Itä- ja Pohjois-Suomen työttömyystilanne on ollut ja on edelleen maan huonoin. Tämä todettiin selkeästi eilisessä A-Studiossa ja jopa kuntaministeri Manninen oli tätä mieltä. Sitten näytettiin karttaa, jossa kuntien taloutta vertailtiin pitkin maata. Siinä hyvin ja huonosti menestyviä kuntia oli pitkin maata tasaisemmin. Kuntaministeri Manninen, muuten uskovainen mies, kertoi ilmeenkään värähtämättä, että esim. korkean työttömyysasteen Salla on esimerkki kunnasta, jonka talous on kuitenkin hyvin hoidettu. Tämä on oikein tyypillistä kepulaista ketkuilua.
Kuntaministeri Manninen jätti tietenkin kertomatta sen, miksi Sallan talous nyt monen surkea vuoden jälkeen näyttää edes kohtuulliselta. Sellainen yhtälö, jossa kuntatalous on muka hyvä ja työttömyysaste suuri, ei voi ihan normaalijärjellä ajateltuna pitää nimittäin paikkaansa. Eikä se pidäkään.
Verrataanpa nyt kahta kuntaa. Toista nimitän elätiksi (Salla) ja toista maksajaksi (Oivan kotikunta Vantaa). Tämän elätin tuloista kolmannes tulee veroista ja melkein puolet valtionavuista. Maksajakunnan eli Vantaan kohdalla verot muodostavat tuloista kaksi kolmannesta ja valtionavut 5 prosenttia. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että Vantaan tapaiset kunnat maksavat tällaisten elättikuntien kustannuksista noin puolet.
Ja sen vuoksi näiden Sallojen kuntatalous näyttää sitten kohtuulliselta.
Samaan aikaan Vantaan oma talous on melkoisesti kuralla niin, että kyse alkaa olla kriisikunnasta. Kuntalaisten verotaakka kasvaa koko ajan. Jos Vantaa saisi yhtä ruhtinaallisesti valtionapua kuin Salla, Vantaalla olisi talous loistokunnossa, kuntaverotus alhainen ja kaupungilla olisi varaa kustantaa asukkailleen viikon laskettelureissu Lapissa.
Tällaista on suomalainen, tai oikeammin kepulainen kuntapolitiikka. Hyvään työllistämisasteeseen pääseviä kuntia kuten Vantaata kurjistetaan ja tehdään kaikki voitava taloudellisesti toimeliaan alueen kasvun hidastamiseksi. Samaan aikaan rahaa työnnetään tällaisiin auringonlaskun kuntiin kuten Salla, jossa eletään vuodesta toiseen kädestä suuhun periaatteella.
Ja kaiken kiitokseksi kuntaministeri Manninen kehuu kuinka hyvin Sallan kuntataloutta on hoidettu. Ei hän kiitä siitä maksajia, vaan saajan edustajaa. Sama kuin kiittäisi kaikkia avustuksen saajia siitä, että joku on avustanut heitä. Manninen ei tietenkään ihan suorassa tv-lähetyksessä kehdannut kiitellä itseään ja puoluettaan siitä, kuinka se on saanut kusetettua eteläisen ja läntisen Suomen kaupunkilaisveronmaksajia.
Kuntaministeri Manninen jätti tietenkin kertomatta sen, miksi Sallan talous nyt monen surkea vuoden jälkeen näyttää edes kohtuulliselta. Sellainen yhtälö, jossa kuntatalous on muka hyvä ja työttömyysaste suuri, ei voi ihan normaalijärjellä ajateltuna pitää nimittäin paikkaansa. Eikä se pidäkään.
Verrataanpa nyt kahta kuntaa. Toista nimitän elätiksi (Salla) ja toista maksajaksi (Oivan kotikunta Vantaa). Tämän elätin tuloista kolmannes tulee veroista ja melkein puolet valtionavuista. Maksajakunnan eli Vantaan kohdalla verot muodostavat tuloista kaksi kolmannesta ja valtionavut 5 prosenttia. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että Vantaan tapaiset kunnat maksavat tällaisten elättikuntien kustannuksista noin puolet.
Ja sen vuoksi näiden Sallojen kuntatalous näyttää sitten kohtuulliselta.
