Positiivinen luottorekisteri tullee Suomeen

http://www.hs.fi/talous/art-2000005324156.html

"Kansalaisten velkaantumisesta nykyistä kattavammin kertovaa niin sanottua positiivista luottorekisteriä ajetaan nyt aiempaa vahvemmin voimin eteenpäin.

Rintamaan ovat tulleet rahaoloja ohjaileva Suomen Pankki ja sen yhteydessä toimiva rahoitusmarkkinoiden riskejä tarkkaileva Finanssivalvonta.

Keskuspankki myötäilee täten kotimaista finanssisektoria eli pankkeja ja vakuutusyhtiöitä edustavaa Finanssialaa. Se otti viime keväänä ensimmäistä kertaa myönteisen kannan uuden luottorekisterin perustamiselle. Sitä ennen ajatusta olivat pitäneet vireillä yksittäiset rahoitusmarkkinoiden toimijat ja luotottajat.

Aktivoitumisen taustalla ovat tiedot, jotka kertovat suomalaisten kotitalouksien velkaantumisen kasvavan. Enää ei ole kysymys vain asuntolainoista, vaan erilaisista kulutusluotoista, joita ovat lisääntyvässä määrin alkaneet tarjota netin kautta perinteisten luottolaitosten lisäksi uudet kotimaiset ja ulkomaiset toimijat.

Suomen Pankin johtokunnan jäsen ja Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Olli Rehn sanoi viime viikolla Kivennavan maaseutu- ja metsäiltamissa, että aika vaikuttaisi nyt olevan kypsä uudelle luottorekisterille, jollaisia hieman erilaisin versioin löytyy kaikista EU-maista Suomea, Tanskaa ja Ranskaa lukuun ottamatta.

Rehn perustelee ulostuloaan HS:lle huolella siitä, mitä viime aikojen lisääntyneet maksuhäiriömerkinnät ja vakuudettomien kulutusluottojen määrien kasvu ovat aiheuttaneet.

”Olen tietoinen sosiaalisista ongelmista, joita häiriömerkinnöistä seuraa. Alkuvuoden aikana kirjattiin 940 000 merkintää, mikä on 12 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Kasvu oli nopeinta viiteen vuoteen.”

Kulutusluotoissa ja maksuhäiriömerkinnöissä on Rehnin mukaan kyse ennen muuta sosiaalisesta ongelmasta. Rahoitusjärjestelmän vakautta se ei vielä sinänsä järkytä.

”Toisaalta, usein finanssikriisien alkamisen taustalta löytyy kotitalouksien ylivelkaantuminen.”

Finanssivalvonnassakin kulutusluottojen kasvun ilmiö on otettu erityisselvitykseen. Riskienvalvontayksikön johtaja Jyri Helenius sanoo, että selvitystä on työstetty kesän aikana, ja johtopäätösten aika on syksymmällä.

Myös Helenius uskoo, että positiivinen luottorekisteri olisi keino puuttua kulutusluottojen ongelmiin. Vaikka viime aikoina kasvussa ovat olleet erityisesti vakuudettomat kulutusluotot, myös luottolaitosten vakuudelliset luotot voivat hänestä olla riskin lähteitä.

Finanssivalvonnassa kulutusluottoja tarkastellaan osana kotitalouksien kokonaisvelkaantumista, jolloin mukaan tulevat myös asuntoluotot ja viime aikoina nopeasti lisääntyneet taloyhtiöiden luotot.

Luottojen määrää on perinteisesti tilastoitu Suomen Pankissa tarkkaan, mutta nykyisellään osa kulutusluotoista jää keruun ulkopuolelle. Ekonomisti Olli Tuomikoski arvioi, että keskuspankin tilasto kattaa kulutusluotoista arviolta noin 80 prosenttia.

Myönnettyjen kulutusluottojen yhteismäärä on Suomen Pankin tilastoissa nyt lähes 15 miljardia euroa. Näiden tilastojen ulkopuolelle on jäänyt karkean arvion mukaan luottoja noin kolmen miljardin arvosta.

Näitä myyvät asiakkaille autorahoitusyhtiöt ja muut osamaksuyhtiöt sekä netissä toimivat pikavippi- ja muut yhtiöt. Niitä on tullut viime aikoina rajan takaa muun muassa Norjasta. Ne ovat suomalaisen valvonnan ulkopuolella ja toimivat kotimaansa pankkiluvilla.

”Oletettavasti heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevat luotonhakijat päätyvät niille asiakkaiksi, ja sieltä myös kumpuaa eniten lieveilmiöitä”, Tuomikoski sanoo.

Rehnin mielestä positiivisen luottorekisterin hanke pitäisi saada vitkastelematta liikkeelle ja siitä pitää tulla lakiin perustuva järjestelmä.

Kovin nopeasti sitä ei polkaista käyntiin, koska se vaatii mittavan lakivalmistelun. Esimerkiksi Ruotsissa toimiva lakisääteinen rekisteri sisältää reaaliaikaiset tiedot luotonhakijan veloista, tuloista, kiinteistöomistuksista ja maksukäyttäytymisestä."