Aika luopua koulupäivän jumalanpalveluksista

Täällä pikkuisen lyhennetty juttu ja keskusteluketju: http://www.hs.fi/paivanlehti/07082017/art-2000005316445.html

Reykjavikin ohjeista: http://keskustelu.suomi24.fi/t/14452360/islannissa-hyva-ohje-koulujen-neutraaliudesta!

Nyt perhe voi tehdä yksilöllisen ratkaisu. Ilmoitus kouluun lukuvuoden alkaessa.

Kirkkohallituksen edustaja on kommentoinut
http://www.hs.fi/paivanlehti/09082017/art-2000005318693.html

Esa Ylikosken kirjoitusta
http://www.hs.fi/paivanlehti/07082017/art-2000005316445.html

Kirkkohallituksen edustaja ohittaa Ylikosken kirjoituksen ydinasian, joka koski sitä, mitä koulu julkisen vallan instituutiona järjestää, liittää ja tarjoaa viralliseen toimintaansa - tai ei enää tarjoa. Kyse oli toistuvista jumalanpalveluksista kirkossa sekä toistuvista seurakuntapappien hartauksista.

Ylikoski ei esittänyt vaatimusta "riisua oma katsomus takin tavoin naulakkoon, kun astutaan kouluun tai työpaikalle". Jokainenhan voi halutessaan esimerkiksi rukoilla itsekseen työpaikkalounaan tai kouluruokailun alussa tai muillaa tauoilla ja väälitunneilla.

Eikä tunnustuksellisten eli sitouttavien hartaustilaisuuksien ja jumalanpalvelusten jättäminen koulupäivien ulkopuolelle estä opetuksen yhteydessä asiallisesti käsittelemästä eri uskontojen piirteitä ja toimintaa. Ja uskonnonopetuksessakin pitäisi käsitellä myös uskonnottomuutta ja sekulaaria tapakulttuuria.

Myös ekskursio kirkkoon tai moskeijaan tai vaikka Vapaa-ajattelijain toimitilaan on täysin mahdollista, kunhan sitä ei tehdä vuodesta toiseen pari-kolme kertaa toistaen (esim. kaksi jumalanpalveluskertaa 9 vuoden aikana tekee 18 kertaa peruskouun aikana, jolloin ei voi puhua ekskursiosta).

Syntyi vaikutelma, että Kirkkohallituksen edustaja haluaisi tuoda koulujen lisäksi tavallisille työpaikoillekin aamuhartaudet ja jumalanpalveluksia työpäivän toimintaan ("kun astutaan kouluun tai työpaikalle").

Kouluissa pitää ehdottomasti ottaa Robert Tiltonin metodit käyttöön jumalanpalveluksissa. Tässä hieman hänen tyylinäytettään: https://www.youtube.com/watch?v=q-OfNwrFy98

Jokainen perhe voi juuri nyt vaikuttaa asiaan omalta kohdaltaan. Lappuun ruksi "oppilas ei osallistu uskonnollisiin tilaisuuksiin"

"Koulun katsomuksellista yhdenvertaisuutta kehittäisi myös elämänkatsomustiedon avaaminen kaikille valittavaksi katsomusaineeksi sekä opetusjärjestelyjen parantaminen. Kyse on lapsen ja nuoren pääsystä oikeuksiinsa."

Tämä olisikin ainoa järkevä ratkaisu, jonka voisi tehdä. Elämänkatsomustiedon opettaminen kaikille uskonnosta riippumatta ja ns. oman uskonnon opetuksen lopettaminen kaikilta. Nimittäin ongelma ei ole evlut- uskonnon opetuksen ja uskonnottomuuden välinen, se on kaikkien uskontojen (ja uskonnottomuuden) samanarvoisuusongelma.

