Jos nyt oikein mietin niin mieleeni tulee kolme hyvin yhdistävää kohtaa. Ollaan saman auringon alla, ollaan hengitetty samaa ilmaa viimeksi melkein kaksi kuukautta sitten ja molempien silmät ovat monta kertaa katsoneet toisia niin läheltä kuin kaukaa. Ehkä ei ollakaan niin erilaisia.
On meillä jotain yhteistä mies
Hyvääviikonloppua
281199
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Mä en tiedä miks mä kammoaisin olla mieheni klooni.
Ehkä peilikuva itsestäni täydellisen samanlaisena olisi puuduttavan rasittava ja tylsä.
Tietty jotain yhteistä ja sitä oikeanlaista kemiaa pitää olla mutta että oltais luonnekloonit ja kuljettaisiin vielä tuolla pihalle samanlaisissa tuulipuvuissa niin joo ei.
Voiko enää tylsistyneenpi pari olla?
Jotain samaa mutta myös jotain eriä ja omaa pitää olla. Persoonallisuutta.
Oma persoona pitää säilyä ja thats it
Samanlaisuus puuduttaa ja on tylsää, mutta se on helpompaa. Useiden ihmisten parisuhdetaidot "riittää" kimppaan samanlaisen kumppanin kans.
Erilaisuus tuo haasteita. Ja sävyä ja rikkautta suhteeseen. Itse olen erilaisuuden kannalla, koska suhteessa mikään ei ole itsestäänselvää eikä tylsää. Riitoja ei ole, kuten samanlaisuussuhteissa kun äyskitään turhautuneina milloin mistäkin. Keskustelua meillä on paljon, koska yksinkertaisesti on vaan mielenkiintoista kuinka erilainen toinen on. Vuosienkin jälkeen yhteisinä vapaapäiväaamuina saa yllättyä myönteisesti toisen erilaisuudesta. Se on inspiroivaa.
Toivon, että voimme säilyttää yksilöllisen erilaisuutemme emmekä passivoidu hajuttomaksi ja mauttomaksi samankaltaisuudeksi.
Mä epäilen että liika samanlaisuus saa juurikin riitaisuutta aikaan.
Molemmat raivostuvat samoista asioista samanlaista ja hermostuessaan käyttäytyvät samoin.
Esim jos ajattelee että minulla olisi miespuolinen klooni. Hän vihastuisi yhtä paljon äänen korotuksesta ja tiuskimisesta. Tiuskaisisi takaisin ja Alkaisi itkeen ja sitten kääntyisi kannoillaan ja suutuksissa lähtisin ovet paukkuen ulos ja olisi pitkään mököttävät odottaen pahoittelua toiselta ennen kuin leppyy.
Jos minä ja mies molemmat toimittais näin riidassa keskenään niin ensinnäkin riidat olisi loputonta mykkäkoulua
Mitäs siitäkin sitten tulisi.
Toinen vaikeuksia aiheuttava on jääräpäisyys. Minä olen voimakkaasti itsepäinen. Voin olla 10 vuotta helpostikin mykkäkoulua ja vältellä toista kohdellen kuin ilmaa jos
Anteeksi pyyntöä ei irtoa.
Miehen pitäisi olla vähemmän itsepäinen jotta elämä kanssani onnistuisi. Jos hän vetää 10 vuoden mykkäkoulu maratonia myös lailla minun tavan niin sitten suhde ei onnistu
Ei liian samanlainen ole riiston suhde vaan päinvastoin
Miettii onko tässä mitään järkeä ja eikö olisi parempi vaan lopettaa. Mutta kun välittää toisesta niin tulee toisiin ajatuksiin.
Näinhän se menee!!
Joo, siitä on noin pari kuukautta.
Varmaan ehkä olisi muutakin yhteistä, mutta ei tutustuttu vain tarpeeksi....
Ei tutustuttu yhtään. Todellisuudessa en tiedä hänestä miehestä yhtään mitään ja sen takia epäilen, että muuta yhteistä ei ole. Tiedän vain ne pinnalliset tiedot en mitään muuta. Tein aloituksen puoliksi sarkasmilla.
Ehkä hänelläkin on sarkastinen suhtautuminen moiseen asiaan niin sittenhän teillä olisi peräti neljä (!) yhteistä asiaa...
Kyllähän sinulla on joku syy miksi kaipaat häntä joten eikö siltä pohjalta löydy mitään yhteistä vai erilaisuusko teitä veti yhteen?
Ehkä mieskin ajattelin että et pidä häntä tarpeeksi samanlaisena kanssasi ja sen vuoksi ei tutustunut paremmin?
Itseäni eniten harmittaa juuri se ettei tutustu tarpeeksi että tietäisi asian oikeasti. Arvuuttelu ja epävarmuus ovat raastavia.
