Mulla oli 50mg ketipinor depot lääkitys joka lopettettii viimeviikolla vikan, lääkkeen otin sunnuntaina.
Nyt mulla olis tossa n150mikkinen happokuutio ja mietin milloinka voin sen ottaa ilman että vielä elimistössä oleva ketiapiini ei vaimentaiai trippiä.
Viimeks 4pv ilman lääkkettä riitti että sain haposta "kaiken" irti, mutta silloin oli vaan 25mg nopeavaikutteiset.
Nyt mulla olis tossa n150mikkinen happokuutio ja mietin milloinka voin sen ottaa ilman että vielä elimistössä oleva ketiapiini ei vaimentaiai trippiä.
Viimeks 4pv ilman lääkkettä riitti että sain haposta "kaiken" irti, mutta silloin oli vaan 25mg nopeavaikutteiset.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ketipiaani kiinnittyy rasvaan, joten kuinka nopeasti se häviää riippuu siitäkin kuinka laiha/läski olet. Mutta ne ovat varmaan jotain hajoamistuotteita, tuskin sillä enää neljän päivän päästä mitään aktiivista vaikutusta voi olla.
MIelihuumeesi? Kertooko raidat paidassa jotain.
Eiku puut juttelee.
Viikko ilman ketipinoria riittää noin pienellä annoksella. 100 mikrogrammaakin toimii viikon jälkeen normaalisti.
mitä se happo on ?
No en tiedä, mutta kyllä se henkeen menee. Kaikki mikä haisee on kemiaa. Happo on aine, joka luovuttaa vetyionin H . Vetyioni on atomi, josta puuttuu elektroni (vedyllä on vain yksi elektroni ja yksi protoni, neutronien määrä voi vaihdella). Olisi hauska tietää, mistä happo tehdään. Happo on syövyttävää ainetta. Happoa käsitellessä pitää olla nitriili- tai vinyylikäsineet (ja suojalasit ja laboratoriotakki, sekä varpaat suojaavat kengät, jotka pysyvät hyvin jalassa, mutta jotka saa tarvittaessa riisuttua). Tilassa pitää olla vetokaapit ja hätäsuihkut. Happo syövyttää orgaanista ainetta. Orgaaninen aine on aine, joka sisältää hiiltä. Hiili mustuu, kun happo syövyttää sen. Reaktio: CnXn H -> CnXn- H. Syntyy ioni, jolta puuttuu elektroni. Vetyioni neutraloituu. Luulisin, että hiiliyhdiste palaa, kun siitä lähtee elektroni. Se reagoi hapen kanssa.
On olemassa esimerkiksi suolahappoa tai etikkahappoa, tai muurahaishappoa. Etikkahappoa saa tehtyä varmaankin suolakurkuista, kun ne ovat riittävän kauan vedessä. Happo on orgaaninen aine, jossa on loppuosa -COOH. Se tarkoittaa happi kaksoissidoksella hiilessä ja samassa (pääty-)hiilessä happi yksöissidoksella ja siinä vetyatomi. Vetyatomi irtoaa hapesta, kun happo luovuttaa sen. Se voi irrota esimerkiksi vedessä, koska vetyatomi on niin heikosti kiinni hapessa. Hapan vetyioni on vapaana vedessä ja liittyy vesimolekyyliin, jolloin syntyy emäksinen H3O -ioni. Heikossa hapossa vain osa vetyioneista liittyy vesimolekyyleihin, mutta vahvassa hapossa happo on niin voimakas (työntää voimakkaasti vetyionin irti itsestään), että se synnyttää paljon emäksisiä H3O -ioneja.
Hapolla ja emäksellä on pH-luku, joka kertoo hydroksidi- (=OH-) tai oksoniumionien (=H3O ) määrän liuoksessa. Ioneja on niin paljon, että käytetään kymmenpotensseja. PH voi olla esimerkiksi 1-6 (=voimakkaasti hapan-lievästi hapan), 7 (=neutraali, yhtä paljon hydroksidi-ioneja ja oksoniumioneja) tai 7-13 (=heikosti emäksinen-voimakkaasti emäksinen). Esim. pH = 8 -> vetyioneja liuoksessa 10^8 (mol?).
Itse asiassa en ole varma, kertooko pH-luku vain vetyionien (H ) määrän liuoksessa.
