Talvisäilytys, ulkona vai sisällä

Tunnen yrittäjän jolla on suuria lämmitettyjä halleja moottoriveneiden talvisäilyttämiseen ja hän kertoi että hän ei anna lupaa tehdä mitään huoltotoimenpiteitä moottoriveineisiin niiden lämmitettyjen hallien sisäpuolella sillä jos joku aiheuttaa tulipalon niin siinä voi tuhoutua satojen tuhansien eurojen edestä moottoriveneitä.

Ei tarvitse olla kuin yksi huolimaton moottoriveneen huoltaja / korjaaja ja vahingot on erittäin suuria ja jos ottaa vakuutusyhtiöltä sellaisen vakuutuksen että vakuutusyhtiö korvaa vahingot niin silloin moottoriveneiden talvisäilytyksen hinta nousee niin korkeaksi että ei saa silloin halleja täyteen talvikaudeksi moottoriveneitä.

Korjatkaa moottoriveneenne muualla kuin missä on vieri vieressä talvisäilytyksessä lämpimässä hallissa moottoriveneitä - häh.

Elämä kallis osake halpa.

Tuolla noita samoja osakkeita esim Paraisilla ollut myynnissä jo vuosikymmenen. Ei kovin kuumat markkinat :)

Kotipihan tallissa on hyvä paikka paatille.

Köyhälle kaikki on kallista. Olutpulloa ei kannata ostaa koska sillä hinnalla saa 2 kiloa perunoita. Eikä niitäkään kannata kaikkia syödä vaan jättää osa siemenperunoiksi.

Korjaukset onkin ainut syy mikä puhuu lämpimän hallin puolesta, muuten ei päätä ei häntää polttaa yksi perheloman hinta tuohon. N 5 vuotta sitten pidin yhden talven lämpimässä moottorinvaihdon ja muiden saneerausten vuoksi, mutta en kokenut sitä mitenkään "lyömättömäksi". Venettä ei tullut kunnolla inventoitua ja siivottua syksyllä "kun vaan ikkunat jätti raolleen", ja silti samat hommat esim moottorille tein. Ainut helpotus syksyllä oli jättää tekemättä patjojen roudaaminen varastoon ja peittely; n 4h projekti, jonka teen mielelläni parin-kolmen tonnin hyödyllä.

Hyvä kommentti, kuten monet muutkin tässä keskustelussa.

Sisällä lämpimässä säilytetään tietysti ja selitykset alkaa kun fyrkka loppuu. Niin se on.

Missä mielessä pahinta säilyttää ilman pressuja taivasalla ?
Paketoituun veneeseen taas riittää hyvin pieni ilmareikä, jos sitä esimerkiksi lämmitetään puhaltimella sisältä.

Säilytin kerran 2 talvea ilman pressuja taivasalla. Tosin lapioin lumia aina välillä pois ja keväällä ronskisti isoimpia jääpaloja pois sekä tarkkailin tilannetta. Minkäänlaisia vauriota ei tullut, tai ei ainakaan seuraavana 10 vuotena ole ilmennyt. Kyseessä tosin pieni 5-metrinen tuulilasivene jossa ei ole hirveästi koloja ja nurkkauksia ym. Joidenkin mukaan veneen olisi pitänyt hajota säleiksi jäiden takia.

Jäämiess kirjoitti:

Säilytin kerran 2 talvea ilman pressuja taivasalla. Tosin lapioin lumia aina välillä pois ja keväällä ronskisti isoimpia jääpaloja pois sekä tarkkailin tilannetta. Minkäänlaisia vauriota ei tullut, tai ei ainakaan seuraavana 10 vuotena ole ilmennyt. Kyseessä tosin pieni 5-metrinen tuulilasivene jossa ei ole hirveästi koloja ja nurkkauksia ym. Joidenkin mukaan veneen olisi pitänyt hajota säleiksi jäiden takia.

Lue lisää

Omakohtaisen kokemuksen laajentaminen absoluuttiseksi totuudeksi muistuttaa rokotuskeskustelua 😅 tämä siis molempiin suuntiin.
Suurin osa veneistä säilytetään pakkasessa ulkona eikä ne heti hajoa käsiin. Sopivana talvena ulkona säilytys voi olla lämmintä hallia parempi vaihtoehto. Kuiva hidas talven alkaminen kuivattaa veneen jopa paremmin kuin lämmin halli.

Toisaalta kosteat säät, jotka sahaavat nollan nurkilla voivat aihettaa ja pahentaa vaurioita, kun vesi nesteenä tunkeutuu rakenteeseen ja sitten jäätyessään laajenee. Kosteus voi homehduttaa veneen, vaikka olisi huolellinenkin. Jos riskit toteutuisivat kaikilla veneillä joka talvi, ei niitä säilytettäisi ulkona.

Säiden armoilla ollaan säiden armoilla, mutta ei tästä riitaa saada aikaan.

Fernut kirjoitti:

Omakohtaisen kokemuksen laajentaminen absoluuttiseksi totuudeksi muistuttaa rokotuskeskustelua 😅 tämä siis molempiin suuntiin.
Suurin osa veneistä säilytetään pakkasessa ulkona eikä ne heti hajoa käsiin. Sopivana talvena ulkona säilytys voi olla lämmintä hallia parempi vaihtoehto. Kuiva hidas talven alkaminen kuivattaa veneen jopa paremmin kuin lämmin halli.

Toisaalta kosteat säät, jotka sahaavat nollan nurkilla voivat aihettaa ja pahentaa vaurioita, kun vesi nesteenä tunkeutuu rakenteeseen ja sitten jäätyessään laajenee. Kosteus voi homehduttaa veneen, vaikka olisi huolellinenkin. Jos riskit toteutuisivat kaikilla veneillä joka talvi, ei niitä säilytettäisi ulkona.

Säiden armoilla ollaan säiden armoilla, mutta ei tästä riitaa saada aikaan.

Lue lisää

Niin vastasin viestiin jossa puhettiin säilyttämisestä taivasalla ILMAN pressuja. Ainakin tuuletus on silloin kunnossa.

Minulla on 200w pakkasvahti hytissä ja 100w lämpöpatteri moottoritilassa. Yritän näin pitää kosteutta loitolla. Vene pihalla pressun alla.

Anonyymi kirjoitti:

Minulla on 200w pakkasvahti hytissä ja 100w lämpöpatteri moottoritilassa. Yritän näin pitää kosteutta loitolla. Vene pihalla pressun alla.

Nyt en ymmärrä. Miksi pitäisi olla pakkasvahtia tai lämppäriä pressun alla, jos pressu on ilmavasti (esim päistä auki), hytin ja muiden umpitilojen ikkunat/venttiilit ovat auki ja patjat/kankaat yms ovat pois?

Anonyymi kirjoitti:

Nyt en ymmärrä. Miksi pitäisi olla pakkasvahtia tai lämppäriä pressun alla, jos pressu on ilmavasti (esim päistä auki), hytin ja muiden umpitilojen ikkunat/venttiilit ovat auki ja patjat/kankaat yms ovat pois?

Lue lisää

Tietää ainakin , että veneessä on kuivaa. Moottoritilassa eivät paikat ruostu. Maksaahan tämä pari sataa vuodessa, mutta ei se ole mitään verrattuna mahdollisiin homeeseen ja ruostevaurioihin. Ja sammutan kyllä kabiinin lämmittimen kun nämä syksyn sadekelit loppuu.

Edes umpimärkä 0-asteinen ilma ei sisällä absoluuttisesti paljoakaan vettä. Eikä ainakaan mun veneessä ole koskaan nähty kondenssivettä sisällä, kaikki luukut ovat raollaan ja pressu erittäin hyvin tuulettava. Pelkkä pressu veneen päällä pitää veneen aavistuksen lämpimämpänä, koska pressu estää lämmön säteilyn avaruuteen. Veneen sisällä tietenkin vielä lämpimämpää kuin kannella ja pienikin ero estää kondension.