Samaan aikaan Vantaan oma talous on melkoisesti kuralla niin, että kyse alkaa olla kriisikunnasta. Kuntalaisten verotaakka kasvaa koko ajan. Jos Vantaa saisi yhtä ruhtinaallisesti valtionapua kuin Salla, Vantaalla olisi talous loistokunnossa, kuntaverotus alhainen ja kaupungilla olisi varaa kustantaa asukkailleen viikon laskettelureissu Lapissa.
Tällaista on suomalainen, tai oikeammin kepulainen kuntapolitiikka. Hyvään työllistämisasteeseen pääseviä kuntia kuten Vantaata kurjistetaan ja tehdään kaikki voitava taloudellisesti toimeliaan alueen kasvun hidastamiseksi. Samaan aikaan rahaa työnnetään tällaisiin auringonlaskun kuntiin kuten Salla, jossa eletään vuodesta toiseen kädestä suuhun periaatteella.
Ja kaiken kiitokseksi kuntaministeri Manninen kehuu kuinka hyvin Sallan kuntataloutta on hoidettu. Ei hän kiitä siitä maksajia, vaan saajan edustajaa. Sama kuin kiittäisi kaikkia avustuksen saajia siitä, että joku on avustanut heitä. Manninen ei tietenkään ihan suorassa tv-lähetyksessä kehdannut kiitellä itseään ja puoluettaan siitä, kuinka se on saanut kusetettua eteläisen ja läntisen Suomen kaupunkilaisveronmaksajia.
Vastaukset 2
Vanhimmat
... saamista yhteiskunnallisista palveluista tuottaa juuri kunta, koulutus, sairaanhoito,jne. Eri kunnissa on varsin erilainen tulotaso. Valtionosuudet näyttelevät lähes puolta kuntien tuloista. Valtionosuuksien jaossa suoritetaan sellainen tasaus kuntien välillä, että kaikille kansalaisille taataan suurinpiirtein samantasoinen palvelu. Kyseessä ei ole huonosti tai hyvin menestyvä kunta, vaan yksinkertaisesti köyhempi tai rikkaampi asujaimisto kunnassa.
Pidän aivan luonnollisena, että kotikuntani Vantaa ei saa niin paljon valtionapua asukasta kohti kuin Salla. Minäkin olen omalta osalttani kohentamassa Vantaan verotuloja, sillä eläkkeeni on verraten suuri.
Oivan ja ilmeisesti myös Kepun maailmankuva lähtee jostain mystisesta liikkumattomuuden tilasta. Aivan kuin olisi sama missä ihmiset asuvat ja mitä tekevät. Kansalaisilla on samat oikeudet peruspalveluihin, vaikka he tekisivät kaikkensa sen eteen, ettei tarvitse itse ponnistella näiden etujen vuoksi.
Modernin yhteiskunnan talousjärjestelmä ei ole stabiili. Se on dynaaminen hakiessaan optimaalista etua. Esimerkiksi kaivuuyritys ei toimi siten, että se aina vaan jatkaa lapiolla kaivavien palkkaamista samaan aikaan kun muualla koneet tekevät saman työn murto-osassa siitä ajasta. Aivan samaan tapaan aluepolitiikassa pitäisi suosia tehokkuutta eikä ikuista stabiiliuden tilaa, jossa dynaamiset maksavat paikalleen jääneiden löhöilyn.
Kyllä ihmiset ansaitsevat toki sen, että heitä kohdellaan samalla tavoin. Ei siitä ole kysymys. Kysymys on siitä, pitääkö jatkuvasti suosia sellaisia rakenteita, joissa sama suhde maksajien ja elättien kesken jatkuu. Kun tiedetään, ettei tällaisilla Salloilla ole mitään omaehtoista tulevaisuutta, niin miksi ihmeessä ei panna niitä saattohoitoon, että asiat edes tulevaisuudessa olisivat paremmin. Miksi näiden alueiden nuorien koulutukseen ei satsata niin, että heidän valmiutensa muuttaa parempiin oloihin edistyisi.
Suomen kaikki köyhät ovat siis mielestäsi kasaantuneet Itä- ja Pohjois-Suomeen, koska siellä kepulaisten elättikuntien osuus on ylivoimaisesti suurin. Nyt olisi hyvä kysyä, miksi sinne ovat kaikki köyhät ja kipeät kokoontuneet. Näin ei ole suinkaan olut vain Lipposen hallitusten aikana, vaan myös ennen ja jälkeen Lipposen. Eikö tällainen herätä kenessäkään ihmetystä ja kysymyksiä.