On olemassa myös OH- -ioni (hydroksidi-ioni), mutta en nyt enää taaskaan muista kumpi oli emäksinen, OH- vai H3O .
Laboratorioalaa voi opiskella monessa koulussa, mutta minusta siellä käytettävien aineiden pitäisi olla turvallisempia ja työtehtävien lyhyempiä. Tilasimme labratakit, ja osa takeista ei kestänyt syövyttäviä aineita. Moni ei käyttänyt suojalaseja vaikka niitä pitäisi käyttää. Kerran melkein kuumensin minun ja yhden toisen tytön päälle jotain kemiallista ainetta hellalla. Monta kertaa jäin tiskaamaan yliajalle, eikä opettaja ollut töissä. Opettajan silmät olivat syöpyneet kemiallisista aineista, koska hänellä oli ollut piilolinssit aina labrassa. Yksi työtehtävä oli koeputkitehtävä, jossa lähes kaikilla tuli labrahuoneen ilmaan mädän kananmunan hajuista kaasua, opettaja oli kertonut, että se aiheuttaa syöpää (silloin lähdin luokasta, jokin rikkiyhdiste se oli). Tislauslaitteisto voi räjähtää, ellei siihen jätä tuuletusaukkoa. Lämpömittareita meni rikki, kun ne putoilivat lattialle (osa oli elohopeamittareita). Kerran räjähti yksi koetyö vetokaapissa, en tiedä, mikä vika siinä oli. Kerran vedin vahingossa nenään jotain jauhemaista kemiallista ainetta ja hieman vaan säikähdin, että mitähän se oli. Osa välitilan kemiallisista aineista (lähinnä jauheita ja happoja) haisi voimakkaasti, osa oli terveydelle vaarallisia. Yhden kerran hätäsuihkuja olisi tarvittu, mutta happoa päälleen (kasvoilleen) pumpusta saanut tyttö lähti pukuhuoneisiin suihkuun. Hän ei huomannut, että pumpussa oli korkki, kun hän painoi sitä. Happo pitää kuljettaa happokaapista vetokaappiin, ja jos on paljon väkeä labrassa vahinkoja voi sattua. Osa turhautui, kun polttotyössä (uuni 6000 astetta) maljassa olleet tuotteet levisivät ison lasisen suoja-astian pohjalle, kun sen avasi (jokaisella oli oma painonmääritys kesken omassa keramiikkamaljassa). Bioaineessa minua aina pelotti ja mietitytti, saanko jonkun bakteerin siellä. Luokassa kasvatettiin erilaisia bakteereja, hiivoja ym. haisevia pieniä eliöitä kasvatusalustoilla. Tilassa oli vetokaappeja, höyryttävä biovälineiden puhdistuslaite (ikään kuin se muka puhdistaisi kaiken), pöytiä, pieniä sinisiä kaasupulloja, joilla kuumennetaan tuotteita ja välineitä (esim. steriloidaan), kasvatuskaappi (lämmin kassakaapin näköinen, jonne kasvatusalustat laitetaan, kasvatuksen jälkeen bakteerit ovat lisääntyneet alustalla ja haisevat), tiskaustilat ja kuivauskaapit, taas lisää jauheita ja purkkeja, pöydissä oli muistaakseni kiinni jotkut hanat, joista tuli kaasua tai josta laitettiin tuli päälle, Tilassa myös opiskeltiin, kuten muissakin labroissa. Oli myös luokkia, mutta niissä opetettiin lähinnä teoriaa. Kaikki opettajat eivät olleet edes hyviä. Labraluokissa oli pH-mittareita, tislausvälineitä, erilaisia maljoja, koeputkia ja koeputkitelineitä, myrkkykaappi (välitilassa), vetokaappi orgaaniselle jätteelle (nestemäiselle), joka oli kyllä niin täynnä jäteastioita, ettei se mahtunut kunnolla kiinni ja haisi (syöpä??). Yhtenä kertana kun olin taas jäänyt yliajalle labraan järjestin lämpömittarit. Lisäksi oli helloja, magneettisekoitusalustoja, pasteur-pipettejä ja tavallisia pipettejä, vinyyli- ja lateksikäsineitä, yhdessä huoneessa kalliita analyysilaitteita (huone ei kai sovi ihmiselle, jolla on esimerkiksi sydämentahdistin?). En todellakaan suosittele labrassa opiskelua raskaana olevalle naiselle. Alakerrasta löytyi lisää pulloja ja purkkeja erilaisissa käyttötarkoituksissa. Muistan painaneeni mieleeni hätäpoistumistiet, kun näin ruokalassa epäilyttävän näköisen tyypin. Ruoka oli aina hyvää ja sitä oli riittävästi, kahvikin todella hyvää. Ruoasta ei tarvinnut itse maksaa mitään, meillä oli ruokaliput. Kahvin ym. sai maksaa itse.
