myös milloin ja kuka on vaatinut opiskelupaikkojen lisäystä.
Lakkaa vetämästä hatusta noita syytöksiäsi!! Faktaa pöytään jos sellaista löytyy.

Ankdam kirjoitti:

No nyt sitten linkkiä kehiin, kuka on kehunut ylisuurta suhteellista osuuttamme ja missä? Itse en ole huomannut aiheesta paasavan kuin te nettifennot.

Kerro myös milloin ja kuka on vaatinut opiskelupaikkojen lisäystä.
Lakkaa vetämästä hatusta noita syytöksiäsi!! Faktaa pöytään jos sellaista löytyy.

Lue lisää

"No nyt sitten linkkiä kehiin, kuka on kehunut ylisuurta suhteellista osuuttamme ja missä?"

Vai että linkkiä kehiin tahallista väärinymmärtämistäsi kruunaamaan!

Kuka tai mikä laitos nyt itse koulutusosuuttaan ylisuureksi kehuisi silloinkaan, kun osuus lähentelee 20 prosenttia 5 prosentin sijasta. Hankenin sivuilta en tosin enää löytänyt vanhaa kehua. Syyn hyvin ymmärtää. Tilastokeskuskaan ei enää entiseen tapaan saa paljasta asiaa erillisessä laatikossa.

"Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa ovat mukana kaikki muut kauppatieteiden yliopistoyksiköt paitsi Svenska Handelshögskolan Hankenin ja Åbo Akademi kauppatieteiden valinta. Lisätietoa Hankenin valinnasta ja Åbo Akademin valinnasta." https://www.ekonomit.fi/opiskelemaan-hakeminen

Vieläkö Hanken hakee valtiolta lisärahoitusta, kun se on irrottautunut yhteishausta? Onko Hanken muuttunut yksityiseksi? Jos on, kouluttakoon kaikin mokomin mitä väkeä hyvänsä ja kuinka paljon hyvänsä. Samalla RKP:n kellokkaat lopettakoot kitisevät vaatimuksensa suomenkielisten vähemmistökielipakosta muka turvaamaan palvelunne, kun itse ensin poimitte rusinoita pullasta.

Ankdam kirjoitti:

"Käyttäkää omissa ympyröinnässe olevat liiat opiskelupaikkanne ensin niillä aloilla, joiden olemattomista opiskelupaikoista marisette, sinä Ankdam muun muassa."

Perustele väite että ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja olisi likaa. Millä kriteereillä? Hankenin käyneet työllistyvät hyvin, Hankenille satelee rahaa ja kansainvälisiäkin tunnustuksia. Miksi Hankenin paikkoja pitäisi supistaa?

Mistä olemattomista opiskelupaikoista minä muka olen marissut. Minulle on täysin selvää ettei kaikilla aloilla voida järjestää ruotsinkielistä koulutusta vaan ne vaadittavat koulutuspaikat on keskitettävä.

Hanken on hyvä esimerkki keskittämisestä, vanha, kunnianarvoisa, meidän surujen itsemme yli 100 vuotta sitten perustama kauppaoppilaitos joka sittemmin (1979-luvulla) valtiollistettiin.

http://www.wikiwand.com/sv/Svenska_handelshögskolan

P S
Miksi et vaadi enemmän kaupallisen alan koulutuspaikkoja suomenkielisille? Eivät Hankenin paikat ole suomenkielisiltä pois!

Lue lisää

-Perustele väite että ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja olisi likaa. Millä kriteereillä?

Vain yksi pråcentt väestöstä osaa ruåtsia mutta ei suomea..
Nämä ovat pääåsin maalaisia perunanviljelijöitä etc...

-Umaya har sagt mycket annat också, hon blev rasistiskt behandlad av äkta , rasrena finskspråkiga fennor.

Råtuhygienia ån ruåtsalaisten parasta antia

Virkojen lisäksi myös kaupan, ja myynnin yms. aloilla tarvitaan eniten juuri ruotsin taitoa, sitä työnantajat eniten kysyvät, eikä suinkaan ns. vieraita kieliä, joita niitäkin vaaditaan kyllä.
Ja enemmistöpäätöksin on demokratian mukaisesti oppivelvollisuusaineet päätetty....ettäsemmottia!

eomvgh kirjoitti:

Virkojen lisäksi myös kaupan, ja myynnin yms. aloilla tarvitaan eniten juuri ruotsin taitoa, sitä työnantajat eniten kysyvät, eikä suinkaan ns. vieraita kieliä, joita niitäkin vaaditaan kyllä.
Ja enemmistöpäätöksin on demokratian mukaisesti oppivelvollisuusaineet päätetty....ettäsemmottia!