Olen kirjoittanut siitä täällä ja nykyisin enemmän suosimallani Torikahvila- foorumilla, jossa kirjoittamaani linkki:
http://torikahvila.foorumi.eu/viewtopic.php?f=13&t=19955

Eri uskontoja edustavien oppilaiden ja myös uskonnottomien pitäisi periaatteessa olla tasa-arvoisia, mutta näin ei ole ja tilanne pahenee. Yhä epätasa-arvoisempaan tilanteeseen joudutaan, mitä enemmän maahanmuuttoa on, mistä tahansa maista. Ainoa ratkaisu on uskonnonopetus täysin pois kouluista ja ET muokattuna ja uudistettuna tilalle.

Asia oli esillä myös Aamulehdessä https://www.aamulehti.fi/kotimaa/mielipide-aika-luopua-koulupaivan-jumalanpalveluksista-200313113/

Vilkkaampi keskustelu Turuus: Turun Sanomissa (10.8.) http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/3610607/Aika luopua koulupaivien jumalanpalveluksista ja Kirkkohallituksen vastaus (12.8.) http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/3613260/Vapaus valita.

Ajattelemisen aihetta muualakin kuin Vantaalla.
Kirkkoon kuuluvuus ikäryhmittäin:
Vuosi 00-14 15-19 20-39 40-64 65-
2009 75,7% 79,1% 66,3% 67,4% 75,6%
2010 74,4% 78,0% 62,5% 65,4% 75,2%
2011 72,4% 76,8% 60,3% 64,2% 74,9%
2012 70,7% 76,3% 58,5% 63,0% 74,6%
2013 68,6% 75,3% 56,0% 61,4% 74,3%
2014 66,6% 73,8% 53,5% 59,4% 73,5%
2015 64,7% 72,9% 52,4% 58,0% 72,9%
2016 62,7% 71,6% 50,8% 56,5% 72,2%

Olisi hyvä kysyä. Jos ihmisen kasvusta jätettäisiin kokonaan pois
ulkopuolinen opetus henkisestä opastuksesta, kasvamisesta ihmiseksi.
Alkeis- keskikoulussa, ammattioppilaitoksessa, yliopistossa... lopulta tohtorin
hattu päässä. Tulisiko tohtoreita tänä päivänä ilman oman sydämen opastusta
ja korkeimman johdatusta. Ei tulisi. Kaikenlainen sekamelska suodattuu pois ja
ihminen fokusoituu tehtäväänsä suuressa valossa ja suosiossa. Siksi on tärkeä että ne alkuvalmistelut ovat täynnä Jumalan rakkautta jo ensimmäiseltä luokalta ja pientäkin lasta ohjataan Jumalan valoon. Rakkaus ei ole keinotekoista.

Jokainen voi aloittaa oman perheen kohdalla.

Myöös päivähoidossa sama asia.
Nyt on kysymys varhaiskasvatussuunnitelmien perusteiden "saitouttamattomuuden" tulkinnasta.

Kahden vaihtoehtoisen katsomuksellisen tilaisuuden sijasta on parempi, että koulu ja päiväkoti keskittyy vain uskonnolisesti ja katsomuksellisesti sitouttamattomaan toimintaa.

Myös ET-opetuksen laajentuminen on mukana tässä paletissa.
http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005363606.html?share=1b4be13ed32b9ead18e1d607225967c3

Rehtori voisi päättää luopua. Nojautuen lakiin. Ja opetussuunnitelmaan.

Jokainen perhe vooi myös yksin vaikuttaa.

Notta perskeles, se me tehrään.

Juu ihan hyvä meno.
Jotenki ei ainaka mun mielestä enää oikein sovellu koulun velvollisuuksiin 2000-luvulla tuputtaa propagandanomaisesti vaan jotain tiettyä uskontoa, vaan yleisluontosemmin kertoa sit vaikka kaikista (ja toki uskonnottomuudesta myös!)

Antaa pilttien sit itte päättää, et mihin haluuvat uskoa ja mihin eivät.
Varsinki ku toi uskonnollinen aivopesu ei tunnu olevan kovinkaan kalloterveellistä, kuten useammasta tälläkin palstalla trollaavasta ussuaivopestystä hyvin huomaa! :/ Oisko ollu väärät pesuaineet tjtn?