Voimakkaampaa happoa saa tehtyä lisäämällä heikkoon happoon emästä, esimerkiksi tarpeeksi kauan (mielellään kauan) vedessä lionneisiin suolakurkkuihin raakaa kananmunaa, joka on emäksistä. Myös pesuaineet ovat emäksisiä. Happamia ovat esimerkiksi sitruuna, hapankorppu, kaali (myös hapankaali), ruis, tomaattipyree, rasva, valkosipuli, appelsiini (myös mehut), sipsit, kahvi, tee, marjat, vihannekset, hedelmät, juustot, liha, alkoholi, veri, vesi (heikosti hapan), mehukeitot, puskuriliuokset, suola, yrtit, mausteet, viljat, jugurtti, jne.
Emäksisiä maito, kananmuna, sokeri, karamellit, puuro (joka sisältää säilöntäainetta, joka saa puuron maistumaan vähän etovalta), osa säilöntäaineista (vrt. pesuaineet), tupakka, pulla, kermavaahto, jäätelö, liivate, elimet (ei ehkä sappirakko), bakteerit, etc.
Karamelleista voisi saada happamuuden selvitettyä upottamalla ne happoon ja mittaamalla pH:n pH-mittarilla. Saimme labraopiskeluiden alussa labratakin taskuun myös kaikkea tarpeellista. PH-liuskoja, tutti pasteur-pipettiin, spaatteleita (=lusikoita), lasisauva kuumennettiin itse, mutta se tippui takin taskusta ja meni rikki, itse piti hankkia pieni vihko tulosten kirjausta varten, kyniä, tusseja (spriiliukoisia, ne sai puhdistettua ruiskupullossa olleella alkoholilla (denaturoitu)) ja kenties muuta. Kerran opettaja kertoi, että opiskelijat olivat intoutuneet ruiskimaan toistensa päälle vettä ruiskupulloista labrassa (samanlaisissa nokkapulloissa oli myös etanolia) ja hätäpoitumistien ovi oli kai särkynyt. Laboratoriossa ei saa koskaan juosta eikä syödä tai juoda mitään, ei edes purkkaa tai vettä, saati eväitä, kurkkupastilleja ym.
Suola:
NaCl H2O -> Na Cl- H2O
Suola hajoaa vedessä ioneiksi, joista toinen on elektronegatiivisempi kuin toinen. Kloori vetää natriumkloridin yhteisen elektroniparin molemmat elektronit itselleen ja siitä muodostuu vedessä negatiivinen ioni (yksi elektroni enemmän kuin protoneja) ja natrium on positiivinen ioni. Toinen näistä ioneista on voimakkaampi kuin toinen ja sen takia suola synnyttää pienen happo- emästasapainon liuokseen. Suolaliuos on heikosti hapan (erittäin heikosti). Kloori on elektronegatiivisempi kuin natrium, koska sillä on enemmän protoneja ytimessään (myös elektronikuorien määrä vaikuttaa, mutta natriumilla ja kloorilla on niitä yhtä paljon) ja se vetää sidoselektroneja voimakkaammin puoleensa. Natrium- ja klooriatomit ovat suolassa paljon suurempia hiukkasia kuin vesimolekyylit, ja vesimolekyylit tunkeutuvat suolaionien väliin ja irrottavat ne suolakiteestä (hila), jolloin suola liukenee veteen.