Lue lisää

74% suomenkielisistä haluaa ruotsin vapaaehtoiseksi kieleksi. Missä demokratia?

Ettäsemmottia kirjoitti:

74% suomenkielisistä haluaa ruotsin vapaaehtoiseksi kieleksi. Missä demokratia?

Viime vuonna kielialoite sai vain n. 20.000 nimeä, sekö on 74% suomenkielisistä? Jos ihmiset OIKEASTI tahtoisivat muutosta, he olisivat takuulla allekirjoittaneet sadoin tuhansin nimin tuon aloitteen.

Ettäsemmottia kirjoitti:

74% suomenkielisistä haluaa ruotsin vapaaehtoiseksi kieleksi. Missä demokratia?

74 % av de 7000 som intervjuades i undersökningen vill ha frivillig skolsvenska(,närmare sanningen.)

Ettäsemmottia kirjoitti:

74% suomenkielisistä haluaa ruotsin vapaaehtoiseksi kieleksi. Missä demokratia?

Demokratia ei ole sama kuin kansan tahto. Jos kansa aina päättäisi turuilla ja toreilla kaikesta, se olisi anarkiaa. Haluaahan kansa viinitkin ruokakauppoihin, mutta asia ei ole niin yksinkertainen.

Ja tuo 74% perustuu mielipidekyselyyn. Kansa ilmaisee demokratiassa tahtoa yleensä mielenosoituksilla ja kansalaisadresseilla.

suomenkielinen kirjoitti:

Viime vuonna kielialoite sai vain n. 20.000 nimeä, sekö on 74% suomenkielisistä? Jos ihmiset OIKEASTI tahtoisivat muutosta, he olisivat takuulla allekirjoittaneet sadoin tuhansin nimin tuon aloitteen.

Lue lisää

"Jos ihmiset OIKEASTI tahtoisivat muutosta, he olisivat takuulla allekirjoittaneet sadoin tuhansin nimin tuon aloitteen."

Millä perusteela taas tuota väität? Pätevä tutkimus on osoittanut eutanasian kannatuksen samaksi kuin vähemmistökielipakon vastustamisen, mutta ei eutanasian kannatusta kiirehtinyt sadat tuhannet allekirjoittamaan. Et vieläkään suostu ymmärtämään, että kansalaisaloite ei ole pätevä tutkimus.

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

"Jos ihmiset OIKEASTI tahtoisivat muutosta, he olisivat takuulla allekirjoittaneet sadoin tuhansin nimin tuon aloitteen."

Millä perusteela taas tuota väität? Pätevä tutkimus on osoittanut eutanasian kannatuksen samaksi kuin vähemmistökielipakon vastustamisen, mutta ei eutanasian kannatusta kiirehtinyt sadat tuhannet allekirjoittamaan. Et vieläkään suostu ymmärtämään, että kansalaisaloite ei ole pätevä tutkimus.

Lue lisää

Ei tarvita satoja tuhansia allekirjoituksia kun 60 000 riittää (vai onko se 50 000). Eutanasia-aloitteeseen tuli siis riittävä määrä allekirjoituksia, pakkoruotsia vastustavaan ei (enää) tullut.

eienää_ kirjoitti:

Ei tarvita satoja tuhansia allekirjoituksia kun 60 000 riittää (vai onko se 50 000). Eutanasia-aloitteeseen tuli siis riittävä määrä allekirjoituksia, pakkoruotsia vastustavaan ei (enää) tullut.

Lue lisää

"Ei tarvita satoja tuhansia allekirjoituksia kun 60 000 riittää (vai onko se 50 000). Eutanasia-aloitteeseen tuli siis riittävä määrä allekirjoituksia, pakkoruotsia vastustavaan ei (enää) tullut."

Ei asia siitä miksikään muutu! Kansalaisaloite ei ole pätevä tutkimus osoittamaan pätevien tutkimusten osoittamaa kolmen neljäsosan mielipide-enemmistön halua kumota demokraattiseti säädös enemmistökielipakosta.