Lappua vaan reksille.

Ilmeisesti tein mä sen..

Uskonnollista painostusta jumalanpalveluksiin

Peruskouluissa leimataan syrjivästi ”osallistumattomiksi” oppilaita, jotka osallistuvat koulussa uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumattomaan toimintaan. Oppilaita nimitetään ”osallistuviin” ja ”osallistumattomiin” lomakkeessa, jossa käytännössä markkinoidaan koulupäivään liitettyjä evankelis-luterilaisia jumalanpalveluksia.

Syrjivä menettely käynnistyy jo koteihin lähetettävän lomakkeen otsikossa ”Koulun uskonnolliset tilaisuudet ja juhlat”. Kun uskonnollisiin tilaisuuksiin ”osallistumattomille” sanotaan järjestettävän vaihtoehtoista ja mielekästä toimintaa, miksi siitä ei ole otsikossa mitään? Miksi otsikkona ei ole koulun tilaisuudet ja juhlat? Miksi mielekkään, uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamattoman toiminnan sisällöstä ei kerrota?

Miksi kahta vaihtoehtoista ohjelmaa ei esitetä tasavertaisina, vaan toinen ensisijaisena ja toinen vaihtoehtona, vaikka on kaksi yhtä arvokasta ohjelmaa? Tai jos yhden ohjelman pitää olla ensisijainen, eikö silloin normaali sitouttamaton tilaisuus ole ensisijainen ja tunnustuksellinen evankelis-luterilainen jumalanpalvelus sille vaihtoehtoinen extra?

Uskonnollisen tilaisuuden, kuten jumalanpalveluksen liittäminen kunnallisen koulun toiminnan osaksi ja sellaisen ensisijaiseksi nostava tarjoaminen on uskonnollista painostusta kohteenaan perheet, joita ei kiinnosta lapsensa osallistaminen uskonnonharjoitukseen koulupäivän yhteydessä. Tarjonta-asetelma myös pakottaa perhettä vastentahtoisesti tuomaan julki suhtautumistaan uskonnollisiin tai uskonnottomiin katsomuksiin, mikä rikkoo arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suojaa.

Mielestämme perusratkaisu tuohon syrjivään asetelmaan ei ole kahden rinnakkaisen ohjelman tarjonnan kehittäminen, vaan se, että koulu ei enää liitä ja tarjoa toimintansa kuuluvana minkään uskontokunnan jumalanpalveluksia, hartauksia ja muuta uskonnonharjoitusta. Kun tilastojen mukaan valtaosa vanhemmistakaan ei vie lapsiaan kirkon jumalanpalveluksiin, koulun ei pidä olla kirkollisempi kuin perheet itse.

On aika luopua pakkoruotsista yhdenvertaisuuslaki kieltää pakon. On aika luopua valehtelusta ei 20v voi olla 14v laki kieltää törkeän valehtelun.

Tässä yksi puheenvuoro: http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2017/10/10/huomio-valtiokirkollisen-vaikuttamisen-hienosaatoon/

Saila Poulterin ja kumppanien mielipidekirjoitukseen Aamulehdessä (17.10.) ja tänään HS:ssa tuli mieleen pikakommenttina seuraavaa:

"Kirjoituksessa on ansionsa, mutta lopussa siihen pujautetaan "uskonnonharjoituksen" (jumalanpalvelukset kirkossa tai hartaustilaisuudet päiväkodissa) järjestäminen päiväkodin ohjelmaan. Sellainen ei ole lain ja ohjeiden mukaista, sillä toiminnan tulee olla "uskonnollisesti sitouttamatonta".
Uskonnollisen tilaisuuden, kuten jumalanpalveluksen liittäminen kunnallisen päiväkodin tai koulun toiminnan osaksi ja sellaisen ensisijaiseksi nostava tarjoaminen on uskonnollista painostusta kohteenaan perheet, joita ei kiinnosta lapsensa osallistaminen uskonnonharjoitukseen tarha- tai koulupäivän yhteydessä. Tarjonta-asetelma "osallistuvista" ja "osallistumattomista" myös pakottaa perhettä vastentahtoisesti tuomaan julki suhtautumistaan uskonnollisiin tai uskonnottomiin katsomuksiin, mikä rikkoo arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suojaa.
Mielestäni perusratkaisu tuohon syrjivään asetelmaan ei ole kahden rinnakkaisen ohjelman tarjonnan kehittäminen, vaan se, että päiväkoti ja koulu ei enää liitä ja tarjoa toimintansa kuuluvana minkään uskontokunnan jumalanpalveluksia, hartauksia ja muuta uskonnonharjoitusta. Kun tilastojen mukaan valtaosa vanhemmistakaan ei vie lapsiaan kirkon jumalanpalveluksiin, päiväkodin tai koulun ei pidä olla kirkollisempi kuin perheet itse. Eihän kaupungin suurimmalle puolueellekaan järjestetä yksinoikeudella omia koululaistilaisuuksiaan.
Ihmisokeussopimukset eivät velvoita edes uskonnonopetuksen järjestämiseen koulussa, puhumattakaan että tarha- tai koulupäivään ympättäisiin jumalanpalveluksia tai hartaustilaisuuksia."

Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornik haluaa ohjata keskustelua uskonnosta uuteen suuntaan. Hänen mielestään on onnetonta, kuinka Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on syntynyt ajattelua, että uskonto ja uskontohistoria pitäisi pyyhkiä pois:


<<<Porin SuomiAreenassa puhut Nadbornik ottaa esimerkiksi keskustelun Suvivirren ja sotilasvalan.

– Itse suuresti hämmästellen katselen tätä keskustelua siitä, pitäisikö Suvivirsi ottaa pois tai olla sanomatta sotilasvalaa armeijassa. Vaikka nämä eivät minulle [juutalaisena] niin sanotusti kuulu, mutta minun mielestäni uskonto on vahva osa suomalaista yhteiskuntaa, Nadbornik toteaa.

Kun itse menin juutalaisesta koulusta lukioon, niin vasta silloin kuulin ensimmäistä kertaa Suvivirren. Ei se minua mitenkään häirinnyt, eikä se edelleenkään häiritse.

Hän pitää virheenä sitä, että monissa Pohjoismaissa on ryhdytty häivyttämään uskonnon opetusta kouluista. Omaa kulttuurihistoriaa ei voi – tai ainakaan kannata – nollata, etenkin kun pohja on toimiva.

– Yritän tuoda sitä esiin, että ollaan ylpeitä siitä historiasta mitä on ja lähdetään siitä rakentamaan eteenpäin. Kun Pohjoismaissa on vallalla sellainen ajattelu, että nollataan kaikki, niin se on mielestäni valtava virhe.

– Eihän taloakaan lähdetä purkamaan perustuksiin, vaan hirret näkyviin ja sitten lähdetään siitä tekemään, jos tarvitsee jotakin parantaa, Nadbornik sanoo.

Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala yhtyi Nadbornikin näkemykseen. Hänen mukaansa uskonnollisen historian poispyyhkiminen merkitsisi oman kulttuurin ja identiteetin unohtamista.

– Senkaltainen ajatus, että uskonnonvapaus olisi täydellisintä silloin, kun yhteiskunnassa uskonnot eivät ollenkaan näy vaan niitä harjoitetaan jossain yksityisesti, niin se on erittäin epäonnistunut. Se kieltää kulttuurihistorian ja toisaalta määrittää uskonnot uudelleen sillä tavalla, etteivät uskonnot siitä itseään tunnista, Kalliala miettii.>>>

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/89032-uusi-avaus-koulujen-suvivirresta-valtava-virhe

Tässä puheenvuoro: http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2017/10/10/huomio-valtiokirkollisen-vaikuttamisen-hienosaatoon/

Ilmoita kouluun, että lapsesi OSALLLISTUU vain ei-uskonnolliseen ohjelmaan.

