http://www.hs.fi/talous/art-2000005324156.html
"Kansalaisten velkaantumisesta nykyistä kattavammin kertovaa niin sanottua positiivista luottorekisteriä ajetaan nyt aiempaa vahvemmin voimin eteenpäin.
Rintamaan ovat tulleet rahaoloja ohjaileva Suomen Pankki ja sen yhteydessä toimiva rahoitusmarkkinoiden riskejä tarkkaileva Finanssivalvonta.
Keskuspankki myötäilee täten kotimaista finanssisektoria eli pankkeja ja vakuutusyhtiöitä edustavaa Finanssialaa. Se otti viime keväänä ensimmäistä kertaa myönteisen kannan uuden luottorekisterin perustamiselle. Sitä ennen ajatusta olivat pitäneet vireillä yksittäiset rahoitusmarkkinoiden toimijat ja luotottajat.
Aktivoitumisen taustalla ovat tiedot, jotka kertovat suomalaisten kotitalouksien velkaantumisen kasvavan. Enää ei ole kysymys vain asuntolainoista, vaan erilaisista kulutusluotoista, joita ovat lisääntyvässä määrin alkaneet tarjota netin kautta perinteisten luottolaitosten lisäksi uudet kotimaiset ja ulkomaiset toimijat.
Suomen Pankin johtokunnan jäsen ja Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Olli Rehn sanoi viime viikolla Kivennavan maaseutu- ja metsäiltamissa, että aika vaikuttaisi nyt olevan kypsä uudelle luottorekisterille, jollaisia hieman erilaisin versioin löytyy kaikista EU-maista Suomea, Tanskaa ja Ranskaa lukuun ottamatta.
Rehn perustelee ulostuloaan HS:lle huolella siitä, mitä viime aikojen lisääntyneet maksuhäiriömerkinnät ja vakuudettomien kulutusluottojen määrien kasvu ovat aiheuttaneet.
”Olen tietoinen sosiaalisista ongelmista, joita häiriömerkinnöistä seuraa. Alkuvuoden aikana kirjattiin 940 000 merkintää, mikä on 12 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Kasvu oli nopeinta viiteen vuoteen.”
Kulutusluotoissa ja maksuhäiriömerkinnöissä on Rehnin mukaan kyse ennen muuta sosiaalisesta ongelmasta. Rahoitusjärjestelmän vakautta se ei vielä sinänsä järkytä.
”Toisaalta, usein finanssikriisien alkamisen taustalta löytyy kotitalouksien ylivelkaantuminen.”
Finanssivalvonnassakin kulutusluottojen kasvun ilmiö on otettu erityisselvitykseen. Riskienvalvontayksikön johtaja Jyri Helenius sanoo, että selvitystä on työstetty kesän aikana, ja johtopäätösten aika on syksymmällä.
Myös Helenius uskoo, että positiivinen luottorekisteri olisi keino puuttua kulutusluottojen ongelmiin. Vaikka viime aikoina kasvussa ovat olleet erityisesti vakuudettomat kulutusluotot, myös luottolaitosten vakuudelliset luotot voivat hänestä olla riskin lähteitä.
Finanssivalvonnassa kulutusluottoja tarkastellaan osana kotitalouksien kokonaisvelkaantumista, jolloin mukaan tulevat myös asuntoluotot ja viime aikoina nopeasti lisääntyneet taloyhtiöiden luotot.
Luottojen määrää on perinteisesti tilastoitu Suomen Pankissa tarkkaan, mutta nykyisellään osa kulutusluotoista jää keruun ulkopuolelle. Ekonomisti Olli Tuomikoski arvioi, että keskuspankin tilasto kattaa kulutusluotoista arviolta noin 80 prosenttia.
Myönnettyjen kulutusluottojen yhteismäärä on Suomen Pankin tilastoissa nyt lähes 15 miljardia euroa. Näiden tilastojen ulkopuolelle on jäänyt karkean arvion mukaan luottoja noin kolmen miljardin arvosta.
Näitä myyvät asiakkaille autorahoitusyhtiöt ja muut osamaksuyhtiöt sekä netissä toimivat pikavippi- ja muut yhtiöt. Niitä on tullut viime aikoina rajan takaa muun muassa Norjasta. Ne ovat suomalaisen valvonnan ulkopuolella ja toimivat kotimaansa pankkiluvilla.
”Oletettavasti heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevat luotonhakijat päätyvät niille asiakkaiksi, ja sieltä myös kumpuaa eniten lieveilmiöitä”, Tuomikoski sanoo.