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

"Ei tarvita satoja tuhansia allekirjoituksia kun 60 000 riittää (vai onko se 50 000). Eutanasia-aloitteeseen tuli siis riittävä määrä allekirjoituksia, pakkoruotsia vastustavaan ei (enää) tullut."

Ei asia siitä miksikään muutu! Kansalaisaloite ei ole pätevä tutkimus osoittamaan pätevien tutkimusten osoittamaa kolmen neljäsosan mielipide-enemmistön halua kumota demokraattiseti säädös enemmistökielipakosta.

Lue lisää

Ups! Piti olla näin: Kansalaisaloite ei ole pätevä tutkimus osoittamaan pätevien tutkimusten osoittamaa kolmen neljäsosan mielipide-enemmistön halua demokraattisesti kumota enemmistölle säädetty vähemmistökielipakko.

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

Ups! Piti olla näin: Kansalaisaloite ei ole pätevä tutkimus osoittamaan pätevien tutkimusten osoittamaa kolmen neljäsosan mielipide-enemmistön halua demokraattisesti kumota enemmistölle säädetty vähemmistökielipakko.

Lue lisää

Niinpä, kansalaisaloite EI ole tutkimus ja kukaan tällä palstalla EI ole väittänyt tällaista (- ainoastaan sinä vihjaat että joku on väittänyt).

Kansalaisaloite on jotakin paljon konkreettisempaa ja pätevämpää: se on suora mielenilmaus ja siksi sitä pidetään niin selkeänä vaatimuksena, että eduskunta ottaa nimenomaan sen suoraan huomioon. Tutkimukset ovat tutkimuksia. Niistä saadaan tietoa, mutta eduskunta ei ota tällaista tutkimusta käsiteltäväksi, kuten se ottaa riittävästi nimiä saaneen kansalaisadressin.

eroja_löytyy kirjoitti:

Niinpä, kansalaisaloite EI ole tutkimus ja kukaan tällä palstalla EI ole väittänyt tällaista (- ainoastaan sinä vihjaat että joku on väittänyt).

Kansalaisaloite on jotakin paljon konkreettisempaa ja pätevämpää: se on suora mielenilmaus ja siksi sitä pidetään niin selkeänä vaatimuksena, että eduskunta ottaa nimenomaan sen suoraan huomioon. Tutkimukset ovat tutkimuksia. Niistä saadaan tietoa, mutta eduskunta ei ota tällaista tutkimusta käsiteltäväksi, kuten se ottaa riittävästi nimiä saaneen kansalaisadressin.

Lue lisää

"Kansalaisaloite on jotakin paljon konkreettisempaa ja pätevämpää: se on suora mielenilmaus ja siksi sitä pidetään niin selkeänä vaatimuksena,"

Jos kansalaisaloite olisi pätevä keino osoittamaan, mitä mieltä miljoonat ihmiset ovat tutkittavasta ilmiöstä, esimerkiksi Natoon liittymisestä, sitä siirryttäisiin soveltamaan myös yliopistotutkimuksessa, mutta niin ei tehdä, koska kansalaisaloite on metodina tutkimukseen pätemätön.

"Mitä korkeammalle yhteiskunnassa tähtää sitä varmemmin ruotsin kielen taitoa tullaan vaatimaan."

Vaatimus pitää asettaa viranomaiselle ja muille toimijoille laitoksina eikä suinkaan yleiseksi vaatimukseksi koko henkilöstölle. Ionin malli sopii tarkoitukseen oivallisesti.

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

"Kansalaisaloite on jotakin paljon konkreettisempaa ja pätevämpää: se on suora mielenilmaus ja siksi sitä pidetään niin selkeänä vaatimuksena,"

Jos kansalaisaloite olisi pätevä keino osoittamaan, mitä mieltä miljoonat ihmiset ovat tutkittavasta ilmiöstä, esimerkiksi Natoon liittymisestä, sitä siirryttäisiin soveltamaan myös yliopistotutkimuksessa, mutta niin ei tehdä, koska kansalaisaloite on metodina tutkimukseen pätemätön.

