Äärimmäinen sosiaalisten tilanteiden jännitys

Ei missään tapauksessa pidä eristäytyä tapaamasta uusia ihmisiä. On vain mentävä pelkoja kohti. Kokemasi jännitys on yleistä ja on kai normaalia että ainakin vähäsen jännittää uusien ihmisten ja tilanteiden seurassa. Yleensä se jännitys näkyy ulkopuolisille vähemmän kuin itse kuvittelee ja ei ne uudet ihmiset voi verrata kun eivät ole aikaisemmin sinua nähneet. Voi myös sanoa välistä suoraan että on arka ja jännittää helposti.
Jos on väsynyt, mieli maassa tai joskus vain jännittää tavallista enemmän ja sitten saattaa tulla haastavakin tilanne ja ei jännitä paljon ollenkaan.

Minulla on ongelma että jännitän minua korkeammassa asemassa olevien parissa, esimiestä, reilusti iäkkäämpiä ja koulutetuimpia. Auta ja armias jos pitäisi mennä juttelemaan vaikka herra Putinin kanssa heikolla englannin kielellä.
Kannattaa laittaa itsensä likoon. Siitä saa aina hyvän mielen jos saa itsensä koottua ja ottaa haasteen vastaan.
Maailma ei siihen kaadu jos vaikka pyörtyy pelosta jossain paikassa. Ja terapia ja lääkitys auttaa ja asiasta avoimesti puhuminen.

Olen 26-vuotias nainen joka kärsii samanlaisesta ongelmasta. Itselläni tulee myös tuo murjotus muutoin hyväntuulisen olemuksen päälle ja usein mulle sanotaankin että älä näytä noin surulliselta tai mitä murjotat, vaikka oikeasti olen siis todella ahdistuneessa tilassa ja en vain saa sanoin ja ilmein ilmaistua olotilaani muille. Mä oon käynyt terapioissa ja syönyt lääkkeitä ahdistuneisuuteeni koko aikuisen ikäni, molemmista on ollu apua jonkun verran, mutta en maksaisi maltaita kummastakaan. En suosittele että kuuntelet tuntemuksiasi että haluat paeta kaikkia ihmisiä paitsi muutamaa läheisintä. En itse koskaan koe onnistumisen tunnetta kuten joku vastaajista sanoi, vaikka kuinka pakotan itseni ihmisten pariin. Silti suosittelen että yrität pitää ihmisten näkemisen mahdollisimman säännöllisenä, vaikka joskus tuntuu vaikeammalta kuin toisinaan. Koska minulla käynyt niin että aloin lopulta eristäytyä myös läheisimmistä ihmisistä vaikkei se ollut tarkoitukseni. Ihmisten pakoilu vaan jollain tavalla ruokki itseään mitä enemmän eristin itseäni. Kun sinulla tulee joku ahdistava tapaaminen ihmisten kanssa mieti millaisissa tilanteissa saatat ahdistua ja mitä voisit tehdä jotta ahdistus hieman edes hellittäisi? Itse käytän esimerkiksi seuraavia keinoja: Poistun vessaan tai ulos hengähtämään hetkeksi, pidän esim silmiä hetken kiinni sivummalla ja keskityn rauhoittamaan hengitystä ja sydämen tykytystä, heiluttelen sormia ja puristan ja rentoutan käsiä, niistän, juon vettä, viestittelen jotakin mukavia jollekin kaverilleni joka saa mieltäni paremmaksi. Voi siis esim juhlissa tavallaan paeta hetkeksi ja palata kun on hieman rauhoittunut. Kun poistui vaikka ulos voi ihan vaikka sanoa että käy soittamassa yhden tärkeän puhelun tai että alkoi hieman huimata että käy ottaan vähän happea, ei ihmiset ala sen enempää yleensä kyselemään vaan sanovat vaan että selvä. Siinä jotakin vinkkejä. Sulla tulee oleen toi vaiva luultavasti koko ikäsi, mutta se yleensä vähenee iän myötä kun ihminen jollainlailla muutenkin rauhoittuu mieleltän. Älä luovuta, niin kliseistä kun onkin niin et ole yksin. Älä kuitenkaan luovu elämästäsi. Juhlista ja muista jää muistoiksi usein hyviä asioita vaikka siinä tilanteessa olisi kokenut ahdistusta. Voimia kohtalotoveri ❤

No juu, itselläni sosiaalisten tilanteiden pelko tai oikeastaan niistä johtuva ahdistus on jo mennyt niin pahaksi, että lopettanut sosiaalisen kanssakäymisen muiden kanssa jo lähes kokonaan. Eli kylään en pysty edes menemään, tai vieraita kutsumaan meille, ja katkaissut yhteydenpidon lähes kaikkien vanhojen tuttavien ja kavereiden kanssa, koska sosiaalinen kanssakäyminen on niin ahdistavaa. Jos tiedän joutuvani pakolliseen sosiaaliseen tilanteeseen, esim. lääkärikäynti, jännitän viikkoja etukäteen, en pysty nukkumaan, niskat ja hartiat menevät aivan jumiin, ja ajatukset lukkoon ym.

Eli ei tuo sinun sos.tilanteiden jännityksesi nyt vielä niin äärimmäistä ole. Toki kannattaa hoitaa pois ajoissa, eikä niin että menee yhtä pahaksi kuin esimerkiksi minulla. Yhteydenpidon katkaisemista muihin kokonaan en suosittele, sillä mitä vähemmän on tekemisissä muiden ihmisten kanssa, sitä vaikeammaksi myös sosiaaliset tilanteet ja ihmisten kohtaaminen muuttuvat.