Anonyymi kirjoitti:

Edes umpimärkä 0-asteinen ilma ei sisällä absoluuttisesti paljoakaan vettä. Eikä ainakaan mun veneessä ole koskaan nähty kondenssivettä sisällä, kaikki luukut ovat raollaan ja pressu erittäin hyvin tuulettava. Pelkkä pressu veneen päällä pitää veneen aavistuksen lämpimämpänä, koska pressu estää lämmön säteilyn avaruuteen. Veneen sisällä tietenkin vielä lämpimämpää kuin kannella ja pienikin ero estää kondension.

Lue lisää

On myös syytä miettiä minkä verran sähköä kuluu talven aikana, jos siellä pidetään satoja Watteja kulutusta päällä.
Näinä ilmaston pelastus aikoina tulisi myös energian kulutus ottaa huomioon.
Kun tekstiilit tuo veneestä pois ja sinne järjestää tuuletuksen, niin lompakko kiittää.
Masaesbosta

Anonyymi kirjoitti:

On myös syytä miettiä minkä verran sähköä kuluu talven aikana, jos siellä pidetään satoja Watteja kulutusta päällä.
Näinä ilmaston pelastus aikoina tulisi myös energian kulutus ottaa huomioon.
Kun tekstiilit tuo veneestä pois ja sinne järjestää tuuletuksen, niin lompakko kiittää.
Masaesbosta

Lue lisää

Luonto ja lompakko kiittää vielä enemmän, jos ei ole venettä. Luonnonvarojen tuhlausta ei oikeuta se, että säästää jossain pienessä asiassa.

Ulkona tai hallissa riippuu aika paljon veneen koosta. Isot veneet ovat useimmiten sisällä eikä se riipu pelkästään siitä, että omistajat ovat varakkaampia. Esimerkiksi isojen veneiden vesijärjestelmä on työläs puhaltaa niin tyhjäksi ettei jäätyminen aiheuta vahinkoja.

Isoissa veneissä on yleensä myö senemmän patjoja, elektroniikkaa ja kaikkia muita laitteita, jotka eivät tule paremmaksi ulkona. Sisälle vietävää tai pois kannettavaa tavaraa kertyy helposti sen verran, että koko vene on helpompi pitää lämpimässä.

Mitä enemmän liikkuvia osia, sitä enemmän korjattavia kohteita. Isoilla veneillä korjauksia ja huoltoja tehdään pitkin talvea eikä niille löytyisi tekijöitä ulkona ilmojen lämmittyä. Työt vaativat lämpöä, virtaa ja valoa, joka on ulkona harvinainen herkku.

Ihan varmasti veneitä säilytettäisiin ulkona, jos lämpimästä hallista ei saataisi vastinetta niille tuhansille euroille, minkä se vuodessa kustantaa. Snobbailuarvoa ei hallisäilytyksestä ole koska sinne ei järjestetä opastettuja retkiä.

Anonyymi kirjoitti:

Luonto ja lompakko kiittää vielä enemmän, jos ei ole venettä. Luonnonvarojen tuhlausta ei oikeuta se, että säästää jossain pienessä asiassa.

Ulkona tai hallissa riippuu aika paljon veneen koosta. Isot veneet ovat useimmiten sisällä eikä se riipu pelkästään siitä, että omistajat ovat varakkaampia. Esimerkiksi isojen veneiden vesijärjestelmä on työläs puhaltaa niin tyhjäksi ettei jäätyminen aiheuta vahinkoja.

Isoissa veneissä on yleensä myö senemmän patjoja, elektroniikkaa ja kaikkia muita laitteita, jotka eivät tule paremmaksi ulkona. Sisälle vietävää tai pois kannettavaa tavaraa kertyy helposti sen verran, että koko vene on helpompi pitää lämpimässä.

Mitä enemmän liikkuvia osia, sitä enemmän korjattavia kohteita. Isoilla veneillä korjauksia ja huoltoja tehdään pitkin talvea eikä niille löytyisi tekijöitä ulkona ilmojen lämmittyä. Työt vaativat lämpöä, virtaa ja valoa, joka on ulkona harvinainen herkku.

Ihan varmasti veneitä säilytettäisiin ulkona, jos lämpimästä hallista ei saataisi vastinetta niille tuhansille euroille, minkä se vuodessa kustantaa. Snobbailuarvoa ei hallisäilytyksestä ole koska sinne ei järjestetä opastettuja retkiä.

Lue lisää

Oletan että täällä kirjoittavat ovat ns. tavallisia kansalaisia, joiden venekoko ei vaadi erityismenetelmiä talvisäilytyksessä.
Vesijärjestelmät eivät vaadi tyhjäksi puhaltamista, koska on olemassa pakkasnesteitä siihen tarkoitukseen.
Monet tavallisetkin ihmiset haluavat omistaa veneen, joten silloin ei ole optiona olla ilman sitä.
Kun veneen omistaja tietää, että talven aikana täytyy tehdä isompia remontteja, niin hän etsii sellaisen paikan, johon voi rakentaa teltan niitä töitä varten.
Usein hän myös tekee ne työt itse.
Tosiasia on, että ne jotka vievät veneensä lämpimään halliin ovat varakkaampia ja heidän veneensä ovat myös isoja.
Lisäksi he ovat yleensä niin kiireisiä ihmisiä, ettei heillä ole aikaa puuhastella veneen kimpussa - hyvä kun ehtivät kesällä veneilemään D
Masaesbosta

Anonyymi kirjoitti:

Luonto ja lompakko kiittää vielä enemmän, jos ei ole venettä. Luonnonvarojen tuhlausta ei oikeuta se, että säästää jossain pienessä asiassa.

Ulkona tai hallissa riippuu aika paljon veneen koosta. Isot veneet ovat useimmiten sisällä eikä se riipu pelkästään siitä, että omistajat ovat varakkaampia. Esimerkiksi isojen veneiden vesijärjestelmä on työläs puhaltaa niin tyhjäksi ettei jäätyminen aiheuta vahinkoja.

Isoissa veneissä on yleensä myö senemmän patjoja, elektroniikkaa ja kaikkia muita laitteita, jotka eivät tule paremmaksi ulkona. Sisälle vietävää tai pois kannettavaa tavaraa kertyy helposti sen verran, että koko vene on helpompi pitää lämpimässä.

Mitä enemmän liikkuvia osia, sitä enemmän korjattavia kohteita. Isoilla veneillä korjauksia ja huoltoja tehdään pitkin talvea eikä niille löytyisi tekijöitä ulkona ilmojen lämmittyä. Työt vaativat lämpöä, virtaa ja valoa, joka on ulkona harvinainen herkku.

Ihan varmasti veneitä säilytettäisiin ulkona, jos lämpimästä hallista ei saataisi vastinetta niille tuhansille euroille, minkä se vuodessa kustantaa. Snobbailuarvoa ei hallisäilytyksestä ole koska sinne ei järjestetä opastettuja retkiä.

Lue lisää

Vesijärjärjestelmän tyhjentäminen on n. tunnin homma ilman mitään erikoistyökaluja. Paineilmalla tai vesi-imurilla menisi varmasti nopeammin. Yhdeksäs talvi menossa ulkona ja vielä ei mitään ole talvella hajonnut.

Patjat ovat myös talvehtineet ongelmitta veneessä.

Anonyymi kirjoitti:

Vesijärjärjestelmän tyhjentäminen on n. tunnin homma ilman mitään erikoistyökaluja. Paineilmalla tai vesi-imurilla menisi varmasti nopeammin. Yhdeksäs talvi menossa ulkona ja vielä ei mitään ole talvella hajonnut.

