Jeesus vietti kiirastorstain illan opetuslastensa kanssa. Yhdessä he nauttivat yläsalissa vanhan liiton mukaisen pääsiäisaterian. Samana iltana Herra asetti myös uuden liiton aterian, jonka tunnemme Herran pyhän ehtoollisen nimellä.
Aterian jälkeen Jeesus ja opetuslapset lähtivät Öljymäelle. Jeesus sanoi: ”Tänä yönä te kaikki luovutte minusta.” Pietari vastasi Jeesukselle: ”Vaikka kaikki muut luopuisivat sinusta, minä en koskaan luovu.” Myöhemmin Pietari vakuutti vielä voimakkaammin: ”Vaikka minun pitäisi kuolla kanssasi, minä en ikinä sinua kiellä.” (Matt. 26:31–35.) Öljymäellä Jeesus ennusti Pietarin lankeamisen, mutta myös palaamisen takaisin opetuslasten joukkoon.
Perjantaiaamun varhaisina tunteina Pietari näki Mestarinsa vangittuna. Herra kääntyi ja katsoi Pietariin. Samassa Pietari muisti, mitä Herra oli hänelle sanonut. Hän meni ulos ja itki katkerasti. (Luuk. 22:61–62.)
Jeesus ilmestyy opetuslapsille
Pääsiäisen tapahtumien jälkeen opetuslapset olivat yön kalassa. Rantaan tullessaan he näkivät rannalla seisovan miehen, jota eivät heti tunteneet. Lähempänä rantaa Johannes tunnisti hänet: ”Se on Herra!”
Pietari hyppäsi veteen ja meni edellä rantaan muiden tullessa veneellä perässä. Yhdessä opetuslasten kanssa Herra valmisti heille aterian. Hän paistoi kaloja ja tarjosi niitä ja leipää opetuslapsille. Kerrotaan, että opetuslapset tiesivät, että Herra on heidän kanssaan, mutta kukaan heistä ei rohjennut kysyä sitä häneltä.
Pietari kieltää Jeesuksen
Ruokailun jälkeen Jeesus esitti Pietarille henkilökohtaisen kysymyksen: ”Rakastatko sinä minua enemmän kuin nämä toiset?” Kolmannen kerran saman kysymyksen kuultuaan Pietari tuli surulliseksi. Kolme kertaa hän vastasi: ”Sinä tiedät, että olet minulle rakas.” (Joh. 21:15–17.)
Keskustelu rannalla on kuin jatkoa kiirastorstai-illan tapahtumille, jolloin Pietari oli luvannut olla vähän enemmän kuin toiset ja vakuutti suurempaa vahvuutta kuin ”kaikki muut”. Jeesus oli ennustanut hänelle: ”Simon, Simon! Saatana on saanut luvan seuloa teitä niin kuin viljaa. Mutta minä olen rukoillut puolestasi, ettei uskosi sammuisi.” (Luuk. 22:31–32.)
Suurista lupauksistaan huolimatta Pietari jo ennen uutta aamua unohti lupauksensa. Hänestä tuli heikko, ja hän kielsi edes tuntevansa Jeesusta.
Pietari kohtasi armahtavan Kristuksen
Pietari ei kohdannut syyttelevää Kristusta, vaan armahtavan Kristuksen – Mestarin, joka kyseli Pietarin rakkauden määrää: ”Rakastatko sinä minua enemmän kuin nämä toiset?” Pietari luopui aiemmin vakuuttamistaan omien voimien määrästä ja vastasi: ”Herra, sinä tiedät kaiken.” (Joh. 21:17.)
Pietari sai tehtävän ruokkia ja kaitsea Herran lampaita. Tiellä, jolle hän lähti, ei kuljeta omin voimin, eikä se ole oman tahdon tie: ”Kun olit nuori, sinä sidoit itse vyösi ja menit minne tahdoit. Mutta kun tulet vanhaksi, sinä ojennat kätesi ja sinut vyöttää toinen, joka vie sinut minne et tahdo.” (Joh. 21:18.)
Pietarin ja Jeesuksen kohtaaminen on osa yhteistä synnintunnustusta ja rukousta, jonka joskus kirkossa kuulemme: ”Armahda minua, vaivaista syntistä, ja katso puoleeni laupeutesi silmin, niin kuin sinä katsoit Pietariin, kun hän oli kieltänyt sinut. – – Anna minulle pyhä armosi, että minä niin kuin Pietari itkisin syntejäni.”
Kuoleman haudasta ylösnoussut Kristus liittyi omiensa seuraan ja lupasi olla heidän kanssaan maailman loppuun saakka. Hän kulkee jokaisen taivaan tien kulkijan vierellä. Siinä ei tarvitse olla ”vähän enempää” kuin toiset. Riittää, että tuntee omat syntinsä ja Pietarin tavoin katuu uskoen ne anteeksi ja sydämen uskolla tunnustaa: Herra, sinä olet minulle rakas.
