Suomalainen ydinlaitoksenhaltija rajoittamattomaan vastuuseen
PP, 3.2.2005
Poikkeuksellisen vakavan ydinonnettomuuden seurauksena suomalainen ydinvoimalaitoksen haltija voi joutua vastaamaan vahingoista vakuutuskatteen lisäksi myös omaisuudellaan.
Valtioneuvoston torstaina antama esitys eräiden ydinvastuualalla tehtyjen kansainvälisten pöytäkirjojen hyväksymisestä laajentaa ydinvoimalaitosten omistajan vastuuta vakavan onnettomuuden sattuessa. Samalla tarkoitus on parantaa vahinkoa kärsivien asemaa.
Muutoksen myötä laitoksenhaltijan vakuutettavan vastuumäärän vähimmäismäärä korotettaisiin 700 miljoonaan euroon. Suomen valtio joutuisi korvaamaan ydinvahinkoja 700 miljoonan euron ylittävältä osalta aina 1200 miljoonan euroon eli enimmillään 500 miljoonalla eurolla.
Lisäksi sopimusvaltioiden muodostama korvausyhteisö vastaisi vahingoista enintään 300 miljoonalla eurolla, jolloin korvausten yhteismäärä nousisi nykyisestä 350 miljoonasta eurosta kaikkiaan 1500 miljoonaan euroon.
Suomalaisen laitoksenhaltijan vastuu ehdotetaan säädettäväksi rajoittamattomaksi, jolloin laitoksenhaltija voi seurauksiltaan poikkeuksellisen vakavan ydinonnettomuuden johdosta joutua vastaamaan vahingoista hankkimansa vakuutuskatteen lisäksi myös varallisuudellaan silloin kun vahingot ylittävät 1500 miljoonaa euroa.
Samalla ehdotetaan korvattavien vahinkojen alan laajentamista myös ympäristövahinkoihin sekä kanneaikojen pidentämistä henkilövahinkojen osalta.
Ehdotetut säännökset on tarkoitettu tulemaan voimaan kahdessa vaiheessa sitä mukaa kuin edellä mainitut pöytäkirjat tulevat kansainvälisesti voimaan aikaisintaan vuoden 2006 lopulla.
"
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=66832
Jotain rajaa rosvoamiselle on siis jo melkein luvassa. Kanneajasta ei tossa ollu mainintaa - nythän se on niin, että ydinvoimalaa vastaan kanneaika on 10 vuotta, valtiota vastaan 30 vuotta. Säteilyperäisen syövän yleisin latenssiaika on yli 10 vuotta.
PP, 3.2.2005
Poikkeuksellisen vakavan ydinonnettomuuden seurauksena suomalainen ydinvoimalaitoksen haltija voi joutua vastaamaan vahingoista vakuutuskatteen lisäksi myös omaisuudellaan.
Valtioneuvoston torstaina antama esitys eräiden ydinvastuualalla tehtyjen kansainvälisten pöytäkirjojen hyväksymisestä laajentaa ydinvoimalaitosten omistajan vastuuta vakavan onnettomuuden sattuessa. Samalla tarkoitus on parantaa vahinkoa kärsivien asemaa.
Muutoksen myötä laitoksenhaltijan vakuutettavan vastuumäärän vähimmäismäärä korotettaisiin 700 miljoonaan euroon. Suomen valtio joutuisi korvaamaan ydinvahinkoja 700 miljoonan euron ylittävältä osalta aina 1200 miljoonan euroon eli enimmillään 500 miljoonalla eurolla.
Lisäksi sopimusvaltioiden muodostama korvausyhteisö vastaisi vahingoista enintään 300 miljoonalla eurolla, jolloin korvausten yhteismäärä nousisi nykyisestä 350 miljoonasta eurosta kaikkiaan 1500 miljoonaan euroon.
Suomalaisen laitoksenhaltijan vastuu ehdotetaan säädettäväksi rajoittamattomaksi, jolloin laitoksenhaltija voi seurauksiltaan poikkeuksellisen vakavan ydinonnettomuuden johdosta joutua vastaamaan vahingoista hankkimansa vakuutuskatteen lisäksi myös varallisuudellaan silloin kun vahingot ylittävät 1500 miljoonaa euroa.
Samalla ehdotetaan korvattavien vahinkojen alan laajentamista myös ympäristövahinkoihin sekä kanneaikojen pidentämistä henkilövahinkojen osalta.