Lue lisää

"Jos kansalaisaloite olisi pätevä keino osoittamaan, mitä mieltä miljoonat ihmiset ovat tutkittavasta ilmiöstä"

Saivartelet täällä koko ajan itse omia väittämiäsi. Kukaan ei ole sanonut näin - paitsi tietenkin sinä itse.

Jos kansalaisaloite ei ole sinun mielestäsi pätevä muuten, niin kai sen on sentään erittäin pätevä keino saattaa lakialoite alulle - vai mitä sanot esim. tasa-arvoisesta avioliittolaista? Ja tätä pätevyyttä kai sitä eniten tavallinen kansalainen kaipaa, että häntä kuunnellaan, vai mitä?

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

"Mitä korkeammalle yhteiskunnassa tähtää sitä varmemmin ruotsin kielen taitoa tullaan vaatimaan."

Vaatimus pitää asettaa viranomaiselle ja muille toimijoille laitoksina eikä suinkaan yleiseksi vaatimukseksi koko henkilöstölle. Ionin malli sopii tarkoitukseen oivallisesti.

Lue lisää

Kielutaitovaatimuksen esittää ja toteuttaa käytännössä työnantaja, eli viranomaisen edustaja, jolla on lakisääteinen velvollisuus kaksikielisissä kunnissa ja valtion virastoissa taata palvelut molemmilla kotimaisilla kielillä.

Vaatimus palvella molemmilla kielillä koskee nimenomaan virastoa, tosin sitä palvelua antavat ihmiset. Työnantajan velvollisuus on palkata kielitaitoisia ihmisiä niihin toimiin ja virkoihin joissa kielitaitoa tarvitaan.

Mitään koko viraston henkilökuntaa koskevaa kielitaitovaatimusta ei ole olemassa. Kielitaitoa on lain mukaan löydyttävä siellä missä sitä tarvitaan, vaatimukset kieltaidon tasosta vaihtelee myös.

saivartelua.saivartelua kirjoitti:

"Jos kansalaisaloite olisi pätevä keino osoittamaan, mitä mieltä miljoonat ihmiset ovat tutkittavasta ilmiöstä"

Saivartelet täällä koko ajan itse omia väittämiäsi. Kukaan ei ole sanonut näin - paitsi tietenkin sinä itse.

Jos kansalaisaloite ei ole sinun mielestäsi pätevä muuten, niin kai sen on sentään erittäin pätevä keino saattaa lakialoite alulle - vai mitä sanot esim. tasa-arvoisesta avioliittolaista? Ja tätä pätevyyttä kai sitä eniten tavallinen kansalainen kaipaa, että häntä kuunnellaan, vai mitä?

Lue lisää

Oletko edelleen sitä mieltä, että kansalaisaloite on pätevä metodi yliopistollisen tutkimuksen käyttöön selvitettäessä miljoonen ihmisten mielipiteitä, Kansalaisaloitteessa ei käytetä tieteellisesti kelvollista otantamenetelmää, joten tutkimusmetodiksi kansalaisaloite ei kelpaa.

Ankdam kirjoitti:

Kielutaitovaatimuksen esittää ja toteuttaa käytännössä työnantaja, eli viranomaisen edustaja, jolla on lakisääteinen velvollisuus kaksikielisissä kunnissa ja valtion virastoissa taata palvelut molemmilla kotimaisilla kielillä.

Vaatimus palvella molemmilla kielillä koskee nimenomaan virastoa, tosin sitä palvelua antavat ihmiset. Työnantajan velvollisuus on palkata kielitaitoisia ihmisiä niihin toimiin ja virkoihin joissa kielitaitoa tarvitaan.

Mitään koko viraston henkilökuntaa koskevaa kielitaitovaatimusta ei ole olemassa. Kielitaitoa on lain mukaan löydyttävä siellä missä sitä tarvitaan, vaatimukset kieltaidon tasosta vaihtelee myös.

Lue lisää

Ankdam: "Työnantajan velvollisuus on palkata kielitaitoisia ihmisiä niihin toimiin ja virkoihin joissa kielitaitoa tarvitaan."

Työnantaja palkkaa ja palkatkoon todellisen kysynnän mukaan. Suurimmassa osaa Suomea vähemmistökielen kysyntä on vähäistä. Kysynnän tyydyttämiseen ei tarvita koko kansalle säädettyä vähemmistökielipakkoa. Ionin malli riittää mainiosti toteuttamaan työnantajan velvollisuuden.

