Alkavalla metsästyskaudella saa metsästää yli 89 000 hirveä ja peuraa.
Suomen riistakeskus on myöntänyt pyyntiluvat 52 771 hirvelle, 36 191 valkohäntäpeuralle,
169 kuusipeuralle ja 18 metsäpeuralle.
Hirvenmetsästys alkaa lokakuun toisena lauantaina muualla kuin Lapin maakunnassa. (Nykyisin metsästysaika alkaa syyskuun viimeisenä lauantaina).
Jotta metsästysajan lyhentäminen ei lisäisi hirvieläinten aiheuttamia peltovahinkoja, hirven vahtimismetsästys pelloilta on luvallista jo 1.9. alkaen muualla kuin Lapin maakunnassa. Hirvieläimen ajo ja koiran käyttö metsästyksessä ei kuitenkaan ole vielä silloin sallittua. Myös kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran ja valkohäntäpeuran vahtimismetsästys on ensi vuodesta alkaen sallittu alkaen 1.9. syyskuun viimeistä lauantaita edeltävään päivään asti. Vahtimismetsästämiseen haetaan jatkossa tavallinen hirvieläinten pyyntilupa eikä poikkeuslupaa kuten tähän asti.
Lapin maakunnassa hirven metsästysajat poikkeavat muusta maasta. Hirven metsästyksen ensimmäinen jakso on Lapin maakunnan alueella 1.9–15.9. Tämän jälkeen myös Lapin maakunnassa turvataan hirven kiima-aika ja hirven metsästyksen toinen jakso alkaa lokakuun toisena lauantaina kuten muualla maassa. Kolmen pohjoisimman kunnan (Enontekiö, Inari ja Utsjoki) alueella hirven metsästys päättyy marraskuun lopussa. Muualla Lapin maakunnassa metsästys jatkuu vuoden loppuun kuten muuallakin maassa.
Miten meillä olisikaan ilman metsästäjiä...-jos heittäsi ajatuksen, ettei metsästettäisi lainkaan hirvejä.
Tuhot olisi valtavia moninkertaisilla hirvimäärillä.
Hirvien pitkästä historiasta huolimatta vasta toisen maailman sodan jälkeinen aika on merkinnyt sen runsastumista. Maanviljelyksen ja metsätalouden muutos, lapissa avohakkuut ja niiden runsaat taimikot sekä petojen väheneminen vaikuttivat siihen, että hirvelle tuli luonnossa lisää tilaa ja ruokaa. Myös riistan hoidolla on ollut siihen suuri merkitys.
Sepä siitä, hirvipuolen asioista.
Yhteiskunnan muutokset muuttavat metsien eri käyttömuotojen painoarvoa. Metsiin liittyvien palvelujen ja metsien muiden kuin puuntuotannollisten käyttömuotojen merkitys hyvinvoinnille kasvaa entisestään. Luontomatkailualan kasvunäkymät Suomessa perustuvat pitkälti ulkomaisten asiakkaiden määrän lisäämiseen. Metsien virkistyskäytön keskeisin haaste liittyy virkistysmahdollisuuksien kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseen: tarve kehittää palveluita erityisesti suurien väestökeskittymien lähialueilla lisääntyy. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden turvaamiselle haetaan kustannustehokkaita toteutustapoja erilaisista vapaaehtoisista toimista ja olemassa olevien suojelualueiden ennallistamisesta. Metlan raportin tulevaisuudenkuvat on nimetty ”nykyrakenteiden kehittämisen” ja ”aktiivisen muutoksen” vaihtoehdoiksi. Ensin mainitussa vaihtoehdossa nykyrakenteet koetaan hyviksi ja turvallisiksi, eikä niitä pyritä aktiivisesti muuttamaan. Muutoksiin liittyviä riskejä korostetaan enemmän kuin nykyrakenteisiin liittyviä.
Vaikka kovasti puhutaan ilmastonmuutoksesta, ja siihen liittyvistä toiminnoista, se vain ..voisi sanoa..on hämäystä. Sikäli kun muutamilla toimenpiteillä öljyn kulutusta saataisiin alaspäin paljon. Jo yksin matkailu on suuri kuluttaja, mutta sitä ei kukaan tohdi ääneen sanoa politikoista.
Autoala saa helpoilla toimenpiteillä kulutusta alas, mutta siihenkään ei kenenkään rahkeet riitä, sanoa kuin asiat on. Liian suuri työllistäjä, josta ei tohdita poliittisesti mainita mitään, haitoista.