Ehdotetut säännökset on tarkoitettu tulemaan voimaan kahdessa vaiheessa sitä mukaa kuin edellä mainitut pöytäkirjat tulevat kansainvälisesti voimaan aikaisintaan vuoden 2006 lopulla.
"
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=66832
Jotain rajaa rosvoamiselle on siis jo melkein luvassa. Kanneajasta ei tossa ollu mainintaa - nythän se on niin, että ydinvoimalaa vastaan kanneaika on 10 vuotta, valtiota vastaan 30 vuotta. Säteilyperäisen syövän yleisin latenssiaika on yli 10 vuotta.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Jos jossakin asiassa olemme samaa mieltä niin tässä. Hyvä juttu olisi jos tuo menisi läpi.
Hesarin uutisessa lisää:
"
...
Samalla korvattavien vahinkojen alaa aiotaan laajentaa myös ympäristövahinkoihin ja pidentää kanneaikoja henkilövahinkojen osalta.
Esitys liittyy eräiden ydinvastuualalla tehtyjen kansainvälisten pöytäkirjojen hyväksymiseen ja niiden saattamiseen lakiin. Pöytäkirjojen tarkoituksena on parantaa vakavan ydinonnettomuuden seurauksena vahinkoa kärsivien asemaa.
"
www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1101978446027
nyt jo ympäristökin katsotaan, ainakin jollain tavoin, ydinvoimankin osalta mahdolliseksi vahingon kärsijäksi. Muuthan on kyllä ollu korvausvelvollisia myös ympäristölle aiheutetusta vahingosta.
Esim. Kymijoki on pilattu pysyvästi, ja kun vahinkoa kärsineet takavuosilla vaativat siitä korvausta metsäteollisuudelta, olivat asiaa ajaneet juristit ainoita, jotka jutusta rahaa saivat.
Tämä olikin viimeinen kynnyskysymys ydinenergian positiivisen imagon kannalta. Onneksi tuottajille on Suomessakin näin annettu vastuunkantamisen mahdollisuus aiempaa pitemmälle. Vastuun ylimitoituksella tuottajat toivottavasti todistavat epäilijöille motiivinsa ja kyvyn hallita tuotannon riskejä.
Toivottavasti vainoharhaisimmatkin vastustajat heräävät nyt ajattelmaan muuta kuin omaa ääntään ja osallistuvat yhdessä kamppailuun ilmastonmuutosta vastaan, esim. vähentämällä kulutusta ja muuttamalla asennettaan. Mahdollisuus lisäydinvoimaan saattaisi kasvaa, pidetään peukkuja. :D
Poikkeuksena on tietenkin valitettavat ns. periaatevastustajat, mutta onneksi he jäävät nyt vähemmistöön ja heidan sanojensa painoarvo kokee pahan kolauksen.
Valtakunnassa kaikki hyvin.
"Vastuun ylimitoituksella tuottajat toivottavasti todistavat epäilijöille motiivinsa ja kyvyn hallita tuotannon riskejä."
Jopas vitsin murjasit! Et voi tosissasi olla tuota mieltä.
Mitä ylimitoitusta se semmonen on, jossa ensin on pikkunen oma korvausvelvollisuus, sitten vielä pienempi valtion korvausvelvollisuus, sitten vielä pienempi monen valtion korvausvelvollisuus ja VASTA LOPUKSI KORVATAAN AIHEUTTAJAN OMAISUUDELLA?
Siis kerro nyt missä se vastuun ylimitoitus tapahtuu? jenkeissä korvausvelvollisuus on luokkaa 10 000 miljoonaa euroa.
"jenkeissä korvausvelvollisuus on luokkaa 10 000 miljoonaa euroa."
Voisiko tuolla olla mitään tekemistä semmoisen pienen tilastollisen seikan, kuin asutustiheyden kanssa?
Ehkäpä jenkkejä on enemmän jopa maa-pinta-alaansa nähden...
Eikös suomalaisia ole jotain 15 neliökilometrillä?
Karkea yhteenveto Tshernobylin kustannuksista kolmen maan osalta:
Valko-Venäjä 235 miljardia USD, 30 vuotta
Ukraina 201 miljardia USD, 30 vuotta
Venäjä 3.8 miljardia USD (1992-1998, 3 miljardia erilaisiin avustuksiin)
Yhteensä noin 450 miljardia USD / 3 valtiolla
http://www.chernobyl.info/index.php?userhash=806376&navID=34&lID=2
Näitä sopii hyvin verrata suomen ydinvoimaloiden korvausvastuuseen:
* 250 miljoonaa euroa !