Voitko Sinä tehdä koululaisen vanhempanan asian eteen?

Kesällä 2017 Richard Dawkins piti tärkeänä, että kristinuskoa opetetaan brittikouluissa, jotta ymmärrettäisiin paremmin eurooppalaista historiaa ja brittiläistä kulttuuria. "Mielestäni on tärkeä osa kulttuuriamme tietää Raamatusta", toteaa Richard Dawkins.

HS:n juttu päivähoidosta ja kirkon aktiivisuudesta päiväkodeissa https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005446797.html unohtaa kokonaan uskonnottomat perheet, joista kuitenkin tulee erittäin suuri osuus päivähoitolapsista varsinkin Helsingissä ja Vantaalla. Helsingissä kastetaan evk-kirkkoon alle 43 prosenttia lapsista. Suurin osa jätetään liittämättä mihinkään uskonnolliseen lafkaan. Katsomuksissa ei ole kysymys vain uskonnoista.
Jutun reportaasiosassa vantaalaisesta päiväkodista paljastuu, mistä kirkon työntekijöiden mukautumisessa hartaushetkistä kasvatustuokioihin on kysymys: maastoutumisesta, kun seurakunnan edustaja toimittajan havainnon mukaan esim. omii kultaisen säännönkin kirkolle nostamalla siinä kohtaa esiin vain Raamatun. Kultainen sääntöhän on tyypillisesti eettinen ohje, joka hyväksytään monissa uskonnoissa ja katsomuksissa, ja se kuuluu vahvasti juuri humanistiseen, ei-uskonnolliseen etiikkaan.
Kultaisen säännön omiminen kuvastaa esimerkinomaisesti mitä tapahtuu, jos päiväkotihenkilöstö luovuttaa uskontokasvatuksen itseltään pois kirkolle – sekä samalla myös, millainen vaara uskonnottomien näkökulmasta on koulun elämänkatsomustiedon aineen ja saavutukset hävittävällä koulun ns. yhteisellä uskontotiedolla, jota jotkut ajavat. Asioita katsottaisiin vain yhden tai useamman uskonnon vinkkelistä, ei laajemmin humanistisen etiiikan ja kriittisen ajattelun ja tiedepohjaisuuden mukaan eikä avoimesti asioita tarkastellen.
Varhaiskasvatuslaista poistettiin uskontokasvatus ja valrhaiskasvatusssuunnitelmien valtakunnalllisten perusteiden mukaan toiminnan tulee olla "uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamatonta". Nyt kirkko ja osin OPH ja osin päivähoitoväki miettivät ja kokeilevat, miten tuon linjauksen voisi parhaiten kiertää. Vastuu on kunnilla!