Peräti neljä kohtaa on jo parempi kuin kolme! Ohoh melkein jo tunnetaan toisemme mikäli olet hän. Syy on suurimmaksi osaksi ulkonäkö, koska ei siis tunneta yhtään ja omat kuvitelmat siitä miten toinen voisi olla juuri täydellinen itselleen. Ei mitään tietoa siitä mitä hän tilanteesta ajatteli. Parempi myöntää tietämättömyytensä, kun keksiä itse omia totuuksia.
Ulkonäkööhän sitä aika usein ihastutaan tai toisesta kiinnostustaan kun ei tunneta. Ei voi sitten olla kysymys minusta kun ole järin komea... ;D
Voihan se tuottaa sitten tuntemuksia ja kuvitelmia miten sovittaisiin yhteen..
Olet kyllä oikeassa siinä että on parempi olla tietämätön kuin kuvitella asioita, mutta sehän toimii samoin toiseen suuntaan. Ei voi olettaa etteikö hän olisi ollut kiinnostunut jos vaihdoitte katseita.
Minua kyllä kiinnosti naisen luonteessa jokin joka jäi kutkuttamaan, en voi olla myöntämättä että oli nätti silmiini, mutta en voisi nimetä ulkonäköä siksi asiaksi. Mutta ei voi tietää miten oltaisiin pelattu yhteen.
Joskus kun olen johonkuhun tutustunut ja on tullut pakit niin ei silti ole harmittanut kun on tutustunut ja tajunnut että toista ei vian kiinnosta, mutta jos tilanne jää epäselväksi niin...se voi olla hankalampi juttu.
Sehän on itsetunnosta kiinni miten komeaksi itsensä kokee. Usein kuitenkin komeus on katsojan silmässä. Mielestäni hän on yksi komeimmista miehistä joihin olen ikinä törmännyt. Välillä olen sortunut epäilemään sitä, että ei hän voi mitenkään olla kiinnostunut minusta, mutta kuitenkin samaan aikaan ajatellut, että kyllä se molemminpuolinen kiinnostuminen voi olla mahdollista. Kyllä hänessäkin miehessä oli sellainen tietty olemus joka myös veti puoleensa ja sen takia harmittaa, että kaikki jäi niin epäselväksi.
Niin, tai sitten mies ei laske omaa arvoaan sillä että miltä hän kuvittelee näyttävänsä joidenkin mielestä? Vaikka en jaksa ajatella moista asiaa niin näkisin sen aika hupaisana että joku nimenomaan komeuteni takia ikävöisi pari kuukautta.
Olemus on sitten hieman asia erikseen koska siihen vaikuttaa jo käytös ja toisesta voi saada esimerkiksi kuvan että on yhteistä tai voitaisiin tulla juttuun.
Missä muuten tapasit miehen? On pakko mennä nukkumaan, mutta tuon naisen tapasin töissä...
En tarkoittanutkaan, että oma arvo laskisi muiden mielipiteistä. Uskon hänellä olevan sen verran itsevarmuutta, että ei välitä muiden mielipiteistä. Hän on minuakin itsevarmempi. Katsoja vain määrittää itselle kuka on komea omasta näkökulmasta eikä sen tarvitse ollenkaan vaikuttaa siihen miten katsottu itse kokee itsensä. On tämä ikävä ollut pidemmän aikaa kuin pari kuukautta. Yli vuoden olen ikävöinyt. Tapasin hänet myös töissä. Hyvää yötä jos menet jo nukkumaan :)
Kiitos toivotuksista, toivottavasti sinäkin nukuit hyvin.
Toisten mielipiteistä ei kannata hirvittävästi välittää kunhan heitä noin muuten kuitenkin huomioi. Vaikka sitä voisi olla itsevarma joistain asioista niin voi olla epävarma kylläkin siitä kelpaako toiselle tai onko joku kiinnostunut sinusta.
Tuon naisen tapauksessa olen ollut kyllä hänestä kiinnostunut pitkään, mutta en uskonut millään että tunne olisi molemminpuolinen. Arvostan häntä jollakin erikoisella tapaa ja tuossa kevään aikana tuli tunne jonkin sortin ikävöinnistä kunnes sitten en enää häntä nähnyt. Se on tuntunut välillä kurjalta, mutta olen ajatellut että hänellä varmaan on kuitenkin kaikki ok.
Pk-seudulla menee tämä. Mietin vain että miksen tutustunut häneen kun oli jonkin sortin mahdollisuus. Olinko kuitenkin pelkuri..
Juttelitko koskaan miehen kanssa?