Patjat ovat myös talvehtineet ongelmitta veneessä.

Lue lisää

Ei mene minun veneessäni tunnissa. Putket ovat sen verran pitkät, että niihin jää aina kosteutta sen verran, että pisarat valuvat johonkin syvimpään kohtaan ja vesi jäätyy.
Muoviletku kestää sen, mutta kaikki venttiilit, hanat, suihkut ja liittimet eivät kestä. Sitten on vielä WC:t ja niiden letkut, septi- ja vesisäiliöt sekä moottorien, generaattorin merivesipuoli ja märät pakoputket.
Pelkästään pilssin pohjalla voi olla 100 l vettä, joka pitäisi saada kerralla pois.

En väitä etteikö se olisi tehtävissä, mutta kuten joku totesi, se vie paljon aikaa. Aikaahan kaikilla on yhtä paljon kuolemaan asti, mutta jokaisella on oma prioriteetti sen käyttämiseen. Minä teen sen omalta kohdaltani enkä osoita sormella niitä, jotka valitsevat toisin. On monta oikeaa tapaa käyttää oma vapaa-aika.

Anonyymi kirjoitti:

Ei mene minun veneessäni tunnissa. Putket ovat sen verran pitkät, että niihin jää aina kosteutta sen verran, että pisarat valuvat johonkin syvimpään kohtaan ja vesi jäätyy.
Muoviletku kestää sen, mutta kaikki venttiilit, hanat, suihkut ja liittimet eivät kestä. Sitten on vielä WC:t ja niiden letkut, septi- ja vesisäiliöt sekä moottorien, generaattorin merivesipuoli ja märät pakoputket.
Pelkästään pilssin pohjalla voi olla 100 l vettä, joka pitäisi saada kerralla pois.

En väitä etteikö se olisi tehtävissä, mutta kuten joku totesi, se vie paljon aikaa. Aikaahan kaikilla on yhtä paljon kuolemaan asti, mutta jokaisella on oma prioriteetti sen käyttämiseen. Minä teen sen omalta kohdaltani enkä osoita sormella niitä, jotka valitsevat toisin. On monta oikeaa tapaa käyttää oma vapaa-aika.

Lue lisää

Toiset pitävät koko kesän pilssin kuivana.

Vesiputket irrotetaan parista kohtaa, jolloin niihin jäänyt vesi valuu pois. Koneen merivesipuolelle ajaa glykolit 10 minuutissa.

Anonyymi kirjoitti:

Toiset pitävät koko kesän pilssin kuivana.

Vesiputket irrotetaan parista kohtaa, jolloin niihin jäänyt vesi valuu pois. Koneen merivesipuolelle ajaa glykolit 10 minuutissa.

Lue lisää

Toisilla se on noin helppoa

Anonyymi kirjoitti:

Ei mene minun veneessäni tunnissa. Putket ovat sen verran pitkät, että niihin jää aina kosteutta sen verran, että pisarat valuvat johonkin syvimpään kohtaan ja vesi jäätyy.
Muoviletku kestää sen, mutta kaikki venttiilit, hanat, suihkut ja liittimet eivät kestä. Sitten on vielä WC:t ja niiden letkut, septi- ja vesisäiliöt sekä moottorien, generaattorin merivesipuoli ja märät pakoputket.
Pelkästään pilssin pohjalla voi olla 100 l vettä, joka pitäisi saada kerralla pois.

En väitä etteikö se olisi tehtävissä, mutta kuten joku totesi, se vie paljon aikaa. Aikaahan kaikilla on yhtä paljon kuolemaan asti, mutta jokaisella on oma prioriteetti sen käyttämiseen. Minä teen sen omalta kohdaltani enkä osoita sormella niitä, jotka valitsevat toisin. On monta oikeaa tapaa käyttää oma vapaa-aika.

Lue lisää

Vuoto kannattaisi etsiä ja korjata, riippumatta siitä, missä venettä säilytetään.

Anonyymi kirjoitti:

Luonto ja lompakko kiittää vielä enemmän, jos ei ole venettä. Luonnonvarojen tuhlausta ei oikeuta se, että säästää jossain pienessä asiassa.

Ulkona tai hallissa riippuu aika paljon veneen koosta. Isot veneet ovat useimmiten sisällä eikä se riipu pelkästään siitä, että omistajat ovat varakkaampia. Esimerkiksi isojen veneiden vesijärjestelmä on työläs puhaltaa niin tyhjäksi ettei jäätyminen aiheuta vahinkoja.

Isoissa veneissä on yleensä myö senemmän patjoja, elektroniikkaa ja kaikkia muita laitteita, jotka eivät tule paremmaksi ulkona. Sisälle vietävää tai pois kannettavaa tavaraa kertyy helposti sen verran, että koko vene on helpompi pitää lämpimässä.

Mitä enemmän liikkuvia osia, sitä enemmän korjattavia kohteita. Isoilla veneillä korjauksia ja huoltoja tehdään pitkin talvea eikä niille löytyisi tekijöitä ulkona ilmojen lämmittyä. Työt vaativat lämpöä, virtaa ja valoa, joka on ulkona harvinainen herkku.

Ihan varmasti veneitä säilytettäisiin ulkona, jos lämpimästä hallista ei saataisi vastinetta niille tuhansille euroille, minkä se vuodessa kustantaa. Snobbailuarvoa ei hallisäilytyksestä ole koska sinne ei järjestetä opastettuja retkiä.

Lue lisää

"Snobbailuarvoa ei hallisäilytyksestä ole koska sinne ei järjestetä opastettuja retkiä."

Ajatusten virran tason mukainen looginen loppuhuipentuma.

Anonyymi kirjoitti:

Vuoto kannattaisi etsiä ja korjata, riippumatta siitä, missä venettä säilytetään.

Niin. Kiva,kun kerroit. Sinusta on paljon hyötyä.
Mitä osaat kertoa villieläimistä?

Anonyymi kirjoitti:

"Snobbailuarvoa ei hallisäilytyksestä ole koska sinne ei järjestetä opastettuja retkiä."

Ajatusten virran tason mukainen looginen loppuhuipentuma.

Oletko eri mieltä vai mikä siinä painaa mieltä?

Anonyymi kirjoitti:

Oletan että täällä kirjoittavat ovat ns. tavallisia kansalaisia, joiden venekoko ei vaadi erityismenetelmiä talvisäilytyksessä.
Vesijärjestelmät eivät vaadi tyhjäksi puhaltamista, koska on olemassa pakkasnesteitä siihen tarkoitukseen.
Monet tavallisetkin ihmiset haluavat omistaa veneen, joten silloin ei ole optiona olla ilman sitä.
Kun veneen omistaja tietää, että talven aikana täytyy tehdä isompia remontteja, niin hän etsii sellaisen paikan, johon voi rakentaa teltan niitä töitä varten.
Usein hän myös tekee ne työt itse.
Tosiasia on, että ne jotka vievät veneensä lämpimään halliin ovat varakkaampia ja heidän veneensä ovat myös isoja.
Lisäksi he ovat yleensä niin kiireisiä ihmisiä, ettei heillä ole aikaa puuhastella veneen kimpussa - hyvä kun ehtivät kesällä veneilemään D
Masaesbosta

Lue lisää

Laitatko pakkasnestettä makeavesijärjestelmään?

Tässä on yhden pakkasnesteen käyttöturvallisuustiedot. Tämän perusteella on ihan sama, vaikka laittaisit järjestelmään rotanmyrkkyä koska siinä ei voi säilyttää vettä juomiseen, suihkussakäyntiin tai edes perunoiden keittämiseen tai pesemiseen.