Niin mitä sanoitkaan asukastiheydestä?
"Niin mitä sanoitkaan asukastiheydestä?"
Joo. Olisi pitänyt vääntää rautalankaa eikä tyytyä itsestäänselvyyksiin.
tshernosta tänne oli 1000km
mitä tekoo on asukastiheydellä?
metsät, pellot, järvet, kaikki saastuu. oli asutusta tai ei
eikä edes valtion rajoja ole saasteelle.
"mitä tekoo on asukastiheydellä?
metsät, pellot, järvet, kaikki saastuu. oli asutusta tai ei"
No siinä mielessä ei asukastiheydellä olekaan merkitystä, mutta vaativatko metsät ja järvet taloudellisia korvauksia?
Ehkäpä maan omistajat voivat vaatia jonkin sortin korvauksia, mutta jos jollekin jotain maksetaan, niin ihmisille ne korvaukset maksetaan.
Jos oletetaan, että onnettomuus sattuisi alueella missä asukastiheys olisi 0, niin minkäköhän suuruinen olisi korvaussumma?
"mitä tekoo on asukastiheydellä?"
Selkenikö jo, vai onko asia edelleenkin liian vaikea?
laskeuma-alue voi olla tuhansienkin kilometrien päässä ydinvoimalasta. se vinkkinä siitä, minkä verran ydinvoimalan sijaintimaan asukastiheydellä on merkitystä, kun aiemmat mainintani Ukraina-Valko-Venäjä-Venaja-alueesta ei niinku kertonu sulle mitään. Tietääkseni Suomi/suomalaiset ei ole saanut - tuskin on pyydettykään - mitään korvausta Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden Suomelle/suomalaisille aiheuttamista vahingoista.
"vaativatko metsät ja järvet taloudellisia korvauksia?"
Niiden omistajat voi vaatia korvausta aiheutetun vahingon osalta. Sellaisia voi olla esimerkiksi menetykset elinkeinon harjoittamisesta ja etenkin myyntipuiden ja kalastuselinkeinon osalta vahingot voi olla suuria vahingon kärsijälle.
Pelkästään ympäristölle aiheutettua vahinkoa ei nykyinen ydinvastuulaki korvaa. Muutos luvassa. Ydinvoimayhtiö itse voi tietenkin halutessaan korvata ihan mitä tahansa.
"Jos oletetaan, että onnettomuus sattuisi alueella missä asukastiheys olisi 0, niin minkäköhän suuruinen olisi korvaussumma?"
Riippuu edelleen aiheutetusta vahingosta. Jos vain ympäristölle vahinkoa, ei korvausta. Jaa... luultavasti myös maankäytölle tapahtuneesta haitasta voidaan vaatia korvausta. Kanneaika on joka tapauksessa nykyisellään 10 vuotta.
Esimerkkejä kustannuksista, joita asutulla alueella voi tulla:
http://www.evatech.hut.fi/urban/liite3.html
Pintamaan kuorimisen (pintamaan kuorimien ja uuden mullan levittäminen: kaivinkone, kuorma-auto ja mahdollisesti kauhakuormaaja) on siinä arvioitu maksavan 400€/km2. Halvalta tuntuu vaikka ajattelee puistoa 1km*1km.
"kun aiemmat mainintani Ukraina-Valko-Venäjä-Venaja-alueesta ei niinku kertonu sulle mitään."
Tuolla alueellahan asukastiheys on noin 2 kertaa suurempi kuin Suomessa.
"Riippuu edelleen aiheutetusta vahingosta. Jos vain ympäristölle vahinkoa, ei korvausta."
Miten niin "Riippuu edelleen aiheutetusta vahingosta."? Minähän sanoin:
"Jos oletetaan, että onnettomuus sattuisi alueella missä asukastiheys olisi 0, niin minkäköhän suuruinen olisi korvaussumma?"
Etkö ymmärtänyt että tuo oli hypoteettinen tilanne? Tuskin ydinvoimala voisi hajota tuhansien kilometrien päässä lähimmästä asutuksesta. Sillä tuskin kukaan rakentaisi ydinvoimalaa, tai mitään muutakaan voimalaa satojen kilometrien päähän kaikkialta.