Minkä ikäinen olet? Nukuin ihan hyvin, onneksi. Usein on epävarma, jos ei puhu toiselle tai tutustu. Jos kaikki jää siihen, että vaihdetaan katseita ja hengitetään samaa ilmaa. Usein silloin on niin paljon kysymyksiä mitä toinen ajattelee ja mitä motiiveja hänellä on. Jotkut voivat flirttailla huvin vuoksi ja jotkut hakevat pysyvää kumppania vierelle. Muutenkin se on täysin kiinni siitä miten sovitaan yhteen ja kuinka kemiat toimii eikä niitä voi tietää ellei tutustu. Itse olen nähnyt kaipaamani miehen viimeksi viikkoja sitten ohimennen, mutta samaa ilmaa hengitettiin viimeksi noin pari kuukautta sitten. Juteltiin muistaakseni kerran melkein vuosi sitten toisillemme kasvotusten. Hän ei vaikuttanut kovin kiinnostuneelta, mutta silti katseensa tuskin valehtelivat.
Olen tuota naista vanhempi, mutta kirjoittamasi perusteella et ole hän. :(
Juttelin hänen kanssa muutamia kertoja ja sain kuvan varsin kivan oloisesta naisesta.
No ei se mitään minun kannaltani juttu on muutenkin ohi. Tuskin hän oli kiinnostunut tai olisi lopulta ollutkaan. Ehkä hän piti minua ihan kivana eikä siinä sen enempää.
Näitä sattuu. Sulle antaisin kyllä sen vihjeen että jatkossa kannattaa laittaa enemmän panostusta muuhunkin kuin katseisiin.
En pidä itseäni todellakaan komeana, mutta monet naiset vaihtavat katseita pitkiäkin toisinaan. Ei niistä voi päätellä sen enempää.
Kuinka paljon vanhempi? Halattiinko juttelun lisäksi ja näitkö viimeksi silloin noin kaksi kuukautta sitten? Yritän panostaa, mutta on hyvin vaikeaa aloittaa keskustelu ja lähestyä, jos toista ei tunne yhtään.
Muistini mukaan ei olla taidettu halailla kyllä.
Tuo on kieltämättä totta. Syytän miehenä aina itseäni, mutta osa tilanteista tuntuu tosi hankalilta kun ei viitsi töissä pilata mainettaan ja ei koskaan tiedä miten toinen suhtautuu. Tavallaan olen valmis siis pakkeihin, mutta ei niitä huvikseen viitsi ottaa vastaan.
Kuinka paljon vanhempi olet häntä? Veikkaan, että ei tunneta mitään kautta, mutta voi silti kysyä. Sama itsellänikin tuossa lähestymisessä. Todella hankalaa lähestyä, jos ei tunne ja oma maine on kyseessä. Ei tiedä yhtään miten toinen suhtautuisi.
Ikäeroa oli se 10 vuotta mikä oli yksi syy miksi tunsin oloni hieman vaikeaksi vaikka en ehkä ole ihan oman ikäiseni oloinen.
Tavallaan sitä vaikka ei tunne itseään ikälopuksi niin sitä ei tiedä toisen ajatuksia ja toisaalta ajattelee että toisen elämä on ehkä niin erilaista että vähän vaikea suhtautua asiaan. Työympäristö ei ole myöskään se rennoin paikka.
Aina kun vaihdoin muutaman sanan hänen kanssaan niin noiden vuoksi tunsin itseni ihan idiootiksi.
Ikäerossa on se huono puoli, että toinen tuntuu käyvän eri elämäntapahtumia samaan aikaan. Tuo ikäerosi tuntuu paljolta, mutta ei silti määritä sitä ettekö te voisi tulla yhteen. Kaikki on lopulta kiinni kemiasta ja siitä miten hyvin tulette toimeen. Sitä ei voi tietää ellei tutustu. Minunkin pitäisi tehdä jotakin tämän kaipaamani miehen kanssa, mutta olen hyvin epävarma siitä miten tulisimme toimeen. Hän vaikuttaa ihan erilaiselta kuin minä vaikka ikäeromme on todella vähän verrattuna tähän sinun tapaukseen.
Onkohan se sitten sitä kemiaa, jos toisen katsominen saa hyvän olon aikaan, tekisi mieli painautua toisen syliin ja katsoa silmiin hymyillä ja saada takaisin se lämmin hymy. Niin, monilla miehillä vaan nykypäivänä on sitä kemiaa niin monen kanssa.
Ei katsominen vaan tutustuminen ja siitä eteenpäin.
No, jos olet ollut toista lähellä js jutellut tms. Urkkijalle.
Jos toiseen tutustuu mitä urkkimista siinä on? Mielestäni jos joku ihminen haluaa tietää minusta enemmänkin kuin vain sen pinnallisen kuoren niin otan sen kohteliaisuutena. Harvat kysyvät mitä ihmiselle oikeasti kuuluu vaan heitä vain kiinnostaa se miten olet pärjännyt ja menestynyt.
luokalla, ollaan molemmat ekalla ja molemmat tyttöjä
Usko, toivo ja rakkaus. Vahvin niistä on rakkaus <3