Hengittäminen
Siirrä henkilö raittiiseen ilmaan ja varmista vaivaton hengitys. Hakeudu lääkäriin jos oireet ovat vakavat tai jatkuvat.
Nieleminen
Huuhdo suu. Älä oksennuta. Hakeudu lääkäriin välittömästi.
Ihokosketus
Riisu saastanut vaatetus välittömästi ja pese iho saippualla ja vedellä. Hakeudu lääkäriin jos ärsytys jatkuu pesun jälkeen.
Silmäkosketus
Huuhtele välittömästi runsaalla vedellä. Poista piilolinssit, jos sen voi tehdä helposti. Jatka huuhtomista. Hakeudu lääkäriin jos ärsytys jatkuu pesun jälkeen

Anonyymi kirjoitti:

Oletko eri mieltä vai mikä siinä painaa mieltä?

Mikään ei paina mieltä, mutta paino sanoilla "tason mukainen".

Anonyymi kirjoitti:

Toiset pitävät koko kesän pilssin kuivana.

Vesiputket irrotetaan parista kohtaa, jolloin niihin jäänyt vesi valuu pois. Koneen merivesipuolelle ajaa glykolit 10 minuutissa.

Lue lisää

Jos vaikka merivesipumpun akselitiiviste alkaa kesken kesä vuotamaan, niin syksyllä on vettä pilssissä. Minulla meni 2 kesää näin , ennenkuin löysin vuotokohdan. Ja myös kovemmalla sateella vettä pääsee pilssiin luukun tiivisteiden välistä. Ja tuo 10 minuuttia menee jo siihen , että haet ne glykolit jostakin , esim kaupasta. Ja virittelet sen glykolin merivesipumpun imuun. Ja tietysti sitä ennen huuhtelet järjestelmän makealla vedellä, ettei moottoriin jää glykolin ja meriveden sekoitusta. Ja täytyy myös ottaa talteen koneesta ulos tuleva glykoli. 10 minuuttia muuttui 100 yhen äkin minuutiksi.

Anonyymi kirjoitti:

Jos vaikka merivesipumpun akselitiiviste alkaa kesken kesä vuotamaan, niin syksyllä on vettä pilssissä. Minulla meni 2 kesää näin , ennenkuin löysin vuotokohdan. Ja myös kovemmalla sateella vettä pääsee pilssiin luukun tiivisteiden välistä. Ja tuo 10 minuuttia menee jo siihen , että haet ne glykolit jostakin , esim kaupasta. Ja virittelet sen glykolin merivesipumpun imuun. Ja tietysti sitä ennen huuhtelet järjestelmän makealla vedellä, ettei moottoriin jää glykolin ja meriveden sekoitusta. Ja täytyy myös ottaa talteen koneesta ulos tuleva glykoli. 10 minuuttia muuttui 100 yhen äkin minuutiksi.

Lue lisää

Kerran on minulla hieman merivesipumpun stefa roiskinut vettä. Vesi jäi konepukkiin ja syyllinen löytyi helposti ja korjattiin ennen kuin vuoto oli merkittävä. Ei pisaraakaan pilssiin.

Kannen läpi tulevasta mastosta vuotaa ehkä ämpärillinen kaudessa. Se jää omaan lokeroonsa, jonka tyhjennän 2-3 kertaa kaudessa. Ei pisaraakaan pilssiin.

Sade tai veneen keulan sukeltaminen aaltoihin ei päästä vettä sisään. Märän spinnun laskeminen sisään on ainoa keino saada vettä pilssiin. Tai sekin kyllä jää omaan lokeroonsa, jonka tyhjennän joskus kauden aikana joskus vasta syksyllä.

Kotona on 10 l glykolikannu, josta sekoitan 3 l kannuun 50% seosta. Tuohon voi mennä 2 minuuttia. Kun vene on ylhäällä, kävelen sinne kannun kanssa. Avaan konehuoneen, laitan vetolaitteen hanan kiinni ja avaan merivesisuodattimen kannen. Kaadan veneessä olevasta 10 l varavesikannusta merivesisuodattimen täyteen. Menen istuinkaukaloon käynnistämään koneen. Takaisin koneen luo kaatamaan 10 l kannu tyhjäksi kulutuksen mukaan. Lopuksi se 3 l glykoliseoskannu ja sitten vedän koneen sammutusvivusta ja avaan vetolaitteen hanan. Veneellä homma kestää enintään 5 min.

Glykolia en ole kerännyt keväällä talteen eli ainoastaan ajan samalla tavalla 10 l vettä koneen läpi. Ehkä pitäisi, mutta glykolin puoliintumisaika maassa on lyhyt.

Anonyymi kirjoitti:

Mikään ei paina mieltä, mutta paino sanoilla "tason mukainen".

Jaa.
On hyvä, että lasket kirjoituksellasi rimaa meille muille.

Anonyymi kirjoitti:

Kerran on minulla hieman merivesipumpun stefa roiskinut vettä. Vesi jäi konepukkiin ja syyllinen löytyi helposti ja korjattiin ennen kuin vuoto oli merkittävä. Ei pisaraakaan pilssiin.

Kannen läpi tulevasta mastosta vuotaa ehkä ämpärillinen kaudessa. Se jää omaan lokeroonsa, jonka tyhjennän 2-3 kertaa kaudessa. Ei pisaraakaan pilssiin.

Sade tai veneen keulan sukeltaminen aaltoihin ei päästä vettä sisään. Märän spinnun laskeminen sisään on ainoa keino saada vettä pilssiin. Tai sekin kyllä jää omaan lokeroonsa, jonka tyhjennän joskus kauden aikana joskus vasta syksyllä.

Kotona on 10 l glykolikannu, josta sekoitan 3 l kannuun 50% seosta. Tuohon voi mennä 2 minuuttia. Kun vene on ylhäällä, kävelen sinne kannun kanssa. Avaan konehuoneen, laitan vetolaitteen hanan kiinni ja avaan merivesisuodattimen kannen. Kaadan veneessä olevasta 10 l varavesikannusta merivesisuodattimen täyteen. Menen istuinkaukaloon käynnistämään koneen. Takaisin koneen luo kaatamaan 10 l kannu tyhjäksi kulutuksen mukaan. Lopuksi se 3 l glykoliseoskannu ja sitten vedän koneen sammutusvivusta ja avaan vetolaitteen hanan. Veneellä homma kestää enintään 5 min.

Glykolia en ole kerännyt keväällä talteen eli ainoastaan ajan samalla tavalla 10 l vettä koneen läpi. Ehkä pitäisi, mutta glykolin puoliintumisaika maassa on lyhyt.

Lue lisää

Tippa sekunnissa on 10m3 vuodessa.

Nauhapoksista voi tulla tippa 10 sekunnissa ja se tarkoittaa kolmen kuukauden aikana 250 litraa ilman, että misään olisi vikaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tippa sekunnissa on 10m3 vuodessa.

Nauhapoksista voi tulla tippa 10 sekunnissa ja se tarkoittaa kolmen kuukauden aikana 250 litraa ilman, että misään olisi vikaa.

Lue lisää

Ohje on kylläkin 2-3 tippaa minuutissa eli kolmessa kuukaudessa 80-125 litraa. Jos akseleita on kaksi, niin 160-250 l.
Toisaalta on aika vaikea säätää tipat juuri oikeiksi koska niihin vaikuttaa myös lämpötila. Enemmän tippoja on aika parempi kuin ettei tuksii yhtään ja akseliin tulisi ura.

Anonyymi kirjoitti:

Tippa sekunnissa on 10m3 vuodessa.

Nauhapoksista voi tulla tippa 10 sekunnissa ja se tarkoittaa kolmen kuukauden aikana 250 litraa ilman, että misään olisi vikaa.

