Yksin itketyt kyyneleet
putoavat kovalle asfaltille,
kärsivät ja kuivuvat pois.
Yhdessä itketyt
pääsevät lämpimille käsille,
kostuttavat elämämme kuivan maan.
putoavat kovalle asfaltille,
kärsivät ja kuivuvat pois.
Yhdessä itketyt
pääsevät lämpimille käsille,
kostuttavat elämämme kuivan maan.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Siltä se ainakin tuntuu, mutta kai tuossa yksin kärsimisessäkin jotain jaloa on (?!?)
Mun mielestä yksin kärsiminen on jaloa ja ytyistä toimintaa, jota teen mielellään. Mikään ei itse asiassa ole rentouttavampaa kuin itkeä yksin.
Toki jos ihminen on jotenkin pelokas luonteeltaan, niin sitä säikähtää nuita tuntoja itsekseen ja itku on lähinnä hätää, mutta kun sisäinen turvallisuuden tunne on kunnossa, mikään ei ole puhtaampaa ja jalompaa kuin itsekseen itkeminen.
Mielestä on paljon hienompia rentous keinoja olemassa kun yksin itkeminen. Ei terve ihminen itkeskele yksinään, eikä itkun aiheita ole. Kertoo lähinnä siitä että ihminen sairastaa tietämättään masennusta.
Terveellä ihmisellä ei ole itkun aiheita?
On surua, vaikka läheinen sairastuu tai kuolee. Mutta jos itkeskelee pahaa oloaan, niin silloin ei ole kaikki kunnossa.
Juu en itkeskele koskaan pahaa oloa vaan surua. Suru on minulle intiimijuttu.
https://www.youtube.com/watch?v=t5jtYnbsN5k
me yksinäiset sudet
kuin saalistavat pedot
kovaa luuta kaluten
raatelemme pelossa
kuin toistemme kehossa
nukumme yöt elossa
katkeruuden kehdossa
kohtalomme ehdoissa
vain ehdoton sovinto
ja yhteinen ravinto