kieliaktiivitkin alkavat ymmärtämään, että ruotsin kielen aika tärkeänä kielenä on jäämässä taakse auttamattomasti. Muut kielet ajavat ohi englanti varsinkin, mutta myös venäjä on noussut tärkeään asemaan Suomessa. Suomenvenäläisten määräkin ilmeisesti kasvaa, ja sitten on tietysti venäläisturistit.
RKP:n kieliaktiivien pitäisi muistaa, että mikään ei ole ikuista, ei myöskään ruotsin kielen asema Suomessa.
RKP:n pitäisi luopua puusilmäisestä kielipolitiikastaan, ja nähdä realiteetit. Tai no, kyllä he varmasti ymmärtävät realiteetit, mutta eivät vaan halua tunnustaa niitä.
RKP:n kieliaktiivien pitäisi muistaa, että mikään ei ole ikuista, ei myöskään ruotsin kielen asema Suomessa.
RKP:n pitäisi luopua puusilmäisestä kielipolitiikastaan, ja nähdä realiteetit. Tai no, kyllä he varmasti ymmärtävät realiteetit, mutta eivät vaan halua tunnustaa niitä.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Eikös Ruotsin kuningaskin antanut ymmärtää, tai sanoi toivovansa että ruotsin kieli säilyisi Suomessa mahdollisimman pitkään. Eli callekin on tajunnut että kyllä se häviää täältä.
Häviää varmasti mutta se on vaan ihan luonnollinen asia, historiassa on monia kansoja ja vähemmistöjä kadonnut.
Ei mene niin pitkään, 50-vuotta eteenpäin niin mantereella ei paljon ruotsia kuule.
Emme tarvitse turhaa ja tänne pakolla tuotua kieltä.
"Emme tarvitse turhaa ja tänne pakolla tuotua kieltä. "
Ruotsinkilisyys on kyllä tavalliselle veronmaksajalle pelkkä kuluerä.
Ensin kaikki joutuvat opiskelemaan kieltä, jolla ei ole mitään käyttöä.
Lisäksi ruotsinkilisyyden tuottama kaksoishallinto maksaa valtiolle ja kunnille.
Degeneroituneet henkilöt eivät oikein tajua missä mennään.
Menar du pakkoruotsifennorna ?
De måste hela tiden ha sin tröstnapp = svenskan försvinner, svenskan försvinner......
Kyllä ruotsin kielen merkitys ja käyttö Suomessa on koko ajan pienentynyt, ja vieläpä melkoista vauhtia. Itse asuin aikoinani pääkaupunkiseudulla vuosina 1963 - 2002 ja ruotsin käyttö Helsingissä suorastaan romahti tuona aikana.
Riitta Uosukainen ei saanut ponnisteluistaan huolimatta lopetettua pakkoruotsia 1990-luvulla toimiessaan opetusministerinä, mutta suurelta osalta hänen vaikutuksestaan ruotsin tuntimääriä laskettiin roimasti. Osittain tästä syystä ruotsia todella hyvin osaavien suomenkielisten määrä on laskenut selvästi. Tästä johtuu ruotsin kielen tietynlainen renesanssi viime vuosien työpaikkailmoituksessa. Kun ruotsinkielen osaamisen taso on pudonnut, niin silloin joudutaan kaivamaan joka paikasta, jotta saataisiin edes joitakin ruotsia aidosti osaavia rekrytoiduksi. Mutta on huomattava, että saadakseen tuon rekrytointiedun hakijan on osattava ruotsia ihan kunnolla. Sitä valmiutta ei saa aivan muutamassa kuukaudessa.
Valtionhallinnon tasolla ruotsinkieliset ja heidän lattiamattoinaan toimivat ovat kehittäneet ns. kansalliskielistrategian. Sen tarkoituksena on jollei nyt suorastaan estää niin ainakin hidastaa ruotsin kielen hiipumista Suomessa. Suhtaudun tuohon ohjelmaan hyvin kielteisesti, vaikken lähtökohtaisesti vihaa sen paremmin ruotsin kieltä kuin suomenruotsalaisiakaan. Mutta rajansa kaikella, ja kansalliskielistrategia on selvästi ylittänyt terveen ajattelun rajat.
