Olen aina ollut hieman altis ahdistus ja paniikkikohtauksille. Tosin aina olen saanut ne itse kuriin. Viimeiset 7-vuotta olen ollut oireeton. Kunnes nyt 2-vuotta ollaan kärsitty sekundaarisesta lapsettomuudesta. Pitkän yrittämisen jälkeen tulin raskaaksi juuri ennen kuin olisi lähdetty lapsettomuus hoitoja suunnittelemaan. Raskaus kuitenkin päättyi keskenmenoon rv 10. Sen jälkeen olen kärsinyt pahasta ahdistuksesta. Nyt kesän aikana paniikkikohtaukset ovat astuneet kuvioihin varsinkin sen jälkeen kuin saimme tietää että koeputkihedelmöitys on ainoa vaihtoehto. Saan kohtauksia pääasiassa yksin ollessani.
Mulle määrättiin 2kk sitten opamoxia kohtauksiin pienellä annoksella. En ole ottanut yhtään vaikka tarvetta olisi ollut. Koska pelkään lääkkeitä. Saan helposti haittavaikutuksia lääkkeistä oli kyseessä mikä lääke tahansa. Olen aikoinaan saanut kaksi kertaa vakavan allergisen reaktion antibiooteista. Se oli hirveä kokemus. On jäänyt muistiin ikuisesti. Aina kun otan jonkun uuden lääkkeen saan jonkin sortin paniikkikohtauksen. Jonka sitten luulen allergia reaktioksi koska oireet samankaltaiset esim nopea syke, pyörrytys, tukehtumisen tunne, palan tunne kurkussa jne. Panacodia en oikeasti kestä kamalaa pahoinvointia ja olotila on ku pahassa painajaisessa vaikka jotkut kehuu sen rauhoittavan.. Ei mua ainakaan.. Niinpä nyt kärsin enkä uskalla mennä koeputkihedelmöitykseen kun pelkään siinä käytettäviä lääkkeitä ja toki kipuakin.
Huonosti olen saanut apua tilanteeseeni... Mitä teen?
Mulle määrättiin 2kk sitten opamoxia kohtauksiin pienellä annoksella. En ole ottanut yhtään vaikka tarvetta olisi ollut. Koska pelkään lääkkeitä. Saan helposti haittavaikutuksia lääkkeistä oli kyseessä mikä lääke tahansa. Olen aikoinaan saanut kaksi kertaa vakavan allergisen reaktion antibiooteista. Se oli hirveä kokemus. On jäänyt muistiin ikuisesti. Aina kun otan jonkun uuden lääkkeen saan jonkin sortin paniikkikohtauksen. Jonka sitten luulen allergia reaktioksi koska oireet samankaltaiset esim nopea syke, pyörrytys, tukehtumisen tunne, palan tunne kurkussa jne. Panacodia en oikeasti kestä kamalaa pahoinvointia ja olotila on ku pahassa painajaisessa vaikka jotkut kehuu sen rauhoittavan.. Ei mua ainakaan.. Niinpä nyt kärsin enkä uskalla mennä koeputkihedelmöitykseen kun pelkään siinä käytettäviä lääkkeitä ja toki kipuakin.
Huonosti olen saanut apua tilanteeseeni... Mitä teen?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.