Lue lisää

Joku on pahasti vialla, jos nykyaikana veneeseen tulee pilssiin vettä satoja litroja. Ja vielä pahemmin vialla, jos sen annetaan siellä olla.

Ei nykyaikainen akselitiiviste vuoda. Ei edes taliboksi, jos joku sellaista vielä haluaa käyttää.

Anonyymi kirjoitti:

Joku on pahasti vialla, jos nykyaikana veneeseen tulee pilssiin vettä satoja litroja. Ja vielä pahemmin vialla, jos sen annetaan siellä olla.

Ei nykyaikainen akselitiiviste vuoda. Ei edes taliboksi, jos joku sellaista vielä haluaa käyttää.

Lue lisää

Talipoksin pitää tiputtaa pari-kolme pisaraa minuutissa. Toki on paljon muunlaisiakin pokseja, mutta ne eivät ole ihan ongelmattomia nekään.



Puhdas talinauhapoksi on yleinen akselivetoisissa isoissa veneissä. Ne ovat aika harvinaisia enkä ihmettele ettei ole sinun eteesi tullut.

Talipoksin hyvä puoli on se, ettei se koskaan hajoa kokonaan. Yleensä tiputtelu lisääntyy ja sitä pidetään kurissa kiristämällä. Nauha vaihdetaan, kun kiristysvara alkaa olla lopuillaan. Siihen menee muutama
vuosi ja nauhan vaihtoon tunnin verran.

Täysin vuotamattoman poksin rikkuessa akseli joudutaan lukitsemaan jolloin moottorista ei ole iloa kuin äänilähteenä ja akkujen latamisessa.

On ilo antaa uutta tietoa niille, joilla sitä ei vielä ole. Seuraavan kerran, kun kuulet asiasta, se on sinulla vanha juttu ja voit esiintyä merikarhuna.
Ihan siltä varalta, että et usko, laitan tähän hiukan tieto lontooksi.

https://www.boatus.com/boattech/casey/stuffing-box.asp

Anonyymi kirjoitti:

Talipoksin pitää tiputtaa pari-kolme pisaraa minuutissa. Toki on paljon muunlaisiakin pokseja, mutta ne eivät ole ihan ongelmattomia nekään.



Puhdas talinauhapoksi on yleinen akselivetoisissa isoissa veneissä. Ne ovat aika harvinaisia enkä ihmettele ettei ole sinun eteesi tullut.

Talipoksin hyvä puoli on se, ettei se koskaan hajoa kokonaan. Yleensä tiputtelu lisääntyy ja sitä pidetään kurissa kiristämällä. Nauha vaihdetaan, kun kiristysvara alkaa olla lopuillaan. Siihen menee muutama
vuosi ja nauhan vaihtoon tunnin verran.

Täysin vuotamattoman poksin rikkuessa akseli joudutaan lukitsemaan jolloin moottorista ei ole iloa kuin äänilähteenä ja akkujen latamisessa.

On ilo antaa uutta tietoa niille, joilla sitä ei vielä ole. Seuraavan kerran, kun kuulet asiasta, se on sinulla vanha juttu ja voit esiintyä merikarhuna.
Ihan siltä varalta, että et usko, laitan tähän hiukan tieto lontooksi.

https://www.boatus.com/boattech/casey/stuffing-box.asp

Lue lisää

Niin siis tiputtaa pari pisaraa minuutissa, mutta vain silloin kun akseli pyörii. Pisaroita menee pari kymmentä yhteen millilitraan. Siis 10 minuutissa millilitra ja litraan menee jo yli 100 tuntia eli enemmän kuin useimmat ajavat kaudessa. 100 litraan ei sitten riitä edes vuoden tunnit.

Ei siis vettä kerry pilssiin muutamalla pisaralla minuutissa

Anonyymi kirjoitti:

Niin siis tiputtaa pari pisaraa minuutissa, mutta vain silloin kun akseli pyörii. Pisaroita menee pari kymmentä yhteen millilitraan. Siis 10 minuutissa millilitra ja litraan menee jo yli 100 tuntia eli enemmän kuin useimmat ajavat kaudessa. 100 litraan ei sitten riitä edes vuoden tunnit.

Ei siis vettä kerry pilssiin muutamalla pisaralla minuutissa

Lue lisää

Tiputtaa aina paitsi silloin, kun akseli pyörii. Akselin pyöriessä pisarat haihtuvat koska akselin ja piisin lämpötila nousee kitkan takia.

Jos akselipoksin säätää niin, että akselin pyöriessä tulee kolme tippaa minuutissa, se lorottaa reilusti kylmänä ajon jälkeen.

Olisi helpompaa, kun esittäisit kysymykset kysymyksen muodossa eikä väitteinä.

Anonyymi kirjoitti:

Niin siis tiputtaa pari pisaraa minuutissa, mutta vain silloin kun akseli pyörii. Pisaroita menee pari kymmentä yhteen millilitraan. Siis 10 minuutissa millilitra ja litraan menee jo yli 100 tuntia eli enemmän kuin useimmat ajavat kaudessa. 100 litraan ei sitten riitä edes vuoden tunnit.

Ei siis vettä kerry pilssiin muutamalla pisaralla minuutissa

Lue lisää

Melko monen lähteen mukaan pisara sekunnissa on 10 kuutiota vuodessa. Sihen vaikuttaa tietenkin veden puhtaus, suolapitoisuus ja lämpötila, jotka vaikuttavat tietenkin pintaenergiaan ja pitoisuuteen ja sitä kautta pisaran kokoon.

10 m3/a = pisara/s on kuitenkin helposti tajuttava suure. Ei ole olennaista onko se pilssissä 8 vai 13 m3/a koska siellä on pilssipumput ja reilusti tilaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tiputtaa aina paitsi silloin, kun akseli pyörii. Akselin pyöriessä pisarat haihtuvat koska akselin ja piisin lämpötila nousee kitkan takia.

Jos akselipoksin säätää niin, että akselin pyöriessä tulee kolme tippaa minuutissa, se lorottaa reilusti kylmänä ajon jälkeen.

Olisi helpompaa, kun esittäisit kysymykset kysymyksen muodossa eikä väitteinä.

Lue lisää

Tuossa linkissä "a properly adjusted stuffing box can be watertight when the shaft is stopped, but it must drip when the shaft is turning" . Siis oikein säädetty vuotaa vain pyöriessä.

Pisaran koko riippuu lukuisista asioista kuten missä se muodostuu, mikä on pintajännitys ja vaikuttaako siihen ilmavirta jne. Tuo 10 m3/v pisara sekunnissa vastaa varsin isoa pisaraa, joita voi tippua hanasta. Hanaveden pintajännitys on suuri ja paikka otollinen suurelle pisaralle. Tuo tilavuus vastaa 8 mm halkaisijaa. Noin suuria sadepisaroita ei ole. Lääkeannostelussa käytettävä pisara on reilusti pienempi. Niistä tulee vain 1,5 m3 vuodessa kerran sekunnissa tiputtelemalla.

Mutta väliäkö tuolla kuin kunnollinen taliboksi ei paikallaan tiputa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa linkissä "a properly adjusted stuffing box can be watertight when the shaft is stopped, but it must drip when the shaft is turning" . Siis oikein säädetty vuotaa vain pyöriessä.

Pisaran koko riippuu lukuisista asioista kuten missä se muodostuu, mikä on pintajännitys ja vaikuttaako siihen ilmavirta jne. Tuo 10 m3/v pisara sekunnissa vastaa varsin isoa pisaraa, joita voi tippua hanasta. Hanaveden pintajännitys on suuri ja paikka otollinen suurelle pisaralle. Tuo tilavuus vastaa 8 mm halkaisijaa. Noin suuria sadepisaroita ei ole. Lääkeannostelussa käytettävä pisara on reilusti pienempi. Niistä tulee vain 1,5 m3 vuodessa kerran sekunnissa tiputtelemalla.