Rehnin mielestä positiivisen luottorekisterin hanke pitäisi saada vitkastelematta liikkeelle ja siitä pitää tulla lakiin perustuva järjestelmä.
Kovin nopeasti sitä ei polkaista käyntiin, koska se vaatii mittavan lakivalmistelun. Esimerkiksi Ruotsissa toimiva lakisääteinen rekisteri sisältää reaaliaikaiset tiedot luotonhakijan veloista, tuloista, kiinteistöomistuksista ja maksukäyttäytymisestä."
"Kansalaisten velkaantumisesta nykyistä kattavammin kertovaa niin sanottua positiivista luottorekisteriä ajetaan nyt aiempaa vahvemmin voimin eteenpäin.
Rintamaan ovat tulleet rahaoloja ohjaileva Suomen Pankki ja sen yhteydessä toimiva rahoitusmarkkinoiden riskejä tarkkaileva Finanssivalvonta.
Keskuspankki myötäilee täten kotimaista finanssisektoria eli pankkeja ja vakuutusyhtiöitä edustavaa Finanssialaa. Se otti viime keväänä ensimmäistä kertaa myönteisen kannan uuden luottorekisterin perustamiselle. Sitä ennen ajatusta olivat pitäneet vireillä yksittäiset rahoitusmarkkinoiden toimijat ja luotottajat.
Aktivoitumisen taustalla ovat tiedot, jotka kertovat suomalaisten kotitalouksien velkaantumisen kasvavan. Enää ei ole kysymys vain asuntolainoista, vaan erilaisista kulutusluotoista, joita ovat lisääntyvässä määrin alkaneet tarjota netin kautta perinteisten luottolaitosten lisäksi uudet kotimaiset ja ulkomaiset toimijat.
Suomen Pankin johtokunnan jäsen ja Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Olli Rehn sanoi viime viikolla Kivennavan maaseutu- ja metsäiltamissa, että aika vaikuttaisi nyt olevan kypsä uudelle luottorekisterille, jollaisia hieman erilaisin versioin löytyy kaikista EU-maista Suomea, Tanskaa ja Ranskaa lukuun ottamatta.
Rehn perustelee ulostuloaan HS:lle huolella siitä, mitä viime aikojen lisääntyneet maksuhäiriömerkinnät ja vakuudettomien kulutusluottojen määrien kasvu ovat aiheuttaneet.
”Olen tietoinen sosiaalisista ongelmista, joita häiriömerkinnöistä seuraa. Alkuvuoden aikana kirjattiin 940 000 merkintää, mikä on 12 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Kasvu oli nopeinta viiteen vuoteen.”
Kulutusluotoissa ja maksuhäiriömerkinnöissä on Rehnin mukaan kyse ennen muuta sosiaalisesta ongelmasta. Rahoitusjärjestelmän vakautta se ei vielä sinänsä järkytä.
”Toisaalta, usein finanssikriisien alkamisen taustalta löytyy kotitalouksien ylivelkaantuminen.”
Finanssivalvonnassakin kulutusluottojen kasvun ilmiö on otettu erityisselvitykseen. Riskienvalvontayksikön johtaja Jyri Helenius sanoo, että selvitystä on työstetty kesän aikana, ja johtopäätösten aika on syksymmällä.
Myös Helenius uskoo, että positiivinen luottorekisteri olisi keino puuttua kulutusluottojen ongelmiin. Vaikka viime aikoina kasvussa ovat olleet erityisesti vakuudettomat kulutusluotot, myös luottolaitosten vakuudelliset luotot voivat hänestä olla riskin lähteitä.
Finanssivalvonnassa kulutusluottoja tarkastellaan osana kotitalouksien kokonaisvelkaantumista, jolloin mukaan tulevat myös asuntoluotot ja viime aikoina nopeasti lisääntyneet taloyhtiöiden luotot.
Luottojen määrää on perinteisesti tilastoitu Suomen Pankissa tarkkaan, mutta nykyisellään osa kulutusluotoista jää keruun ulkopuolelle. Ekonomisti Olli Tuomikoski arvioi, että keskuspankin tilasto kattaa kulutusluotoista arviolta noin 80 prosenttia.
Myönnettyjen kulutusluottojen yhteismäärä on Suomen Pankin tilastoissa nyt lähes 15 miljardia euroa. Näiden tilastojen ulkopuolelle on jäänyt karkean arvion mukaan luottoja noin kolmen miljardin arvosta.
Näitä myyvät asiakkaille autorahoitusyhtiöt ja muut osamaksuyhtiöt sekä netissä toimivat pikavippi- ja muut yhtiöt. Niitä on tullut viime aikoina rajan takaa muun muassa Norjasta. Ne ovat suomalaisen valvonnan ulkopuolella ja toimivat kotimaansa pankkiluvilla.