Julkaisemme Helsingin seudun vapaa-ajattelijain kehittämisesityksen Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunnalle seuraavassa kokonaisuudessaan:
”Helsingin kaupungin peruskouluissa leimataan syrjivästi ”osallistumattomiksi” oppilaita, jotka osallistuvat koulussa uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumattomaan toimintaan. Oppilaita nimitetään ”osallistuviin” ja ”osallistumattomiin” lomakkeessa, jossa käytännössä markkinoidaan koulupäivään liitettyjä evankelis-luterilaisia jumalanpalveluksia.
Syrjivä menettely käynnistyy jo koteihin lähetettävän lomakkeen otsikossa ”Koulun uskonnolliset tilaisuudet ja juhlat”. Kun lomakkeessa sanotaan uskonnollisiin tilaisuuksiin ”osallistumattomille” järjestettävän vaihtoehtoista ja mielekästä toimintaa, miksi siitä ei ole lomakkeen otsikossa mitään? Miksi otsikkona ei ole koulun tilaisuudet ja juhlat? Miksi mielekkään, uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamattoman toiminnan sisällöstä ei kerrota?
Miksi kahta vaihtoehtoista ohjelmaa ei esitetä tasavertaisina, vaan toinen on selvästi ensisijaisena ja toinen toissijaisesti sen vaihtoehtona, vaikka pitäisi olla kaksi yhtä arvokasta ohjelmaa? Tai jos yhden ohjelman pitää olla ensisijainen, eikö silloin normaali, uskonnollisesti sitouttamaton tilaisuus ole ensisijainen ja tunnustuksellinen evankelis-luterilainen jumalanpalvelus sille vaihtoehtoinen extra? Koulun toiminnanhan pitäisi olla uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta.
Uskonnollisen tilaisuuden, kuten jumalanpalveluksen liittäminen kunnallisen koulun toiminnan osaksi ja sellaisen ensisijaiseksi nostava tarjoaminen on uskonnollista painostusta kohteenaan perheet, joita ei kiinnosta lapsensa osallistaminen uskonnonharjoitukseen koulupäivän yhteydessä. Tarjonta-asetelma myös pakottaa perhettä vastentahtoisesti tuomaan julki suhtautumistaan uskonnollisiin tai uskonnottomiin katsomuksiin, mikä rikkoo arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suojaa.
Mielestämme perusratkaisu tuohon syrjivään asetelmaan ei ole kahden rinnakkaisen ohjelman tarjonnan kehittäminen, vaan se, että koulu ei enää liitä ja tarjoa toimintansa kuuluvana minkään uskontokunnan jumalanpalveluksia, hartauksia ja muuta uskonnonharjoitusta. Kun tilastojen mukaan valtaosa vanhemmistakaan ei vie lapsiaan kirkon jumalanpalveluksiin, koulun ei pidä olla kirkollisempi kuin perheet itse. Eihän kaupungin suurimmalle puolueellekaan järjestetä yksinoikeudella omia koululaistilaisuuksiaan. Katsomusten ja puolueiden esittely tulee hoitaa muulla tavalla. Liitämme mukaan Reykjavikin kaupungin ohjeen.

Helsingin seudun vapaa-ajattelijat ry”

LIITE
Reykjavikin kaupungin ohjeet kouluille

”Reykjavikin kaupungin säännöt yhteistyöstä uskonnollisten ja katsomuksellisten yhdistysten kanssa kouluissa, tarhoissa ja kerhoissa. (Alla materiaaleilla tarkoitetaan painettua tekstiä, kuvia ja elokuvia.)

1. Koulun tehtävä on opettaa uskonnoista ja katsomuksista opetussuunnitelmien ja oppikirjojen mukaan
2. Uskonnolliset ja katsomuksellisten yhdistysten eivät saa harjoittaa toimintaansa koulu- ja työaikana. Tämä koskee kaikkia käyntejä ja materiaalin jakamista.
3. Opettajat ja ohjaajat voivat pyytää kouluihin uskonnollisia ja katsomuksellisia järjestöjä osana opetusta. Se tulee olla opettaja/ohjaajavetoista ja opetussuunnitelman mukaista.
4. Tutustumis- ja muut käynnit kirkoissa ja vastaavissa tulevat olla opettaja/ohjaajavetoisia ja opetussuunnitelman mukaisesti.
5. Oppilaat voivat seurata mutta ei osallistua rituaalisiin seremonioihin eikä saa olla kyse indoktrinaatioista tai materiaalin jakamisesta.
6. Uskonnolliset ja katsomukselliset järjestöt eivät saa järjestää konfirmaatioita ja siihen liittyvää opetusta kouluaikana, ettei se häiritse koulutyötä.
7. Koulujen tulee sopia vanhempien kanssa mitä kriisipalveluja voidaan käyttää. Lähiympäristössä voi olla kyse asiantuntijoista, uskonnollisten ja katsomuksellisten yhdistysten edustajista tai muita ammattiryhmiä. Jumalanpalvelukset ja rukoilut järjestetään kouluajan ulkopuolella.
8. Perinnelaulut ja tiettyihin vuodenaikoihin kuuluvat virret ja kuvaelmat katsotaan kuuluvan yleissivistykseen ja perinteisiin.