Lue: http://keskustelu.suomi24.fi/t/9825643/ionin-malli

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

Ankdam: "Työnantajan velvollisuus on palkata kielitaitoisia ihmisiä niihin toimiin ja virkoihin joissa kielitaitoa tarvitaan."

Työnantaja palkkaa ja palkatkoon todellisen kysynnän mukaan. Suurimmassa osaa Suomea vähemmistökielen kysyntä on vähäistä. Kysynnän tyydyttämiseen ei tarvita koko kansalle säädettyä vähemmistökielipakkoa. Ionin malli riittää mainiosti toteuttamaan työnantajan velvollisuuden.

Lue: http://keskustelu.suomi24.fi/t/9825643/ionin-malli

Lue lisää

"Työnantaja palkkaa ja palkatkoon todellisen kysynnän mukaan. Suurimmassa osaa Suomea vähemmistökielen kysyntä on vähäistä. "

Mihin perustat olettamuksesi ettei ruotsinkielen taitoisten työntekijöiden palkkaaminen perustuisi todelliseen tarpeeseen?
Minun on vaikea uskoa etteikö työnantajat palkkaisi juuri sellaista työvoimaa, ja niillä pätevyyksillä kun on tarve, ja jos kyseessä on julkisen sektorin työpaikka, työnantajan velvollisuus on palkata henkilö joka täyttää viran/toimen mahdolliset lakisääteiset kielitaitovaatimukset.

Ankdam kirjoitti:

"Työnantaja palkkaa ja palkatkoon todellisen kysynnän mukaan. Suurimmassa osaa Suomea vähemmistökielen kysyntä on vähäistä. "

Mihin perustat olettamuksesi ettei ruotsinkielen taitoisten työntekijöiden palkkaaminen perustuisi todelliseen tarpeeseen?
Minun on vaikea uskoa etteikö työnantajat palkkaisi juuri sellaista työvoimaa, ja niillä pätevyyksillä kun on tarve, ja jos kyseessä on julkisen sektorin työpaikka, työnantajan velvollisuus on palkata henkilö joka täyttää viran/toimen mahdolliset lakisääteiset kielitaitovaatimukset.

Lue lisää

Ankdam: "Mihin perustat olettamuksesi ettei ruotsinkielen taitoisten työntekijöiden palkkaaminen perustuisi todelliseen tarpeeseen?"

Vaikka julkinen työnantaja tai yksityinenkään ei tarvitsisi kysynnän mukaan kuin yhden korkeakoulutetun, ruotsintaitoisen työntekijän sadasta palkkalaisestaan, kaikilla muillakin on oltava tarpeeton todistus jonkintasoisesta ruotsistaan. Se on RKP:n kellokkaiden junailema vaatimus koko viisimiljoonaiselle kielienemmistölle muka turvaamaan palvelunne, joiden tuottamisesta itse selviätte parhaiten.

Enemmistö kansasta haluaa, että sille säädetty vähemmistökielipakko demokraattisesti kumotaan. Pakko on suuren enemmistön ja manner-Suomen pienen kielivähemmistön välisessä suhteessa yhteismitattomana vaatimuksena epäikeudenmukainen.

"Vaikka julkinen työnantaja tai yksityinenkään ei tarvitsisi kysynnän mukaan kuin yhden korkeakoulutetun, ruotsintaitoisen työntekijän sadasta palkkalaisestaan, kaikilla muillakin on oltava tarpeeton todistus jonkintasoisesta ruotsistaan. "

Kielitaitovaatimus on toimi-/virkakohtainen, ei suinkaan "kaikilta muilta vaadita tarpeetonta todistusta ruotsin kielen taidostaan".
Ei missään kaksikielisessä kunnassa 100 henkilöä hoida samaa tehtävää! Ruotsinkielistä palvelua on kyettävä sujuvasti tarjoamaan kaikissa niissä eri palvelupisteissä joita kaksikielisessä kunnassa on. Miksi palkata vain suomea osaavia henkilöitä jos he tulevat tarvitsemaan tulkkia tai työtoverin apua? Kaksikielinen virkailija hoitaa sujuvasti kaikki asiakkaat, kielestä riippumatta.

