Sammakoista....

Kyllä esim. Nuolimyrkkyä saa lemmikiksi.

En ala neuvomaan, koska näistä en tietoa paljoakaan omaa, mutta tietoa näistä löytyy
http://www.herppi.net
Ja sielläkin voit aluksi käyttää hakutoimintoa eli laitat hakusanaksi sammakon nimen tai latinankielisen nimen.

Samaten google on tässä hyvä hakukone, mutta herppi.netissä on sitten ihan esim. nuolimyrkkyjen omistajia niin tiedot ovat paljon kattavampia, kuin esim. minun tietopohjani näistä. :)

Mielenkiintoiset lajit ole valinnut. Noh, tässä mitä minä osaan asiasta kertoa.

Nuolimyrkkysammakot (Dendrobatidae)

Pikku hiljaa on näitä erittäin kauniita sammakoita alkanut Suomeenkin ilmaantumaan. Lisääntymäänkin niitä on saatu mutta ei missään nimessä suuressa määrin. Meidän omat Dendrobates auratus -sammakot ovat munineet kerran mutta munista ei kehittynyt toukkia. Odotellemme maltillisina uusien munien ilmestymistä.

Terraarion koko riippuu lajista joka siihen halutaan asuttaa. Yleensä muutamalle eläimelle 40x60x40cm kokoinen terraario on sopiva. Meillä neljä (4) D. auratus -sammakkoa asuu 40x60x40cm (pituus/leveys/korkeus) kokoisessa terraariossa. Isommille lajeille, kuten esimerkiksi Dendrobates azureus, tarvitaan jo huomattavasti suuremman terraarion kuin D. auratus -lajilla.

En suosittelisi mitään nuolimyrkkysammakkoa ensimäiseksi sammakoksi. Nuolimyrkkyjen itsensä hoito ei ole vaikeaa mutta niiden ruoan kasvattaminen on miltein hermoja raastavaa puuhaa. Jos on valmis kärsimään banaanikärpästen alituisesta viljelemisestä tuottavasta stressistä saa nuolimyrkkysammakoista oivallisia terraarioasukkeja.

Nuolimyrkkyjen ääntely on kaunista ja päiväaktiivisina niitä voi jopa nähdä päivisin.

Ruokosammakko (Hyperolidae)

Limettiruokosammakolla tarkoittanet lajia Hyperolius fusciventris. Näitäkin, tai muita ruokosammakoiden heimoon kuuluvia lajeja, on Suomeen ajautunut. Meidän H. fusciventris -sammakot tulivat ulkomaan messujen tulijaisina.

Nämä pienen pienet (ruumiin pituus 2-3cm) sammakot (kuten mielestäni kaikki sammakot) ovat kauniita. Hämäräaktiivisina niitä ei juuri koskaan pääse näkemään. Olosuhteiden ja sammakoiden iän ollessa kohdillaan alkaa koiras kurnuttamaan, kutsumaan naaraita. Kurnutus muodostui meillä ongelmaksi. Koiras nimittäin kurnutti koko yön läpensä ja niin lujaa että se piti koko talon väen hereillä. Nyt sammakot ovatkin siirtyneet meiltä eteenpäin tiloihin jossa koiras saa kurnuttaa täysin rinnoin naapureita häiritsemättä.

Näitäkään en suosittelisi ensimmäiseksi sammakoksi kovan äänensä sekä ruokavaatimustensa takia. Ruokosammakot nimittäin syövät pääosin banaanikärpäsiä joiden kasvattamista manasin jo tuossa aiemmin.

Lehtisammakot (Hylidae)

Euroopanlehtisammakolla tarkoittanet Hyla arborea -lajia. Näitä tiedetään pidettäneen Suomessakin terraarioissa.

Ehdottomasti yleisin lehtisammakko on "viherlehtisammakko" -Hyla cinerea joka on sammakoista helppohoitoisimmasta päästä.

Lehtisammakot kuten monet muutkin sammakot ovat hämäräaktiivisia eli ne eivät päivisin tee mitään. Olenkin kuullut lehtisammakoita kutsuttavan jääkaappimagneeteiksi ;) Jos kuitenkin hyväksyy sen tosiasian ettei sammakko tee juuri koskaan mitään on "viherlehtisammakko" oivallinen laji ensimmäiseksi sammakoksi.

Kaikissa nyt puhutuista lajeista löytyy omat erikoispiirteensä, viehätyksensä sekä hankaluutensa. Monilla pienillä sammakoilla hankalinta on tarpeeksi pienen ja monipuolisen ravinnon tarjoaminen. Kun taas lehtisammakoilla "tekemättömyys" ja piiloittelu voivat koitua ongelmaksi innokkaalle harrastajalle joka haluaisi seurata sammakkonsa touhuja.

En kumminkaan suoralta kädeltä kiellä ketään ottamista tietyn lajisia sammakoita vain koska niitä voi olla vaikea hoitaa. Kaiken A ja O on tiedon kerääminen. Tulee myös miettiä jaksaako hoitaa jopa 20 vuotiaaksi elävää sammakkoa hyvin sen koko elämän ajan.

Lisää tietoa löydät sivuiltamme http://www.sammakkolampi.net . Erityisesti nuolimyrkkysammakoista löytyy tietoa http://www.sammakkolampi.net/nuolimyrkkysammakot .

Niina
www.sammakolampi.net