Minä olen oppinut nyt. Oppinut ymmärtämään mitä on rakkaus ja mitä se ei ole.
Se on myös antamista. Ei yksinäisyyteen eikä hiljaisuuteen jättämistä. Se ei ole vastaamattomuutta eikä välinpitämättömyytä.
Minä olen ymmärtänyt nyt, ettet rakasta minua. Minä ymmärrän sen nyt. Rakkaus on jotain muuta.
Parempi myöhään.. vielä eilen illalla, vielä tänä aamuna.. nuku hyvin rakkain. Hyvää yötä.
Se on myös antamista. Ei yksinäisyyteen eikä hiljaisuuteen jättämistä. Se ei ole vastaamattomuutta eikä välinpitämättömyytä.
Minä olen ymmärtänyt nyt, ettet rakasta minua. Minä ymmärrän sen nyt. Rakkaus on jotain muuta.
Parempi myöhään.. vielä eilen illalla, vielä tänä aamuna.. nuku hyvin rakkain. Hyvää yötä.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Minkä ikäinen se vanhempi mies on?
Entä itse? Itse ns vanhempana miehenä tykkään yhdestä työtoverista. Ikäeroa 10v. En oikeen kehtaa pyytää ulos, kun en ole samaa ikää 23&33
Sinä oot nuorempi kuon minä. Vanhempi mies on vanhempi mies, ei nuori niin kuin sinä.
😁
Muutama kuukausi. Hyvää yötä ja levollista unta; )
Oikeastaan vuosi.
Nämä imelät viestit vanhemmalle ei sitten ole minulta. En rakasta mitään enkä ketään. Terkkuja vaan sinne
Ensimmäinen kerta kuukausiin kun käytän tuota "vanhemmalle" ja tuossakin on oleellisempaa tuo "vastaanottavaisuus" eli täällä lienee muitakin "meitä".
"Se ei ole vastaamattomuutta eikä välinpitämättömyytä."
Jätin sut vaan rauhaan, vaikka sattui, etkö sitä halunnut.
Vastaa. En ole kieltänyt rakkautta sinuun!
Et ole "hän".
Hän jätti minut hiljaisuuteen. Hän oli välinpitämätön eikä vastannut minulle.
Hän ei koskaan ollut sellainen, että ois tarvinnut pyytää jättämään rauhaan. Hänkään ei pyytänyt, tosin.
Hän vaan alkoi elää kuin minua ei koskaan olisi ollutkaan. Se on minun arvoni hänelle.
En ole katkera. Oon vaan surussani rehellinen.
Narsistinen marttyyri. Noin vanha ja noin täynnä itseään. Noin puutteelliset ihmissuhdetaidot.
Siinähän se ylempänä vastasi sulle. Onnea vaan teille.
Tämä aloitukseni ei milöään tavalla koske sinua. Toki voihan se koskettaa. Ei näitä kannata itteensä ottaa.
Ei hän koskaan sanonut "minä rakastan sinua".
Hiljaisuudellaan hän tavallaan kielsi kaiken.
kunhan olin suutuksissani ja pahoilla mielin. Ja minusta kyllä myöhemmin sen näytin etten sitä tarkoittanut.
Kenelle vastaat?
Jos aloittajalle, niin sanooko "vastaanottaminen" sulle mitään ?
Tosin, en oikein usko hänen haluavan "selvittää" asioitaan täällä minun kanssa.
Kukahan jätti ja kenet.
Tämä kertomus muistuttaa tapaustani. En puhunut yhden naisen kanssa vuosi sitten. Toivoisin, että asia olisivat toisin. Sosiaalisten taidot kateissa (varsinkin naisten kanssa), absoluuttinen sinkuus ja tälläinen tilanne.
Luulen kuitenkin, että voi tutustua rennoin mielin ilman syyttämättä ketään. Ihan kevyt keskustelu ja tilanteen mukaan edetä, jos tulee olemaan jotain.
Ainakin voisit puhua hänen kanssa jos tai kun näet hänet seuraavan kerran. Kysy haluako hän tutustua. Älä anna tunteiden häiritä, että hän olisi osa sinun elämää. Se tilanne ratkaisee onko se rakkaus vai ei, mutta jokin yhteys on oltava.
Tilanne ei ole muuttunut. En lähde leikkimän tunteilla. Olen kuullut pettämisestä liikaa.
Ilta toi surun, Yö unen ja uuden aamun.
Totuus säilyi. Rakkaus, kaipaus
Vaikka olinkin vähän aikaa juttelematta... en kuiteskaan omasta mielestäni ole jättänyt kertaakaan vastaamatta.. ja vaikka en jutellut vähään aikaan niin se ei tarkoita ettetkö olisi ollut mielessä.