Otan esimerkin,kuinka jokin pohjoisenkunta on panostanut vähistä veromarkoista nuorisonsa koulutukseen (myös vanhemmat), että tälle nuorelle tulevaisuudessa olisi valoisampi elämän laatu. Kuinkas sitten kävikään koulut oli käyty ja lisä koulutusta haettiin kehä kolmosen sisältä.
tehtiin opintivelkaa, vanhemmat takasi velan ja näin pääsi tämä pohjosen poika opintonsa läpi ja valmistui ammattiinsa.Työpaikka löytyi etelä suomesta verot maksetaan asuinpaikalle, eli varsinainen kasvattaja kunta jäi nuolemaan näppejään ja taistelemaaan kadonneista veronmaksajista. Tälläisiä tapauksia on PALJON, mielestäni näistä vero markoista pitäisi kotiuttaa osa synnyin kuntaan.Siksi tälläiset kasvattaja kunnat ovat taloudellisesti vaikeuksissa.
tehtiin opintivelkaa, vanhemmat takasi velan ja näin pääsi tämä pohjosen poika opintonsa läpi ja valmistui ammattiinsa.Työpaikka löytyi etelä suomesta verot maksetaan asuinpaikalle, eli varsinainen kasvattaja kunta jäi nuolemaan näppejään ja taistelemaaan kadonneista veronmaksajista. Tälläisiä tapauksia on PALJON, mielestäni näistä vero markoista pitäisi kotiuttaa osa synnyin kuntaan.Siksi tälläiset kasvattaja kunnat ovat taloudellisesti vaikeuksissa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Näin pitäis vähintään nyt toimia. Nykyinen ns. kilpailutilanne on
tarkoin suunniteltua. Siihen olisi pitänyt puuttua heti alussa, nyt
vääristyneiden käsitysten korjaaminen on vaikeampaa.
Tarkoitan tietenkin pääkaupunkiseutulaisten yletöntä
perusteetonta, itsekehua ja mainostamista mediassa. Tässä vaikut-
tajat onnistuivat loistavasti. Luotiin hesasta jonkinlainen kiiltoku-
va illuusio, jota pitää käydä katsomassa ja kokemassa.
Tässä joukossa vääjäämättä syntyy ankaraa kilpailua ja vaikuttavat
tahot ovat tyytyväisiä saadessaan pahimmat pyrkyrit leipiinsä.
Tästä seuraa yhä suureneva väliinputoajien joukko, joka mahdol-
lisesti poltti sillat takanaan. Eli pahoinvointi pääkaupunkiseudulla
lisääntyy jatkuvasti, mutta ei tästä hiiskuta julkisuudessa, koska
silloinhan firmat menettäisivät haluamansa kyynärpäätaistelun.
Niinhän siinä käy, jos ja kun kotikunta ei kykene työpaikkoja järjestämään koulutetulle nuorisolle.
Kotikunta ei yksin joudu opiskelijan opiskelukustannuksia maksamaan. Koulutusta tuetaan valtion varoista melko runsaasti ja harvaan asutuissa ja saaristokunnissa erityisen runsaasti. Kunnat saavat valtionosuutta.
Jotta kunnat paremmin pystyisivät huolehtimaan mm. opiskelupaikan aiheuttamasta ja vielä jäljelle jääneestä omarahoituksesta, vähävarainen kunta saa valtion (tai oikeammin hyvätuloisilta kunnilta )varoista vielä ns. kunnallisveron tasausmaksua, jolla kompensoidaan aika pitkälti kunnan vähäisempää verotuloa.
Yliopisto- ja korkeakoulutason koulutushan maksetaan Suomessa valtion varoista.
Verovaroin se opiskelijan saama opintotuki asumistukineen myös rahoitetaan. Varsin moni kykeneekin rahoittamaan opintonsa opintotuen ja asumistuen turvin.
Keskeisin osa valtionosuuksina tai kuntien tasausmaksuina köyhille kunnille maksetuista rahoista on peräisin rintamaiden veronmaksajilta. Hyvätuloisten kuntíen veronmaksajat maksavat siten suuren osan Paapan tarkoittamien kuntienkin opiskelijoiden kustannuksista.
Mikäli vähävaraisen kunnan vähävarainen opiskelija on joutunut ottamaan opintolainaa, eikä ole saanut siihen jostakin syystä valtiontakausta, toivotaan, että hän saa valmistuttuaan kunnon työpaikan ja kykenee maksamaan opintolainansa takaisin.
Siitä kuntein välisestä tasaussäännöksestä täydennyksenä kuntien valtionosuuslain 7 §
(lakiin voi tutustua esim osoitteessa:http://www.finlex.fi/lains/ = on muuten arvokas kansalaisen tietolähde)
"
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus
Kunnalle myönnetään verotuloihin perustuvaa valtionosuuden lisäystä (tasauslisä), jos sen laskennallinen verotulo asukasta kohden on pienempi kuin 90 prosenttia markkamäärästä, joka saadaan jakamalla kaikkien kuntien yhteenlasketut verotulot kuntien yhteenlasketulla asukasluvulla (tasausraja). Tasauslisä lasketaan siten, että sen ja kunnan laskennallisen verotulon summa on tasausrajan mukainen markkamäärä.
Jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden ylittää tasausrajan, vähennetään kunnan valtionosuuksista euromäärä, joka on 40 prosenttia kunnan asukasta kohden laskettujen laskennallisten verotulojen ja tasausrajan erotuksesta (tasausvähennys). (21.12.2001/1360)
Kunnan laskennallista verotuloa laskettaessa otetaan huomioon kunnallisvero, kunnan osuus yhteisön tuloverosta (yhteisövero-osuus) ja kiinteistövero samalta verovuodelta siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. "
jos pitkälle koulutettu palaisi kotikuntaansa ja perustaisi sinne yrityksensä eikä ruuhka suomeen.
Ruuhkasuomen yrityksissä on paljon sellaisia johtajia jotka ovat kotoisin ahdinko kunnista, jossa työntekijätkin ovat maakunnasta, miksi eivät pyri toimimaan niin, että yritys laajenis kotikuntaan. Mitä tulee koulutuksen valtion osuuksiin, me olemme valtio me maksamme valtion osuudet kunnille.Etelä suomessa on paljon sellaisia laitoksia jotka vois siirtää ongelma kuntiin, näin pystyttäisiin maaseutukin pitämään asuttuna. Näiden siirtojen vastustajat ovat kaiketi maaseudulta lähtöisin ja siksi siirtoja vastustetaan.
Kaikkihan, joilla on verotettavaa omaisuutta ja tuloa maksavat Suomessa veroa. Rikkaissa kunnissa asuu yleensä hyvätuloisempaa väkeä ja he maksavat veroja suhteellisesti enemmän. Näistä veroista aimo osa kannetaan köyhien kuntien koulutuksen, sosiaaliturvan ja terveydenhoidon hyväksi. Tietysti ao. kunnankin veronmaksajat osalltuvat näihin talkoisiin.
Yrityselämässä pätevät markkinatalouden lait. Yritys optimoi sijaintinsa ja hakeutuu sinne, missä se katsoo kykenevänsä parhaiten toimimaan nyt ja tulevaisuudessa. Yrityksiä ei "siirrellä", vaan ne etsiytyvät toimintansa kannalta optimaalisiille alueille. Vain omistajajohtajat voivat siirrellä omaisuuttaan mielensä mukaan. Yrityksen kannalta huonoja sijaintiratkaisuja tekevät johtajat ovat yleensä entisiä johtajia.