Mutta väliäkö tuolla kuin kunnollinen taliboksi ei paikallaan tiputa.

Lue lisää

Kokeilepa säätää talipoksi niin, että se lämpimänä tiputtaa, mutta kylmänä ei :)
Voi onnistua jossain, jossa veden lämpötila on 28 astetta ja vaha aina pehmeää, mutta ei onnistu meillä, jossa veden lämpötila on lähempänä 15 astetta ja vaha kovaa.

Meistä vain toisella on asiasta käytännön kokemusta, mutta senhän sinä jo tiesitkin.

Mutta annetaan olla. Minulle ei ole merkitystä, mitä kuvittelet koska et säädä veneeni akseleita.

Anonyymi kirjoitti:

Kokeilepa säätää talipoksi niin, että se lämpimänä tiputtaa, mutta kylmänä ei :)
Voi onnistua jossain, jossa veden lämpötila on 28 astetta ja vaha aina pehmeää, mutta ei onnistu meillä, jossa veden lämpötila on lähempänä 15 astetta ja vaha kovaa.

Meistä vain toisella on asiasta käytännön kokemusta, mutta senhän sinä jo tiesitkin.

Mutta annetaan olla. Minulle ei ole merkitystä, mitä kuvittelet koska et säädä veneeni akseleita.

Lue lisää

Ei sen kuulu tiputtaa kone sammutettuna ja Suomessa on lukuisia talipokseja, jotka eivät tiputa,

Anonyymi kirjoitti:

Ei sen kuulu tiputtaa kone sammutettuna ja Suomessa on lukuisia talipokseja, jotka eivät tiputa,

blaa blaa blaa

Anonyymi kirjoitti:

Ei mene minun veneessäni tunnissa. Putket ovat sen verran pitkät, että niihin jää aina kosteutta sen verran, että pisarat valuvat johonkin syvimpään kohtaan ja vesi jäätyy.
Muoviletku kestää sen, mutta kaikki venttiilit, hanat, suihkut ja liittimet eivät kestä. Sitten on vielä WC:t ja niiden letkut, septi- ja vesisäiliöt sekä moottorien, generaattorin merivesipuoli ja märät pakoputket.
Pelkästään pilssin pohjalla voi olla 100 l vettä, joka pitäisi saada kerralla pois.

En väitä etteikö se olisi tehtävissä, mutta kuten joku totesi, se vie paljon aikaa. Aikaahan kaikilla on yhtä paljon kuolemaan asti, mutta jokaisella on oma prioriteetti sen käyttämiseen. Minä teen sen omalta kohdaltani enkä osoita sormella niitä, jotka valitsevat toisin. On monta oikeaa tapaa käyttää oma vapaa-aika.

Lue lisää

"Ei mene minun veneessäni tunnissa. Putket ovat sen verran pitkät, että niihin jää aina kosteutta sen verran, että pisarat valuvat johonkin syvimpään kohtaan ja vesi jäätyy."

Minulla on putkea/letkua noin 10 metriä kylmälle vedelle ja 14 metriä lämpimälle. Lisäksi 7 metriä merivedelle. Hyvin tyhjenee paineilmalla 15-20 minuutissa. Max paine 2 bar millä tyhjennän syksyisin vesijärjestelmän.

" Sitten on vielä WC:t ja niiden letkut, septi- ja vesisäiliöt"

Septille ja septiletkuille ei tarvitse tehdä mitään. Septi tyhjäksi ennen vesiltä nostoa. Loraus 50% glygolia wc pönttöön ja pari pumppausliiketta. Syyshuolto tehyty.

Vesisäiliöillekään ei tarvitse tehdä mitään, kunhan ei ola aivan täynnä. Itse tosin tyhjennän vesisäiliöt (3 kpl) joka syksy. Ei iso projekti: haa keittiästä auki niin pumppu tyhjentää säiliöt itsestään.

"sekä moottorien, generaattorin merivesipuoli ja märät pakoputket."

Tähän ei mene kovin kauaa. Max 20 min. Generaattoria ei omassa veneessäni ole, mutta 7,4 litrainen 6 pyttyinen koneen lauhduttimeien merivesipuolen huuhtelusta on. Kaikki nuo menee kerralla, kun ajaa 50% glykolin (noin 30 litraa) merivesipumpulla järjestelmän läpi.


"Pelkästään pilssin pohjalla voi olla 100 l vettä, joka pitäisi saada kerralla pois."

????

Miten sinne pilssiin on noin paljon vettä joutunut? Melkoinen määrä. Itse pidän kyllä pilssin kuivana koko kauden. Syysveneilyn lämmitys kondensoi vettä vähän pilssiin, mutta ei kovin paljon.

Mutta vesi-imurilla saat sen pois. Tai sitten pilssi-imurilla ennen nostoa.

Anonyymi kirjoitti:

Jos vaikka merivesipumpun akselitiiviste alkaa kesken kesä vuotamaan, niin syksyllä on vettä pilssissä. Minulla meni 2 kesää näin , ennenkuin löysin vuotokohdan. Ja myös kovemmalla sateella vettä pääsee pilssiin luukun tiivisteiden välistä. Ja tuo 10 minuuttia menee jo siihen , että haet ne glykolit jostakin , esim kaupasta. Ja virittelet sen glykolin merivesipumpun imuun. Ja tietysti sitä ennen huuhtelet järjestelmän makealla vedellä, ettei moottoriin jää glykolin ja meriveden sekoitusta. Ja täytyy myös ottaa talteen koneesta ulos tuleva glykoli. 10 minuuttia muuttui 100 yhen äkin minuutiksi.

Lue lisää

" Ja tuo 10 minuuttia menee jo siihen , että haet ne glykolit jostakin , esim kaupasta."

Meneee samalla reissulla kun ostat moottoriöljyn ja veneen pesuaineen. Nostat vain ostoskärryyn yhden purkin enemmän. Kai nyt sentään vaihdat mooottoriöljyt, vai meneekä siihenkin liikaa aikaa?

" Ja virittelet sen glykolin merivesipumpun imuun. "

Useat "virittelevät" tämän siten, että kaatavat suoraan merivesi-suodattimeen. Kansi auki ja kaadat sinne koneen käydessä. Ja ennen kun alat keksimään ettei se toimi sinulla, niin kerron, ettei minullakaan. Siten minulla on oma prosessi. Irroitan merivesiletkun läpiviennistä (2 minuuttia) ja laitan siihen se 20 litran ämpäriin (10 sekuntia) joka on veneen pilssin pohjalla. Ampäriin ensin makeaa vetta (meriveden huuhtelu) ja sitten perään 50% glygoli. Kone käy koko ajan.

Glykoliveden saa talteen pakoputkesta. Siitä voi johtaa ämpäriin. Helposti. Tähän menee 10 sekuntia kun laitat ämpärin maahan pakoputken alle.

Anonyymi kirjoitti:

Talipoksin pitää tiputtaa pari-kolme pisaraa minuutissa. Toki on paljon muunlaisiakin pokseja, mutta ne eivät ole ihan ongelmattomia nekään.



Puhdas talinauhapoksi on yleinen akselivetoisissa isoissa veneissä. Ne ovat aika harvinaisia enkä ihmettele ettei ole sinun eteesi tullut.

Talipoksin hyvä puoli on se, ettei se koskaan hajoa kokonaan. Yleensä tiputtelu lisääntyy ja sitä pidetään kurissa kiristämällä. Nauha vaihdetaan, kun kiristysvara alkaa olla lopuillaan. Siihen menee muutama
vuosi ja nauhan vaihtoon tunnin verran.