”Oletettavasti heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevat luotonhakijat päätyvät niille asiakkaiksi, ja sieltä myös kumpuaa eniten lieveilmiöitä”, Tuomikoski sanoo.
Rehnin mielestä positiivisen luottorekisterin hanke pitäisi saada vitkastelematta liikkeelle ja siitä pitää tulla lakiin perustuva järjestelmä.
Kovin nopeasti sitä ei polkaista käyntiin, koska se vaatii mittavan lakivalmistelun. Esimerkiksi Ruotsissa toimiva lakisääteinen rekisteri sisältää reaaliaikaiset tiedot luotonhakijan veloista, tuloista, kiinteistöomistuksista ja maksukäyttäytymisestä."
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tuota onkin odotettu, vaikka myöhässä tuleekin. Estää tehokkaasti ylivelkaantumista ja mahdollistaa kuitenkin kuluttamisen. Velkarahalla elävien rahat menee tehokkaasti ulkomaalaisten lainafirmojen kirjanpitoon, kun sama raha voisi kiertää täällä suomessakin.
Toinen asia on, että tuo kasvattaa realismia, kun ihmiset ostavat oikeasti sen, mihinkä on varaa, eikä velaksi pääse hevostelemaan. Nykyään tuntuu olevan muotia "laittaa isolleen". Kehutaan kaikella velaksi ostetulla tavaralla ja ollaan materialisteja.
Tietääkseni "ennen vanhaan" oli käytössä vekseli, jonka sai palkkakuittia vastaan, nyt pikavippiä saa, vaikka ei edes ole sitä palkkaa.
On vain ikävä fakta, että osa ihmisistä ei osaa hoitaa raha-asioita mitenkään. Ja tuo luottotietorekisteri tarjoaa turvaa myös heille.
Ei ole tulossa. Tästä on tuore vuoden, parin takainen Oikeusministeriön tekemä selvitys ja tuolloin siinä todettiin, ettei positiiviselle luottorekisterille ole tarvetta Suomessa.
Selvitysmies ei muistaakseni sanonut, että positiiviselle luottorekisterille ei ole tarvetta Suomessa.
On silkkaa typeryyttä ettei ole jo Suomessa!! Lähinnä on mietityttänyt että miksei ole?? Halutaanko kansalaiset ajaakin velkaantumaan? Paras olisi kun rahaa ei saisi kuin pankista lainaksi, olisi monta surullista ihmiskohtaloa vähemmän!!
Vasemmistopuolueilla onkin ajatuksena heikentää kansan asemaa. Ei parantaa sitä. Mitä huonommin kansalla menee, sitä paremmassa asemassa on vasemmisto.
Vasemmistolaiset eivät halua, että esim. osakkeita ostellaan. Jos osakkeista puhutaan - ainoa suotava puhe on oltava negatiivista. Se, että osakkeet tuottavat pitkällä aikavälillä erinomaisesti, on suorastaan myrkkyä vasemmistolle.
Vasemmisto haluaa anarkiaa ja epäjärjestystä yhteiskuntaan.
Maahanmuuttoakin tuetaan eniten vasemmiston toimesta, miksiköhän. Maahanmuuttajat lopulta asettuvat samoille asuinalueille ja kilpailevat samoista työpaikoista, kuin vasemmiston perinteiset äänestäjät. Ja nämä ei ainakaan paranna tavallisen duunarin asemaa.
Vasemmisto kerää nykyisin uusia äänestäjiä ulkomailta. Jos käyt kysymässä, mitä mieltä konetehtaan duunari on SDP:n ja Vasemmistoliiton feminismistä, maahanmuuttopolitiikasta ja viherihanteista, voit vain ihmetellä, miksi niitä luullaan vielä työväenpuolueiksi. Mutta nämä duunarit vähenevät ja asemajengejä on yhä enemmän...
Luottorekisteri on hyvä idea, mutta vielä tärkeämpää olisi ottaa hieman takaisin sitä löysää, joka holtittomille velanottajille on viime aikoina annettu. Ylivelkaantumisesta ei enää ole riittävän kipeitä seurauksia. Onhan se jo hiukan naurettavaakin, että toimeentulotukea saa jopa ulosottoonkin.
Loppujen lopuksi nuo viher-vassarit on kaikkein vähimmin vihreitä. Tai on, mutta kaikki vihreys pitäisi tehdä muiden rahalla. Ja siinä vaiheessa, kun vihreys alkaa maksamaan jotakin, vasurit vastustaa sitä pahimmin.