Kun aurinko on maapallolla olevan havaitsijan suhteen zeniitissä, se vetää ko. havaitsijaa suuremmalla voimalla puoleensa kuin 12 tuntia myöhemmin, jolloin auringon aiheuttama gravitaatiovaikutus on minimissään.
1. Paljonko tämä ilmiö muuttaa havaitsijan painoa hänen ollessaan äärimmäisen tarkassa puntarissa?
2. Mitkä muut seikat tai ilmiöt vaikuttavat ko. suuruuden havaitsemiseen ja kuinka merkittäviä ne ovat?
Auringon gravitaatiovaihtelut maan pinnalla
pera-969
7
247
Vastaukset
Auringon gravitaatiovoima Maapallon Päiväntasaajalla Auringon ollessa zeniitissä on noin 0,52 × 10⁻⁷ g.
Maapallon vastakkaisella puolella tietysti saman suuntainen, mutta "alaspäin" ja Maapallon halkaisijan lisäetäisyyden verran pienempi, eli aavistuksen.
Tarkka puntari pitää kyllä olla, etenkin, kun pitää ottaa huomioon Kuun vuorovaikutus, joka on runsaat kaksi kertaa suurempi.- gohyt
Vertailun vuoksi keskipakoisvoima päiväntasaajalla on noin 0.33 × 10^-3 g. Siis 10 000-kertainen, mikäli oikein laskin.
- pera-969
Onko mahdollista -pelkästään painovoiman vaihteluista maan päällä päätellä- onko yö vai päivä?
pera-969 kirjoitti:
Onko mahdollista -pelkästään painovoiman vaihteluista maan päällä päätellä- onko yö vai päivä?
Kyllä. Onnistuu esimerkiksi seuraamalla vuorovettä, jonka aiheuttaa Kuu ja Aurinko yhdessä. Kun Kuu ja Aurinko ovat samalla puolella Maapalloa on vuoroveden vaihtelu korkeimmillaan ja tuolloin pienimmän gravitaation hetkellä ajankohta on päivä. Onnistuu siis mittakeppiä käyttäen luolassakin, kunhan käytettävissä on riittävän pitkä aika tarkkailla vuorovettä.
Absoluuttinen gravitaation mittaus onnistuu myös. Pudotetaan testimassa tyhjiökammiossa ja mitataan sen putoamiseen kulunut aika atomikelloa käyttäen. Mittaustarkkuus on 0.002 mGal, kun yksikkönä on gravitaatiomittauksissa usein esiintyvä 1Gal=1cm/s² eli 9.81m/s² = 981Gal.
Kuun aiheuttama vuorovesivoima on ±0.165 mGal, Auringon osalta ±0.076 mGal. Siihen päälle tulee vuorovesivoiman aiheuttaman Maapallon muodon muuttumisesta tuleva lisätermi enimmillään 0.04 mGal.ExB kirjoitti:
Kyllä. Onnistuu esimerkiksi seuraamalla vuorovettä, jonka aiheuttaa Kuu ja Aurinko yhdessä. Kun Kuu ja Aurinko ovat samalla puolella Maapalloa on vuoroveden vaihtelu korkeimmillaan ja tuolloin pienimmän gravitaation hetkellä ajankohta on päivä. Onnistuu siis mittakeppiä käyttäen luolassakin, kunhan käytettävissä on riittävän pitkä aika tarkkailla vuorovettä.
Absoluuttinen gravitaation mittaus onnistuu myös. Pudotetaan testimassa tyhjiökammiossa ja mitataan sen putoamiseen kulunut aika atomikelloa käyttäen. Mittaustarkkuus on 0.002 mGal, kun yksikkönä on gravitaatiomittauksissa usein esiintyvä 1Gal=1cm/s² eli 9.81m/s² = 981Gal.
Kuun aiheuttama vuorovesivoima on ±0.165 mGal, Auringon osalta ±0.076 mGal. Siihen päälle tulee vuorovesivoiman aiheuttaman Maapallon muodon muuttumisesta tuleva lisätermi enimmillään 0.04 mGal.Gravitaation mittaamisesta löytyy tietoa Wikipediasta.
https://en.wikipedia.org/wiki/Gravimetry
Tuolta siis absoluuttisen gravitaatiomittauksen mittatarkkuus.
- OnkoTuoKotitehtävä
Onko tuo kotitehtävä?
- Ohman
Olkoon auringon vetovoima etäisyydellä x auringon keskipisteestä F(x). Olkoon maan aurinkoa lähinnä olevan reunan etäisyys auringon keskipisteestä R ja maapallon halkaisja d.
F(R) / F(R d) = ( (R d) /R)^2 = (1 d/R)^2.
Siihen kun vaan sitten sijoittelet arvot d:lle ja R:lle.
Ohman
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 616113
- 615542
Vimpelin liikuntahallilla tulipalo?
Katsoin, että liikuntahallista tuloo mustaa savua. Sitten ovet pärähti hajalle, ja sisältä tuli aikamoinen lieska. Toise1194208- 543842
- 143775
- 323199
- 632951
- 592826
- 682558
- 471940