Sellaisia ne idänpellet ovat - rasitteita.
Hyvä, kirjoitus jälleen sulta.
https://www.hbl.fi/artikel/gront-ljus-for-sprakexpmeriment-i-grundlagsutskottet/
Miksi A-M on niin happaman näköinen?
Asiaa puhut!
För oss svenskspråkiga är svenskan alltid det viktigaste språket.
Voin kyllä ymmärtää sen, että jokainen suhtautuu lapsena varsin tunteenomaisesti omaan äidinkieleensä, ja pitää sitä omalta kannaltaan tärkeimpana kielenä. tosin myöhemmällä iällä saattaa tulla eteen muutto toiseen maahan ja toisenlaiseen kieliympäristöön. Äidinkielen merkitys todennäköisesti vähenee ja ääritapauksissa henkilö voi kokonaan unohtaa alkuperäisen äidinkielensä. Mutta joskus hän on osannut sitä, koska muuten hän ei olisi voinut oppia muita kieliä.
Suomessa varsin tärkeä ryhmä olivat aikoinaan fennomaanien joukossa toimineet ruotsinkieliset, jotka vaihtoivat kotikielekseen suomen. He katsoivat, että kokonaisuuden kannalta oli järkevämpää, että ruotsinkielinen sivistyneistö oppi suomea kuin että olisi yritetty saada laaja suomenkielinen rahvas oppimaan ruotsia. Järkevästi ajateltu.
Johannes Virolainen teki tyhmät lehmänkaupat, kun suostui ottamaan ruotsin pakolliseksi peruskouluun. Suomalaiset koululaiset ovat 50-vuotta joutuneet kärsimään ja Suomen valtio
on jäänyt taloudessa Scandinavian viimeiseksi. Pientä valoa on nähtävissä tunnelin päässä.
Ruotsinkieli Suomessa ennen minua, myös jälkeheni jää :D
"Ruotsinkieli Suomessa ennen minua, myös jälkeheni jää :D"
Historiassa, toivottavasti.
"Vesa++Kaitera
RKP pelaa aina pelejä.
Jag anser nog att det är regeringspartierna som spelar, vilken teaterföreställning har vi inte fått njuta av med Sipilä som regissör.
Minusta suomenkieliset eivät ole ruotsinkielisille velkaa yhtään mitään, mutta siitä huolimatta on asiallista todeta, että fennomaanisen liikkeen perustajien joukossa oli runsaasti ruotsinkielisiä. Tietenkään nämä eivät kaikkien Suomen ruotsinkielisten joukossa edustaneet kovin suurta ryhmää, mutta fennomaanisen liikeen sisällä kyllä - ja etenkin tuon liikkeen alkuvaiheissa.
" Suurin osa 1800-luvun ruotsinkielisistä kannatti itselleen suotuisaa ruotsinkielistä yksikielisyyttä. "
Näin.
Ruotsinkilisten mielestä Suomen tulee olla yksikielisesti ruotsinkilinen.
Kuten Ahvenanmaa.
Jos meillä olisi eduskunnassa äänestys, että luovumme pakkoruotsista, niin olen sata varma, että ruotsin pääministeri tulee puuttumaan asiaan, tavalla tai toisella. Suomenkielinen ei saa päättää itse.
Vår president hade nyligen helt motsatt åsikt.
"För oss svenskspråkiga är svenskan alltid det viktigaste språket."
För oss tvåspråkiga är finskan och svenskan alltid det viktigaste språken.
Kohta saatta olla venäjä pakkokielenä ja taas tulee ropleemia ,haloskaki lakkautti maamiinat ,että jos tulevat isommalla porukalla , niin ettei kukaan därvää itteänsä siinä rytäkässä . - haloska oli siinä kaukaa viisas bolsevikki.
Etelä-Suomessa ovat ruotsinkieliset käytännössä kaksikielisiä. Silloin ei valtion virastoissa tarvita ollenkaan ruotsintaitoisia kun kaksikieliset voivat hyvin käyttää suomenkielisiä palveluita.
Rannikon ruotsinkielisillä alueilla voivat ruotsinkieliset palvella toisiaan.