" Jos vain ympäristölle vahinkoa, ei korvausta."
No sen verran kuitenkin ymmärsit. Eli korvausten suuruus on todellakin riippuvainen siitä, että asuuko alueella ihmisiä. Ja jos asuu, niin asukkaiden määräkin vaikuttaa.
Toistan: ydinvoimalan sijaintimaan asukastiheydellä ei ole vaikutusta vahingon suuruuteen. Laskeuma-alueen asukastiheydellä siihen voi olla huomattavakin merkitys.
Korvasvastuu ja vahingon suuruus on kaksi eria asiaa.
"Jos oletetaan, että onnettomuus sattuisi alueella missä asukastiheys olisi 0, niin minkäköhän suuruinen olisi korvaussumma?"
Oletetaan kuitenkin täsmällisyyden vuoksi, että VAHINKOA aiheutetaan alueella, jonka asukastiheys on nolla. Onnettomuus voi todellakin sattua toisessa maassa ja aiheuttaa vahinkoa toiseen maahan.
Tarkasti sanottuna korvaussumma riippuisi aiheutetun vahingon ja korvausvastuun suuruudesta. Vahingon suuruus, korvausvastuun määrä ja korvaussumma ovat kaikki eri asioita.
"Etkö ymmärtänyt että tuo oli hypoteettinen tilanne? Tuskin ydinvoimala voisi hajota tuhansien kilometrien päässä lähimmästä asutuksesta. Sillä tuskin kukaan rakentaisi ydinvoimalaa, tai mitään muutakaan voimalaa satojen kilometrien päähän kaikkialta."
Ymmärsin erittäin hyvin. En vain ymmärrä, miten saan sinulle kerrottua ymmärrettävästi sen, että vahinkoa voidaan aiheuttaa myös maa- ja vesiomaisuudelle, samassa ja/tai eri maassa kuin missä ydinvoimala sijaitsee. Nimenomaan ne onkin ensin näkyvät vahingot kala/koti/maatalouden ohella. Ihmiselle aiheutuneet vahingot, terveyshaitat, näkyvät enimmäkseen vasta useiden vuosien jälkeen.
"
" Jos vain ympäristölle vahinkoa, ei korvausta."
No sen verran kuitenkin ymmärsit. Eli korvausten suuruus on todellakin riippuvainen siitä, että asuuko alueella ihmisiä. Ja jos asuu, niin asukkaiden määräkin vaikuttaa.
"
Nykyinen korvausvastuu EI TODELLAKAAN KOSKE YMPÄRISTÖVAHINKOA. Koeta ymmärtää se.
Korvauksen suuruus ei ole riippuvainen ydinvoimalan sijaintivaltion asukastiheydestä. Sen sijaan vahingon aiheutumispaikan (laskeuma) asukastiheydellä on varmasti suurikin vaikutus sekä vahingon että korvauksen suuruuteen.
Toistan: korvausvastuu ja vahingon suuruus on kaksi eri asiaa. Toistan: ydinvoimalan sijaintimaan asukastiheydellä ei ole vaikutusta vahingon suuruuteen.
Kysymys on nyt siitä, onko korvausvelvollisuuden suuruudella jokin suhde ydinvoimalan sijaintimaan asukastiheyteen - sinä olet sitä mieltä että on (tai voisi olla), minä en ole sitä mieltä että ei. Kerrataanpa sinun 1. viestisi tässä asiassa kokonaisuudessaan, koska näyttää siltä, ettet enää pysy keskustelun aiheessa:
"
Jenkkejä...
Kirjoittanut: Yankee Clipper 4.2.2005 klo 10.58
"jenkeissä korvausvelvollisuus on luokkaa 10 000 miljoonaa euroa."
Voisiko tuolla olla mitään tekemistä semmoisen pienen tilastollisen seikan, kuin asutustiheyden kanssa?
Ehkäpä jenkkejä on enemmän jopa maa-pinta-alaansa nähden...
Eikös suomalaisia ole jotain 15 neliökilometrillä?
"
Valtiot neuvottelevat itsenäisesti omat korvausvastuunsa ydinvoimaloidensa kanssa ydinvastuulakiinsa. Jopa ydinvoimaton Tanska on mukana vakuutuspoolissa saadakseen tarvittaessa mahdollisuuden jonkinlaisen korvauksen jonkun muun maan ydinvoimalaonnettomuuden aiheuttamasta vahingosta.