Näillä säännöillä halutaan varmistaa, että kaikkiin uskonto- ja katsomuskuntiin kuuluvat voivat osallistua koulutyöhön. Kristinuskosta ja maailmanuskonnoista, filosofiasta, filosofeista, etiikasta ja islantislaisesta kulttuurista opettaminen on kaikkien kaupungin koulujen tärkeä tehtävä. Indoktrinointi ja vain jostakin yhdestä uskonnosta opettaminen ei kuulu julkisen koulun tehtäviin. Vanhempien tehtävänä on opettaa omaa uskontoaan ja filosofiaansa. Reykjavikin kaupungin henkilökunnan kuuluu toimia Islannin hyväksymien ihmisoikeussopimusten ja konventioiden mukaan.

Jos näiden sääntöjen tulkinnasta tulee erimielisyyttä, ne käsitellään Koulu- ja kerhoneuvostoissa. Koulu- ja kerhoneuvostoissa tulee valita komitea joka arvio kokemuksia vuoden päästä tämän sopimuksen alkamisesta ja käydä läpi ongelmat. Tässä ko

Kirkosta eroamisissa 35 000 eron raja ek.fi-palvelussa ylittyy tänään: ks. http://3rdw.net/eroakirkosta/

Se on enemmän kuin kahtena edellisenä vuotena tässä vaiheessa tai marraskuun loppuun mennessä.

Luvussa eivät ole mukana ne erot, joissa huoltaja eroaa kirkosta yhdessä lapsen/lasten kanssa. Sehän tapahtuu kirjallisella ilmoituksella, johon saa tulostettua lomakkeen ek.fi-palvelusta. Lomake ostitetaan tai toimitetaan maistaattiin.

Luvussa eivät myöskään näy ne luvut, jossa netissä aiemmin eronnut/eronneet vanhemmat erottavat pelkästään lapsensa. Siihen ei ole erillistä lomaketta, mutta voi käyttää em. lomaketta ja jättää vanhemman eroamiskohdan tyhjäksi. Molempien huoltajien allekirjotiukset tarvitaan. Kuitenkaan vanhempien ei tarvitse olla itse eronnut kirkosta.

Lapset voi erottaa myös vapaamuotoisella kirjallisella ilmoituksella, jossa vain kerrotaan, mistä seurakunnasta erotaan, mitkä ovat lasten nimt ja henkilötiedot ja lopussa päiväys ja molempien huoltajien alleekirjoitukset.

Jos vanhemmat eivät vie lapsiaan kirkkoon, asiaa ei pidä delegoida kunnan palkollisillekaan.

Uskonnonopetus on ylivoimaisesti tärkein oppiaine koulussa, koska sen kautta oppilaat voivat oppia tuntemaan Jeesuksen Kristuksen omana Vapahtajanaan ja Herranaan ja saada iankaikkisen elämän Jumalan valtakunnassa. Mikään muu oppiaine ei pysty samaan.
Ihmisen tärkein kysymys onkin, missä hän viettää iäisyytensä.

Ns. ET opetus ei pelasta ketään, ellei siihen sisälly evankeliumin julistus.

"Uskonnottomien syrjintäkokemukset liittyvät koulujen lukuvuoden ja työpäivän viralliseen ohjelmaansa liittämiin evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalveluksiin ja hartaustilaisuuksiin"

Mitä syrjintää se muka on, että uskonnottomille julistetaan Jumalan sanaa, jonka kautta he voivat saada syntinsä anteeksi, oppia tuntemaan Jeesuksen Kristuksen omana Vapahtajanaan ja Herranaan ja saada iankaikkisen elämän Jumalan valtakunnassa?
Päinvastoin se on mitä suurinta rakkaudentyötä heitä kohtaan. Sen suurempaa asiaa ei ole olemassakaan, kuin ihmisen pelastuminen iankaikkiselta kadotukselta. Siksi koulujen jumalanpalveluksiin, hartaustilaisuuksiin ja uskonnon opetuksiin tulee nimenomaan panostaa eikä taistella niitä vastaan.