Aterian jälkeen Jeesus ja opetuslapset lähtivät Öljymäelle. Jeesus sanoi: ”Tänä yönä te kaikki luovutte minusta.” Pietari vastasi Jeesukselle: ”Vaikka kaikki muut luopuisivat sinusta, minä en koskaan luovu.” Myöhemmin Pietari vakuutti vielä voimakkaammin: ”Vaikka minun pitäisi kuolla kanssasi, minä en ikinä sinua kiellä.” (Matt. 26:31–35.) Öljymäellä Jeesus ennusti Pietarin lankeamisen, mutta myös palaamisen takaisin opetuslasten joukkoon.
Perjantaiaamun varhaisina tunteina Pietari näki Mestarinsa vangittuna. Herra kääntyi ja katsoi Pietariin. Samassa Pietari muisti, mitä Herra oli hänelle sanonut. Hän meni ulos ja itki katkerasti. (Luuk. 22:61–62.)
Jeesus ilmestyy opetuslapsille
Pääsiäisen tapahtumien jälkeen opetuslapset olivat yön kalassa. Rantaan tullessaan he näkivät rannalla seisovan miehen, jota eivät heti tunteneet. Lähempänä rantaa Johannes tunnisti hänet: ”Se on Herra!”
Pietari hyppäsi veteen ja meni edellä rantaan muiden tullessa veneellä perässä. Yhdessä opetuslasten kanssa Herra valmisti heille aterian. Hän paistoi kaloja ja tarjosi niitä ja leipää opetuslapsille. Kerrotaan, että opetuslapset tiesivät, että Herra on heidän kanssaan, mutta kukaan heistä ei rohjennut kysyä sitä häneltä.
Pietari kieltää Jeesuksen
Ruokailun jälkeen Jeesus esitti Pietarille henkilökohtaisen kysymyksen: ”Rakastatko sinä minua enemmän kuin nämä toiset?” Kolmannen kerran saman kysymyksen kuultuaan Pietari tuli surulliseksi. Kolme kertaa hän vastasi: ”Sinä tiedät, että olet minulle rakas.” (Joh. 21:15–17.)
Keskustelu rannalla on kuin jatkoa kiirastorstai-illan tapahtumille, jolloin Pietari oli luvannut olla vähän enemmän kuin toiset ja vakuutti suurempaa vahvuutta kuin ”kaikki muut”. Jeesus oli ennustanut hänelle: ”Simon, Simon! Saatana on saanut luvan seuloa teitä niin kuin viljaa. Mutta minä olen rukoillut puolestasi, ettei uskosi sammuisi.” (Luuk. 22:31–32.)
Suurista lupauksistaan huolimatta Pietari jo ennen uutta aamua unohti lupauksensa. Hänestä tuli heikko, ja hän kielsi edes tuntevansa Jeesusta.
Pietari kohtasi armahtavan Kristuksen
Pietari ei kohdannut syyttelevää Kristusta, vaan armahtavan Kristuksen – Mestarin, joka kyseli Pietarin rakkauden määrää: ”Rakastatko sinä minua enemmän kuin nämä toiset?” Pietari luopui aiemmin vakuuttamistaan omien voimien määrästä ja vastasi: ”Herra, sinä tiedät kaiken.” (Joh. 21:17.)
Pietari sai tehtävän ruokkia ja kaitsea Herran lampaita. Tiellä, jolle hän lähti, ei kuljeta omin voimin, eikä se ole oman tahdon tie: ”Kun olit nuori, sinä sidoit itse vyösi ja menit minne tahdoit. Mutta kun tulet vanhaksi, sinä ojennat kätesi ja sinut vyöttää toinen, joka vie sinut minne et tahdo.” (Joh. 21:18.)
Pietarin ja Jeesuksen kohtaaminen on osa yhteistä synnintunnustusta ja rukousta, jonka joskus kirkossa kuulemme: ”Armahda minua, vaivaista syntistä, ja katso puoleeni laupeutesi silmin, niin kuin sinä katsoit Pietariin, kun hän oli kieltänyt sinut. – – Anna minulle pyhä armosi, että minä niin kuin Pietari itkisin syntejäni.”
Kuoleman haudasta ylösnoussut Kristus liittyi omiensa seuraan ja lupasi olla heidän kanssaan maailman loppuun saakka. Hän kulkee jokaisen taivaan tien kulkijan vierellä. Siinä ei tarvitse olla ”vähän enempää” kuin toiset. Riittää, että tuntee omat syntinsä ja Pietarin tavoin katuu uskoen ne anteeksi ja sydämen uskolla tunnustaa: Herra, sinä olet minulle rakas.
Vastaukset 1
Vanhimmat
""Riittää, että tuntee omat syntinsä ja Pietarin tavoin katuu uskoen ne anteeksi ja sydämen uskolla tunnustaa: Herra, sinä olet minulle rakas. ""
Juuri noin! Ei tarvita välttämättä ketään toista ihmistä siinä!