Voidaan tuota asukastiheyttä ja korvaausvastuuden suuruutta verratakin:
Valtio, asukasta km2, korvausvastuu
Suomi, 17, 250 M€
Saksa, 242, 2500 M€
USA, 32, 10 0000 USD
(Väestötiheystiedot wikipediasta, korvausvastuutiedot voivat valuuttakurssien muutosten vuoksi poiketa todellisista, mutta suhteet ei paljoakaan.)
Minkälaisen riippuvuuden näet asukastiheyksien ja korvasvastuiden välillä?
"ydinvoimalan sijaintimaan asukastiheydellä ei ole vaikutusta vahingon suuruuteen. Laskeuma-alueen asukastiheydellä siihen voi olla huomattavakin merkitys."
Jestas sentään... No mutta eikö kuitenkin melko suuri osa tuosta laskeuma-alueesta sijaitse juuri siinä ydinvoimalan sijaintimaassa?
Anteeksi että minä en perustanut laskujani asukastiheyksiin onnettomuus alueilla, ja vastaavasti mahdollisilla onnettomuus alueilla. Siinä oli ihan tarpeeksi selvittämistä kun hain edes noiden maiden keskimääräiset tiheydet.
"Oletetaan kuitenkin täsmällisyyden vuoksi, että VAHINKOA aiheutetaan alueella, jonka asukastiheys on nolla."
Vertaa:
"Jos oletetaan, että onnettomuus sattuisi alueella missä asukastiheys olisi 0, niin minkäköhän suuruinen olisi korvaussumma?"
Minä en kyllä näe mitään eroa. Eli jospa lopettaisit pilkunviilaamisen. Tiedät kuitenkin mitä tarkoitin.
"Onnettomuus voi todellakin sattua toisessa maassa ja aiheuttaa vahinkoa toiseen maahan."
Puhuinko mitään "maasta"... Hmm, ei nyt oikein muistu mieleen. Kerrataampa:
"Jos oletetaan, että onnettomuus sattuisi alueella missä asukastiheys olisi 0, niin minkäköhän suuruinen olisi korvaussumma?"
Kyllä se sana näyttää olevan ALUE. Ei maa.
"En vain ymmärrä, miten saan sinulle kerrottua ymmärrettävästi sen, että vahinkoa voidaan aiheuttaa myös maa- ja vesiomaisuudelle,"
Enkö minä sanonut jotain tuostakin? Hmm, no kerrataan sekin:
"Ehkäpä maan omistajat voivat vaatia jonkin sortin korvauksia, mutta jos jollekin jotain maksetaan, niin ihmisille ne korvaukset maksetaan."
Asumattomilla alueilla ei ole taloudellisia tappioita, sillä siellä ei ole talouttakaan.
Ja ota nyt hyvä mies huomioon se, että en väittänyt, että nuo summat olisivat laskettavissa jonkin matemaattisen kaavan mukaan.
Muistatko yhtään mitä sanoin?
"Voisiko tuolla olla mitään tekemistä semmoisen pienen tilastollisen seikan, kuin asutustiheyden kanssa?"
Minä vain pohdin sitä, että voisiko sillä olla mitään tekemistä asukastiheyksien kanssa. Myönnän, etten sitä sen tarkemmin määritellyt, mutta puhuin kokoajan mahdollisen onnettomuusalueen asukastiheydestä, ja siten siitä väkimäärästä joka säteilylle altistuisi.
Ehkäpä Yhdysvaltojen asukastiheys ei ole ihan samassa suhteessa suurempi kuin mitä korvaussummat, mutta toisaalta jos siellä on ydinvoimaloita lähelläkään sitä Washingtonista Bostoniin ulottuvaa metropolialuetta, niin siellä ovat asukastiheydet varmasti paljon suomen vastaavia suuremmat, ja aivan varmasti jopa Yhdysvaltojen asukastiheyteen verrattuna itärannikon asukastiheys on ihan toista luokkaa kuin koko maan keskiarvo.
Ja sitten täytyy tietenkin muistaa, että Yhdysvallat on monellakin tavalla euroopan maista poikkeava.
"Toistan: ydinvoimalan sijaintimaan asukastiheydellä ei ole vaikutusta vahingon suuruuteen."
Miten niin?