Aivan niin helppo olisi ratkaisu: moottori tehot vain sopivan alas > ehkä n 66 kW ( 90 hv), sen päälle ei lainkaan normaali henkilöautoja laitettaisi teholtaan. Suunnilleen nämä Suomen nopeusrajoitukset maapallolle. Vaikka itse kaipailisin Ruotsin mallia näihin, esim. 70 km/h ja 90 ja 110 km/h myös rajoitukset palvelisi paremmin monissa olosuhteissa rajoituksina. Esim 90 km/h tulisi rekkaliikenteeseen, kuten jo käytännössä näyttää paljon olevankin. Niillä teillä ohitustarve menisi minimiin, kun olisi tienopeus kaikkile samaa. Nyt hallitus esittänee mm kevytperäkärryihin 100 km/h nopeuksia, itse kyllä ottaisin siitä 10 km pois, ja pääpainoa alkaa laittamaan enemmän 90 km/h nopeuksia teille. Meillä kuitenkin tämä kesäaika niin lyhyt, että sen nopeus aika on suht` lyhyt, kun alkaa pimeydet ja liukkaudet, siihen olisi jo ennakkoon 90 km/h passelin tuntuinen nopeus.
Kun näille teille sitten tulee talvinopeudet 80 km/h myöhemmin lokakuussa, 90 km/h korvaisi sen.
Olisi pääosin kaikilla tienkäyttäjillä 90 km/h näillä teillä. Valtatiet sitten vähän korkeampina nopeuksina.
Hevosvoima (hv)> vanha tehon mittayksikkö, jota on käytetty etenkin ajoneuvoista puhuttaessa. Yksi hevosvoima on teho, jolla pystyy nostamaan 75 kilogramman massan nopeudella 1 metriä sekunnissa. Hevosvoima on 0,736 kilowattia (kW).
Suhde hevosvoimaan
1 kW = 1,36 hv.
Sepä siitäkin !
VÄHÄN HAJONTAA JUTTUUN.
-tulkoot samassa esille ajatuksia lisää.
Suomen riistakeskus on myöntänyt pyyntiluvat 52 771 hirvelle, 36 191 valkohäntäpeuralle,
169 kuusipeuralle ja 18 metsäpeuralle.
Hirvenmetsästys alkaa lokakuun toisena lauantaina muualla kuin Lapin maakunnassa. (Nykyisin metsästysaika alkaa syyskuun viimeisenä lauantaina).
Jotta metsästysajan lyhentäminen ei lisäisi hirvieläinten aiheuttamia peltovahinkoja, hirven vahtimismetsästys pelloilta on luvallista jo 1.9. alkaen muualla kuin Lapin maakunnassa. Hirvieläimen ajo ja koiran käyttö metsästyksessä ei kuitenkaan ole vielä silloin sallittua. Myös kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran ja valkohäntäpeuran vahtimismetsästys on ensi vuodesta alkaen sallittu alkaen 1.9. syyskuun viimeistä lauantaita edeltävään päivään asti. Vahtimismetsästämiseen haetaan jatkossa tavallinen hirvieläinten pyyntilupa eikä poikkeuslupaa kuten tähän asti.
Lapin maakunnassa hirven metsästysajat poikkeavat muusta maasta. Hirven metsästyksen ensimmäinen jakso on Lapin maakunnan alueella 1.9–15.9. Tämän jälkeen myös Lapin maakunnassa turvataan hirven kiima-aika ja hirven metsästyksen toinen jakso alkaa lokakuun toisena lauantaina kuten muualla maassa. Kolmen pohjoisimman kunnan (Enontekiö, Inari ja Utsjoki) alueella hirven metsästys päättyy marraskuun lopussa. Muualla Lapin maakunnassa metsästys jatkuu vuoden loppuun kuten muuallakin maassa.
Miten meillä olisikaan ilman metsästäjiä...-jos heittäsi ajatuksen, ettei metsästettäisi lainkaan hirvejä.
Tuhot olisi valtavia moninkertaisilla hirvimäärillä.
Hirvien pitkästä historiasta huolimatta vasta toisen maailman sodan jälkeinen aika on merkinnyt sen runsastumista. Maanviljelyksen ja metsätalouden muutos, lapissa avohakkuut ja niiden runsaat taimikot sekä petojen väheneminen vaikuttivat siihen, että hirvelle tuli luonnossa lisää tilaa ja ruokaa. Myös riistan hoidolla on ollut siihen suuri merkitys.
Sepä siitä, hirvipuolen asioista.