Veikkaan että niin yksityinen kun julkinenkin työnantaja aina mieluiten palkkaa sekä suomea että ruotsia osaavan työntekijän, kaksikielinen työntekijä kun työnantajan näkökulmasta säästää sekä vaivaa, aikaan että rahaa. En voi kuvitella että kukaan työnantaja missään olosuhteissa palkkaisi pelkästään suomea osaavan, ajatuksella ettei ruotsin kielen taitoa tarvita, tai että riittää kun työpaikalla on jo yksi joka osaa ruotsia, jos siis kaksikielinenkin työnhakija on tarjolla. Kaksikielinen työntekijä on työnantajan näkökulmasta aina kustannustehokkaampi!

Ankdam kirjoitti:

"Vaikka julkinen työnantaja tai yksityinenkään ei tarvitsisi kysynnän mukaan kuin yhden korkeakoulutetun, ruotsintaitoisen työntekijän sadasta palkkalaisestaan, kaikilla muillakin on oltava tarpeeton todistus jonkintasoisesta ruotsistaan. "

Kielitaitovaatimus on toimi-/virkakohtainen, ei suinkaan "kaikilta muilta vaadita tarpeetonta todistusta ruotsin kielen taidostaan".
Ei missään kaksikielisessä kunnassa 100 henkilöä hoida samaa tehtävää! Ruotsinkielistä palvelua on kyettävä sujuvasti tarjoamaan kaikissa niissä eri palvelupisteissä joita kaksikielisessä kunnassa on. Miksi palkata vain suomea osaavia henkilöitä jos he tulevat tarvitsemaan tulkkia tai työtoverin apua? Kaksikielinen virkailija hoitaa sujuvasti kaikki asiakkaat, kielestä riippumatta.

Veikkaan että niin yksityinen kun julkinenkin työnantaja aina mieluiten palkkaa sekä suomea että ruotsia osaavan työntekijän, kaksikielinen työntekijä kun työnantajan näkökulmasta säästää sekä vaivaa, aikaan että rahaa. En voi kuvitella että kukaan työnantaja missään olosuhteissa palkkaisi pelkästään suomea osaavan, ajatuksella ettei ruotsin kielen taitoa tarvita, tai että riittää kun työpaikalla on jo yksi joka osaa ruotsia, jos siis kaksikielinenkin työnhakija on tarjolla. Kaksikielinen työntekijä on työnantajan näkökulmasta aina kustannustehokkaampi!

Lue lisää

Ankdam: "Ruotsinkielistä palvelua on kyettävä sujuvasti tarjoamaan kaikissa niissä eri palvelupisteissä joita kaksikielisessä kunnassa on."

Ei kaikissa. Helsingissäkin kolme terveysasemaa parinkymmenen sijasta riittävät hyvin palvelupisteiksenne, yksikin saattaisi riittää. Itse pystytte parhaiten palvelemaan toisianne kokopäiväisenä puuhananne. Se on vain järjestelykysymys. Mitään enemmistölle säädettyä vähemmistökielipakkoa ei tarvita palvelujenne tuottamiseen.
Lue: http://keskustelu.suomi24.fi/t/9825643/ionin-malli

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

Ankdam: "Ruotsinkielistä palvelua on kyettävä sujuvasti tarjoamaan kaikissa niissä eri palvelupisteissä joita kaksikielisessä kunnassa on."

Ei kaikissa. Helsingissäkin kolme terveysasemaa parinkymmenen sijasta riittävät hyvin palvelupisteiksenne, yksikin saattaisi riittää. Itse pystytte parhaiten palvelemaan toisianne kokopäiväisenä puuhananne. Se on vain järjestelykysymys. Mitään enemmistölle säädettyä vähemmistökielipakkoa ei tarvita palvelujenne tuottamiseen.
Lue: http://keskustelu.suomi24.fi/t/9825643/ionin-malli

Lue lisää

Helsinki on suuri kaupunki jossa on lukuisia terveysasemia, meidän surujen terveyspalvelut on ratkaistu ja varmistettu keskittämällä.
Toimii hyvin, voin näin helsinkiläisenä todeta, käytän itse yhtä niistä kolmesta.

Kaikki hyvät menetelmät kelpaa, pointtihan on että ne ruotsinkieliset palvelut on järjestettävä, ei se että kaikkien on osattava ruotsia.
Yhteiskunnan vaatimukset kohdistuu palveluihin, ei ihmisiin!