Täysin vuotamattoman poksin rikkuessa akseli joudutaan lukitsemaan jolloin moottorista ei ole iloa kuin äänilähteenä ja akkujen latamisessa.

On ilo antaa uutta tietoa niille, joilla sitä ei vielä ole. Seuraavan kerran, kun kuulet asiasta, se on sinulla vanha juttu ja voit esiintyä merikarhuna.
Ihan siltä varalta, että et usko, laitan tähän hiukan tieto lontooksi.

https://www.boatus.com/boattech/casey/stuffing-box.asp

Lue lisää

"moottorista ei ole iloa kuin äänilähteenä ja akkujen latamisessa."

Mielenkiintoista. Kerropa lisää tästä.

"Puhdas talinauhapoksi on yleinen akselivetoisissa isoissa veneissä. Ne ovat aika harvinaisia enkä ihmettele ettei ole sinun eteesi tullut."

En nyt tiedä määritelmääsi, mutta oma akselivetoinen puoliplaanari on noin 40 jalkaa. Voimalähteenä 350 heppannen 6 pyttyinen diesel. Ehkä veneeni ei ole vielä sitten iso, kun siinä ei ole taliboksia. Veneessäni on paljon yksinkertaisempi ja täysin huoltovapaa akselitiiviste eikä se vuoda tipan tippaa kauden aikana. Potkuriakseli on ns. mallia märkä.

Anonyymi kirjoitti:

"moottorista ei ole iloa kuin äänilähteenä ja akkujen latamisessa."

Mielenkiintoista. Kerropa lisää tästä.

"Puhdas talinauhapoksi on yleinen akselivetoisissa isoissa veneissä. Ne ovat aika harvinaisia enkä ihmettele ettei ole sinun eteesi tullut."

En nyt tiedä määritelmääsi, mutta oma akselivetoinen puoliplaanari on noin 40 jalkaa. Voimalähteenä 350 heppannen 6 pyttyinen diesel. Ehkä veneeni ei ole vielä sitten iso, kun siinä ei ole taliboksia. Veneessäni on paljon yksinkertaisempi ja täysin huoltovapaa akselitiiviste eikä se vuoda tipan tippaa kauden aikana. Potkuriakseli on ns. mallia märkä.

Lue lisää

Veneesi ei ole kovin iso ainakaan merelle.
Toiseksi et tiedä mitä sana yleinen tarkoittaa. Tässä sinulle siitä hiukan osviittaa:

Yleinen: tavallinen; usein käytettävä, usein ilmenevä, toistuva

Eli jos sinulla olisi iso vene, niin siinä voisi olla vaikkapa siipirattaat, mutts se ei silti tarkoita sitä etteikö talipoksi olisi yleinen. Katsos sana yleinen antaa mahdollisuuden myös muihin vaihtoehtoihin.

Oletko muuten se sama paranoidin ihminen, joka tänne kirjoittelee. Tuo sinun ehdottomuutesi ja aaggressiivisuutesi viittaa vainoharhaisuuteen.
Oletko mahdollisesti hakenut siihen ammattiapua jotta on voitu sulkea pois joku fyysinen ja/tai neurologinen sairaus?

Anonyymi kirjoitti:

"Ei mene minun veneessäni tunnissa. Putket ovat sen verran pitkät, että niihin jää aina kosteutta sen verran, että pisarat valuvat johonkin syvimpään kohtaan ja vesi jäätyy."

Minulla on putkea/letkua noin 10 metriä kylmälle vedelle ja 14 metriä lämpimälle. Lisäksi 7 metriä merivedelle. Hyvin tyhjenee paineilmalla 15-20 minuutissa. Max paine 2 bar millä tyhjennän syksyisin vesijärjestelmän.

" Sitten on vielä WC:t ja niiden letkut, septi- ja vesisäiliöt"

Septille ja septiletkuille ei tarvitse tehdä mitään. Septi tyhjäksi ennen vesiltä nostoa. Loraus 50% glygolia wc pönttöön ja pari pumppausliiketta. Syyshuolto tehyty.

Vesisäiliöillekään ei tarvitse tehdä mitään, kunhan ei ola aivan täynnä. Itse tosin tyhjennän vesisäiliöt (3 kpl) joka syksy. Ei iso projekti: haa keittiästä auki niin pumppu tyhjentää säiliöt itsestään.

"sekä moottorien, generaattorin merivesipuoli ja märät pakoputket."

Tähän ei mene kovin kauaa. Max 20 min. Generaattoria ei omassa veneessäni ole, mutta 7,4 litrainen 6 pyttyinen koneen lauhduttimeien merivesipuolen huuhtelusta on. Kaikki nuo menee kerralla, kun ajaa 50% glykolin (noin 30 litraa) merivesipumpulla järjestelmän läpi.


"Pelkästään pilssin pohjalla voi olla 100 l vettä, joka pitäisi saada kerralla pois."

????

Miten sinne pilssiin on noin paljon vettä joutunut? Melkoinen määrä. Itse pidän kyllä pilssin kuivana koko kauden. Syysveneilyn lämmitys kondensoi vettä vähän pilssiin, mutta ei kovin paljon.

Mutta vesi-imurilla saat sen pois. Tai sitten pilssi-imurilla ennen nostoa.

Lue lisää

Vesi voi tulla akselipokseista 2-4 pisaraa/minuutti. se tekee muutamia kymmeniä litroja kuukaudessa. Pilssipumppu toki tyhjentää liiat pois.

Joka syksy olen pumpannut joitakin kymmeniä litroja pois. Vettä ei näytä olevan paljoa, mutta kun kaiken imee, niin automaattipumpun alla jää kuitenkin jokunen kannullinen.

Ei vedestä ole mitään haittaa

Anonyymi kirjoitti:

" Ja tuo 10 minuuttia menee jo siihen , että haet ne glykolit jostakin , esim kaupasta."

Meneee samalla reissulla kun ostat moottoriöljyn ja veneen pesuaineen. Nostat vain ostoskärryyn yhden purkin enemmän. Kai nyt sentään vaihdat mooottoriöljyt, vai meneekä siihenkin liikaa aikaa?

" Ja virittelet sen glykolin merivesipumpun imuun. "

Useat "virittelevät" tämän siten, että kaatavat suoraan merivesi-suodattimeen. Kansi auki ja kaadat sinne koneen käydessä. Ja ennen kun alat keksimään ettei se toimi sinulla, niin kerron, ettei minullakaan. Siten minulla on oma prosessi. Irroitan merivesiletkun läpiviennistä (2 minuuttia) ja laitan siihen se 20 litran ämpäriin (10 sekuntia) joka on veneen pilssin pohjalla. Ampäriin ensin makeaa vetta (meriveden huuhtelu) ja sitten perään 50% glygoli. Kone käy koko ajan.

Glykoliveden saa talteen pakoputkesta. Siitä voi johtaa ämpäriin. Helposti. Tähän menee 10 sekuntia kun laitat ämpärin maahan pakoputken alle.

Lue lisää

Tuohan melkein samalla tavalla kuin minullakin. Itse kuitenkin huuhtelen isommalla määrällä makeaa vettä , eli laitan sen koneen imuletkun ensin 100 litraiseen tynnyriin josta se saa kunnolla huuhtoutua ja pysäytän sitten koneen. Sitten laitan vetolaitteen alle 80-litraisen rakennuspaljun , koska pienempi ei mahdu. Vetolaitetta joutuu siinä nostelemaan ja laskemaan , että saa sen vadin sinne alle. Sen jälkeen sitten laitan 16 litran ämpärin pilssiin ja käynnistän koneen imemään 50% glykolin. Eli siinä täytyy varmaan 20 kertaa kiivetä veneeseen ja takaisin. Moottori on aika syvällä kolossaan , mikä hidastaa liikkumista. En tuota hommaa koskaan alle tunnissa ole saanut tehtyä. Tottakai yksittäiset vaiheet ovat nopeita tehdä , kuten letkun klemmarin auki ruuvaaminen se menee sekunneissa. Mutta kaikkien astioiden haku ja portaiden siirtely , ym oheistoiminta sen ajan kuluttaa. Öljyt vaihdan vedessä ollessa heti viimeisen ajon jälkeen , kun öljy on lämmintä. Ei sitäkään alle tuntiin tee, kun laskee kaikki toiminnat mukaan siihen. Pelkkä uuden öljyn kaato tietysti menee 10 minuutissa.