Yhteiskunnan muutokset muuttavat metsien eri käyttömuotojen painoarvoa. Metsiin liittyvien palvelujen ja metsien muiden kuin puuntuotannollisten käyttömuotojen merkitys hyvinvoinnille kasvaa entisestään. Luontomatkailualan kasvunäkymät Suomessa perustuvat pitkälti ulkomaisten asiakkaiden määrän lisäämiseen. Metsien virkistyskäytön keskeisin haaste liittyy virkistysmahdollisuuksien kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseen: tarve kehittää palveluita erityisesti suurien väestökeskittymien lähialueilla lisääntyy. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden turvaamiselle haetaan kustannustehokkaita toteutustapoja erilaisista vapaaehtoisista toimista ja olemassa olevien suojelualueiden ennallistamisesta. Metlan raportin tulevaisuudenkuvat on nimetty ”nykyrakenteiden kehittämisen” ja ”aktiivisen muutoksen” vaihtoehdoiksi. Ensin mainitussa vaihtoehdossa nykyrakenteet koetaan hyviksi ja turvallisiksi, eikä niitä pyritä aktiivisesti muuttamaan. Muutoksiin liittyviä riskejä korostetaan enemmän kuin nykyrakenteisiin liittyviä.
Vaikka kovasti puhutaan ilmastonmuutoksesta, ja siihen liittyvistä toiminnoista, se vain ..voisi sanoa..on hämäystä. Sikäli kun muutamilla toimenpiteillä öljyn kulutusta saataisiin alaspäin paljon. Jo yksin matkailu on suuri kuluttaja, mutta sitä ei kukaan tohdi ääneen sanoa politikoista.
Autoala saa helpoilla toimenpiteillä kulutusta alas, mutta siihenkään ei kenenkään rahkeet riitä, sanoa kuin asiat on. Liian suuri työllistäjä, josta ei tohdita poliittisesti mainita mitään, haitoista.
Aivan niin helppo olisi ratkaisu: moottori tehot vain sopivan alas > ehkä n 66 kW ( 90 hv), sen päälle ei lainkaan normaali henkilöautoja laitettaisi teholtaan. Suunnilleen nämä Suomen nopeusrajoitukset maapallolle. Vaikka itse kaipailisin Ruotsin mallia näihin, esim. 70 km/h ja 90 ja 110 km/h myös rajoitukset palvelisi paremmin monissa olosuhteissa rajoituksina. Esim 90 km/h tulisi rekkaliikenteeseen, kuten jo käytännössä näyttää paljon olevankin. Niillä teillä ohitustarve menisi minimiin, kun olisi tienopeus kaikkile samaa. Nyt hallitus esittänee mm kevytperäkärryihin 100 km/h nopeuksia, itse kyllä ottaisin siitä 10 km pois, ja pääpainoa alkaa laittamaan enemmän 90 km/h nopeuksia teille. Meillä kuitenkin tämä kesäaika niin lyhyt, että sen nopeus aika on suht` lyhyt, kun alkaa pimeydet ja liukkaudet, siihen olisi jo ennakkoon 90 km/h passelin tuntuinen nopeus.
Kun näille teille sitten tulee talvinopeudet 80 km/h myöhemmin lokakuussa, 90 km/h korvaisi sen.
Olisi pääosin kaikilla tienkäyttäjillä 90 km/h näillä teillä. Valtatiet sitten vähän korkeampina nopeuksina.
Hevosvoima (hv)> vanha tehon mittayksikkö, jota on käytetty etenkin ajoneuvoista puhuttaessa. Yksi hevosvoima on teho, jolla pystyy nostamaan 75 kilogramman massan nopeudella 1 metriä sekunnissa. Hevosvoima on 0,736 kilowattia (kW).
Suhde hevosvoimaan
1 kW = 1,36 hv.
Sepä siitäkin !
VÄHÄN HAJONTAA JUTTUUN.
-tulkoot samassa esille ajatuksia lisää.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Liian suuri hirvikanta aiheuttaa paljon tuhoa metsään istutetuille taimikoille. Tuo taimien istustus tapahtuu siis metsän avohakkuiden jälkeen. Itsellä ei enää noin nuoria taimikoita ole metsässä.
Mutta kesämökin eteen järvenrantaan istutetut Terijoensalavat, hirvet söi viime talvena täysin.
Joten hirvien hieman rankenpi harvennus lienee paikallaan. Kun tuo meidänkin istutettu salava rivistö oli lähes sadan metrin pituinen, ja erittäin kaunis katsella. Kun se oli leikkureilla tasattu aivan tasapitkiksi, vajaan kahden metrin korkuiseksi rivistöksi. Joita saivat järven uistinta vetävät veneiliätkin ihailla.
Tänä keväänä ei tarvinnut enää ihailla, kun hirvet oli kalunnut osan pensaista aivan kantoon saakka, osan jättäneet puoliväliin. Kyllä oli törkeä näky, se hyvä puoli salavissa on että ovat aika nopea kasvuisia. Vedin koko salava rivistön poikki noin metrin korkeudelta, niin nyt syyskesällä näyttää jo hieman paremmalta. Kun ovat onneksi kaikki alkaneet kasvaa uudestaan.
En usko juttuasi, pistä kuva todisteeksi, samalla voit näyttää niitä halkaisijaltaan 600mm:n hirsiä