Ankdam kirjoitti:

Helsinki on suuri kaupunki jossa on lukuisia terveysasemia, meidän surujen terveyspalvelut on ratkaistu ja varmistettu keskittämällä.
Toimii hyvin, voin näin helsinkiläisenä todeta, käytän itse yhtä niistä kolmesta.

Kaikki hyvät menetelmät kelpaa, pointtihan on että ne ruotsinkieliset palvelut on järjestettävä, ei se että kaikkien on osattava ruotsia.
Yhteiskunnan vaatimukset kohdistuu palveluihin, ei ihmisiin!

Lue lisää

Ankdam: "Helsinki on suuri kaupunki jossa on lukuisia terveysasemia, meidän surujen terveyspalvelut on ratkaistu ja varmistettu keskittämällä."

Se onkin hyvä ratkaisu! Se parhaiten takaa sen, että voitte itse palvella omalla kielellänne omakielisiänne kokopäivätoimisesti, kuten teette esimerkiksi peruskouluissanne.

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

Oletko edelleen sitä mieltä, että kansalaisaloite on pätevä metodi yliopistollisen tutkimuksen käyttöön selvitettäessä miljoonen ihmisten mielipiteitä, Kansalaisaloitteessa ei käytetä tieteellisesti kelvollista otantamenetelmää, joten tutkimusmetodiksi kansalaisaloite ei kelpaa.

Lue lisää

"Oletko edelleen sitä mieltä, että kansalaisaloite on pätevä metodi yliopistollisen tutkimuksen käyttöön selvitettäessä miljoonen ihmisten mielipiteitä, "

Esitetäänpä asia toisinpäin: Oletko siis sitä mieltä, että tasa-arvoista avioliittolakia kansalaisadressilla ajaneet eivät oikeasti ole olleet asiasta tuota mieltä, koska heidän mielipidettään ei ollut ENSIN tutkittu yliopistossa. Eli kyseinen aloite pitäisi vetää pois, koska allekirjoittajien tahtotila oli feikki?

tutkintaxx kirjoitti:

"Oletko edelleen sitä mieltä, että kansalaisaloite on pätevä metodi yliopistollisen tutkimuksen käyttöön selvitettäessä miljoonen ihmisten mielipiteitä, "

Esitetäänpä asia toisinpäin: Oletko siis sitä mieltä, että tasa-arvoista avioliittolakia kansalaisadressilla ajaneet eivät oikeasti ole olleet asiasta tuota mieltä, koska heidän mielipidettään ei ollut ENSIN tutkittu yliopistossa. Eli kyseinen aloite pitäisi vetää pois, koska allekirjoittajien tahtotila oli feikki?

Lue lisää

"- - koska heidän mielipidettään ei ollut ENSIN tutkittu yliopistossa."

Ei asia siitä miksikään muutu. Kansalaisadressin käyttö ei muutu päteväksi tutkimusmetodiksi miljoonien ihmisten mielipiteistä sillä tempulla, kumpi on ennen toistaan, yliopistotutkimus, jolle pitää ensin luoda tieteellisesti pätevä otos, vai kansalaisadressi, jonka allekirjoittajat muodostavat tieteelliseen mielipidetutkimuseen sopimattoman näytteen. Kansalaisadressiin osallistuneet eivät edusta tieteellisesti pätevää otosta Suomen kansasta.

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

"- - koska heidän mielipidettään ei ollut ENSIN tutkittu yliopistossa."

Ei asia siitä miksikään muutu. Kansalaisadressin käyttö ei muutu päteväksi tutkimusmetodiksi miljoonien ihmisten mielipiteistä sillä tempulla, kumpi on ennen toistaan, yliopistotutkimus, jolle pitää ensin luoda tieteellisesti pätevä otos, vai kansalaisadressi, jonka allekirjoittajat muodostavat tieteelliseen mielipidetutkimuseen sopimattoman näytteen. Kansalaisadressiin osallistuneet eivät edusta tieteellisesti pätevää otosta Suomen kansasta.

Lue lisää

"Kansalaisadressin käyttö ei muutu päteväksi tutkimusmetodiksi "

Mutta tutkimuskaan ei muutu kansalaisadressiksi, joka on tutkimusta pätevämpi ja tehokkaampi keino saada asiat muuttumaan halutuiksi.