Jos olisin jatkanut opiskelua ja mennyt töihin, olisin allergisoitunut kemikaaleille. Opettaja kertoi, että hän oli ollut harjoittelussa ja hänet oli heti pantu kantamaan kloorikaasupulloja. Kloorikaasu on vihreä ja syövyttävä kaasu, johon kuolee. Ajattelin, että allergia johtui varmaankin osaksi siitä. Kuulin, että meikkitehtaalla allergisoituu helposti, koska siellä käytetään voimakkaita hajusteita ja liuottimina orgaanisia aineita, jotka edistävät kemikaalien imeytymistä elimistöön. Olen kuullut, että eräällä maitotehtaalla oli kai ongelmia parkinsonin taudin kanssa, kun jonkin asian tehtaassa (laitesysteemi, osakokonaisuus tehtaasta tms.) huomattiin mahdollisesti aiheuttavan parkinsonin tautia. Yhdellä tehtaalla palkattavalle työntekijälle sanottiin, että täällä käytettävät kemikaalit voivat aiheuttaa syöpää. Kyseessä oli metallisäiliöiden kumitiivisteiden paikalleenlaitto. Ajattelin, että siellä varmaan suihkutetaan jotain kemikaalia, jolla kumi kiinnitetään säiliön sisälle. Miksi labratutkijoiden ja opiskelijoiden pitää kehittää teollisuuteen menetelmiä, jotka vaarantavat ihmisen terveyden, koska on olemassa todella monia teollisuuskemikaaleja jotka aiheuttavat syöpää, ovat myrkyllisiä, ympäristölle vaarallisia, hapettavia, syövyttäviä, ärsyttäviä, palavia ja monet niistä voivat varmaan myös räjähtää.
Olin opiskeluiden aikana myös opiskeluhajoittelussa. Siellä sain punnata selluloosajauhoa tarkalla vaa'alla (labraluokissa oli myös tarkkoja vaakoja, joissa oli muoviseinät). Minulle sanottiin, että se ei ole vaarallista. Tykkäsin kyllä, mutta vaikka tein tarkasti punnaustulokseen tuli silti virhettä. Hikoilin, kahdella lusikalla oli helpompi laittaa tarkasti jauhetta, pieniin pulloihin (muovisia, korkeus noin 4 cm), kädet olivat likaiset, aluksi pullot täytettiin jollain jalokaasulla (argon?), jota tuli ehkä liikaakin, en tiedä kuinka kallista se on (sitä tuli hanasta, sitä laitettiin siksi, että punnitustuloksesta tulisi tarkempi kuin huoneilmalla), (mutta muistan, että kuulin todella paljon paremmin kaasun lisäämisen jälkeen kun sitä meni vähän korviinkin), punnaustulokseen tuli virhettä, laitoin ehkä liiankin tarkasti, mutta oli hauskaa kun sain niin tarkat lukemat tavoitteista. Muistan, että harjoittelupaikassa oli aivan liian surkeat vetokaapit verrattuna koulun labraan. Koulun labrassa oli myös paremmat pesuaineet.
Vielä jäi edellisestä listasta happamia siemenet, emäksisiä perunajauho ja riisi. Sanoisin, että hyönteiset ovat myös emäksisiä ainakin sisältä, mutta ei ehkä ulkoa.
Vielä jäi kertomatta se, että bioluokassa oli myös mikroskooppeja. Teimme erilaisia värjäyksiä, esim. gram-värjäyksiä. En tosin muista bioaineen opinnoista paljon, olin jonkin verran pois enkä tehnyt siitä aineesta kovin paljon läksyjä. Lähinnä väänsin työselostuksia muista labratöistä kotona. Käytettävien kemikaalien turvallisuusmääräykset pitäisi aina lukea jostain osoitteesta jonka opettaja antoi ennen työhön ryhtymistä. Turvallisuusmerkinnät ovat uudistuneet kemikaalien etiketeissä ym. Tukes on Suomen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. Vielä labrakoulun pesuaineista, kun ne oli niin hyviä. Koulussa pesuaine sekoitettiin jauheesta ja vedestä, ja siitä tuli todella hyvää kovaa kuumennusta kestäville labravälineille (jotka menee kyllä rikki helposti kun ne putoaa). Harjoittelupaikassa tiskattiin labratiskit Fairylla eivätkä he oikein käyttäneet kumihanskoja, mikä oli ällöttävää minusta. Kyseessä oli vielä orgaanisen kemian laboratorio. Koulun labrassa oli myös ultrapuhdasta vettä, jotta kone teki käytetyn tilalle luokassa. Niitäkin oli koneessa kahta erilaista. Opettaja myös kertoi, miten kone toimii.
Eiköhän tässä keskutelussa hapolla tarkoitettu lysergihapon dietyylia eli LSD:tä. Kuitenkin huumealueella tämä on.
Oiskohan lsd:eetä