Ajatellaanpa oppilaan tulevaisuutta. Ehkä jonakin päivänä hän makaa kuolinvuoteellaan. Mitä hyötyä hänelle siinä tilanteessa on siitä, että hän EI ole saanut kuulla koulussa julistusta Jumalasta ja Jeesuksesta?
Entä mitä hyötyä hänelle siinä tilanteessa on jostain ET-opetuksesta, jota hän on saanut koulussa?
Olisi kiva saada vastaus näihin kysymyksiin ketjun aloittajalta.

Toivottavasti olisivat päättäjät nyt sen verran viisaita ,että eivät luopuisi perinteisestä kirkosta ja myöskin kouluja saisi tulla, jotka perustuisivat myöskin uskonnollisiin asioihin.

"Toivottavasti olisivat päättäjät nyt sen verran viisaita ,että eivät luopuisi perinteisestä kirkosta ja myöskin kouluja saisi tulla, jotka perustuisivat myöskin uskonnollisiin asioihin"

juuri näin! Jos haluamme ajatella lapsien parasta, niin kaikki koulun opetus pitäisi pohjautua kristillisiin arvoihin. Ennen näin olikin suurelta osin ja silloin ei kukaan puhunut mistään syrjinnästä. Kaikki olivat tyytyväisiä ja opetus ongelmatonta.
Ongelmia syntyi heti kun alettiin puhua tasa-arvosta. Tasa-arvo keskustelulla ihmisistä tehtiin eriarvoisia ja tyytymättömiä. Sen jälkeen lääkkeeksi "eriarvoisuuteen" tarjottiin jumalattomia opetusohjelmia ja vääriä oppeja.

Ilmoitus kouluun, että OSALLISTUU vain ei-uskonnolliseen ohjelmaan.

Luultavammin kaikki opettajat eivät noudata sitä yhdenvertaisuutta ja pakottaa uskonnottomien perheen oppilaita jumalanpalvelukseen sanomalla niille: "hyvää se vain sinulle tekee".
Ajatellaan nyt vaikka sitä jos vaikkapa hihhuli-kansanedustaja Laura Huhtasaari olisi koulussa opettajana (onneksi ei ole). Huomioisiko hän uskonnottomien perheen lapset!? Ei varmastikaan vaan hän ajattelisi siinäkin vain omaa kapeakatseista omaa mielipidettä asiasta ja passittaisi nekin jumalanpalvelukseen!!

tämä oli odotettavissa;nyt.joka uskontokunnille OMA PÄIVÄKOTI.EN AIO LUOPUA RUOKARUKOUKSESTA.OLEN LUTERILAINEN.EN AAMU ENKÄ ILTA RUKOUKSESTA.SE ON MINULLE PYHÄ!!!!!!EN ALISTU TÄHÄN.SE ON MINULLE PYHÄ!!!!!!nyt päättäjät kaivakaa kuvetta.TÄMÄ ASIA ON MINULLE PYHÄ!!!!!!!!!!!

Ilmoita, että lapsi osallistuu vain ei-uskonnolliseen ohjelmaan.

Monissa kouluissa itsenäisyyspäivän juhla korvaa tänä vuonna koulun yhteisen joulujuhlan. Se on ihan ok sinänsä.

NYT on kuitenkin vaara siitä, että "joulukirkkoa" eli jumalanpalvelusta markkinoidaaan jonkinlaisena joulujuhlana , vaikka jumalanpalvelus ("jouukirkko") ja joulujuhla ovat aivan eri asioita (myös OPH:n ohjeiden mukaan).

Rehtorit sais luopua kokonaan. Mutta jokainen perhe voi luopua ja hoitaa itse miten haluaa.

Sano se!