Tutkimuksessa on kysytty: Toivotko ruotsin vapaaehtoisuutta? Tutkimuksen vastaajat eivät vaadi mitään eikä tutkimusta viedä eduskuntaan sellaisenaan, ja vaadita kansan tahdon toteuttamista tutkimuksen vedoten.

Kansalaisadressin allekirjoittajat sen sijaan taas vaativat suoraan eduskunnalta, että kyseinen asia otetaan käsittelyyn, eli että se menee lakiharkintaan.

Se, onko jokin tapa tieteellinen vai ei - sillä ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä. Eduskunnassa ei ts. kysytä vaadittujen asioiden pohjaksi tieteellistä tutkimusta, niinkuin sinä aivan selvästi virheellisesti luulet.

Kansaaisloitteet kirjoitti:

"Kansalaisadressin käyttö ei muutu päteväksi tutkimusmetodiksi "

Mutta tutkimuskaan ei muutu kansalaisadressiksi, joka on tutkimusta pätevämpi ja tehokkaampi keino saada asiat muuttumaan halutuiksi.

Tutkimuksessa on kysytty: Toivotko ruotsin vapaaehtoisuutta? Tutkimuksen vastaajat eivät vaadi mitään eikä tutkimusta viedä eduskuntaan sellaisenaan, ja vaadita kansan tahdon toteuttamista tutkimuksen vedoten.

Kansalaisadressin allekirjoittajat sen sijaan taas vaativat suoraan eduskunnalta, että kyseinen asia otetaan käsittelyyn, eli että se menee lakiharkintaan.

Se, onko jokin tapa tieteellinen vai ei - sillä ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä. Eduskunnassa ei ts. kysytä vaadittujen asioiden pohjaksi tieteellistä tutkimusta, niinkuin sinä aivan selvästi virheellisesti luulet.

Lue lisää

"Mutta tutkimuskaan ei muutu kansalaisadressiksi, joka on tutkimusta pätevämpi ja tehokkaampi keino saada asiat muuttumaan halutuiksi."

Kas. kun ymmärsit vihdoinkin, että "tutkimuskaan ei muutu kansalaisadressiksi". Kuka sellaista on yrittänyt väittää. Ei ainakaan yliopistolliset tutkijat.

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

"Mutta tutkimuskaan ei muutu kansalaisadressiksi, joka on tutkimusta pätevämpi ja tehokkaampi keino saada asiat muuttumaan halutuiksi."

Kas. kun ymmärsit vihdoinkin, että "tutkimuskaan ei muutu kansalaisadressiksi". Kuka sellaista on yrittänyt väittää. Ei ainakaan yliopistolliset tutkijat.

Lue lisää

Sinä puolestaan et taida vieläkään ymmärtää, että jonkin asian läpiviemiseksi eduskunnassa laiksi asti EI tarvita tutkimusta.

P.S. Suurin osa suomalaisista ei edes tiedä, että Suomessa on tutkittu kansalaisten suhdetta pakolliseen ruotsiin.

Månne han inte njuter av sin pension redan ?Inget namninsamlande den här sommaren.

dkkfhlv kirjoitti:

Månne han inte njuter av sin pension redan ?Inget namninsamlande den här sommaren.

Tena på öronen då spånen inte längre klarar av att absorbera vätskemängden ovanför halsen. Det håller gubben helt sysselsatt.

Peppu-Reino kirjoitti:

Tena på öronen då spånen inte längre klarar av att absorbera vätskemängden ovanför halsen. Det håller gubben helt sysselsatt.

Onko sulla paljonkin ongelmia?

"Jos ei suomen kielen opinnot maistu, niin lienee sitten ihan oma vika."

Tällä palstalla on valitettu mm. sitä, että ettei opita kieliä kun kun ruotsi estää, ja tietty määrä suomenkielisiä ei pääse opiskelemaan yliopistoon ruotsinkielisten takia - logiikkasi mukaan tämä on oma vika, eikö?

och på svenska öppens ännu flera studieplatser i Sverige, Norge och Danmark ;)

Se pitää olla bättre folkille, ei sitä rahvaan seurassa sovi urheilla.

Karmeaa!

Kiistävät mutta kuitenkin toisaalla myöntävät - kummallista.