Olisko aika levätä hetki :)

Ei mennyt sinunkaan koulutus hukkaan. Mikä on elintarvikekelpoinen jäähdytysneste?

Anonyymi kirjoitti:

Ei mennyt sinunkaan koulutus hukkaan. Mikä on elintarvikekelpoinen jäähdytysneste?

Ei sellaista ole.
Jäähdytysnestettä ei myöskään käytetä värjäämiseen vaan väri on lisätty siihen ettei kukaan luule elintarvikkeeksi.

Olet myös väärässä sen koulutuksen suhteen. Se meni selvästi hukkaan. Tosin ei sitä tietenkään ole edes laivakokin vertaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei sellaista ole.
Jäähdytysnestettä ei myöskään käytetä värjäämiseen vaan väri on lisätty siihen ettei kukaan luule elintarvikkeeksi.

Olet myös väärässä sen koulutuksen suhteen. Se meni selvästi hukkaan. Tosin ei sitä tietenkään ole edes laivakokin vertaa.

Lue lisää

Onpas. Propyleeniglykolin E-koodi elintarviketeollisuudessa E1520, ja lääke- ja kemianteollisuudessa E490. Ei sitä kannata sellaisenaan juoda, mutta käyttö elintarvikkeissa sallittu.

Anonyymi kirjoitti:

Ei mennyt sinunkaan koulutus hukkaan. Mikä on elintarvikekelpoinen jäähdytysneste?

Opiskeluaikana tuli tutuksi. Kauppanimi taisi olla koskenkorva. Kysy kauppiaaltasi.

Anonyymi kirjoitti:

Onpas. Propyleeniglykolin E-koodi elintarviketeollisuudessa E1520, ja lääke- ja kemianteollisuudessa E490. Ei sitä kannata sellaisenaan juoda, mutta käyttö elintarvikkeissa sallittu.

Lue lisää

Sillä siis täytät juomavesilinjasi?
Käyhän se niinkin, kun kerran elintarvikkeesta on kysymys. Miltä se maistuu?
Seuraavassa esitetyn mausteisen 013 juoman aromi on tuttu, mutten siihen haluaisia keittää kahvia.

Anonyymi kirjoitti:

Sillä siis täytät juomavesilinjasi?
Käyhän se niinkin, kun kerran elintarvikkeesta on kysymys. Miltä se maistuu?
Seuraavassa esitetyn mausteisen 013 juoman aromi on tuttu, mutten siihen haluaisia keittää kahvia.

Lue lisää

Sillä, juu. Keväällä huuhtelen pois, en ole raakana maistanut enkä huuhtelun jäljiltä ole juomavesilinjassa sivumakua havainnut. Pieninä pitoisuuksina tuota ainetta käytetään hyvin monessa elintarvikkeessa eli ei pienet jäämät juomavedessäkään haittaa. Jäätyy muistaakseni jossain -60 asteen paikkeilla laimentamattomana ja kun mukana on väriainetta näkee että linjassa oleva seos on riittävän väkevää. Laimentaakin voisi ennen linjaan ajoa mutta minulla menekki on niin pientä etten ole viitsinyt sitä tehdä, hiukan tietysti laimenee siitä etten viitsi kuivata tankkia vaan lorautan ainetta tankkiin ja pumppaan hanan kautta uudestaan niin tyhjäksi kuin saa.

Anonyymi kirjoitti:

Sillä, juu. Keväällä huuhtelen pois, en ole raakana maistanut enkä huuhtelun jäljiltä ole juomavesilinjassa sivumakua havainnut. Pieninä pitoisuuksina tuota ainetta käytetään hyvin monessa elintarvikkeessa eli ei pienet jäämät juomavedessäkään haittaa. Jäätyy muistaakseni jossain -60 asteen paikkeilla laimentamattomana ja kun mukana on väriainetta näkee että linjassa oleva seos on riittävän väkevää. Laimentaakin voisi ennen linjaan ajoa mutta minulla menekki on niin pientä etten ole viitsinyt sitä tehdä, hiukan tietysti laimenee siitä etten viitsi kuivata tankkia vaan lorautan ainetta tankkiin ja pumppaan hanan kautta uudestaan niin tyhjäksi kuin saa.

Lue lisää

Veneessäsi ei taida olla lämminvesivaraajaa? Sehän ei hanan kautta tyhjene.

Anonyymi kirjoitti:

Veneessäsi ei taida olla lämminvesivaraajaa? Sehän ei hanan kautta tyhjene.

Juu, yksi murhe vähemmän.

Anonyymi kirjoitti:

Sillä, juu. Keväällä huuhtelen pois, en ole raakana maistanut enkä huuhtelun jäljiltä ole juomavesilinjassa sivumakua havainnut. Pieninä pitoisuuksina tuota ainetta käytetään hyvin monessa elintarvikkeessa eli ei pienet jäämät juomavedessäkään haittaa. Jäätyy muistaakseni jossain -60 asteen paikkeilla laimentamattomana ja kun mukana on väriainetta näkee että linjassa oleva seos on riittävän väkevää. Laimentaakin voisi ennen linjaan ajoa mutta minulla menekki on niin pientä etten ole viitsinyt sitä tehdä, hiukan tietysti laimenee siitä etten viitsi kuivata tankkia vaan lorautan ainetta tankkiin ja pumppaan hanan kautta uudestaan niin tyhjäksi kuin saa.

Lue lisää

En ole tuosta kuullut, mutta saatan koettaa, jos tulee tarvetta. Miten tuo suhtautuu tiivisteisiin ja kumeihin?
Ilmeisesti ei aiheuta ainakaan välitöntä tuhoa?

Anonyymi kirjoitti:

En ole tuosta kuullut, mutta saatan koettaa, jos tulee tarvetta. Miten tuo suhtautuu tiivisteisiin ja kumeihin?
Ilmeisesti ei aiheuta ainakaan välitöntä tuhoa?

Ei vahingoita elintarvikekäyttöön tarkoitettuja muoveja, kumeja, metalleja jne. Löytyy kyseiseen käyttötarkoitukseen tuotteistettuna mm. Starbriten tuotenimellä Motonetin valikoimista. Samaan aineeseen pohjautuvia tuotteita käytetään autojen jäähdytysjärjestelmissäkin mutta lisäaineistus ei välttämättä ole myrkytön.

Anonyymi kirjoitti:

Ei vahingoita elintarvikekäyttöön tarkoitettuja muoveja, kumeja, metalleja jne. Löytyy kyseiseen käyttötarkoitukseen tuotteistettuna mm. Starbriten tuotenimellä Motonetin valikoimista. Samaan aineeseen pohjautuvia tuotteita käytetään autojen jäähdytysjärjestelmissäkin mutta lisäaineistus ei välttämättä ole myrkytön.

Lue lisää

On vaan Starbriten tuotekuvauksen kirjoittaja nukkunut kemiantunneilla. Tuotekuvauksessa sanotaan ettei tuote sisällä alkoholia vaikka se perustuu propyleeniglykoliin joka on alkoholi.