Jos täällä poksahtaa ydinvoimala, niin voiko laskeuma päätyä vaikka jonnekin kaukoaasiaan?
Eikö voimalan sijainnilla ole mitään vaikutusta tuhoalueen sijaintiin?
Itsekin sanoit:
"Sen sijaan vahingon aiheutumispaikan (laskeuma) asukastiheydellä on varmasti suurikin vaikutus sekä vahingon että korvauksen suuruuteen."
Miten se eroaa siitä mitä minä sanoin alunperin?
"Nykyinen korvausvastuu EI TODELLAKAAN KOSKE YMPÄRISTÖVAHINKOA. Koeta ymmärtää se."
Mitä tarkoitat?
"Eli korvausten suuruus on todellakin riippuvainen siitä, että asuuko alueella ihmisiä. Ja jos asuu, niin asukkaiden määräkin vaikuttaa."
Eikö tuossa ole sama asia?
Eli jos alueella ei ole ihmisiä, niin ei ole taloudellisia tappioitakaan, eikä siten myös taloudellisia korvauksiakaan.
"Minkälaisen riippuvuuden näet asukastiheyksien ja korvasvastuiden välillä?"
Suurinpiirtein sellaisen kuin äkkiä tekaistu teoriani antaisi olettaakin.
Eli Suomessa on pienin asukastiheys, ja pienimmät korvaukset. Saksassa on suurin asukastiheys, ja selvästi suuremmat korvaussummat.
Yhdysvallat tekee selkeän poikkeuksen kuvioon, mutta toisaalta Yhdysvallat jakaantuu vähän Venäjän tapaan eri tiheyksisiin alueisiin. Tästä mainitsinkin Venäjän kohdalla jo aiemmin.
"Mutta Venäjästä pitää mainita, että Venäjällä on laajoja harvaan asuttuja alueita, mitkä tietysti alentavat asukastiheyttä huomattavasti."
joo. Eiköhän tuo muille jo selvinny.
Suomen naurettavan pientä korvausvastuuta (noin 250M€) kannataa verrata lähinnä Saksan vastaavaan, mutta miksei myös jenkkienkin korvausvastuuseen. Sattuneesta syystä saan tähän mukaan asukastiheydetkin ihan vaan vertailun vuoksi:
Valtio; asukasta km2; korvausvastuu
Suomi; 17; 250 M€
Saksa; 242; 2 500 M€
USA; 32; 10 000 milj. USD
Jenkkien korvausvastuusysteemi on kyllä vähän kummallinen: kaksiosainen, joista toinen jälkijättöinen - siis vakuutusmaksuja maksetaan jälkikäteen jos tietty korvaussumma ylittyy. Vaatisi parempaa perehtymistä, mutta eipä taida olla väliä, sillä noin asiallisiin korvausvastuihin ei Suomessa kuitenkaan koskaan päästä.
Lyhyesti sanottuna nykyisen lain mukaan korvataan aiheutetut vahingot. Korvausta voi saada ihmiseen, kotieläimeen, rakennukseen aiheutuneesta vahingosta - kaikesta mistä joku voi osoittaa, että hänen omaisuudelleen tai terveydelleen on onnettomuudesta aiheutunut vahinkoa.
Jos omistat vaikka erämaassa pienen maapalan, jossa on pieni järvi ja joka on jossain tiettömän taipaleen takana ja josta lähimpään rakennukseen on vaikka 100km ja joka on vaikka 1000km:n päässä onnettomuusvoimalasta, ja tämä alue saastuu laskeuman vuoksi, voit saada korvauksen, jos pystyt näyttämään toteen, että olet kärsinyt jotain vahinkoa sen pienen maa-alueen ja järven saastumisen vuoksi. Eräs mahdollinen vahinko on alueen arvon laskeminen saastumisen vuoksi tai sen puhdistamisesta aiheutuvat kustannukset.
Ympäristövahinkoa - siis pelkästään luonnolle aihetettua vahinkoa - ei nykyinen ydinvastuulaki korvaa.
Sotatilasta ja odottamattomasta luonnonmullistuksesta johtuneen onnettomuuden aiheuttamaa vahinkoa ei korvata, kuten ei myöskään terrorismista johtuneen onnettomuuden.
Kanneaika on nykyisin ydinvoimalaa vastaan 10 vuotta, valtiota vastaan 30 vuotta. Säteilyperäisen syövän latenssiaika on yleensä yli 10 vuotta.